453/1963

Annettu Helsingissä 11. päivänä lokakuuta 1963

Laki vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 1 luvun 21 §, 2 luvun 26 §:n 1 ja 2 momentti, 7 luvun 13 §:n 4 momentti, 8 luvun 21 §:n 1 ja 3 momentti, 11 luvun 8 §:n 1 momentti, 14 luvun 7 §, 16 luvun 24 §, 25 §:n 1 momentti ja 49 §:n 1 momentti, 18 luvun 3 ja 8 §, 19 luvun 1 §, 21 luvun 1 §:n 1 momentti ja 22 luvun 2 §:n 2 momentti sekä lisätään 2 luvun 26 §:ään uusi 5 momentti, 11 lukuun uusi 21 §, 12 lukuun uusi 19 §, 14 lukuun uusi 8 § sekä 16 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 32 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku

21§

Vesioikeus voi, milloin tärkeät syyt vaativat, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta antaa vesistöä tai sen osaa varten vesistön puhtauden säilyttämiseksi edellä 19 §:ssä säädettyä ankarampia määräyksiä tai, jos vesistöjen käytön järjestelyyn laajemman alueen puitteissa liittyvät yleiset edut sitä edellyttävät ja yksityiset edut voidaan asianmukaisin järjestelyin riittävässä määrin turvata, sanotussa pykälässä säädettyä lievempiä määräyksiä. Velvollisuus hakea 19 §:ssä tarkoitettu lupa koskee tällaisessa tapauksessa toimenpidettä, joka sisältää poikkeamisen tämän pykälän nojalla annetuista määräyksistä.

Tärkeiden syiden vaatiessa vesioikeus voi hakemuksesta antaa viranomaiselle tai sille, jolla on oikeus ottaa vesistöstä vettä nesteenä käytettäväksi, luvan toisenkin vesialueella panna vesistöön luvassa määrättäviä aineita tai suorittaa muita toimenpiteitä vesistön tilan tai veden käyttöominaisuuksien parantamiseksi taikka vesistön tutkimiseksi. Tässä tarkoitettu vesioikeuden päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

2 luku

26§

Vesioikeus voi oikeuttaa hakijan, joka sitä pyytää ja asettaa vakuuden kaiken aiheutuvan vahingon korvaamisesta, ryhtymään jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista omalla tai toisen alueella sellaisiin yrityksen toteuttamista tarkoittaviin töihin tai toimenpiteisiin, niin kuin veden patoamiseen, uomien kaivamiseen, veden juoksuttamiseen normaalista poikkeavalla tavalla, kasvavien puiden kaatamiseen tahi rakennelmien tekemiseen, joiden suorittaminen ei estä olojen palauttamista olennaisilta osin entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan, eikä muutoinkaan tee muutoksenhakua olennaisesti hyödyttömäksi.

Milloin hakijana on valtio, ei 1 momentissa mainittua vakuutta tarvitse asettaa. Valtiolle voidaan myös, mikäli erityisiä syitä siihen on, myöntää oikeus jo ennen lupapäätöksen antamista aloittaa omalla alueellaan tai omistajan suostumuksella toiselle kuuluvalla alueella sellaiset rakentamistyöt ja muut toimenpiteet, jotka eivät vaikeuta vesistön palauttamista olennaisilta osin ennalleen siinä tapauksessa, että lupaa ei myönnetä.


Päätökseen, jolla 1 tai 2 momentissa tarkoitettu oikeus on myönnetty, ei saa hakea muutosta.

7 luku

13§

Vesioikeus voi, milloin siihen on erityistä syytä, hakemuksesta vapauttaa hyödynsaajan osallistumasta 3 momentissa tarkoitetun toimenpiteen kustannuksiin.

8 luku

21§

Edellä tämän luvun 5 §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä on, milloin kysymys on kertakaikkisesta maksusta, otettava huomioon säännöstelyä varten välttämättömistä töistä, laitteista ja rakennelmista sekä vahinkojen korvaamisesta johtuneet kustannukset samoin kuin kaksikymmentäkertaisina laitteiden ja rakennelmien kunnossapidosta ja säännöstelyn toimeenpanosta arvion mukaan aiheutuvat vuotuiset menot. Maksu on määrättävä siten, että se kohtuuden mukaan vastaa hyödynsaajan osuutta säännöstelyn kaikkiaan tuottamasta hyödystä, kuitenkin niin, ettei se saa nousta hänen saamaansa hyötyä suuremmaksi.


Maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntymisestä tai paremmasta mahdollisuudesta kuivattaa maata sekä, jos erityisiä syitä on, muiden etujen hyväksi tulevasta hyödystä on määrättävä kertakaikkinen, enintään kymmenenä vuotuiseränä ilman korkoa suoritettava maksu. Muissa tapauksissa on määrättävä suoritettavaksi viittä prosenttia kertakaikkisen maksun määrästä vastaava vuotuismaksu siihen velvoittamista tarkoittavan hakemuksen tekemistä seuraavan vuoden alusta lukien. Vuotuismaksu on suoritettava kunakin vuonna ennen kesäkuun loppua.


11 luku

Kun johonkin toimenpiteeseen tämän lain nojalla annetaan lupa, on, jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta johdu, samalla määrättävä, onko tiedossa olevasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä, sekä mihin määrään suoritettava korvausta. Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muista edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty tai jonka korvaaminen on lupapäätöksessä määrätty myöhemmin ratkaistavaksi, samoin kuin myös vahingosta, jota tarkoitetaan tämän luvun 1 §:n 3 momentissa, on korvausta haettava erikseen samassa järjestyksessä kuin lupaa kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen.


21§

Jos vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä on 16 luvun 24 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty ennakkokorvausta, on korvauksen maksajalla oikeus vähentää lopullisesti maksettavasta korvauksesta se, mitä ennakkokorvauksena jo on maksettu. Mikäli ennakkokorvaus ylittää lopullisesti määrätyn korvauksen, on liikaa maksettu ennakkokorvaus maksettava takaisin, jollei vesioikeus liikaa maksetun määrän vähäisyyden ja olosuhteet huomioon ottaen määrää, että takaisinmaksua ei tarvitse suorittaa.

12 luku

19§

Milloin poikkeuksellisista luonnonoloista tai muusta ylivoimaisesta tapahtumasta on johtunut tai on odotettavissa sellainen veden tulva taikka muutos vesistössä tai sen vesioloissa, joka voi aiheuttaa yleistä vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle taikka suurta yksityiseen tai yleiseen etuun kohdistuvaa vahinkoa, vesioikeus voi hakemuksesta tämän lain 1 luvun säännösten ja mahdollisten lupapäätösten estämättä määräämänään aikana väliaikaisesti sallia tai määrätä suoritettavaksi sellaisia toimenpiteitä, jotka on katsottava välttämättömiksi vaaran poistamiseksi tai vahinkojen vähentämiseksi. Edellä tarkoitetun hakemuksen saa tehdä 21 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen sen toimivaltaan sanotun momentin mukaan kuuluvassa asiassa. Viranomaisen on ennen hakemuksen tekemistä saatettava asia valtioneuvoston tietoon.

Toimenpiteistä aiheutuneista vahingoista on, jollei korvauksen suorittamisesta ole muuta sovittu, suoritettava korvaus valtion varoista. Korvausta määrättäessä älköön sovellettako 11 luvun 6 §:n 1 momentin säännöstä ja korvausta voidaan, jollei kysymys ole toisen omaisuutta välittömästi kohdanneesta vahingosta, olosuhteiden mukaan sovitella. Tässä tarkoitettu vesioikeuden päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

14 luku

Vesiasiat käsitellään vesioikeudessa hakemus-, riita-, rikos- tai valitus- taikka virkaapuasioina.

Hakemusasioina käsitellään ne vesiasiat, jotka tämän lain mukaan pannaan vireille hakemuksella tai vesioikeuden aloitteesta, virka-apuasioita lukuunottamatta. Hakemusasioihin luetaan myös lopputarkastusta koskevat asiat sekä asiat, jotka on 20 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti alistettu vesioikeuden käsiteltäviksi.

