594/1956

Annettu Helsingissä 7. päivänä joulukuuta 1956

Kansaneläkeasetus

Sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) nojalla:

1 luku

Eläkelaitoksen hallinto.

Eläkelaitoksen hallituksen puheenjohtaja on eläkelaitoksen pääjohtaja ja muut hallituksen jäsenet ovat sen johtajia. Johtajista määrää tasavallan presidentti yhden pääjohtajan sijaiseksi.

Eläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajalta ja muulta jäseneltä vaaditaan, että hän aikaisemmalla toiminnallaan on osoittanut saavuttaneensa sellaisen taidon ja kokemuksen, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi tulee yhden johtajista olla lainopin kandidaatin tutkinnon tai vastaavan lainopillisen tutkinnon suorittanut ja perehtynyt sosiaalivakuutukseen sekä yhden omata talouselämän tuntemusta.

Hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet nimittää tasavallan presidentti avoimella kirjeellä. Kun virka joutuu avoimeksi, tulee valtuutettujen ryhtyä toimenpiteisiin viran täyttämiseksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys sopivan henkilön nimittämiseksi siihen.

Hallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle myöntää virkavapauden lisätty hallitus enintään kolmen kuukauden ajaksi. Pitemmäksi ajaksi myönnettävästä virkavapaudesta päättää tasavallan presidentti.

Esteellisyyden tai esteen sattuessa toimii hallituksen puheenjohtajana pääjohtajan sijainen ja hallituksen jäsenenä, jollei virkavapautta myönnettäessä ole toisin määrätty, se hänen alaisensa osaston päällikkö, joka on virkaiältään vanhin. Hallituksen jäsenen sijaisena toimii kuitenkin käsiteltäessä hallituksessa hänen alaisensa osaston toimialaan kuuluvaa asiaa tämän osaston päällikkö.

Eläkelaitoksen lisätyn hallituksen jäseniä määrättäessä on pidettävä silmällä, että lisätyssä hallituksessa tulee edustetuksi tarpeellinen asiantuntemus eläkelaitoksen eri toimialoilla ja että eri etupiirit tulevat oikeudenmukaisesti edustetuiksi.

Lisätyn hallituksen jäsenistä on yksi määrättävä valtiovarainministeriön, yksi sosiaaliministeriön, yksi Suomen Pankin ja yksi lääkintöhallituksen ehdotuksesta. Viimeksi mainitun tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt lääkäri. Samoin on meneteltävä myös varajäseniä määrättäessä.

Lisätty hallitus tekee päätöksensä yleisistunnossa, jollei asiaa jäljempänä säädettävissä tapauksissa ole määrätty käsiteltäväksi lisätyn hallituksen jaostossa.

Sen lisäksi mitä muutoin on säädetty, on lisätyn hallituksen ratkaistava asiat, jotka koskevat:

1) eläkelaitoksen ohjesääntöä, jossa annetaan tarkemmat määräykset asiain käsittelemisestä;

2) pääjohtajan ja johtajain välistä työnjakoa sekä näiden toimimista toistensa sijaisina;

3) matkakulujen korvaamisen perusteita.

Lisätyn hallituksen jaostoista säädetään 2 luvussa.

Sen lisäksi mitä muutoin on säädetty, hallituksen on käsiteltävä asiat:

1) jotka koskevat esitystä lisätyn hallituksen yleisistunnossa käsiteltävässä asiassa;

2) jotka eläkelaitoksen ohjesäännössä on määrätty hallituksen ratkaistaviksi; sekä

3) jotka hallituksen jäsen tai osastopäällikkö taikka ylilääkäri tahi ylikamreeri on pyytänyt siinä ratkaistaviksi.

Osastopäällikkö kutsutaan hallituksen kokoukseen käsiteltäessä asiaa, joka kuuluu osaston toimialaan tai liittyy siihen. Ylilääkäri tai ylikamreeri kutsutaan hallituksen kokoukseen käsiteltäessä heidän tehtäviinsä liittyviä asioita.

Eläkelaitos toimii osastoihin jakaantuneena. Osastossa voi olla toimistoja.

Eläkelaitoksen osastot ovat: sihteeristö, yleinen osasto, kenttäosasto, eläkeosasto, vakuutusteknillinen osasto ja sijoitusosasto.

10§

Asiat, jotka eivät kuulu lisätyn hallituksen tai hallituksen ratkaistaviksi, ratkaisee pääjohtaja tai asianomainen johtaja, jollei ohjesäännössä tai hallituksen päätöksellä asiaa ole annettu osastopäällikön, ylilääkärin, ylikamreerin, toimistopäällikön tai muun toimihenkilön ratkaistavaksi.

