739/1966

Annettu Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1966

Laki merimieseläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelein (72/56) 21 §, muutetaan 1 §:n 2 momentti, 4 §, 12 §, 13 §, 15 §, 15 a §:n 1 momentti,16 §, 16 a §, 17 §, 18 §, 19 §, 20 §, 22 §, 24 §, 26 §:n 2 momentti, 27 §, 28 §, 35 §:n 3 momentti, 37 §:n 1 momentin 3 kohta, 41 §:n 1 momentti, 41 §:n 2 momentin 4 kohta, 50 §, 51 §:n 2 momentti, 65 §:n 2 momentti, 66 § ja 67 §, näistä 15 a §:n 1 momentti, 16 a §, 17 §, 22 §:n 2 momentti ja 27 § sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa laissa (303/61), 18 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitussa laissa sekä 4 § sellaisena kuin se on 17 päivänä huhtikuuta 1961 annetussa laissa (184/ 64), sekä lisätään 11 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 65 a § seuraavasti:


Tätä lakia ei sovelleta:

1) valtion aluksessa muussa kuin työsuhteessa palvelevaan henkilöön;

2) kalastusaluksessa toimessa olevaan henkilön, jos aluksen toiminta-alue ei ulotu Itämeren ulkopuolelle; eikä

3) henkilöön, joka on tullut merimiestoimeen ensimmäisen kerran, miehistöön kuuluva 60 vuotta ja päällystöön kuuluva 65 vuotta täytettyään.


Valtio on velvollinen suorittamaan kolmanneksen kassan menoista, joihin ei lueta kuuluviksi kassan hoitokustannuksia eikä mitä kassa on joutunut suorittamaan 15 c §:n nojalla hautausavustuksena tai 19 §:n nojalla maksunpalautuksena.

11§

Jos työkyvyttömyys on johtunut sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, joka henkilöllä oli tämän lain tarkoittaman merimiestoimen alkaessa ja tämä sairaus, vika tai vamma on saatu sellaisena aikana, jolta henkilö ei ole ollut velvollinen suorittamaan eläkekassalle maksua, ei sitä palvelusaikaa, jonka alkamisesta työkyvyttömyyden alkamiseen ei ole kulunut vähintään yhtä vuotta, oteta huomioon oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen eikä mainitun eläkkeen perusteena olevien maksukuukausien määrää ratkaistaessa.

12§

Jos työkyvyttömyys on alkanut työsuhteen aikana tai ennen kuin vuosi on kulunut työsuhteen päättymisestä, luetaan 15 §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä maksukuukausiksi myös työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika, mikäli työkyvyttömyys on johtunut:

1) sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, jonka vakuutettu on saanut sinä aikana, jolta hän on ollut velvollinen suorittamaan eläkekassalle maksua;

2) muuna kuin edellä 1 kohdassa tarkoitettuna aikana saadusta sairaudesta, viasta tai vammasta; ja

a) vakuutettu on työsuhteen alkamista edeltäneiden kahdeksantoista kalenterikuukauden aikana ansainnut vähintään kuusi maksukuukautta; tai

b) se työsuhde, jonka perusteella ratkaistaan, onko hänellä oikeutta 15 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, on jatkunut vähintään neljä kuukautta.

Jos 1 momentin mukaisesti määrättyä työkyvyttömyyseläkettä saaneelle myöhemmin on suoritettava 14 tai 15 §:n mukaisesti eläkettä vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden perusteella tai hänen omaisilleen 15 a §:n nojalla perhe-eläkettä, lasketaan maksukuukausiksi myös se aika, jona hän sai edellä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä. Jos kuitenkin uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman johdosta kuin aikaisempi työkyvyttömyyseläke, se määrätään saimojen perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke, kuitenkin siten, että eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään uuden palvelusajan päättymistä edeltäneiden 16 §:n 1 momentin mukaisten maksukuukausien perusteella, jos eläke täten laskettuna on aikaisempaa eläkettä suurempi.

Jos merimiestoimessa ollut on työsuhteen päätyttyä saavuttanut myöhemmin toisen työ- tai virkasuhteen perusteella oikeuden muussa laissa säädettyyn tai julkisen eläkesäännön mukaiseen eläketurvaan siten, että hänelle sen mukaan maksettavaa eläketurvaa määrättäessä otetaan huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio, ei 1 momentin säännöstä sovelleta.

