191/1959

Annettu Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 1959

Oikeusministeriön päätös yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta

Oikeusministeriö on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (496/58) 2 §:n 2 momentin ja 14 §:n nojalla yleisen asianajajayhdistyksen väliaikaisen hallituksen esityksestä vahvistanut asianajajayhdistykselle, jonka nimenä on Suomen Asianajajaliitto, ruotsiksi Finlands Advokatförbund, näin kuuluvat säännöt:

Yleisiä määräyksiä.

Suomen Asianajajaliitto, ruotsiksi Finlands Advokatförbund, on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (496/58) tarkoitettu maan yleinen asianajajayhdistys.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liiton tarkoituksena on:

jäsentensä vastuuntunnon ja ammattitaidon ylläpitäminen ja kohottalainen sekä asianajotoiminnan kehittäminen maassa muutoinkin niin, että liiton jäsenet muodostavat hyvää oikeudenhoitoa palvelevan, yleistä luottamusta ja arvonantoa osakseen saavan asianajajakunnan;

asianajajien ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden ja heidän yhteisten ammattietujensa edistäminen ja

asianajajien toiminnan valvominen.

Liitto pyrkii myös seuraamaan oikeuskehitystä maassa sekä lausuntoja antamalla ja aloitteita tekemällä tarjoamaan kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi.

Liitto voi myös perustaa tarkoitusperiensä toteuttamista sekä jäsentensä ja heidän perheittensä taloudellista turvaamista edistäviä rahastoja.

Jäsenten päättämisvaltaa käyttävät liiton kokouksissa läsnä olevat jäsenet. Liiton valtuuskunnalle kuuluvat sille näissä säännöissä määrätyt tehtävät.

Liiton asioita hoitaa liittokokouksen valitsema liiton hallitus.

Liitto jakautuu osastoihin, joilla kullakin on oma hallituksensa.

Jäsenten oikeutta osallistua osastonsa asioiden hoitoon käyttävät osaston kokouksessa saapuvilla olevat jäsenet.

Jäsenet.

Liiton jäseniä ovat ne, jotka siinä järjestyksessä kuin nämä säännöt määräävät, on hyväksytty liiton jäseniksi.

Jäsen, joka on merkitty liiton hallituksen pitämään asianajajaluetteloon, on asianajaja ja oikeutettu käyttämään asianajajan ammattinimitystä.

Asianajajajäsenten ohella liitolla voi olla passiivisia jäseniä sekä kunniajäseniä.

Kun näissä säännöissä puhutaan jäsenestä, ei sillä tarkoiteta passiivista jäsentä eikä kunniajäsentä.

Jäseneksi voidaan ottaa asianajotehtäviä ammattimaisesti hoitava tai hoitamaan ryhtyvä Suomen kansalainen, joka

1) on 25 vuotta täyttänyt ja tässä maassa asuva;

2) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;

3) on suorittanut tuomarinvirkaa varten maassa säädetyt opinnäytteet;

4) on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä käytännöllistä kokemusta siinä toimimalla tutkinnon suoritettuaan ennen jäseneksi pääsyä vähintään kolmen vuoden ajan oikeudenhoidon alalla tai siihen verrattavissa lainopillisia tietoja edellyttävissä toimissa tahi tehtävissä, joka tapauksessa kuitenkin vähintään vuoden asianajajan apulaisena taikka itsenäisenä asianajotehtävien hoitajana tai muussa sellaisessa toimessa, jossa hän vastaavassa määrin on hoitanut asianajajan tehtäviä; sekä

5) hallitsee itseään ja omaisuuttaan.

Valtion tai kunnan virassa tai toimessa taikka muussa virkasuhteeseen perustuvassa palveluksessa oleva henkilö älköön olko liiton jäsenenä, ellei liiton hallitus siihen erityisistä syistä suostu. Jäsenenä älköön myöskään olko henkilö, joka on sellaisessa toisen palveluksessa tai harjoittaa muuta ansiotoimintaa, jonka voidaan olettaa vaikuttavan haitallisesti hänen itsenäisyyteensä asianajajana.

