525/1963

Annettu Helsingissä 22. päivänä marraskuuta 1963

Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 1 §:n 3 momentti, 2 §, 4 §:n 3 momentti, 5 §, 8 §, 9 § ja 19 § sekä lisätään lain 1 §:ään uusi 4 ja 5 momentti ja 13 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 8 a, 8 b ja 19 a § seuraavasti:


Milloin työntekijälle, ennen kuin hän on täyttänyt 55 vuotta, on syntynyt oikeus lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa säädettyyn eläketurvaan, sovelletaan sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty, tätä lakia työsuhteeseen, joka on alkanut ennen kuin työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ja joka muutoin täyttää tässä pykälässä säädetyt edellytykset.

Työnantajalla on oikeus asetuksella säädettävin ehdoin sisällyttää itsensä tämän lain mukaisesti työntekijöitään varten järjestämäänsä eläketurvaan.

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko työntekijään sovellettava tätä lakia, ratkaisee asian asianomaisen työnantajan, työntekijän tai eläkelaitoksen hakemuksesta eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksen päätökseen saa hakea muutosta, niinkuin 21 §:ssä on säädetty.

Työsuhteen älköön katsottako keskeytyneen yrityksen omistajan tai haltijan vaihtumisen johdosta.

Työsuhteessa olevana on pidettävä myös johtavassa asemassa olevaa osakeyhtiön toimihenkilöä ja muussa yrityksessä tai yhteisessä johtavassa asemassa olevaa henkilöä, ei kuitenkaan, jos johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön toimihenkilö joko yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta tai jos muussa yrityksessä tai yhteisössä johtavassa asemassa olevalla henkilöllä on katsottava olevan yrityksessä tai yhteisössä sanottua vastaava määräämisvalta.


Työntekijällä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön suorittamaan entistä työtään tai muuta työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jonka työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika huomioon ottaen, voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan, on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa työkyvyttömyyden alkamista, ei kuitenkaan takautuvasti vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista. Jos työntekijälle myönnetään eläkettä takautuvasti, suoritetaan, mikäli hänelle on maksettu samalta ajalta päivärahaa saman sairauden, vian tai vamman johdosta sairausvakuutuslain nojalla, päivärahaa vastaava osa eläkkeestä sairausvakuutusrahastolle. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen lakkaa eläkkeen saajan työkyvyn palauduttua. Työkyvyttömyyseläkkeen saajan täyttäessä vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän muuttuu työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi.


Eläkkeen määrä on jokaiselta täydeltä eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan kuukaudelta 1/12 prosenttia eläkkeen perusteena olevan palkan määrästä.

Jos työsuhde on jatkunut työntekijän täytettyä eläkeiän, eläkkeenä maksetaan määrä, johon työntekijä olisi ollut oikeutettu, jos hän olisi siirtynyt eläkkeelle heti eläkeiän täytettyään, korotettuna eläkkeen lykkäytymisen ajasta riippuen siten, että korotussuhde lasketaan vakuutusmatemaattisia periaatteita noudattaen sosiaaliministeriön määräämällä tavalla. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vähintään 1 momentin mukaiseen eläkkeeseen.

Jos tämän lain mukainen eläke taikka, milloin työntekijä lisäksi saa alinkorkoa tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain perusteella tahi vammansa johdosta maksettavaa jatkuvaa korvausta liikennevakuutuslain perusteella tahi virkasuhteeseen tahi 1 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun eläketurvaan perustuvaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, eläkkeiden yhteismäärä ylittää jäljempänä 2 momentissa säädetyn yhteensovitusrajan, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. Jos eläke perustuu kahteen tai useampaan työsuhteeseen, vähennetään kuhunkin niistä perustuvaa osaa samassa suhteessa.

Yhteensovitusraja lasketaan ottamalla yhteensovitusperusteesta, joka 3 momentissa säädetyin poikkeuksin on korkein tämän lain mukaisen eläkkeen perusteena oleva palkka, 60 prosenttia ja vähentämällä tästä määrä, joka vastaa kansaneläkkeen tukiosan saajien keskimääräistä kansaneläkettä, enintään kuitenkin 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta.

