496/1958

Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958

Laki asianajajista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon.

Edellä mainittua yhdistystä sanotaan tässä laissa asianajajayhdistykseksi.

2 §

Asianajajayhdistyksen säännöissä on mainittava:

1) yhdistyksen nimi;

2) se maassa oleva kunta, joka on yhdistyksen kotipaikka;

3) yhdistyksen tarkoitus;

4) mitä maksuja jäsen on velvollinen suorittamaan ja miten ne määrätään;

5) miten yhdistyksen hallitus järjestetään ja kuinka pitkäksi ajaksi se valitaan;

6) milloin yhdistyksen tilit päätetään ja miten tilien ja hallinnon tarkastus toimitetaan;

7) milloin yhdistyksen varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään;

8) millä tavoin kutsu yhdistyksen kokoukseen sekä muut tiedonannot jäsenille toimitetaan;

9) miten yhdistyksen hallitukselle kuuluvan valvonta- ja kurinpitovallan käyttäminen järjestetään;

10) miten yhdistykseen kuulumattomalle varataan oikeus saada hänen ja yhdistyksen jäsenen välinen riita, joka koskee jäsenen toimintaa asianajajana tai liittyy siihen, välimiesmenettelyin ratkaistuksi; sekä

11) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.

Asianajajayhdistyksen säännöt vahvistaa oikeusministeriö, jolla on myös valta yhdistystä kuultuaan tehdä niihin muutoksia. Oikeusministeriön päätös on julkaistava asetuskokoelmassa.

3 §

Asianajajaksi voidaan hyväksyä vain maassa asuva 25 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka

1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;

2) on suorittanut tuomarinvirkaa varten maassa säädetyt opinnäytteet ja saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään; sekä

3) hallitsee itseään ja omaisuuttaan.

Valtion tai kunnan virassa tai toimessa taikka muussa virkasuhteeseen perustuvassa palveluksessa oleva henkilö älköön olko asianajajana, ellei asianajajayhdistyksen hallitus siihen erityisistä syistä suostu. Asianajajana älköön myöskään olko henkilö, joka on sellaisessa toisen palveluksessa tai harjoittaa muuta ansiotoimintaa, jonka voidaan olettaa vaikuttavan haitallisesti hänen itsenäisyyteensä asianajajana.

4 §

Jäsenet asianajajayhdistykseen hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jos hakemus hylätään, on päätös perusteltava.

Asianajajaluetteloa pidetään asianajajayhdistyksen hallituksen toimesta, ja on luettelosta vuosittain tammikuun kuluessa lähetettävä ote oikeusministeriölle julkaistavaksi virallisessa lehdessä.

5 §

Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.

Asianajajan tointa älköön harjoitettako osakeyhtiönä eikä yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei asianajajayhdistyksen hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa.

Asianajajan on pidettävä päämiehilleen kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Asianajajan velvollisuudesta tuomioistuimen määräyksestä toimia oikeudenkäynnissä avustajan tai asiamiehenä on säädetty erikseen.

6 §

Asianajajayhdistyksen hallituksen on valvottava, että asianajajat esiintyessään tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona sekä muussakin toiminnassaan täyttävät velvollisuutensa. Asianajaja on velvollinen antamaan hallitukselle tiedot, joita tätä valvontaa varten tarvitaan. Asianajajan on myös sallittava hallituksen määräämän henkilön suorittaa tarkastus hänen toimistossaan, milloin hallitus katsoo sen valvontaa varten tarpeelliseksi, sekä tällöin esitettävä ne asiakirjat, joiden tutkimista tarkastuksen toimittaminen edellyttää. Hallituksen jäsen ja tarkastuksen toimittaja eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he valvontaa suorittaessaan ovat saaneet tietää asianajajasta ja hänen toiminnastaan.

Ratkaistaessaan asianajajayhdistyksen jäsenyyttä koskevia asioita ja päättäessään asianajajiin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä hallituksen jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Oikeuskanslerilla on oikeus vaatia asianajajayhdistyksen hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin asianajajaa vastaan, jos hän katsoo, että asianajaja laiminlyö velvollisuutensa tai ettei tällä ole oikeutta olla asianajajana. Asianajajayhdistyksen hallitus ja asianajaja ovat velvolliset antamaan oikeuskanslerille ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen hänelle tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.