13§

Maksukuukausien määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä palvelusaikaa, jolta vakuutettu on suorittanut maksuja täytettyään 14 §:ssä säädetyn vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavan iän.

15§

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on vakuutetulla, jonka ansiomahdollisuuksien on sairauden, vian tai vamman johdosta arvioitava alentuneen vähintään kolmanneksella jonka siitä, mitä häntä vastaavassa asemassa merimiestoimessa oleva henkilö ansaitsee, edellyttäen, että sanotun tilan on katsottava olevan pysyvä tai se on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta sekä että työkyvyttömyys on alkanut, ennen kuin vuosi on kulunut työsuhteen päättymisestä.

15a§

Jos vakuutettu on kaollut ollessaan oikeutettu saamaan 14 §:n mukaista vanhuuseläkettä tai 15 §:n mukeista työkyvyttömyyseläkettä, on hänen omaisillaan jäljempänä säädetyin poikkeuksin oikeus saada perheeläkettä.


16§

Kuukaudelta suoritettava vanhuus tai työkyvyttömyyseläke on maksukuukausien kuudesosan osoittama prosenttimäärä vakuutetun siitä palkasta, minkä hän keskimäärin kuukautta kohti on viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään tai työkyvyttömäksi tuloaan ansainnut kahdeksantoista maksukuukauden aikana tai, jos hän on ollut merimiestoimessa tätä lyhyemmän ajan, koko palvelusaikanaan. Jos vakuutetun palkka on tänä aikana ollut poikkeuksellisesti olennaisesti alhaisempi tai korkeampi kuin häntä vastaavassa asemassa merimiestoimessa olevan ansiot vastaavana aikana, tai jos vakuutettu on poikkeuksellisesti palvellut tänä aikana erilaisesta virka-asemassa kuin missä hän keskimäärin viiden vuoden aikana ennen eläkkeelle siirtymistään on ollut, on hallituksella oikeus eläkettä vahvistaessaan alentaa tai korottaa vakuutetun ansaitsemaa palkkaa kohtuulliseksi harkitsemallaan määrällä.

Työkyvyttömyyseläke lasketaan 1 momentin mukaisesti, jos vakuutetun ansiomahdollisuudet ovat alentuneet enemmän kuin kahdella kolmanneksella. Jos ansiomahdollisuuksien aleneminen on vähintään kolmannes ja enintään kaksi kolmannesta, suoritetaan työkyvyttömyyseläkkeenä viisikymmentä sadalta edellä tarkoitetusta määrästä.

16a§

Lesken ja täysorvon 15 a §:n mukainen perhe-eläke on neljäkymmentä sadalta ja muun lapsen vastaava eläke kaksikymmentä sadalta siitä 16 §:n 1 momentin mukaisesti laskettavasta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä, jonka edunjättäjä 14 tai 15 §:n nojalla kuollessaan sai tai olisi oikeutettu saamaan. Omaisille yhteensä suoritettava määrä on kuitenkin enintään laskemisen perusteena olevan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Milloin omaisille suoritettavia määriä joudutaan tämän johdosta alentamaan, on niitä alennettava kunkin osalta samassa suhteessa.

17§

Jos vakuutetulla tai tämän lain alaisuuteen kuuluneella henkilöllä ei ole oikeutta saada 14 §:n mukaista vanhuuseläkettä tai 15 §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä, suoritetaan hänelle hänen täytettyään 65 vuotta tai hänen tultuaan sairauden, vian tai vamman takia kykenemättömäksi suorittamaan entistä työtään tai muuta työtä mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika huomioon ottaen, voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan, vapaakirjan perusteella vanhuus tai työkyvyttömyyseläkettä.

Vapaakirjan perusteella kuukaudelta suoritettava vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke on 11 §:n, 12 §:n 2 momentin ensimmäisen lauseen ja 13 §:n mukaisten maksukuukausien kuudesosan osoittama prosenttimäärä vakuutetun 16 §:n 1 momentissa säädetystä ja 18 §:n mukaisesti korotetusta palkasta.

18§

Eläketurva ja hautausavustus sidotaan maan yleiseen palkkatasoon siten, että palkkatasossa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon tarkistamalla eläkettä menettäessä ja eläkkeiden yhteensovitusta uudelleen toimitettaessa eläkkeen perusteena oleva palkka ja sen jälkeen kalenterivuosittain eläkkeen ja hautausavustuksen määrä sosiaaliministeriön antamien ohjeiden mukaan.

