670/1968

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1968.

Laki leimaverolain muuttamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 4 §:ään sisältyvä kolmas viranomaisten ryhmä, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (669/66) ja 65 b §, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa laissa (344/61), seuraavasti:

4 §.

Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leimaveroa on suoritettava, luetaan leiman määrän puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:


3 ryhmä:

Lääninhallitukset, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden tarkastusvirasto, tullihallitus, tuomiokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatushallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, maataloushallitus, asutushallitus, metsähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutkimuslaitos, tie- ja vesirakennushallitus, rakennushallitus, antorekisterikeskus, ilmatieteen laitos, valtion vesivoimatoimikunta, merenkulkuhallitus, patentti- ja rekisterihallitus, tapaturmavirasto, sosiaalihallitus, lääkintöhallitus, rautatiehallitus sekä posti- ja lennätinhallitus.


65 b §.

Alkoholilain nojalla tehdystä anniskelusopimuksesta, jolla alkoholiyhtiö antaa oikeuden anniskella alkoholijuomia, peritään kalenterivuosittain leimaveroa annetun anniskeluoikeuden ja sen nojalla harjoitettavan liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen vähintään 15 ja enintään 330 markkaa. Vajaalta kalenterivuodelta suoritettavan veron määrä on yhtä monta kahdestoistaosaa kysymyksessä olevan kaltaisesta anniskelusopimuksesta säännönmukaisesti vuosittain suoritettavan veron määrästä kuin sopimus käsittää täysiä tai vajaita kalenterikuukausia, kuitenkin vähintään 15 markkaa. Määräajaksi tehdyn tilapäisen anniskelusopimuksen käsittäessä enintään kymmenen päivää, vero määrätään edellä sanotuin tavoin niin kuin yhdeltä kalenterikuukaudelta, vaikka sopimuksen käsittämät päivät jakaantuisivat kahdelle kalenterikuukaudelle.

Milloin voimassa olevaa anniskelusopimusta muutetaan anniskeluoikeuden saajan eduksi, otetaan uuden sopimuksen voimaantulopäivän jälkeiseltä ajalta mahdollisesti jo suoritettu leimavero vähennyksenä huomioon määrättäessä uudesta sopimuksesta suoritettavaa ensimmäisen tai ensimmäisten kalenterivuosien leimaveroa. Jos muutos on vähäinen tai tarkoittaa enintään kahden viikon aikaa, se ei vaikuta vuosittain suoritettavan veron määrään. Mikäli liiketoiminnan laadussa tai laajuudessa on leimaveron määräämisen jälkeen tapahtunut olennainen muutos, voidaan anniskelusopimuksesta perittävän leimaveron määrää korottaa tai alentaa. Sopimuksesta säännönmukaisesti kalenterivuosittain sekä tarvittaessa erikseen kultakin vajaalta kalenterivuodelta suoritettavan leimaveron määrää anniskeluverolautakunta. Anniskeluverolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä, jotka samoin kuin heidän varamiehensä valtioneuvosto määrää viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä ja varajäsenistä on yksi määrättävä valtiovarainministeriön ja yksi sisäasianministeriön virkamiehistä sekä yksi alkoholiyhtiön ehdottamista henkilöistä. Yhden jäsenistä ja varajäsenistä tulee olla ravintola-alan erityisiin olosuhteisiin perehtynyt.

Leimaveron määräämistä varten on alkoholiyhtiön toimitettava laatimansa anniskelusopimus sekä veron määräämisessä tarvittava selvitys anniskeluverolautakunnalle, jonka tulee palauttaa sopimus päätöksellään varustettuna alkoholiyhtiölle.

Anniskelusopimus on anniskeluverolautakunnan määräämällä leimalla varustettuna ennen anniskelun aloittamista sekä vuosittain ennen kuin anniskelua uuden kalenterivuoden aikana jatketaan, esitettävä anniskelupaikkakunnan poliisiviranomaiselle, jonka tulee tehdä leimamerkit kelpaamattomiksi. Määräaikaisesta anniskelusopimuksesta vero kuitenkin on suoritettava kokonaan ennen anniskelun aloittamista.

Anniskeluverolautakunnan päätöksestä on sillä, jota asia koskee, oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.


Lain anniskelusopimuksia koskevia säännöksiä sovelletaan alkoholilain nojalla tehtäviin anniskelusopimuksiin. Anniskelusopimuksesta, jolla väkijuomalain nojalla on annettu oikeus anniskelun toimittamiseen ja joka sopimusehtojen sekä alkoholilain 110 §:n 3 momentin mukaisesti jää voimaan määräajaksi joulukuun 31 päivän 1968 jälkeen ja josta jo on suoritettu leimaverolain 65 b §:ssä, sellaisena kuin se oli 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa laissa (344/61), tarkoitettu leimavero, ei peritä tämän lain mukaista leimaveroa. Milloin mainitunlainen sopimus sopimuskauden kestäessä uusitaan alkoholilain mukaiseksi, anniskeluverolautakunnan on määrättävä siitä tämän lain mukaan kalenterivuosittain suoritettava leimavero, kuitenkin niin, että sopimuskaudesta jäljellä olevalta ajalta, jolta leimavero jo on maksettu, on suoritettava tämän lain mukaista leimaveroa vain mikäli sopimusta uusittaessa sitä samalla muutetaan oikeuksien saajan eduksi eikä muutos ole vähäinen eikä vain enintään kahden viikon aikaa tarkoittava. Tällöinkin on vuosien 1969 ja 1970 leimaveroa määrättäessä otettava vähennyksenä huomioon uusittavan sopimuksen jäljellä olevalta sopimuskaudelta jo suoritettu leimavero.

Tässä laissa tarkoitettuna anniskeluverolautakuntana toimii aikaisemman lain nojalla määrätty ravintolalautakunta toimikautensa loppuun.

Helsingissä 20 päivänä joulukunta 1968.

Tasavallan Presidentti
URHO KEKKONEN.

Valtiovarainmmisteri
Eino Raunio.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.