11§

Asioissa, jotka käsitellään lisätyssä hallituksessa tai sen jaostossa taikka hallituksessa, on laadittava pöytäkirja, johon merkitään kunkin asian käsittelyyn ja sen ratkaisuun osaa ottaneet sekä asiassa, esitetyt eriävät mielipiteet, tapahtunut äänestys ja tehty päätös.

12§

Lisätty hallitus ottaa ja vapauttaa toimestaan eläkelaitoksen osastopäällikön, ylilääkärin, ylikamreerin, apulaisylilääkärin ja toimistopäällikön. Mainitut toimihenkilöt voidaan ottaa vasta 14 päivän kuluttua sen jälkeen, kun toimen avoinna olemisesta on ilmoitettu pääkaupungin enimmin levinneissä sanomalehdissä.

Muut toimihenkilöt ottaa ja vapauttaa toimestaan hallitus, jollei hallitus ole antanut sitä johtajan tahi osastopäällikön tai muun toimihenkilön tehtäväksi.

Toimihenkilöä otettaessa on pidettävä silmällä, että hänellä on toimen hoitamiseen riittävä taito ja kokemus.

13§

Hallituksen jäsenen sekä eläkelaitoksen toimihenkilön eroamisikä on 65 vuotta. Hallituksella tai, jos toimihenkilö on lisätyn hallituksen ottama, lisätyllä hallituksella on oikeus, milloin eläkelaitoksen etu sitä vaatii, myöntää pitennystä yhteensä enintään viisi vuotta.

14§

Eläkelaitoksen puolesta annettavat valtakirjat, sitoumukset ja muut niihin verrattavat asiakirjat allekirjoittavat eläkelaitoksen johtajat, kaksi yhdessä, tahi joku heistä yhdessä lisätyn hallituksen siihen valtuuttaman toimihenkilön kanssa taikka kaksi lisätyn hallituksen valtuuttamaa toimihenkilöä yhdessä. Eläkelaitoksen hallitus päättää, miten toimituskirjat laaditaan ja allekirjoitetaan.

15§

Eläkelaitoksen tulee sen lisäksi mitä muutoin on säädetty:

1) tehdä tarpeellisiksi katsomiaan ehdotuksia eläkelaitoksen toimialaa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi sekä muissa eläkelaitoksen toimintaa koskevissa asioissa;

2) toimittaa julkaisuja ja muulla tavalla antaa vakuutetuille sekä muille asianomaisille tietoja, selvityksiä ja neuvoja asioissa, jotka koskevat kansaneläkelain soveltamista sekä sen yhteydessä olevia seikkoja; sekä

3) pyydettäessä antaa viranomaisille lausuntoja ja tietoja eläkelaitoksen toimialaan kuuluvista asioista.

16§

Eläkelaitoksen on laadittava ja vuosittain julkaistava tilastoa toimialaltaan sekä annettava toiminnastaan tietoja virallista tilastoa varten.

Eläkelaitoksen on myös aika ajoittain laadittava yksityiskohtaisiin tutkimuksiin perustuvat ennusteet menojen tulevasta kehityksestä ja niiden rahoittamisesta sekä toimitettava eläkejärjestelmän yleistä kehittämistä varten tarpeellisia tutkimuksia.

17§

Eläkelaitoksen hallituksen tulee kultakin kalenterivuodelta laatia toiminnastaan kertomus, johon sisältyy tilinpäätös.

18§

Vahvistaessaan kansaneläkelain 50 §:n 1 kohdan mukaisesti perusteet eläkelaitoksen tilinpäätöstä varten tulee lisätyn hallituksen samalla määrätä taseiden muoto.

19§

Eläkelaitoksen sijoitusomaisuus kirjataan tileihin hankinta-arvoon. Jos omaisuuden arvon kuitenkin on rahanarvon muuttumisen, pääomatappion vaaran tai muun syyn takia katsottava pysyvästi muuttuneen, korjataan tiliarvoa vastaavasti.

Eläkelaitoksen käyttöön hankitut kiinteistöt, kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet, irtaimistot ja muu käyttöomaisuus kirjataan eläkelaitoksen kirjanpidossa hallituksen harkitsemaan määrään poistettuina, enintään kuitenkin hankinta-arvoon.

20§

Mikäli eläkelaitoksen sijoitusomaisuus kirjataan tilinpäätöksessä hankinta-arvoa suuremmaksi tai pienemmäksi, on pohjarahastoa lisättävä tai vähennettävä vastaavalla määrällä.

21§

Milloin eläkelaitoksen osakkeista, obligaatioista, lainoista tai muusta sijoitusomaisuudesta on saatu enemmän tai vähemmän kuin kirjanpitoarvo osoittaa, on pohjarahastoa samalla määrällä korotettava tai alennettava.