7 §

Jos asianajaja toimessaan tahallisesti tekee vääryyttä tai muutoin menettelee epärehellisesti asianajajana, on asianajajayhdistyksen hallituksen erotettava hänet yhdistyksestä. Jos asianhaarat ovat lieventävät, voidaan hänelle erottamisen sijasta antaa varoitus.

Jos asianajaja muutoin laiminlyö velvollisuutensa asianajajana tai menettelee hyvän asianajajatavan vastaisesti, on hallituksen annettava hänelle huomautus tai varoitus taikka, jos asiahaarat ovat raskauttavat, erotettava hänet yhdistyksestä.

Jos asianajaja ei enää täytä 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia, on hänet erotettava yhdistyksestä. Milloin hän on tehnyt teon, joka on omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa, meneteltäköön 2 momentissa säädetyin tavoin.

Milloin erityistä aihetta on, hallitus voi päättää, että varoitus on annettava julkisesti hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus voi myös määrätä, että päätöstä, jolla asianajaja on erotettu yhdistyksestä, on heti noudatettava.

8 §

Joka on erotettu asianajajayhdistyksestä, voidaan, kun kolme vuotta on kulunut erottamisesta, hakemuksesta ottaa uudelleen yhdistyksen jäseneksi.

9 §

Asianajaja, joka menettää Suomen kansalaisuuden tai pysyvästi muuttaa maasta, lakkaa olemasta asianajajayhdistyksen jäsen ja on hänet poistettava asianajajaluettelosta. Sama olkoon laki asianajajasta, joka ei enää hallitse itseään ja omaisuuttaan.

Jos asianajaja lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hänellä 3 §:n 2 momentissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutta olla asianajajana, on hänen pyydettävä eroa asianajajayhdistyksestä. Jollei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänen eronneen yhdistyksen jäsenyydestä ja poistettava hänet asianajajaluettelosta.

10 §

Sillä, jonka 3 §:n 2 momentissa tai 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu hakemus on hylätty tai joka on erotettu asianajajayhdistyksestä tahi määrätty saamaan julkinen varoitus tai poistettu asianajajaluettelosta, on oikeus valittaa yhdistyksen hallituksen päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.

Oikeuskanslerilla on oikeus valittaa 7 ja 9 §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetuista hallituksen päätöksistä.

Päätökseen tyytymättömän tulee viimeistään ennen kello kahtatoista kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksestä tiedon saatuaan antaa Helsingin hovioikeudelle osoitettu valituskirja ja päätös asianajajayhdistyksen hallitukselle, jonka on viivytyksettä toimitettava valituskirja liitteineen oman lausuntonsa seuraamana hovioikeuteen.

11 §

Jos se, joka ei ole asianajaja, käyttää itsestään asianajajan ammattinimitystä tahi toimistostaan nimitystä asianajotoimisto taikka muutoin ilmoittaa ammattialansa siten, että hänen sen perusteella voidaan erheellisesti olettaa olevan yleisen asianajajayhdistyksen jäsen, rangaistakoon sakolla.

Rangaistusvaatimuksen 1 momentissa tarkoitetusta teosta saa tehdä virallinen syyttäjä tai asianajajayhdistys.

12 §

Asianajajayhdistys voi perustaa tarkoitusperiensä toteuttamista sekä asianajajien ja heidän perheittensä taloudellista turvaamista edistäviä rahastoja keräämällä näihin tarkoituksiin erityisiä maksuja jäseniltään.

13 §

Tämän lain säännöksillä ei rajoiteta oikeutta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana.

14 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959, kuitenkin siten, että lain 11 §:n säännöstä on sovellettava vasta 1 päivästä joulukuuta 1959. Oikeusministeriön asiana on jo ennen lain voimaantuloa määrätä asianajajayhdistyksen väliaikaiseksi hallitukseksi 12 sen jäseneksi suostunutta oikeusministeriön sopivaksi katsomaa henkilöä. Väliaikaisen hallituksen, joka valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja jonka toimikausi päättyy asianajajayhdistyksen ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa, on tehtävä esitys asianajajayhdistyksen säännöiksi, asetettava väliaikaisia toimielimiä ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen asianajajayhdistyksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan. Asianajajayhdistyksen säännöt on vahvistettava ennen tämän lain voimaantuloa.

Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
Sven Högström

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.