Asetus tapaturmavakuutuslain 57 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vakuutuksesta.
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 697/1968
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain 57 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (695/68), seuraavaa:
1 §.
Tapaturmavakuutuslain 57 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuutuksen perusteella suoritetaan sen mukaan kuin jäljempänä säädetään kertakaikkinen korvaus tapaturman aiheuttamasta ruumiinvammasta.
2 §.
Jos tapaturma kahden vuoden kuluessa sen sattumisesta on aiheuttanut vahingoittuneelle pysyvän ruumiinvamman, suoritetaan kertakaikkisena korvauksena haitta-asteen ollessa sata prosenttia 12 000 markkaa ja muutoin haitta-asteen osoittama osa 12 000 markasta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, jos haitta-aste on pienempi kuin kymmenen prosenttia.
Jos korvausta koskevan päätöksen antamisen jälkeen todetaan, että vamma ennen 1 momentissa säädetyn määräajan umpeenkulumista on pahentunut, voidaan korvaus sanotun päätöksen esteenä olematta oikaista uudelleen määrättävää haitta-astetta vastaavasti.
3 §.
Jos tapaturman seurauksena on vahingoittuneen kuolema, suoritetaan kertakaikkisena korvauksena 6 000 markkaa.
Oikeus korvaukseen vahingoittuneen kuoleman johdosta on niillä tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetuilla omaisilla, joilla olisi, jos kuoleman johdosta olisi suoritettava tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, oikeus huoltoeläkkeeseen, kuitenkin niin, että leskimiehellä on sama oikeus korvaukseen kuin leskivaimolla.
Oikeus korvaukseen on ensisijaisesti puolisolla ja lapsilla. Korvauksesta kuuluu puolisolle kaksi osaa ja kullekin lapselle yksi osa. Jollei lapsia ole, kuuluu koko korvaus puolisolle. Jollei puolisoa ole, jaetaan korvaus lasten kesken tasan.
Jollei 3 momentissa mainittuja omaisia ole, jaetaan korvaus muiden siihen oikeutettujen omaisten kesken tasan.
4 §.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1969.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1968.
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen.Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.