22§

Eläkelaitoksen tulee vuosittain ennen huhtikuun loppua lähettää sosiaaliministeriölle arvio kansaneläkelain 62 §:n 1 momentissa mainituista valtion seuraavana vuotena vastattavista tukiosista. Samalla eläkelaitoksen tulee sen harkitsemiseksi, tarvitaanko eläkelaitoksen tulojen lisäksi seuraavan vuoden menoja varten 63 §:n 2 momentissa tarkoitettua valtion suoritusta, lähettää ministeriölle laskelma eläkelaitoksen tuloista sekä eläkkeistä, avustuksista ja muista kansaneläkelain toimeenpanosta aiheutuvista kustannuksista sekä kansaneläkelain 58 §:ssä tarkoitetuista eläkelaitoksen hallinnosta johtuvista menoista. Laskelmaan tulee sisältyä myös eritelty luettelo eläkelaitoksen toimista ja niistä suoritettavasta palkkauksesta sekä selvitys seuraavana vuotena esiintyvistä olennaisista uusista menoista. Jos valtion suoritus laskelman mukaan näyttää tarpeelliselta, on eläkelaitoksen esitettävä menojen yksityiskohtaiset perustelut sekä selvitettävä syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että valtion suoritus käy tarpeelliseksi.

Mikäli vuoden aikana havaitaan, että eläkelaitoksen tulot eivät riitä menoihin ja sen vuoksi kansaneläkelain 63 §:n 2 momentin mukainen valtion suoritus kansaneläkelaitokselle tulee tarpeelliseksi taikka että tarkoitukseen tulo- ja menoarvioon otettua määrärahaa joudutaan ylittämään, eläkelaitoksen tulee tehdä esitys tarvittavista lisäyksistä niin aikaisin, että ne voidaan käsitellä lisämenoarvion yhteydessä.

Eläkelaitoksen on annettava 1 momentissa tarkoitettujen arvioiden ja laskelmien tarkistamiseksi tarvittavat tai muuten tarpeelliset tiedot sosiaaliministeriölle.

23§

Eläkelaitoksen on lähetettävä ilmoitus kansaneläkelain 64 §:n 1 momentissa tarkoitetun ennakkosuorituksen määrästä sosiaaliministeriölle viimeistään viidentenä päivänä ennen eläkkeiden maksatusta. Sosiaaliministeriön tulee maksaa ennakkosuoritus eläkelaitokselle viimeistään maksatusta edeltävänä päivänä.

Eläkelaitoksen tulee maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden aikana antaa sosiaaliministeriölle ilmoitus kansaneläkelain 64 §:n 1 momentin mukaiseen tilitykseen kuuluvien tukiosien yhteismääristä sekä ilmoittaa kunnille näiden suoritettavasta määrästä. Tilitykseen tehdään mahdolliset oikaisut siinä tilityksessä, joka oikaisun aiheuttavan asian käsittelyn päätyttyä ensiksi seuraa.

2 luku

Lisätyn hallituksen jaostot.

24§

Kansaneläkelain 50 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta varojen sijoittamisesta lain 60 §:n säännösten mukaisesti sekä lain 50 §:n 4 kohdassa mainitusta kiinteän omaisuuden ostamisesta, mikäli kysymyksessä on eläkelaitoksen saatavasta pantattu tai ulosmitattu omaisuus, ja siten eläkelaitokselle hankitun kiinteän omaisuuden myymisestä päättää hallituksen esityksestä lisätyn hallituksen sijoitusjaosto.

25§

Sijoitusjaostoon kuuluvat hallituksen jäsenet ja viisi lisätyn hallituksen keskuudestaan valitsemaa muuta jäsentä sekä kullekin viimeksi mainitulle valittu henkilökohtainen varamies. Yhden lisätyn hallituksen valitseman jäsenen tulee olla valtiovarainministeriön ja yhden Suomen Pankin ehdotuksesta lisättyyn hallitukseen valittu henkilö, sama on voimassa jaoston varajäsenistä. Jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Jos sijoitusjaoston päätös ei ole yksimielinen, on asia alistettava lisätyn hallituksen yleisistunnossa ratkaistavaksi.

26§

Eläkelaitoksen varoja sijoitettaessa kansaneläkelain 60 §:n 1 momentin mukaisesti noudatetaan soveltuvin kohdin maan luottolaitoksissa yleensä käytettyjä luotonanto- ja muita sijoitusehtoja.

Tulojen perimisen ja menojen suorittamisen tulee tapahtua mikäli mahdollista postisiirron välityksellä. Eläkelaitoksen rahavarat on säilytettävä postisäästöpankissa.

