Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

695/1968

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 5, 14 ja 57 § näistä 14 § sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1963 annetussa laissa (591/63), sekä

lisätään lakiin uusi 57 a § seuraavasti:

Korvausta ei suoriteta vammasta, jonka työntekijä on aiheuttanut itselleen tahallisesti.

Muu korvaus kuin sairaanhoitona, invaliidihuoltona, huoltoeläkkeenä ja hautausapuna annettava voidaan evätä tai sitä vähentää:

1)

jos työntekijä tapaturman sattuessa on ollut rikellisessa teossa eikä rikkomusta ole pidettävä vähäisenä;

2)

jos tapaturman syynä on ollut työntekijän päihtymys tai törkeä huolimattomuus; tahi

3)

jos työntekijä tapaturman sattuessa on toiminut vastoin käytännössä noudatettuja, asianmukaisesti vahvistettuja järjestysohjeita tai työsääntöjä tahi esimiehensä tapaturman välttämiseksi antamia, työpaikalle julkipantuja tai muutoin todistettavasti tiedotettuja määräyksiä.

14§

Korvauksena työtapaturman aiheuttamasta ruumiinvammasta annetaan:

1)

vahingoittuneelle sairaanhoitoa, päivärahaa, elinkorkoa, niihin liittyviä lisiä ja kertakaikkista korvausta;

2)

vahingoittuneen omaiselle huoltoeläkettä; sekä

3)

hautausapua, niin kuin jäljempänä säädetään.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, annetaan vahingoittuneelle korvauksena invaliidihuoltoa, niin kuin siitä erikseen on säädetty.

57§

Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saada vakuutetuksi itsensä sekä ne perheensä jäsenet ja muut hänen työssään, olevat henkilöt, jotka tämän lain mukaan eivät ole pakollisesti vakuutuksessa, ja siten turvata itselleen ja mainituille henkilöille oikeus työssä sattuneen tapaturman johdosta tämän lain mukaan myönnettäviin etuihin. Vakuutusta haettaessa on ilmoitettava, mikä määrä on pidettävä vakuutetun vuosityöansiona.

Työnantajalla on niin ikään oikeus saada tämän lain mukaan vakuutettu henkilö vakuutetuksi muunkin kuin tässä laissa tarkoitetun tapaturman varalta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun tapaturman varalta työnantajalla on oikeus saada myös vakuutus, jonka perusteella tulevista korvauksista ja niiden saamisen edellytyksistä sekä korvaukseen oikeutetuista säädetään asetuksella. Sanotun vakuutuksen perusteella ei ole oikeutta korvaukseen, jos saman tapaturman johdosta on suoritettava muun lain nojalla tämän lain mukaan määräytyvää korvausta taikka korvausta liikennevakuutuslain (279/59) nojalla.

Edellä 1―3 momentissa tarkoitetut vakuutukset on katsottava tämän lain mukaisiksi vakuutuksiksi. Sen lisäksi 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista, vakuutuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä 8 §:ssä tarkoitetusta vakuutuksesta on tässä laissa säädetty.

57a§

Valtioneuvostolla on valta päättää, että valtioon työsopimussuhteessa olevaa työntekijää kohdanneen 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun tapaturman johdosta suoritetaan valtion varoista korvaus sanotun pykälän 3 momentissa mainittua vakuutusta vastaavasti.

Korvausasian käsittelystä ja korvauksen maksamisesta on muutoin voimassa, mitä valtion työssä sattuneesta tapaturmasta on säädetty.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1969.

Helsingissä 20. päivänä joulukuuta 1968

Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso

Sivun alkuun