Riita-asioina käsitellään vesioikeudessa kysymys valtaväylän sijainnista ja leveydestä sekä sellaiset, muutoin kuin hakemuksen tai rangaistusvaatimuksen yhteydessä vireillepannut asiat, jotka johtuvat vesistön luvattomasta sulkemisesta, yksityisen oikeutta loukaten tai muutoin ilman laillista oikeutta tapahtuneesta vesistön rakentamisesta, vesistön tai veden pilaamisesta tahi muusta tämän lain tai aikaisemman vesioikeuslainsäädännön vastalaisesta, vesialuetta, maata tai pohjavettä koskevasta toimenpiteestä ja jotka tarkoittavat tällaisen toimenpiteen kieltämistä, laitoksen tai rakennelman poistamista ja muuta olojen ennalleen palauttamista sekä luvattomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon korvaamista, niin myös, milloin kysymys ei ole virka-apuasiasta, asiat, jotka koskevat tämän lain tai sitä aikaisemman lainsäädännön nojalla annettuun päätökseen perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, samoin kuin tässä laissa kanteella vireille pantaviksi määrätyt ja niihin rinnastettavat asiat.

Rikosasioita ovat ne vesioikeudessa käsiteltävät asiat, joissa tämän lain mukaan vaaditaan rangaistusta.

Valitusasioina käsitellään 16 luvun 49 §:ssä mainitut asiat.

Virka-apuasioita ovat 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut asiat.

Tämän lain mukaan vesioikeudelle ja vesiylioikeudelle annettavat asiakirjat voidaan lähettää postitse tai lähetin välityksellä soveltuvin osin noudattaen, mitä asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetussa laissa (74/54) on säädetty.

16 luku


Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutusalueen laajuuden vuoksi tai muutoin yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittämiseen liittyvistä syistä vaatii suhteettoman pitkän ajan ja yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, milloin on todennäköistä, että luvan edellytykset ovat olemassa, hakemuksesta määrätä katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa siten, että toimituksen ensimmäisessä vaiheessa erikseen tarkastetaan suunnitelma yrityksen oikeudellisten edellytysten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaanko lupa antaa ja millä ehdoilla, sekä toimituksen toisessa vaiheessa selvitetään muut katselmustoimituksessa käsiteltävät asiat.

24§

Tärkeiden syiden vaatiessa vesioikeus voi antaa hakemusasiassa joltakin osalta lopullisen päätöksen, ennen kuin asia muilta osin ratkaistaan. Korvauksen suorittamisesta on tällaisen päätöksen osalta vastaavasti voimassa, mitä 11 luvussa on säädetty.

Jos hakemuksessa tarkoitettu yritys on sellainen, että siitä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen suhteettomasti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa ja yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tärkeänä vesioikeus voi, mikäli yritystä koskevan luvan edellytykset ilmeisesti ovat olemassa, ratkaista hakemusasian muilta kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja niiden johdosta suoritettavia korvauksia sekä 11 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevilta osin. Tällöin on vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä määrättävä maksettavaksi arvioitua todellista vahinkoa vastaava ennakkokorvaus, jonka osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 11 luvussa on säädetty. Antaessaan myöhemmin päätöksen siltä osin, jolta asiaa ei vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi tehdä välttämättömiksi katsottavia muutoksia aikaisempaan päätökseensä.

Mitä edellä 2 momentissa on säädetty, voidaan vastaavasti soveltaa 12 luvun 11 §:ssä. säädettyä, kalakannan säilyttämiseen käytettävää maksua määrättäessä.

Milloin hakemusasian ratkaisuun vaikuttava asia on erikseen vireillä tai asianosainen osoitetaan erikseen riitelemään tällaisesta asiasta, vesioikeus voi, mikäli asianosainen sitä vaatii ja oikeus havaitsee sen soveliaaksi, jatkaa esillä olevan asian käsittelyä ja antaa siitä päätöksen, jonka pysyvyys jää riippuvaksi siitä, päättyykö erikseen käsiteltävä asia päätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos asia päättyy toisin kuin on edellytetty, raukeaa annettu päätös ja voidaan asia jonkun asianosaisen hakemuksesta raukeamisen toteamista varten saattaa vesioikeuden käsiteltäväksi.