Jäsenyyttä on haettava liiton hallitukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, jossa hakijan on vakuutettava hyväksyvänsä nämä säännöt ja alistuvansa vaadittaessa 35 §:ssä tarkoitettuun välimiesmenettelyyn. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija täyttää 5 §:n 1 momentissa mainitut ehdot. Kun virkasuhteessa valtioon tai kuntaan oleva henkilö hakee jäsenyyttä, on hänen esitettävä selvitys myös siitä, ettei asianajotoiminta ole vastoin hänen virkavelvollisuuttaan sekä esimiehensä tästä seikasta antama lausunto.

Hakemus on toimitettava liiton asianomaiselle osastolle, jonka hallituksen on annettava kirjallisesti lausuntonsa siitä, täyttääkö hakija 5 §:n 1 momentin 2) kohdassa jäsenelle asetetut vaatimukset, sekä siitä, missä määrin hakija on henkilökohtaisesti esiintynyt tuomioistuimissa ja millä menestyksellä hän on harjoittanut asianajotoimintaa.

Osaston hallituksen on viivytyksettä lähetettävä hakemus siihen liitettyine lausuntoineen liiton hallitukselle.

Jäsen, joka ryhtyy 5 §:n 2 momentin 1 lauseessa tarkoitettuun palvelussuhteeseen tai siirtyy toiseen sanotunlaiseen tehtävään, on velvollinen, mikäli hän haluaa sen estämättä edelleenkin toimia asianajajana, viivytyksettä pyytämään liiton hallitukselta samassa momentissa mainittua suostumusta. Tällaisesta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 §:ssä on hakemuksesta jäseneksi määrätty.

Liiton hallituksen tulee, käsitellessään 6 ja 7 §:ssä mainittuja hakemuksia, hankkia tarpeellisiksi katsomaansa lisäselvitykset.

Jos hakemus hylätään, on sitä koskeva hallituksen päätös perusteltava.

Passiiviseksi jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä asianajajan, joka lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa. Passiiviseksi jäseneksi voidaan niinikään hyväksyä henkilöoka 1 päivänä heinäkuuta 1959 on Suomen Asianajajaliitto r.y:n jäsen eikä harjoita enää asianajotoimintaa.

Kunniajäseneksi liiton kokous voi liiton valtuuskunnan tai hallituksen esityksestä kutsua 5 §:ssä mainituista ehdoista riippumatta sellaisen koti- tai ulkomaisen henkilön, joka on erityisellä tavalla asianajajana ansioitunut tai toiminut asianajajalaitoksen hyväksi. Henkilön, joka ei ole liiton jäsen eikä passiivinen jäsen, voi liiton hallituskin, jos se on yksimielinen, kutsua kunniajäseneksi.

Hallitus.
10§

Liiton hallitukseen, jossa maan kummankin kieliryhmän on oltava edustettuna, kuuluu liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 10 muuta jäsentä. Kullakin viimeksi mainitulla tulee olla henkilökohtainen varamies. Hallituksessa tulee liiton jokaisen osaston olla edustettuna.

Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä valitaan siinä liittokokouksessa päättyväksi toimikaudeksi, joka pidetään neljäntenä vuonna vaalin toimittamisen jälkeen, kuitenkin niin että ensimmäisen hallituksen varapuheenjohtaja sekä arvan mukaan määrätyt viisi jäsentä ja heidän varamiehensä eroavat toisena vuonna vaalin jälkeen pidettävässä liittokokouksessa.

Joka on ollut hallituksen jäsenenä yhtä jaksoisesti kahdeksan vuotta, voidaan uudelleen valita samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kahden vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä.

Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä eivät saa kuulua liiton valtuuskuntaan.