19§

Jos henkilöltä, johon tätä lakia ei ole ollut sovellettava, on peritty vakuutusmaksua, maksetaan hänelle tai hänen kuolinpesälleen hakemuksesta takaisin hänen eläkekassalle suorittamansa maksut lisättyinä sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti laskettavalla korolla.

20§

Edellä 16 §:ssä ja 17 §:n 3 momentissa säädettyjen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden enimmäismäärä on viisikymmentä sadalta 16 §:n 1 momentin mukaisesta keskikuukausipalkasta.

22§

Jos vakuutettu pysyy merimiestoimessa täytettyään vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan 14 §:ssä mainitun iän, on eläkettä, kun sitä ryhdytään hänelle suorittamaan, korotettava yhdellä sadalta jokaista 11 §:n mukaisesti laskettavaa kuukautta kohden, jolta hän sanotun iän täytettyään on suorittanut maksun eläkekassalle.

Jos vanhuuseläkkeen määrä on pienempi kuin 10 markkaa kuukaudessa, eläkekassalla on oikeus eläkkeensaajan suostumuksella suorittaa eläke kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Jos eläkkeensaaja, joka on saanut kertasuorituksen, uudelleen palaa merimiestoimeen, sovelletaan häneltä tänä aikana perittyyn vakuutusmaksuun, mitä 19 §:ssä on maksun takaisinmaksamisesta säädetty.

24§

Työkyvyttömyyden perusteella suoritettava eläke voidaan evätä tai sitä vähentää kuitenkin enintään vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavaan ikään asti vakuutetulta, joka on itse tai toisen avulla tahallaan aiheuttanut työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden, vian tai vamman taikka jonka törkeä huolimattomuus on olennaisesti myötävaikuttanut työkyvyttömyyden syntymiseen.

26§

Vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa työkyvyttömyyden alkamista, ei kuitenkaan takautuvasti vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista.


27§

Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus saada myös kansaneläkettä, elinkorkoa tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain perusteella tai jatkuvaa korvausta työansion menetyksestä liikennevakuutuslain perusteella, vähennetään, milloin eläkkeiden ja korvausten yhteismäärä ylittää 60 prosenttia eläkkeensaajaa vastaavassa asemassa merimiestoimessa olevan ansioista, ylittävä osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä.

Jos perhe-eläkkeensaajalla on oikeus saada sen eläketapahtuman johdosta, jonka perusteella perhe-eläkettä suoritetaan, myös tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä tahi liikennevakuutuslain mukaista jatkuvaa korvausta, vähennetään, milloin eläkkeiden ja korvauksen yhteismäärä ylittää 60 prosenttia edunjättäjää vastaavassa asemassa merimiestoimessa olevan ansioista, ylittävä osa tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä.

Eläkekassalla on 1 momentin estämättä oikeus, jos siinä mainitun korvauksen saaminen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä, suorittaa eläke täysimääräisenä sekä saada suorittamansa määrä takaisin korvausvelvolliselta, ei kuitenkaan siltä, joka jo oli täyttänyt korvausvelvollisuutensa vilpittömässä mielessä. Kassalle täten ,tulevaa korvausta älköön määrättäkö suuremmaksi kuin mitä eläkkeensaaja eläkettä vastaavana korvauksena olisi ollut oikeutettu saamaan tai joonsaanut.

Jos eläkkeensaaja on 3 momentin perusteella nostanut eläkettä ja sen jälkeen saa vastaavan korvauksen korvausvelvolliselta, on eläkekassalla oikeus saada suorittamansa eläke takaisin eläkkeensaajalta tämän saaman korvauksen määrään asti. Takaisinperiminen voidaan toteuttaa siten, että kassan 1 momentin nojalla suoritettavaa eläkettä alennetaan korvauksen määrällä tai sen suorittaminen keskeytetään, kunnes täten säästyneet eläkeerät ovat yhtä suuret kuin eläkkeensaajan nostama korvaus.

Jos tämän lain mukaisen eläkkeen vahvistamisen jälkeen muita 1 ja 2 momentissa mainittuja eläkkeitä tai korvauksia korotetaan, ei korotusta oteta huomioon tämän lain mukaisessa eläkkeessä.

