260/1959

Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1959.

Laki takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku.

Takavarikko.
1 §.

Esine voidaan takavarikoida, jos on syytä olettaa, että se voi olla todisteena rikosasiassa tai on rikoksella joltakulta viety taikka että tuomioistuin julistaa sen menetetyksi.

Takavarikkoon älköön otettako asiakirjaa, milloin sillä voidaan olettaa olevan sellainen sisältö, josta virkamiestä tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:ssä mainittua henkilöä ei saa todistajana kuulustella, ja asiakirja on hänen tai sen henkilön huostassa, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty Rikoksesta epäillyn ja häneen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön hallusta älköön myöskään takavarikoitako rikoksesta epäillyn ja sanotun henkilön välistä tai mainitussa suhteessa epäiltyyn olevien henkilöiden keskeistä kirjallista tiedonantoa, ellei rikoksesta saata tulla kuusi vuotta kuritushuonetta tai ankarampi rangaistus.

2 §

Rikoksesta epäillylle tarkoitetut tai häneltä lähtöisin olevat kirjeet ja muut postilähetykset sekä sähkösanomat, jotka ovat posti- ja lennätinlaitoksen huostassa, saa takavarikoida ainoastaan milloin rikoksesta saattaa tulla vankeutta kovempi rangaistus ja ne tämän lain mukaan voitaisiin takavarikoida vastaanottajan hallusta

3 §

Takavarikkoon panosta päättää viranomainen, jolla lain mukaan on valta antaa vangitsemismääräys, tuomioistuin kuitenkin vain sen käsiteltävänä olevassa rikosasiassa.

4 §

Joka laillisin oikeuksin ottaa kiinni rikoksesta epäillyn taikka toimittaa pidättämisen, vangitsemisen, kotietsinnän tahi henkilöön käyvän tarkastuksen tai katsastuksen, saa ilman määräystäkin takavarikoida esineen, joka silloin tavataan. Poliisimiehellä on muulloinkin, kun olosuhteet vaativat kiireellistä tointa eikä määräystä voida heti saada, oikeus takavarikoida sellainen esine, ei kuitenkaan posti- ja lennätinlaitoksen huostassa olevaa lähetystä.

Edellä tarkoitetusta takavarikosta on, milloin sen on toimittanut muu kuin 3 §:ssä tarkoitettu viranomainen, viipymättä ilmoitettava tälle, jonka on heti päätettävä, onko takavarikko jäävä voimaan.

5 §.

Jollei se, jonka luona takavarikoiminen tapahtuu, ole saapuvilla, on hänelle siitä viipymättä ilmoitettava. Milloin posti- ja lennätinlaitoksen taikka rautatie- tai muun kuljetuslaitoksen huostassa oleva lähetys on takavarikoitu, on siitä ilmoitettava lähetyksen vastaanottajalle ja, jos lähettäjän osoite on tunnettu, myös tälle, niin pian kuin se voi tapahtua haittaamatta rikoksen selvittämistä.

6 §.

Postilähetystaä sähkösanomaa, kaupanpitokirjaa tai muuta yksityistä asiakirjaa, joka otetaan takavarikkoon, ei saa tarkemmin tutkia tahi, jos se on suljettu, avata muu kuin 3 §:ssä mainittu viranomainen. Kuitenkin saakoon asiantuntija tai muu henkilö, jota käytetään apuna rikoksen selvittämisessä tahi jota muuten siinä kuullaan, mainitun viranomaisen osoitusten mukaan tarkastaa kirjoitusta. Jollei se, joka toimittaa takavarikon, saa kirjoitusta tarkemmin tutkia, on hänen suljettava se sinetillä.

Edellä tarkoitettu tutkiminen ja tarkastaminen on mahdollisimman pian suoritettava. Jos postilähetyksen tai sähkösanoman sisällys voidaan tutkintaa haittaamatta kokonaan tai osittain ilmoittaa vastaanottajalle, on jäljennös tai ote siitä hänelle viipymättä lähetettävä.

7 §

Takavarikosta on laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava takavarikon tarkoitus ja mitä siinä on tapahtunut sekä luetteloitava takavarikoidut esineet.

Takavarikon toimittaja antakoon pyynnöstä takavarikosta todistuksen sille, jonka hallussa esine on ollut

8 §.

Takavarikon toimittajan tulee ottaa huostaansa takavarikoitavaksi määrätty esine tai panna se sinetöityyn säilöön. Esine voidaan kuitenkin jättää sen haltijan huostaan, milloin niin takavarikon tarkoitusta vaarantamatta taikka muutoin katsotaan sopivaksi.

Jos esine jätetään sen haltijan huostaan, kiellettäköön häntä myymästä tai hukkaamasta sitä ja, jos katsotaan tarpeelliseksi, merkittäköön esine sinetillä tai muulla tavoin siten, että se selvästi nähdään takavarikoiduksi. Esinettä saa haltija käyttää, jollei pidetä tarpeellisena sen kieltämistä.