11§

Jos liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, hallituksen muu jäsen tahi tämän varamies kuolee tai lakkaa olemasta liiton jäsen, on, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, toimitettava täydennysvaali, jossa hänen tilalleen valitaan toinen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Aikaa, jonka henkilö täydennysvaalissa valittuna on ollut hallituksen jäsenenä, ei ole otettava lukuun laskettaessa 10 §:n 3 momentissa mainittua kahdeksan vuoden aikaa.

12§

Hallituksen tulee edustaa liittoa sekä lain ja liiton sääntöjen muukaan sekä liiton kokouksen antamia ohjeita noudattaen huolellisesti hoitaa liiton asioita.

Hallituksen velvollisuutena on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty:

1) pitää 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua asianajajaluetteloa ja lähettää siitä vuosittain tammikuun kuluessa ote oikeusministeriölle;

2) valvoa, että jäsenet esiintyessään tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona eikä muussakin toiminnan täyttävät velvollisuutensa asianajajina ja noudattavat hyvää asianajajatapaa;

3) käyttää hallitukselle kuuluvaa kurinpitovaltaa;

4) huolehtia liitoni taloudellisista asioista ja sen kirjanpidosta:

5) antaa viranomaisten liitolta pyytämät lausunnot sekä tehdä esityksiä asianajajalaitoksen kehittämiseksi tarvittaviin tai muutoin oikeuskehityksen vuoksi tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymisestä; sekä

6) ottaa liiton asiamies ja virkailijat.

13§

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen muu varsinainen jäsen, kukin heistä yhdessä hallituksen toisen varsinaisen jäsenen tai asiamiehen kanssa.

14§

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hallituksen tai puheenjohtajan määräämässä paikassa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus kokoon, jos vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Kutsu hallituksen kokoukseen sekä luettelo käsiteltävistä asioista on viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta postitetussa kirjatussa kirjeessä lähetettävä hallituksen jäsenille. Jäsenen on liiton toimistoon hyvissä ajoin ilmoitettava hänelle ehkä ilmaantuneesta esteestä, jotta hänen varamiehensä voidaan kutsua hänen tilalleen.

Hallituksen kokoukseen osanotosta aiheutuvista matkakustannuksista on sinne saapuneille maksettava liiton varoista korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka liittokokous määrää.

15§

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään seitsemän jäsentä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on saapuvilla.

Hallituksessa ratkaistaan äänestyksen sattuessa kurinpitoasiat sen mukaisesti, kuin äänestyksestä rikosasioissa on oikeudenkäymiskaaressa säädetty, kuitenkin niin, että kysymyksen ollessa jäsenen erottamisesta sitä tarkoittava mielipide voittaa vain, jos vähintään seitsemän kokouksen osanottajista sitä kannattaa. Muut asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa.

Valtuuskunta.
16§

Liiton valtuuskuntaan, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, kukin osasto valitsee kokouksessaan yhden jäsenen ja varajäsenen kutakin osaston alkavaa viittätoista jäsentä kohden.

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Valtuuskunnan jäsenten toimikausi alkaa maaliskuun 1 päivänä.

17§

Valtuuskunnan tehtäviin kuuluu

1) tehdä liiton kokoukselle ehdotus liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä hallituksen muiksi jäseniksi ja heidän varamiehikseen;

2) antaa liiton kokoukselle lausunto liiton varojen hoidosta, jos tilintarkastajat tai toinen heistä katsoo, ettei hallitukselle ole myönnettävä vastuuvapautta, ja, milloin valtuuskunta yhtyy vastuuvapauden epäämistä tarkoittavaan lausuntoon, tehdä liiton kokoukselle esitys toimenpiteistä, joihin varojen hoito antaa siihen; ja

3) käsitellä liiton kokouksen tai hallituksen sille lähettämät asiat.

18§

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta valtuuskunnan tai puheenjohtajan määräämässä paikassa. Kunnes valtuuskunnan puheenjohtaja on valittu, kutsuu liiton puheenjohtaja valtuuskunnan kokoon.

Valtuuskunnan varsinainen kokous pidetään ennen liittokokousta. Valtuuskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä 17 §:n 2) kohdassa mainitussa tapauksessa tai kun liiton kokous tahi hallitus pitää sitä tarpeellisena.

Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä valtuuskunnan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postitetussa kirjatussa kirjeessä. Jäsenen on viipymättä liiton toimistoon ilmoitettava hänelle ilmaantuneesta esteestä, jotta saman osaston valitsema varajäsen voidaan kutsua hänen tilalleen. Hyvissä ajoin ennen kokousta on jäsenille lähetettävä luettelo kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Valtuuskunnan kokoukseen osanotosta aiheutuneista matkakustannuksista on suoritettava korvausta liiton varoista, niinkuin hallituksen kokoukseen osanotosta aiheutuvien matkakustannusten korvaamisesta on 14 §:n 3 momentissa määrätty.

19§

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

Äänestys toimitetaan avoimesti paitsi vaaleissa, joissa äänestetään suljetuin lipuin, jos joku jäsen sitä vaatii. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

Liiton kokoukset.
20§

Liiton kokouksia ovat liiton varsinainen kokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi, ja liiton ylimääräiset kokoukset.

Liiton jäsenet kokoontuvat joka toinen vuosi touko-kesäkuussa liittokokoukseen, jonka paikan ja ajan liiton hallitus määrää.

Liiton ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton hallitus tai 17 §:n 2) kohdassa mainitussa tapauksessa valtuuskunta katsoo sen tarpeelliseksi tahi kun vähintään 50 liiton jäsentä on siitä tehnyt hallitukselle kirjallisen esityksen määrätyn asian käsittelemistä varten.

Kutsu liittokokoukseen tai liiton ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava jäsenille julkaisemalla se virallisessa lehdessä vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta on kullekin osastolle lähetettävä luettelo kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Kokouksessa johtaa puhetta liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jos nämä ovat estyneet tai esteelliset, valitsee kokous itselleen puheenjohtajan.

Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 22 ja 56 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa paitsi vaaleissa, jolloin arpa ratkaisee. Suljetuin lipuin äänestetään, jos joku jäsen sitä vaatii, ja ratkaisee äänten mennessä tasan erilleen pantu lippu äänestyksen.

Passiivisella jäsenellä ja kunniajäsenellä ei ele liiton kokouksessa äänivaltaa.

21§

Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

2) hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja sen varojen hoidosta edellisenä kaksivuotiskautena, tilintarkastajain kertomukset ja kysymys vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;

3) velitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;

4) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä, joista toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee ella Keskuskauppakamarin hyväksymä, tarkastamaan liiton tilejä ja varainhoitoa;

5) vahvistetaan ne maksut, jotka jäsenten on suoritettava liiton menoja varten, sekä passiivisten jäsenten vuosimaksut;

6) vahvistetaan asianajopalkkioiden määräämisperusteet ja jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;

7) vahvistetaan ne perusteet, joiden mukaan on maksettava matkakorvausta hallituksen ja valtuuskunnan kokousten osanottajille;

8) päätetään, onko kutsu liittokokoukseen ja liiton ylimääräiseen kokoukseen toimitettava jäsenille muullakin kuin 20 §:n 4 momentissa mainitulla tavalla;

9) hallituksen tai 17 §:n 2) kohdassa mainitussa tapauksessa valtuuskunnan kokoukselle esitettäviksi hyväksymät asiat; ja

10) jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisessa muodossa annettava hallitukselle viimeistään kokousvuoden huhtikuun 15 päivänä.

22§

Liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen muiden jäsenten ja näiden varamiesten vaalissa ovat ehdokkaina ne, jotka valtuuskunta on ehdottanut näihin luottamustehtäviin valittaviksi. Kokouksessa on jäsenillä kuitenkin oikeus nimetä vastaehdokkaita. Sen, jonka valtuuskunta on asettanut ehdokkaaksi, katsottakoon tulleen valituksi, ellei vastaehdokas ole kokouksessa saanut vähintään kahta kolmasosaa annetuista äänistä.

