137/1957

Annettu Helsingissä 21. päivänä maaliskuuta 1957

Asetus puolustusneuvostosta

Puolustusministerin esittelystä säädetään:

Ylimpänä neuvoa-antavana ja suunnittelevana elimenä sekä tasavallan presidentin neuvottelukuntana valtakunnan puolustusta koskevissa asioissa on puolustusneuvosto.

Puolustusneuvoston jäseniä ovat pääministeri, puolustusministeri, ulkoasiainministeri, sisäasiainministeri, valtiovarainministeri sekä kauppa- ja teollisuusministeri ja ne muut ministerit, jotka tasavallan presidentti on kutsunut sen jäseniksi, ynnä puolustusvoimain komentaja ja yleisesikunnan päällikkö. Puolustusneuvoston jäseniksi voi tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kutsua muitakin henkilöitä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Puheenjohtajana puolustusneuvostossa on pääministeri ja hänen estyneenä ollessaan puolustusministeri. Milloin tasavallan presidentti on saapuvilla puolustusneuvoston kokouksessa eikä toisin määrää, hän johtaa asiain käsittelyä.

Puolustusneuvosto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista neuvostoon kuuluvista valtioneuvoston jäsenistä ja puolustusvoimain komentaja tai yleisesikunnan päällikkö.

Puolustusneuvosto voi antaa valtioneuvoston jäsenelle, joka ei kuulu puolustusneuvostoon, ja kutsumalleen sotilas- tai muulle asiantuntijalle oikeuden ottaa osaa neuvoston keskusteluihin määrätyssä asiassa.

Puolustusneuvoston tehtävänä on:

1) seurata sotilaspoliittisen aseman kehitystä ja selvittää sen vaikutus valtakunnan puolustukseen sekä suunnitella tämän perusteella määräytyvät puolustustehtävät;

2) tarkastaa sodan varalta ja sodan ajaksi laaditut valtakunnan puolustamisen perussuunnitelmat ja antaa niistä lausuntonsa sekä ottaen huomioon ne vaatimukset, jotka sanotut suunnitelmat asettavat hallinnon ja sen eri haarojen järjestelylle ja toiminnalle, puolustusvoimain yleiselle järjestelylle, henkiselle ja taloudelliselle puolustusvalmiudelle sekä väestön ja sen toimeentulon turvaamiselle, tehdä ehdotuksia tästä johtuviksi toimenpiteiksi ja niiden edellyttämiksi lainsäädäntötoimiksi.

3) valmistella puolustuksen rahoitussuunnitelmia ja menoarvioita sekä tehdä niitä koskevia esityksiä;

4) ohjata eri alojen maanpuolustusvalmisteluja ja saattaa ne toisiinsa sopeutuviksi antamalla viranomaisille niitä koskevia lausuntoja ja tekemällä niistä aloitteita; sekä

5) antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä muistakin asioista, jotka tarkoittavat valtakunnan puolustusvalmiuden kehittämistä, niin myös niistä neuvoston toimialaan kuuluvista kysymyksistä, jotka tasavallan presidentti tai neuvoston puheenjohtaja on erikseen saattanut sen käsiteltäviksi.

Puolustusneuvostolla on pääsihteeri ja hänen apunaan tarpeellinen määrä sihteereitä sekä tarvittava toimistohenkilökunta.

Pääsihteerin tulee olla sotilaallisen korkeakoulun tutkinnon suorittanut, valtakunnan puolustusta koskeviin asioihin hyvin perehtynyt henkilö.

Puolustusneuvoston pääsihteerin määrää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä ja sihteerit valtioneuvosto. Toimistohenkilökunnan ottaa pääsihteeri.

Pääsihteerin ja sihteerien, jotka muodostavat puolustusneuvoston sihteeristön, tulee neuvoston puheenjohtajan alaisina:

1) omalta osaltaan valmistella neuvostolle esitettävät asiat;

2) pitää pöytäkirjaa neuvoston kokouksissa, laatia kirjelmät ja hoitaa arkisto;

3) pitää yhteyttä maanpuolustusvalmisteluja suorittaviin ministeriöihin, esikuntiin, virastoihin, laitoksiin ja järjestöihin, seurata näiden valmistelujen kehittymistä ja pitää puolustusneuvosto niistä tietoisena; sekä

4) suorittaa muut tasavallan presidentin tai puolustusneuvoston puheenjohtajan heille määräämät tehtävät.

Puolustusneuvosto kokoontuu tarvittaessa tasavallan presidentin tai neuvoston puheenjohtajan kutsusta.

Kokouksessa esittelee asian se neuvoston jäsen, jonka toimialaan käsiteltävä asia pää asiallisesti kuuluu, tai neuvoston pääsihteeri tahi muukin sihteeri, jonka tehtäväksi asian esitteleminen on annettu.

Neuvoston kokouksista laadittavaan pöytäkirjaan merkitään tehdyt ehdotukset, äänestykset ja päätökset.

Se aika, minkä vakinaisen väen upseeri on toiminut puolustusneuvoston pääsihteerinä tai päätoimisena sihteerinä, luetaan hänen palvelusvuosikseen ylentämistä varten.

10§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1957 ja sillä kumotaan puolustusneuvostosta 1 päivänä huhtikuuta 1938 annettu asetus (148/38).

Helsingissä 21. päivänä maaliskuuta 1957

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Puolustusministeri
Emil Skog

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.