Takavarikoitua esinettä hoidettakoon huolellisesti ja säilytettäköön sellaisenaan sekä pidettäköön tarkka huoli siitä, että esinettä ei vaihdeta toiseen eikä muuta väärinkäyttöä sen suhteen tapahdu. Kuitenkin voi poliisipäällikkö määrätä takavarikoidun esineen viranomaisen toimesta heti myytäväksi, jos se on helposti pilaantuvaa, pian häviävää, arvoltaan nopeasti alenevaa tai erittäin kallishoitoista.

9 §.

Takavarikko on kumottava niin pian kuin se tarkoitus on saavutettu, jota varten toimenpiteeseen on ryhdytty.

Jos syytettä rikoksesta, joka on aiheuttanut takavarikon, ei panna vireille kuudessa viikossa siitä, kun takavarikoiminen tapahtui, rauetkoon toimenpide, jollei lääninhallitus harkitse olevan syytä enintään kahdella viikolla pitentää takavarikon voimassaoloaikaa

10 §

Käsitellessään syytettä rikoksesta, joka on aiheuttanut takavarikon, tuomioistuimen on sen vaatimuksesta, jota asia koskee, harkittava, onko takavarikko edelleen pysytettävä voimassa. Lopullisessa päätöksessään on tuomioistuimen myös, jollei takavarikkoa ole aikaisemmin kumottu, määrättävä siitä.

Tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee takavarikkoa, saadaan erikseen valittaa. Kuitenkin voidaan päätös, jollei tuomioistuin toisin määrää, heti panna täytäntöön.

11 §

Rikoksen selvittämisen turvaamiseksi saadaan sulkea rakennus tai huone, kieltää pääsy tietylle paikalle tai antaa kielto jonkin esineen siirtämisestä muualle tahi ryhtyä muuhun sellaiseen toimenpiteeseen.

Toimenpiteestä, josta edellä on mainittu, on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on takavarikosta säädetty.

2 luku.

Kotietsintä sekä henkilöön käyvä tarkastus ja katsastus
12 §.

Jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta saattaa seurata kovempi rangaistus kuin kuusi kuukautta vankeutta, saadaan rakennuksessa, huoneessa taikka suljetussa säilytyspaikassa tai kulkuneuvossa toimittaa kotietsintä takavarikoitavan esineen löytämiseksi tahi muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä.

Toisen luona kuin sen, jota todennäköisin perustein epäillään 1 momentissa mainitusta rikoksesta, saadaan kotietsintä toimittaa ainoastaan silloin, kun rikos on tehty hänen luonaan tai epäilty on siellä otettu kiinni tahi muuten erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että etsinnällä saatetaan löytää takavarikoitava esine tahi muutoin saada selvitystä rikoksesta.

13 §.

Kiinni otettavan, pidätettävän tai vangittavan taikka kuulusteluun tai oikeuteen tuotavan henkilön tavoittamiseksi voidaan toimittaa kotietsintä hänen luonaan, niin myös muualla, milloin erittäin pätevin perustein voidaan olettaa hänen olevan siellä.

14 §

Huoneistossa, johon yleisöllä on pääsy tahi jossa irtolaisilla tai rikoksentekijöillä on tapana oleskella taikka jossa sellaista omaisuutta, jota haetaan, on tapana ostaa tai ottaa pantiksi, saadaan rikoksen laatuun katsomatta pitää kotietsintä 12 ja 13 §:ssä mainittua tarkoitusta varten.

15 §

Kotietsinnän pitämisestä päättää 3 §:ssä mainittu viranomainen. Ilman määräystä saa kuitenkin poliisimies toimittaa kotietsinnän, milloin sen tarkoituksena on kiinni otettavan, pidätettävän tai vangittavan tahi kuulusteluun tai oikeuteen tuotavan henkilön tavoittaminen taikka sellaisen esineen takavarikoiminen, jota on voitu seurata rikoksen teosta verekseltään tai jonka jäljille silloin on päästy, niin myös muuten, jos asia ei siedä viivytystä.

Sisäasainministeriöllä ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla on oikeus erityisiä rikostutkimuksia suorittamaan määräämälleen henkilölle antaa samanlainen kotietsintäoikeus kuin 3 §:ssä mainitulla viranomaisella tämän lain mukaan on.

16 §.

Kotietsintää toimitettaessa tulee, mikäli mahdollista, olla saapuvilla toimitusmiehen kutsuma todistaja. Toimitusmies saa, jos harkitsee tarpeelliseksi, pitää apunaan asiantuntijaa tai muuta henkilöä.