Liiton toimisto.
23§

Liitolla on Helsingin kaupungissa toimisto, jonka esimiehenä on liiton palkkaama asiamies.

Asiamieheksi voidaan valita vain asianajaja tai henkilö, joka vaikkei hoidakaan ammattimaisesti asianajotehtäviä muutoin täyttää jäsenelle 5 §:n 1 momentissa asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Toimistossa tulee ella tarpeellinen, liiton palkkaama henkilökunta.

Toimiston tulee olla avoinna joka arkipäivä hallituksen määräämänä aikana, ainakin kello 11―12.

Liiton tilit ja niiden tarkastus.
24§

Tilit päätetään kalenterivuosittain ja on ne viimeistään seuraavan helmikuun aikana jätettävä tilintarkastajille.

Tilintarkastajien on kunakin vuonna huolellisesti tarkastettava tilit ja liiton hallinto sekä annettava tarkastuskertomus ennen huhtikuun loppua liiton toimistoon. Tarkastuskertomuksessa on ehdotettava joko vastuuvapauden myöntämistä tai sen epäämistä. Jos tilintarkastajat tai toinen heistä katsoo, ettei hallitukselle ole myönnettävä vastuuvapautta, on liiton asiamiehen viivytyksettä ilmoitettava asiasta valtuuskunnan puheenjohtajalle tai, ellei tätä vielä ole valittu, liiton puheenjohtajalle, ja on valtuuskunta heti kutsuttava kokoon päättämään esityksistä, joihin tilintarkastuskertomus antaa aihetta.

Liiton osastot.
25§

Liitolla on seuraavat osastot:

1) Helsingin osasto, jonka alueena on Uudenmaan lääni;

2) Turun osasto, jonka alueeseen kuuluvat Turun ja porin lääni sekä Ahvenanmaan maakunta;

3) Hämeen osasto, jonka alueena on Hämeen lääni;

4) Kymen osasto, jonka alueena on Kymen lääni;

5) Mikkelin osasto, jonka alueena on Mikkelin lääni;

6) Kuopion osasto, jonka alueena on Kuopion lääni;

7) Vaasan osasto, jonka alueena on Vaasan lääni; ja

8) Pohjois-Suomen osasto, jonka alueeseen kuuluvat Oulun ja Lapin läänit.

26§

Jäsen kuuluu siihen osastoon, jonka alueella hän pääasiallisesti toimii asianajajana.

Jos ilmenee erimielisyyttä siitä, mihin osastoon jäsen on kuuluva, ratkaisee liiton hallitus asian.

27§

Kullakin osastolla tulee olla liiton hallituksen vahvistamat säännöt.

Osaston kokouksella on oikeus asettaa jäsenten maksettavaksi maksuja osaston menojen suorittamiseksi.

Osaston ja sen hallituksen kokouksessa pidetystä pöytäkirjasta on kahden viikon kuluessa lähetettävä jäljennös liiton hallitukselle.

28§

Liiton hallituksen tulee viipymättä kumota osaston tai sen hallituksen päätös, jos se on ristiriidassa liiton tai osaston sääntöjen taikka liiton etujen tahi tarkoitusperien kanssa tai jos se asettaa osaston jäsenille kohtuuttoman suuria taloudellisia rasituksia.

29§

Osaston on niinä vuosina, jolloin liittokokous pidetään, tammikuun kuluessa valittava valtuuskuntaan edustajansa edellisen vuoden joulukuun 31 päivän jäsenlukunsa perusteella niin kuin edellä 16 §:ssä määrätään.

Liiton asiamiehen on tammikuun 10 päivään mennessä lähetettävä kunkin osaston hallitukselle luettelo asianomaiseen osastoon edellisen joulukuun 31 päivänä kuuluneista jäsenistä.

Liitolle tulevat maksut.
30§

Jäsen ja passiivinen jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle vuosimaksun sekä jäsen, jos liiton kokous hallituksen esityksestä niin päättää, lisämaksun.