Jos työntekijä on samanaikaisesti vähintään kuusi kuukautta yhdenjaksoisesti kahdessa tai useammassa tämän lain alaisessa työsuhteessa, lasketaan yhteensovitusperusteena olevat palkat yhteen. Jos työntekijä on välittömästi ennen eläketapahtumaa saanut aikaisemman eläketapahtuman johdosta tämän lain tai työkyvyttömyyseläkettä taikka 1 momentissa mainittua muuta eläkettä ja on vähintään kolmen vuoden ajan ollut samanaikaisesti tämän lain alaisessa työsuhteessa, lisätään yhteensovitusperustetta määrättäessä tähän työsuhteeseen liittyvään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan kymmenen kuudesosaa mainitun aikaisemman eläkkeen määrästä. Edellä 2 momentissa tarkoitetun kansaneläkkeen keskimäärän vahvistaa sosiaaliministeriö kansaneläkkeen määrän olennaisesti muututtua, kuitenkin ainakin kerran vuodessa. Tämän lain 11 §:ssä tarkoitettuja lisäetuja ei oteta huomioon tämän pykälän 1―3 momenttia sovellettaessa.

8a§

Paitsi 2 momentissa mainituissa tapauksissa 8 §:n mukainen kaikkien eläkkeiden yhteensovitus toimitetaan uudelleen vain, jos eläkkeensaajalle myönnetään eläke uuden olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun eläketapahtuman johdosta, ei kuitenkaan silloin, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeen määrään vaikuttavien perusteiden sen johdosta muuttunut.

Jos tämän lain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkkeen saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu eläke, toimitetaan 8 §:n mukainen kaikkien eläkkeiden yhteensovitus uudelleen. Hakemuksesta toimitetaan yhteensovitus myös uudelleen, jos 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu muun eläkkeen määrä on olennaisesti muuttunut.

8b§

Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai sitä vähennettävä, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan.

Eläketurvaa järjestettäessä voidaan määrätä:

1) että työkyvyttömyyseläkettä voidaan vähentää, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä törkeällä tuottamuksella tai saanut sairautensa, vikansa tai vammansa rikollisella teolla taikka jos hän ei ole ilman hyväksyttävää syytä suostunut eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan tutkimukseen tai lääkärin määräämään hoitoon, hengenvaaralliseksi katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, taikka jos hän on ilman pätevää syytä kieltäytynyt työhuollosta tai koulutuksesta; ja

2) että eläke tai osa siitä voidaan jättää maksamatta siitä ajalta, jonka eläkkeensaaja on kärsimässä vapausrangaistusta taikka on pakkolaitoksessa tai pakkotyölaitoksessa.

Sosiaaliministeriöllä on valta hyväksyä eläketurvaan muitakin, merkitykseltään vähäisiä rajoituksia.

Eläketurva sidotaan maan yleiseen palkkatasoon siten, että palkkatasossa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon tarkistamalla eläkettä myönnettäessä ja eläkkeiden yhteensovitusta uudelleen toimitettaessa eläkkeen perusteena oleva palkka ja sen jälkeen kalenterivuosittain eläkkeen määrä sosiaaliministeriön antamien ohjeiden mukaan.

13§

Eläketurvakeskuksen luottovakuutustoiminnasta aiheutuva vastuu kirjataan vakuutusrahastona, jonka muodostavat vakuutusmaksurahasto ja korvausrahasto. Mainittuihin rahastoihin on soveltuvin osin noudatettava, mitä vakuutusyhtiölaissa on sellaisista rahastoista säädetty.

19§

Eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen tämän lain perusteella määräämä maksu ja sille suorituksen viivästymisen ajalta enintään 10 prosentin mukaan laskettu vuotuinen korko on ilman tuomiota ja päätöstä ulosottokelpoinen.

19a§

Tämän lain mukaista eläkettä älköön ulosmitattako älköönkä ilman eläkelaitoksen suostumusta toiselle siirrettäkö. Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaamista, on mitätön.

Sosiaalilautakunnan hakemuksesta eläkelaitos voi määrätä, että eläke tai osa siitä maksetaan lautakunnalle käytettäväksi eläkkeen saajan ja hänen omaistensa vastaiseen huoltoon.

Helsingissä 22. päivänä marraskuuta 1963

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Sosiaaliministeri
Kyllikki Pohjala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.