14/1958

Annettu Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 1958

Laki vakuutusoikeudesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Vakuutusoikeus on sen käsiteltäviksi määrättyjen sosiaaliturva-asiain tuomioistuin. Vakuutusoikeudessa on kolme jaostoa, ja siihen voidaan perustaa ylimääräisiä jaostoja.

Vakuutusoikeudessa on vakuutusylituomari sekä kolme vanhempaa ja kolme nuorempaa vakuutustuomaria. Vakuutusoikeudessa on lisäksi kolme lääkärijäsentä ja, sen mukaan kuin erikseen säädetään, muita maallikkojäseniä sekä tarpeellinen määrä maallikkojäsenten varajäseniä. Vakuutusylituomarin ja vakuutustuomarien virat ovat peruspalkkaisia, ja on heidän oikeudestaan pysyä virassa voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista on säädetty.

Lisäksi vakuutusoikeudessa on peruspalkkaisia vakuutussihteerin, kanslistin ja kirjaajan virkoja sekä apulaiskanslistin, kansliaapulaisen, konekirjoittajan ja vahtimestarin toimia. Vakuutusoikeudessa on myös toimimies.

Vakuutusoikeuteen voidaan nimittää määräajaksi ylimääräisiä vanhempia ja nuorempia vakuutustuomareita sekä määrätä ylimääräisen toimen haltijoita. Ylimääräisiksi vakuutustuomareiksi nimitetyille maksetaan palkkausta samojen perusteiden mukaan kuin peruspalkkaisille vakuutustuomareille, eikä heidän katsota nimityksen vuoksi eronneen entisistä viroistaan.

Esteellisyyden tai esteen sattuessa hoitaa vakuutusylituomarin tehtäviä virassa vanhin vanhempi vakuutustuomari. Vanhemman vakuutustuomarin sijaisena on vakuutustuomari ja nuoremman vakuutustuomarin sijaisena vakuutustuomari tai vakuutusoikeuden määräämä vakuutussihteeri.

Vakuutusylituomarin, vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin ja vakuutussihteerin tulee olla lainopin kandidaatin tutkinnon tai vastaavan aikaisemman lainopillisen tutkinnon suorittaneita sekä sen lisäksi vakuutusylituomarin ja vakuutustuomarin tuomarin tehtäviin perehtyneitä sekä vakuutussihteerin joko tuomarin tehtäviin perehtynyt tai vähintään kolme vuotta vakuutusoikeuden esittelijänä toiminut.

Lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Muiden maallikkojäsenten kelpoisuudesta säädetään erikseen.

Vakuutusoikeuden jäsenten tulee olla kaksikymmentäviisi vuotta täyttäneitä.

Vakuutusylituomarin nimittää tasavallan presidentti korkeimman oikeuden esityksestä.

Vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin nimittää niin ikään tasavallan presidentti korkeimman oikeuden esityksestä viran oltua haettavana ja vakuutusoikeuden tehtyä virkaehdotuksen.

Vakuutussihteerin nimittää korkein oikeus viran oltua haettavana ja vakuutusoikeuden tehtyä virkaehdotuksen.

Kanslistin ja kirjaajan nimittää vakuutusoikeus hakemuksesta. Apulaiskanslistin, kanslia-apulaisen, konekirjoittajan ja vahtimestarin ottaa niin ikään vakuutusoikeus.

Lääkäri- ja muut maallikkojäsenet sekä varajäsenet määrää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan, lääkärijäsenet sosiaaliministeriön esityksestä ja muut maallikkojäsenet siinä järjestyksessä, kuin erikseen säädetään.

Oikeudenkäyntiasiat käsitellään vakuutusoikeuden jaostossa, jossa on puheenjohtajana vakuutustuomari ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä taikka, asian koskiessa lääkeopillista seikkaa, lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Lakimiesjäsenenä voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, olla myös vakuutussihteeri. Lisäksi osallistuu asian käsittelyyn, sen mukaan kuin laissa on erikseen säädetty tai jos jaosto edellä sanotussa kokoonpanossaan niin päättää, kaksi maallikkojäsentä.