Vuosimaksun ja lisämaksun suuruuden määrää liiton kokous. Vuosimaksun suuruus voidaan erikseen vahvistaa itsenäisesti asianajos harjoittavien ja apulaisina toisen palveluksessa toimivien jäsenten sekä passiivisten jäsenten osalta, mutta tulee sen olla samaan ryhmään kuuluvien kohdalta yhtä suuri. Lisämaksun määräämistä varten saadaan itsenäisesti asianajos harjoittavat ja apulaisina toimivat jäsenet jakaa liittokokouksen hallituksen esityksestä hyväksymien perusteiden mukaan alaryhmiin. Samaan alaryhmään kuuluvien kesken tulee lisämaksun olla yhtä suuri ja saa lisämaksu olla korkeintaan kaksinkertaisen vuosimaksun suuruinen.

31§

Jos liitto on perustanut 2 §:n 3 momentissa mainittuja rahastoja, liittokokous voi hallituksen esityksestä velvoittaa jäsenen suorittamaan rahastolle maksuja, joiden suuruuden liittokokous vahvistaa, ja on tällöin vastaavasti noudatettava, mitä lisämaksun suuruuden määräämisestä 30 §:n 2 momentin mukaan on voimassa.

32§

Jos erityistä aihetta on, liiton hallitus voi vapauttaa jäsenen tai passiivisen jäsenen suorittamasta osaksi tai kokonaan vuosimaksua sekä jäsenen lisämaksua ja 31 §:ssä tarkoitettua maksua.

33§

Joka hyväksytään liiton jäseneksi, on velvollinen suorittamaan liittokokouksen määräämän liittymismaksun.

Välimiesmenettely.
34§

Liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista jäsenensä ja liittoon kuulumattoman välinen sekä jäsentensä keskeinen riita, joka koskee jäsenen toimintaa asianajajana tai liittyy siihen.

35§

Milloin liiton jäsenen ja liittoon kuulumattoman kesken syntyy 34 §:ssä tarkoitettu riita, on jäsentä velvoittava välityssopimus katsottava syntyneeksi, kun liittoon kuulumaton on allekirjoittamassaan kirjelmässä anonut, että liiton hallitus välimiesmenettelyin ratkaisisi riidan. Sama on voimassa jäsenten kesken syntyneestä riidasta, kun toinen heistä on sanotuin tavoin anonut riidan ratkaisemista välimiesmenettelyin. Välityssopimus velvoittaa myös sitä, joka sen jälkeen, kun edellä tarkoitettu kirjelmä on annettu liiton toimistoon, on lakannut olemasta liiton jäsen.

Kun riitapuoli on liiton toimistoon antanut 1 momentissa mainitun kirjelmän, tulee hallituksen viivytyksettä toimittaa vastapuolelle kappale kirjelmästä, jolloin välimiesmenettelystä 4 päivänä helmikuuta 1928 annetun lain (46/28) 15 §:ssä tarkoitettu kirjallinen ilmoitus on katsottava tehdyksi.

36§

Kun liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista riita, hallitus on oikeutettu määräämään kolme tai viisi jäsentään tai heidän varamiestään välimiehinä käsittelemään ja ratkaisemaan asian.

Välimiehinä toimivat hallituksen jäsenet eivät ole oikeutetut tehtävän hoitamisesta saamaan palkkiota. Liiton varoista on heille kuitenkin maksettava korvaus matkakustannuksista, niinkuin osanotosta hallituksen kokoukseen aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta 14 §:n 3 momentissa on määrätty.

37§

Milloin 34 §:ssä tarkoitettu riita koskee liiton jäsenelle tulevaa palkkiota tai korvausta asianajotehtävän hoitamisesta, älköön niistä tehtyä sopimusta noudatettako, jos sopimus on ilmeisesti kohtuuton.

Jäsenen velvollisuudet.
38§

Jäsenen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa ja jäsenten noudatettavaksi vahvistettuja ohjeita.

Jäsen on velvollinen, milloin hyvä asianajajatapa niin vaatii, vaikenemaan siitä, mitä hän toimessaan on saanut tietoonsa.