Sille, jonka luona kotietsintä pidetään, tai hänen poissa ollessaan jollekin hänen kotona olevalle talonväkeensä kuuluvalle henkilölle on annettava tilaisuus olla etsinnässä saapuvilla ja kutsua siihen todistaja, jos se voi tapahtua toimitusta viivyttämättä. Jollei kukaan mainituista henkilöistä eikä heidän kutsumansa todistaja ole ollut toimituksessa läsnä, on sille, jonka luona etsintä on toimitettu, ilmoitettava etsinnästä, niin pian kuin se voi tapahtua rikoksen selvittämistä haittaamatta.

Asianomistajan tai hänen asiamiehensä voidaan sallia olla läsnä toimituksessa antamassa tarpeellisia tietoja. Tomitusmiehen on kuitenkin valvottava, ettei asianomistaja tai asiamies saa etsinnässä ilmenevistä seikoista enempää selkoa kuin on välttämätöntä.

17 §.

Kotietsinnässä ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa enempää kuin on välttämättömän tarpeellista.

Huone tai säilytyspaikka saadaan, jos on tarpeellista, avata väkivaltaa käyttäen. Milloin niin on tapahtunut, se on toimituksen päätyttyä sopivalla tavalla jälleen suljettava.

Kotietsintää ei erityisettä aiheetta saa toimittaa kello kahdenkymmenenyhden ja kuuden välisenä aikana.

18 §

Kotietsinnässä tavatun yksityisen asiakirjan avaamisesta ja tarkemmasta tutkimisesta olkoon voimassa, mitä 6 §:n 1 momentissa säädetään.

19 §

Toimitusmies on velvollinen pitämään pöytäkirjaa kotietsinnästä sekä toimitusta aloitettaessa sille, jonka luona etsintä pidetään, lukemaan etsintämääräyksen tahi, jos sellaista ei ole, suullisesti selittämään toimituksen tarkoituksen.

Sille, jonka luona kotietsintä on toimitettu, on siitä pyynnöstä annettava todistus.

20 §

Sitä tarkoitusta varten, josta puhutaan 12 ja 13 §:ssä, saa virallinen syyttäjä tahi muu viranomainen, joka rikoksen johdosta toimittaa valimistavaa tutkintaa, niin myös poliisimies suorittaa tarkastuksen muussa kuin 12 §:ssä mainitussa paikassa, vaikkakaan yleisöllä ei ole siihen pääsyä.

21 §

Jos on syytä epäillä, että on tehty 12 §:ssä tarkoitettu rikos, saadaan toimittaa henkilöön käyvä tarkastus takavarikoitavan esineen löytämiseksi tahi muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä.

Toiseen kuin siihen, jota todennäköisin perustein epäillään 1 momentissa mainitusta rikoksesta, saadaan henkilöön käyvä tarkastus kohdistaa ainoastaan silloin, kun erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että siten saatetaan löytää takavarikoitava esine tahi muutoin saada selvitystä rikoksesta.

22 §

Se, jota todennäköisin perustein epäillään 12 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, on velvollinen 21 §:ssä mainittua tarkoitusta varten alistumaan henkilöön käyvään katsastukseen.

Tällaisessa katsastuksessa voidaan tarpeen vaatiessa ottaa verinäyte ja suorittaa muun tutkimus, joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa.

23 §

Henkilöön käyvästä tarkastuksesta ja katsastuksesta olkoon soveltuvin kohdin voimassa, mitä kotietsinnästä 15, 17, 18 ja 19 §:ssä säädetään. Sellainen toimitus, milloin se on perusteellinen, suoritettakoon erillisessä huoneessa. Toimituksessa tulee, mikäli mahdollista, olla saapuvilla toimitusmiehen kutsuma todistaja, ei kuitenkaan milloin sen suorittaa lääkäri. Verinäytettä ei saa ottaa eikä muuta lääketieteellistä asiantuntemusta vaativaa tutkimusta suorittaa muu kuin lääkäri.

Henkilöön käyvä tarkastus tai katsastus on ainoastaan toimenpiteen alaisen sukupuoleen kuuluvan tai lääkärin toimitettava, älköönkä siinä, paitsi lääkäriä, olko toista sukupuolta olevia saapuvilla.

24 §

Tämä laki, jolla kumotaan rikoslain voimaanpanemisesta joulukuun 19 päivänä 1889 annetun asetuksen 13 ja 14 §, viimeksi mainittu sellaisena kun se on joulukuun 16 päivänä 1949 annetussa laissa (775/49), tulee voimaan elokuun 1 päivänä 1959. Mikäli muualla laissa tai asetuksessa on tämän lain säännöksistä poikkeavia määräyksiä takavarikosta, kotietsinnästa tahi henkilöön käyvästä tarkastuksesta tai katsastuksesta, on niitä edelleenkin noudatettava.

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1959.

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen.

Oikeusministeri
Antti Hannikainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.