598/1965

Annettu Helsingissä 12. päivänä marraskuuta 1965

Laki eräiden kruununluontoisten tilojen ja tilanosien järjestelystä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Asukasoikeutta kruununtiloilla koskevassa 6 päivänä kesäkuuta 1883 annetussa asetuksessa (26/83), jota tässä laissa sanotaan kruununtila-asetukseksi, tarkoitettujen kruununluontoisten tilojen sekä tällaisten tilojen kruununluontoisten osien järjestely toimitetaan sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua kruununluontoista tilaa ja tilanosaa sanotaan jäljempänä tilaksi.

Tila muuttuu tämän lain tullessa voimaan perintöluontoiseksi.

Tiloihin sovelletaan kuitenkin siihen saakka, kunnes 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu luovutuskirja on allekirjoitettu tai kunnes tila on 8 §:ssä tarkoitetun tavoin joutunut asutushallituksen hallintaan, kruununtila-asetuksen säännöksiä jäljempänä mainituin poikkeuksin.

Tämän lain voimaantulon jälkeen vapaaksi tulleelle tilalle saa ottaa asukkaaksi vain edellisen asukkaan perillisiä. Tämä ei kuitenkaan rajoita sellaisen henkilön ottamista asukkaaksi, jolle 6 §:n mukaisesti on luovutettu tilanosa.

Milloin asukkaan leski hallitsee tilaa ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn sellaisen kirjallisen määräyksen perusteella, josta säädetään kruununtila-asetuksen 4 §:ssä, voidaan hänet hakemuksen perusteella ottaa asukkaaksi.

Asukkaaksi ottamista varten ei ole tarpeen julkaista kuulutusta virallisessa lehdessä eikä toimittaa katselmusta tilalla.

Lääninhallituksen päätös, jolla asukas on otettu, kuulutettakoon kerran virallisessa lehdessä sekä yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Kruununtila-asetuksen 31 §:ssä tarkoitettu valitus on tehtävä kolmessa kuukaudessa siitä, kun kuulutus julkaistiin virallisessa lehdessä. Myös ennen tämän lain voimaantuloa annetut lääninhallituksen asukkaaksiottopäätökset, jotka eivät sanottuna ajankohtana ole vielä saaneet lainvoimaa. Kuulutettakoon edellä mainitulla tavalla, ja on muutoksenhakuajasta niin ikään voimassa, mitä edellä on sanottu.

Asukkaaksi otetulle ei tämän lain voimaantulon jälkeen anneta sijoituskirjaa.

Tämän lain voimaantulon jälkeen ei asukkaaksiottopäätöksessä saa asettaa asukkaaksi otettavalle tilan raivaus-, kuntoonpano- ja rakentamisvelvoitteita. Sanotun ajankohdan jälkeen ei valtiolla enää ole puunotto-oikeutta asukasoikeuden perusteella hallittujen, perinnöksi ostettujen eikä tämän lain nojalla luovutettujen tilojen yksityisiltä tiluksilta eikä myöskään Enontekiön ja Utsjoen kuntien isojaossa muodostettujen yhteismetsien alueilta.

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana ei tilan hallintaoikeutta saa ulosmitata eikä toiselle luovuttaa. Tilanosan hallintaoikeuden saa kuitenkin luovuttaa henkilölle, jolla ennestään on asukas- tai omistusoikeuden perusteella hallinnassaan osa samasta tilasta.

Asukkaalla, joka ennen tämän lain voimaantuloa on saanut sijoituskirjan tilaan tai joka on lainvoiman saaneella päätöksellä otettu tilalle asukkaaksi, on oikeus saada tila vastikkeetta omakseen ilman perinnöksiostomenettelyä ja ilman hakemista asianomaisen lääninhallituksen antamalla luovutuskirjalla. Luovutuskirjan antaminen on riippumaton niistä edellytyksistä, jotka perinnöksiostamiselle on tilan viljelemisen ja rakentamisen osalta säädetty. Sama oikeus on sillä, joka lain voimaantulon jälkeen otetaan asukkaaksi sellaisen hakemuksen perusteella, joka on tehty ennen lain voimaantuloa tai kolmen vuoden kuluessa sen jälkeen.

Tilalle ei saa ottaa asukasta sellaisen hakemuksen perusteella, joka on tehty 1 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden määräajan päätyttyä.

Tilat, joille ei ole otettu asukasta 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, samoin kuin tilat, jotka sanotussa pykälässä tarkoitetun kolmen vuoden päättymisen jälkeen joutavat vapaiksi, siirtyvät asutushallituksen hallintaan. Tämän lain voimaan tullessa valtion tarpeisiin käytettävä tila pysyy kuitenkin sanottuna ajankohtana tilaa hallitsevan viranomaisen tai laitoksen hallinnassa.

Maatalousministeriöllä on valta myydä käyvästä hinnasta tai vuokrata kaupungissa tai kauppalassa asemakaava-alueella asutushallituksen hallintaan siirtynyt tila.

Muualla kuin 2 momentissa mainitulla alueella asutushallituksen hallintaan siirtynyt tila katsotaan hankituksi 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/58) tarkoituksiin. Tila voidaan luovuttaa sanotun lain 39 §:n 1 momentin nojalla, vaikka siinä tarkoitettuja erityisiä syitä ei olisikaan olemassa.

Sellainen henkilö, joka asuu 3 §:n 1 momentin nojalla asutushallituksen hallintaan siirtyvällä tilalla, ja hänen perheensä saavat hallinnan siirtymisestä huolimatta korvauksetta edelleen asua tilalla niin kauan kuin tilan käyttöä koskevassa päätöksessä määrä tään, kuitenkin vähintään kuusi ja enintään viisitoista kuukautta päätöksen antamisesta lukien.

10§

Milloin tila luovutetaan 7 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla asukkaalle, on tilaan kohdistuvan, asianmukaisesti vahvistetun vuokrasopimuksen pysyvyydestä voimassa, mitä siitä on perinnöksioston osalta säädetty.

11§

Edellä 7 §:ssä tarkoitettuun luovutuskirjaan älköön sovellettako maakaaren 1 luvun 2 §:n säännöksiä luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta.

Luovutus on lahjaverosta vapaa.

12§

Luovutuskirjassa, jota 7 §:n 1 momentissa tarkoitetaan, on mainittava, että se on tehty tämän lain perusteella.

13§

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

14§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966.

Helsingissä 12. päivänä marraskuuta 1965

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Maatalousministeri
Mauno Jussila

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.