Asianajajan tointa älköön harjoitettako osakeyhtiönä eikä yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei liiton hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa.

Jäsenen on pidettävä päämiehilleen kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

39§

Jäsenen tulee

1) pitää asianmukaisia tilejä ja luetteloita diarimerkintöineen vastaanotetuista oikeudenkäynti-, perimis- ja muista tehtävistä sekä niissä suoritetuista toimista; ja

2) ilmoittaa hallitukselle asianajajaluetteloon tehtävää merkintää varten postiosoitteensa.

40§

Jäsen on velvollinen antamaan liiton hallitukselle kaikki ne tiedot, joita tarvitaan 12 §:n 2 momentin 2) kohdassa mainitun valvonnan suorittamista varten. Jäsen on myös velvollinen sallimaan hallituksen määräämän henkilön suorittaa tarkastus hänen toimistossaan, milloin hallitus katsoo sen toimittamisen valvontaa varten tarpeelliseksi, sekä tällöin esittämään ne asiakirjat, joiden tutkimista tarkastuksen toimittaminen edellyttää.

Hallituksen jäsen ja tarkastuksen toimittaja eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he valvontaa suorittaessaan ovat saaneet tietää jäsenestä ja hänen toiminnastaan.

41§

Jäsenen velvollisuudesta toimia tuomioistuimen määräyksestä oikeudenkäynnissä avustajana tai asiamiehenä on voimassa, mitä laissa on sanotusta velvollisuudesta säädetty yleisesti asianajoa harjoittavan henkilön kohdalta.

Liitosta eroaminen.
42§

Kun jäsen tai passiivinen jäsen tahtoo erota liitosta, tehköön siitä hallitukselle kirjallisen ilmoituksen, mutta vastatkoon kuitenkin liitolle suoritettavista maksuista kulumassa olevalta vuodelta, jollei hallitus anomuksesta toisin päätä.

43§

Jos jäsen tai passiivinen jäsen jättää suorittamatta liitolle tulevan maksunsa eikä kehoituksen saatuaan suorita maksua neljän viikon kuluessa, on hallituksella oikeus todeta hänen eronneen liitosta.

44§

Jäsen, joka menettää Suomen kasalaisuuden tai pysyvästi muuttaa maasta, lakkaa olemasta liiton jäsen ja on hänet poistettava asianajajaluettelosta. Sama koskee jäsentä, joka ei enää hallitse itseään ja omaisuuttaan.

Jos jäsen lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hän 5 §:n 2 momentissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutettu olemaan jäsenenä, on hänen pyydettävä eroa liitosta. Ellei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänet liitosta eronneeksi ja poistettava hänet asianajajaluettelosta.

Kurinpidollinen menettely.
45§

Jäsen, joka toimessaan tahallisesti tekee vääryyttä tai muutoin menettelee epärehellisesti asianajajana, on liiton hallituksen erotettava liitosta. Jos asianhaarat ovat lieventävät, voidaan hänelle erottamisen sijasta antaa varoitus.

Jos jäsen muutoin laiminlyö velvollisuutensa asianajajana tai menettelee hyvän asianajajatavan vastaisesti, on hallituksen annettava hänelle huomautus tai varoitus taikka, jos asianhaarat ovat raskauttavat, erotettava hänet liitosta.

Jos jäsen ei enää täytä 5 §:n 1 momentin

2) kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia, on hänet erotettava liitosta. Milloin hän on tehnyt teon, joka on omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa, meneteltäköön 2 momentissa määrätyin tavoin.

Milloin erityistä aihetta on, hallitus voi päättää, että varoitus on annettava julkisesti hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus voi myös määrätä, että päätöstä, jolla jäsen on erotettu liitosta, on heti noudatettava.

46§

Jos jäsen kurinpitomenettelyn alettua on eronnut liitosta, on hallituksen jatkettava menettelyä sekä annettava lausuntonsa siitä, onko jäsen syyllistynyt kurinpitomenettelyn aiheuttaneeseen tekoon ja minkä seuraamuksen hän siitä olisi ansainnut.