Jos vakuutusoikeuden ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto päättää tai vakuutusylituomari määrätä sen käsiteltäväksi täysistunnossa, jossa vakuutusylituomari on puheenjohtajana ja jäseninä muut vakuutustuomarit sekä enintään vastaava määrä asianomaisia maallikkojäseniä, niinkuin siitä asetuksella säädetään. Täysistuntoa älköön pidettäkö, jos vakuutusylituomari on estynyt eikä hänelle ole määrätty viransijaista taikka jos enemmän kuin kolmasosa vakuutustuomareista on estyneenä. Täysistunnosta estymisen takia poissa olleella vakuutustuomarilla on oikeus ennen päätöksen tarkistusta antaa lausuntonsa kirjallisesti. Mitä 2 §:n 4 momentissa on säädetty vakuutustuomarin sijaisena olemisesta, ei koske täysistuntoon osallistumista.

Vakuutusylituomari voi määrätä asian otettavaksi puheenjohdollaan uudelleen käsiteltäväksi myös 1 momentissa tarkoitetussa jaostossa, jolloin jaoston istuntoon tulee hänen ohellaan osallistua asiaa aikaisemmin käsitelleiden lisäksi vanhemmista vakuutustuomareista virassa vanhimman. Jaosto voi jo asiaa käsitellessään päättää asian siirtämisestä edellä sanotuin tavoin laajennetussa jaostossa ratkaistavaksi.

Hallinto- ja talousasioita käsiteltäessä vakuutusoikeuden puheenjohtajana on vakuutusylituomari sekä muina jäseninä vakuutustuomarit, joista vähintään neljän tulee olla saapuvilla.

Juoksevat asiat ratkaisee vakuutusylituomari.

Asiain esittelyn vakuutusoikeudessa toimittavat vakuutussihteerit, myös jäseninä toimiessaan, sekä oikeuden määräämät muut viran tai toimen haltijat.

Valtion ja kunnan viranomaiset, yleiset sairaalat ja laitokset ovat vakuutusoikeuden pyytäessä velvolliset antamaan tietoja ja muuta virka-apua. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä.

Vakuutusoikeus voi käsiteltävänsä asian selvittämiseksi istunnon ulkopuolellakin pyytää maallikkojäsentensä asiantuntija-apua.

Vakuutusoikeus voi myös asian selvittämiseksi hankkia ammattiviranomaisen lausunnon ja muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun asiantuntija-avun. Jos jäsen sitä vaatii, on edellä tarkoitettu lausunto hankittava.

Vakuutusoikeuden puolesta esittelijä voi, asiaa esittelemättä, jaoston puheenjohtajan ohjeiden mukaan ryhtyä tässä pykälässä samoin kuin 7 §:ssä tarkoitetun selvityksen hankkimiseen.

Oikeudenkäyntimenettely vakuutusoikeudessa on kirjallinen. Oikeus voi kuitenkin erityisistä syistä päättää suullisen kuulustelun toimeen panemisesta oikeudessa.

Suullisessa kuulustelussa voidaan myös kuulla asianosaista totuusvakuutuksen nojalla sekä kuulustella valallisesti todistajia ja asiantuntijoita. Oikeus voi niin ikään pyytää todistajien ja asiantuntijain kuulustelun toimittamista siinä yleisessä alioikeudessa, jossa se soveliaimmin käy päinsä.

Vakuutusoikeuden toimesta todistajana tai asiantuntijana kuullulle henkilölle maksetaan palkkio valtion varoista, jollei muualla ole toisin säädetty. Asian päättäessään vakuutusoikeus antaa lausunnon siitä, kenen vahingoksi palkkio lopullisesti jaa.

Muutoin on oikeudenkäyntimenettelyssä vakuutusoikeudessa soveltuvin kohdin noudatettava, mitä oikeudenkäynnistä yleisissä. oikeuksissa on säädetty.

10§

Vakuutusoikeuden jäsenen on ryhtyessään toimeensa tehtävä oikeudessa tuomarinvala, jollei hän ennen ole sitä vannonut.

11§

Virkavirheestä syytetään vakuutusylituomaria ja vakuutusoikeuden muuta jäsentä Helsingin hovioikeudessa sekä oikeuden muuta viran tai toimen haltijaa asianomaisessa alioikeudessa.

12§

Tarkemmat säännökset vakuutusoikeudesta annetaan asetuksella.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1958. sillä kumotaan vakuutusoikeudesta 27 päivänä marraskuuta 1942 annettu laki (907/42), sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä toukokuuta 1955 annetulla lailla (282/55).

Uudet vakuutustuomarin virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää ennen lain voimaantuloa.

Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 1958

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Sosiaaliministeri
Heikki Waris

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.