Eläkkeitä tämän lain mukaan yhdistettäessä ei oteta huomioon 22 §:n mukaista eläkkeen korotusta.

28§

Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä ei suoriteta siltä ajalta, jolta laivanvarustaja on velvollinen suorittamaan palkkaa.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen lakkaa eläkkeensaajan työkyvyn palauduttua tai hänen kuoltuaan.

Jos vakuutettu on saanut tämän lain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavan sairauden, vian tai vamman perusteella sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, suoritetaan työkyvyttömyyseläkkeestä päivärahaa vastaava osa sairausvakuutusrahastoon.

35§

Valtuuskunnan jäsenten palkkiot, jotka on suoritettava eläkekassan varoista, vahvistaa sosiaaliministeriö.

37§

Hallituksen tehtävänä on:


3) ottaa ja erottaa kassan toimitusjohtaja sekä muut tarvittavat toimihenkilöt ja määrätä heidän palkkansa;


41§

Eläkekassan nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja kassan toimitusjohtaja yhdessä taikka kumpikin heistä erikseen yhdessä hallituksen valtuuttaman hallituksen jäsenen tai kassan muun toimihenkilön kanssa taikka kaksi hallituksen valtuuttamaa hallituksen jäsentä yhdessä.

44§

Varsinaisessa kokouksessa on:


4) määrättävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajain palkkiot;


50§

Hallituksen tai valtuuskunnan jäsen, eläkekassan toimitusjohtaja tai 40 §:ssä mainittu hallitukseen kuulumaton henkilö korvatkoon vahingon, jonka hän tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellaan on kassalle aiheuttanut. Jos vahinko on useamman aiheuttama, vastatkoon siitä kukin omasta ja toistensa puolesta.

51§

Tilintarkastajaksi älköön valittako henkilöä, joka on eläkekassan tai sen hallituksen jäsenen palveluksessa taikka muutoin sellaisessa suhteessa kassaan, hallituksen jäseneen tai toimitusjohtajaan, että se tekisi hänet esteelliseksi olemaan häiden asiassa tuomarina.


65§

Eläkeoikeuden ja eläkkeen suuruuden määräämistä varten muunnetaan 1 momentissa tarkoitetun palveluksen aika purjehduskuukausiksi. Niiden määrää laskettaessa noudatetaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, mitä 11 ja 13 §:ssä on maksukuukausien laskemisesta säädetty.

65a§

Jos henkilö, jonka työsuhde on päättynyt ennen kesäkuun 1 päivää 1956, ei ole uudelleen palannut tämän lain tarkoittamaan merimiestoimeen, ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä päivästä, jolta hän viimeksi tällaisen merimiestoimen perusteella ansaitsi palkkaa, ei sitä palvelusaikaa, joka hänellä keskeytyksen alkaessa oli, oteta huomioon purjehduskuukausien määrää laskettaessa, kuitenkin siten, ettei sitä aikaa, jonka hän on ollut poissa merimiestoimesta 1 päivän syyskuuta 1939 ja 31 päivän joulukuuta 1945 välisenä aikana, lueta mukaan edellä mainittua kolmen vuoden aikaa laskettaessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, on eläkekassan hallituksella, vaikkakin henkilö on yhden jaksoisesti ollut poissa merimiestoimesta vähintään kolmen vuoden ajan, oikeus, jos poissaolo on pääasiallisesti johtunut tarpeellisen ammattikoulutuksen hankkimisesta tai täydentämisestä taikka merimiestoimen aikana saadusta sairaudesta, viasta tai vammasta, hakemuksesta myöntää hänelle oikeuden saada lukea hyväkseen ne purjehduskuukaudet, jotka hänellä keskeytyksen alkaessa oli.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty purjehduskuukausien laskemisesta, on soveltuvin osin voimassa laskettaessa niitä maksukuukausia, jotka vakuutetulle on kertynyt 1 päivän kesäkuuta 1956 ja tämän lain voimaantulon välisenä aikana, kuitenkin siten, että 2 momentin säännöksiä ei ole sovellettava niihin maksukuukausiin, joita vastaavan vapaakirjan pääoma-arvon hän oli nostanut rahana. Mikäli vakuutetulle 2 momentin nojalla myönnetään oikeus lukea hyväkseen maksukuukausia, on vastaava vapaakirja samalla peruutettava.