47§

Joka on erotettu liitosta, voidaan, kun kolme vuotta on kulunut erottamisesta, hakemuksesta ottaa uudelleen liiton jäseneksi.

48§

Oikeuskanslerilla on oikeus vaatia liiton hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin liiton jäsentä vastaan, jos hän katsoo, että jäsen laiminlyö velvollisuutensa asianajajana tai ettei tämä ole oikeutettu olemaan asianajajana.

49§

Jos passiivinen jäsen ei enää täytä 5 §:n 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia tai jos hän on tehnyt teon, joka on omiaan alentamaan liiton arvoa, on liiton hallituksen erotettava hänet liitosta.

Muutoksenhaku.
50§

Jos liiton hallitus on hylännyt 6 §:n 1 momentissa tai 7 §:ssä tarkoitetun hakemuksen tahi erottanut jäsenen liitosta tai määrännyt hänet saamaan julkisen varoituksen taikka poistanut hänet asianajajaluettelosta, saa asianomainen henkilö valittaa päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.

Oikeuskanslerilla on oikeus valittaa 44 ja 45 §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetuista hallituksen päätöksistä.

Päätökseen tyytymättömän tulee viimeistään ennen kello kahtatoista kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksestä tiedon saatuaan antaa Helsingin hovioikeudelle osoitettu valituskirjansa ja valituksenalainen päätös liiton toimistoon. Hallituksen on viivytyksettä toimitettava valituskirja liitteineen oman lausuntonsa seuraamana hovioikeuteen.

51§

Edellä 50 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, johon on liitettävä valitusosoitus, on hallituksen toimesta todisteellisesti annettava tiedoksi asianomaiselle jäsenelle ja on jäsenelle annettavaan kappaleeseen päätöstä sekä päätösvaltioon tehtävä merkintä siitä, milloin tiedoksi antaminen on tapahtunut.

Kappale kurinpitoasiassa annettua päätöstä on viipymättä toimitettava oikeuskanslerille.

Erinäisiä määräyksiä.
52§

Liiton hallitus ja asianajaja ovat velvolliset antamaan oikeuskanslerille ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen hänelle asianajajista annetussa laissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.

53§

Hallituksen on ennen 44 ja 45 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä varattava jäsenelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

54§

Tiedonannot jäsenille toimitetaan postitse asianajajaluetteloon merkityillä osoitteilla. Edellä 43, 44 ja 45 §:ssä tarkoitetuissa asioissa on tiedonannot toimitettava kirjatuilla kirjeillä tai haastemiehen välityksellä.

55§

Liiton, sen hallituksen ja valtuuskunnan sekä liiton osastojen ja niiden hallitusten kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava.

56§

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa äänten enemmistöllä, jonka on oltava vähintään neljä viidesosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Päätös on oikeusministeriön vahvistettava.

Sääntöjen muutos tulee voimaan, jollei oikeusministeriö toisin määrää, kun ministeriön päätös on julkaistu asetuskokoelmassa.

57§

Jos liiton toiminta lakkaa, päättää liitto varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessaan, miten sen varat on käytettävä edellä 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperin edistämiseksi.

58§

Nämä säännöt tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959. Kuitenkin voidaan liiton jäsenyyttä jo sitä ennen hakea oikeusministeriön määräämältä väliaikaiselta hallitukselta kirjallisella hakemuksella, joka on laadittava noudattaen, mitä 6 §:n 1 momentissa määrätään, ja hakemus ratkaista ilman saman pykälän 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa, milloin väliaikainen hallitus tiedossaan olevien seikkojen perusteella katsoo voivansa hyväksyä hakemuksen.

Liiton ensimmäinen varsinainen kokous voidaan pitää muunakin ajankohtana kuin edellä 20 § 2 momentissa on määrätty.

Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 1959

Oikeusministeri
Antti Hannikainen

Hallitusneuvos
Olavi Merimaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.