25§

Milloin hakemusasiassa on toimitettu suullinen käsittely ja asian laatu ja laajuus sen sallivat, vesioikeuden päätös voidaan julistaa asianosaisille suullisen käsittelyn päätyttyä, ja sen tulee olla asianosaisten saatavissa ja yleisesti nähtävänä vesioikeuden virkahuoneistossa viimeistään viidentenätoista päivänä julistamisen jälkeen. Muussa tapauksessa päätös annetaan vesioikeuden huoneistossa julkipannussa ilmoituksessa mainittuna päivänä. Milloin asia on vähäinen ja vesioikeustuomari katsoo sen mahdolliseksi, päätös voidaan antaa hakijalle hakemusta vesioikeudelle annettaessa ilmoitettavana aikana.


32§

Käsitellessään 12 luvun 19 §:ssä tarkoitettua hakemusta vesioikeus voi niin ikään poiketa edellä tässä luvussa olevista menettelyä koskevista määräyksistä. Milloin sanotunlaisen hakemuksen johdosta annetaan tämän luvun 24 §:n 2 momentissa tarkoitettu päätös, voidaan myös ennakkokorvaus jättää määräämättä.

49§

Kun vesioikeuteen valitetaan vesilautakunnan jäljempänä 20 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemästä päätöksestä tai ojitustoimituksessa tehdystä päätöksestä taikka sellaisesta toimenpiteestä, josta 21 luvun 7 §:ssä säädetään, on valitusasian vireillepanosta ja käsittelystä soveltuvin osin voimassa, mitä hakemusasioista edellä on säädetty, kuitenkin niin, että valitusasiakirjat on pidettävä vesioikeudessa vastauskirjelmien antamista varten nähtävinä neljätoista päivää niiden saapumispäivästä lukien, missä ajassa myös vastauskirjelmä on toimitettava oikeuteen.


18 luku

Kun alkukokous on pidetty, toimitusinsinöörin on toimitusmiesten kanssa neuvotellen tarkastettava hakemukseen liitetty suunnitelma ja tehtävä siihen tarpeellisiksi katsomansa muutokset tai 16 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa laadittava yrityksen suunnitelma. Toimituksessa on lisäksi tutkittava, voidaanko lupa toimitusinsinöörin käsityksen mukaan yritystä varten antaa ja millä ehdoilla, sekä selvitettävä yrityksen aiheuttamat vahingot ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsä suorittamiseksi on toimitusmiesten paikalla käymällä perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen vaikutuksiin sillä alueella, jota hanke koskee.

Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla määrännyt katselmustoimituksen suoritettavaksi sanotussa momentissa säädetyllä tavalla, on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen ja niiden määrän arvioiminen sekä ehdotuksen tekeminen muiden 11 luvun säännösten soveltamisesta suoritettava vain niin laajalti kuin se on tarpeen luvan edellytysten selvittämiseksi ja ehdotuksen tekemiseksi ennakkokorvausten määräämistä varten.

Milloin toimitukseen on määrätty avustava insinööri, on hänen tarkastettava suunnitelma tai 16 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa laadittava ehdotus suunnitelmaksi toimialaansa koskevalta osalta. Jos toimituksessa avustamaan on määrätty asiantuntija, on hänen annettava lausuntoja alansa kysymyksistä.

Toimitusmies, joka on luvan edellytyksistä, yrityksen suunnitelmasta tai muista yritystä koskevista seikoista eri mieltä kuin toimitusinsinööri, saa ilmoittaa eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.

Katselmuskokouksen päätyttyä toimitusmiesten on annettava lausunto yrityksestä ja muista seikoista, jotka tämän luvun 3 §:n mukaisesti katselmustoimituksessa on selvitettävä, samoin kuin myös tehdyistä muistutuksista ja vaatimuksista. Toimitusmiesten on, vaikkei korvausvaatimusta olisikaan tehty, annettava lausunto siitä, onko havaitusta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä sekä mihin määrään suoritettava korvausta.