66§

Ratkaistaessa, onko henkilöllä oikeus saada vanhuuseläkettä 14 §:n 2 momentin mukaisesti, katsotaan purjehduskuukauden vastaavan maksukuukautta.

Jollei voimaantulosäännöksestä muuta johdu, otetaan purjehduskuukaudet lukuun eläkeoikeutta ja eläkkeen määrää vahvistettaessa vain sikäli, kuin ne liittyvät sellaisiin maksukuukausiin, joiden nojalla eläkettä on suoritettava siten, että henkilön työsuhde, huomioon ottaen, mitä 65 a §:n 2 momentissa on säädetty, ei ole ollut keskeytyneenä kolmea vuotta.

67§

Purjehduskuukausien perusteella kuukaudelta suoritettavaa eläkkeen määrää lasketaessa katsotaan purjehduskuukauden vastaavan puolta maksukuukautta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1967.

Jos eläketapahtuma on sattunut tämän lain voimassa ollessa, otetaan vakuutetulla lain voimaan tullessa olevat maksu- ja purjehduskuukaudet huomioon eläkeoikeutta ja eläkkeen määrää vahvistettaessa vain, mikäli vakuutettu tämän lain voimassa ollessa on palannut merimiestoimeen huomioon ottaen, niitä 65 a §:n 2 momentissa on säädetty, kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolta hän viimeksi ansaitsi palkkaa merimiestoimen perusteella, tai mikäli hän, ennen kuin vuosi on kulunut työsuhteen päättymisestä, tulee työkyvyttömäksi tai kuolee ja hänellä tai hänen omaisillaan on oikeus työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeeseen 12 §:n 1 momentin säännöksen perusteella.

Jos vakuutettu, jonka työsuhde on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa hänen tai hänen omaistensa saamatta merimiestoimen perusteella eläkettä, ei ole palannut merimiestoimeen kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä jolta hän viimeksi ansaitsi palkkaa merimiestoimen perusteella, annetaan hänelle hänen suorittamiaan maksuja vastaava vapaakirja, johon sovelletaan, mitä vapaakirjasta on säädetty merimieseläkelain 17 §:ssä, sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa laissa (303/61). Mitä edellä on säädetty, sovelletaan vastaavasti, jos vakuutettu täyttää 14 §:ssä säädetyn iän tai tulee työsuhteen päättymisen jälkeen saadun sairauden, vian tai vamman johdosta työkyvyttömäksi taikka kuolee, ennen kuin edellä mainittu kolmen vuoden aika on kulunut umpeen, mikäli hänelle ei ole suoritettava työkyvyttömyyseläkettä tai hänen omaisilleen perhe-eläkettä tämän voimaantulosäännöksen 2 momentin perusteella.

Mitä 66 §:n 1 momentissa ja 67 §:ssä on eläkeoikeudesta ja eläkkeen suuruudesta säädetty, sovelletaan lain voimaantulopäivästä lukien silloin maksettaviin eläkkeisiin edellyttäen, että mainittujen säännösten soveltaminen johtaa eläkkeen korottamiseen.

Jos 66 §:n 1 momentin säännösten soveltaminien johtaa siihen, että vanhuuseläketapahtuman sattuminen siirtyy tämän lain voimaantuloa aikaisempaan ajankohtaan, sovelletaan kuitenkin eläkettä myönnettäessä tätä lakia, mutta eläkettä suoritetaan aikaisintaan tämän lain voimaantulosta lukien.

Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty, ei tätä lakia sovelleta 19 §:ssä, sellaisena kuin se on 26 päivänä tammikuuta 1956 annetussa laissa (72/56), tarkoitettuun henkilöön, joka tämän lain voimaan tullessa oli täyttänyt, miehistöön kuuluva 60 ja päällystöön kuuluva 65 vuotta.

Jos 19 §:ssä, sellaisena kuin se on 26 päivänä tammikuuta 1956 annetussa laissa (72/ 56), tarkoitetun henkilön työsuhde on päättynyt tämän lain voimassa ollessa, otetaan hänen lain voimaan tullessa jatkunutta työsuhdettaan vastaava palvelusaika maksukuukausina huomioon eläkeoikeutta ja eläkkeen suuruutta määrättäessä, mikäli henkilö lain voimaan tullessa ei ollut täyttänyt, miehistöön kuultava 60 ja päällystöön kuuluva 65 vuotta.

Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1966

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Sosiaaliministeri
Matti Koivunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.