Milloin kysymys on tämän luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta katselmustoimituksen ensimmäisestä vaiheesta, toimitusmiesten on, antamatta lopullista lausuntoa vahingoista ja niistä suoritettavista korvauksista, tehtävä ehdotus maksettavista ennakkokorvauksista.

Milloin äänestyksessä toimitusmiesten äänet käyvät tasan, on toimitusinsinöörin ääni ratkaiseva.

19 luku

Milloin ojitusasiassa on 6 luvun 10 §:n mukaisesti pidettävä ojitustoimitus, on sitä haettava kirjallisesti asianomaiselta maanviljelysinsinööripiiriltä, tai, jos kysymys on metsän kasvun edistämistä tarkoittavasta ojituksesta, metsähallitukselta. Ojitus katsotaan metsän kasvun edistämistä tarkoittavaksi siinäkin tapauksessa, että yrityksen vaikutusalueeseen tulee kuulumaan jossakin määrin muutakin kuin metsän kasvuun käytettävää aluetta.

Maanviljelysinsinööripiirin piiri-insinöörin on, jollei hän itse ota toimitusta suorittaakseen, annettava alaiselleen insinöörille määräys ojitustoimituksen pitämiseen. Jos toimituksen laatu sen sallii, voidaan myös ojitukseen perehtyneelle agronomille tai muulle asiantuntevalle henkilölle, sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään, antaa määräys ojitustoimituksen pitämiseen. Metsähallituksen tulee, milloin määräystä on pyydetty siltä, määrätä toimitusta pitämään alaisensa insinööri tai metsänhoitaja taikka keskusmetsäseuran suostumuksella sen palveluksessa oleva, metsänparannustehtäviin määrätty metsänhoitaja.

Jos viranomainen, jolta ojitustoimitusta on haettu, on epätietoinen siitä, kuuluuko hakemus sen käsiteltäviin tai jos samaa ojitusasiaa koskevaa toimitusta on haettu sekä maanviljelysinsinööripiiriltä että metsähallitukselta, asia on tältä osin alistettava maatalousministeriön ratkaistavaksi. Maatalousministeriön asiana on myös, milloin tämän luvun 3 §:n mukaisesti on tarkoituksenmukaista käsitellä samassa ojitustoimituksessa sellaisia, useampia kuivatusalueita koskevia ojitusasioita, jotka erillisissä ojitustoimituksissa käsiteltyinä kuuluisivat eri viranomaisten toimivaltaan, aloitteentekijän hakemuksesta taikka maataloushallituksen tahi metsähallituksen esityksestä päättää tällaisten ojitusasioiden yhdistämisestä sekä osoittaa se viranomainen, jonka tulee määrätä ojitustoimituksen suorittaja. Maatalousministeriön tämän momentin nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Milloin muu kuin insinööri on määrätty suorittamaan ojitustoimitus, on hänen kohdaltaan voimassa, mitä jäljempänä toimitusinsinööristä on säädetty.

Jos ojitustoimituksessa, jota on haettu maanviljelysinsinööripiiriltä, on kysymys muun ohella metsämaan ojittamisesta ja metsäalue on laaja, on toimitusinsinöörin pyydettävä metsähallitusta määräämään toimitukseen asiantuntijaksi insinööri tai metsänhoitaja.

21 luku

Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen yleinen valvonta kuuluu uiton sekä metsän kasvun edistämistä tarkoittavan ojituksen osalta metsähallitukselle ja sen alaiselle piirihallinnolle, muuta ojitusta, pohjavettä ja vesien suojelua koskevien asioiden osalta maataloushallitukselle ja sen alaiselle piirihallinnolle sekä muilta osin tie- ja vesirakennushallitukselle ja sen alaiselle piirihallinnolle.


22 luku


Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, voidaan sille, joka on ennen tämän lain voimaantuloa saanut luvan tiettyyn yritykseen tai toimenpiteeseen, hakemuksesta antaa uusi tämän lain mukainen lupa, mikäli siitä ei aiheudu muille kohtuutonta vahinkoa tai haittaa.


Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1963.

Helsingissä 11. päivänä lokakuuta 1963

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
J. O. Söderhjelm

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.