27§

Tuotannollisia tarkoituksia edistävän, kansaneläkelain 60 §:n 2 momentissa mainitun sijoitustoiminnan tulee lähinnä tapahtua teollisuuden, voimatalouden, maa- ja metsätalouden sekä kaupan ja liikenteen kehittämiseksi. Sijoitettaessa varoja mainittuihin tarkoituksiin on ensi sijassa edistettävä tuotannollista rakennustoimintaa sekä uusien koneiden ja muiden laitteiden hankkimista. Sen ohessa on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä huomiota myös tuotannon tasapuoliseen jakaantumiseen maan eri osien välillä.

28§

Työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista välittömästi edistävällä, kansaneläkelain 60 §:n 2 momentissa mainitulla sijoitustoiminnalla on pyrittävä edistämään rakennustoimintaa sairauden, vian tai vamman takia pysyvästi työkyvyttömien ja tuberkuloosia, nivelreumaa tai lapsihalvausta tahi muuta pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavaa tautia sairastavien vakuutettujen kuntouttamisen kehittämiseksi sekä maan sairaala- ja parantolaolojen kehittämiseksi työkyvyn säilyttämistä silmällä pitäen.

Edellä mainittuihin tarkoituksiin varoja sijoitettaessa on samalla mahdollisuuksien mukaan pyrittävä luomaan edellytykset kansaneläkelain 34 §:ssä tarkoitetun lääkintähuollon, koulutuksen ja työhuollon antamiselle.

29§

Vanhusten huoltoa edistävällä, kansaneläkelain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetulla rakennustoiminnalla on lähinnä pyrittävä kehittämään ajanmukaisten kunnallisten vanhainkotien aikaansaamista.

30§

Lisätyssä hallituksessa on yksi tai useampi eläkejaosto, joka ratkaisee kansaneläkelain 73 §:n 1 momentin mukaan lisätyn hallituksen käsiteltäviksi kuuluvat asiat.

Jaostossa on vähintään viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä. Ainakin yhdessä jaostossa yhden jäsenistä tulee olla sosiaaliministeriön ja yhden lääkintöhallituksen ehdotuksesta lisättyyn hallitukseen valittu henkilö. Sama on voimassa myös jaoston varajäsenistä, joiksi voidaan määrätä myös lisätyn hallituksen varajäseniä.

31§

Eläkejaoston puheenjohtajan ja esittelijän tulee olla lainopin kandidaatin tutkinnon tai vastaavan aikaisemman lainopillisen tutkinnon suorittanut sekä joko tuomarin tehtäviin perehtynyt tai tutkinnon suoritettuaan palvellut vähintään kolme vuotta eläkelaitoksessa tai vastaavassa toimessa.

Esittelijän ottaa ja vapauttaa tehtävästään lisätty hallitus jaoston esityksestä.

32§

Eläkejaosto on päätösvaltainen viiden jäsenen, joista käsiteltäessä 30 §:n 3 momentissa mainittua asiaa yksi on lääkäri, saapuvilla ollessa. Asiat päätetään äänten enemmistöllä. Kuitenkin jaosto voi käsitellä ja ratkaista asioita pienemmänkin jäsenmäärän saapuvilla ollessa, mutta ellei vähintään kolme jäsentä ole päätöksestä yksimielisiä, asia on siirrettävä jaoston seuraavaan istuntoon. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä.

Tarkemmat määräykset jaoston kokoonpanosta sekä asiain valmistelusta ja käsittelystä annetaan jaoston työjärjestyksessä, jonka lisätty hallitus vahvistaa jaoston esityksestä.

3 luku

Paikallishallinto.

33§

Eläkelaitoksen hallitus jakaa maan vakuutuspiireihin.

34§

Piiriasiamiesten ja eläketoimikuntien ohjausta ja valvontaa varten maa jaetaan tarkastuspiireihin. Tarkastuspiirien lukumäärän vahvistaa lisätty hallitus ja tarkastuspiirijaon toimittaa hallitus.

Hallitus voi määrätä tarkastajan erityistä tehtävää tai tehtäväryhmää varten ja päättää hänen toiminta-alueestaan.

35§

Piiritarkastajan tehtävänä on:

1) tehdä eläkelaitokselle esitys piiriasiamiehen ottamisesta ja vapauttamisesta toimestaan;

2) ohjata ja opastaa piiriasiamiehiä heidän tehtävissään;

3) valvoa piiriasiamiesten työtä;

4) valvoa eläketoimikuntien työtä ja suorittaa niissä tarkastuksia riittävän usein;

5) ilmoittaa kiireellisesti eläkelaitokselle niistä havaitsemistaan tapauksista, joissa hän katsoo eläketoimikunnan vahvistaneen vakuutetun vuositulon lainvastaisesti tai noudatetuista yhtenäisistä perusteista poiketen;

6) tehdä eläkelaitokselle esitys tarpeellisiksi toimenpiteiksi piiriasiamiehen tai eläketoimikunnan puheenjohtajan ollessa estynyt tehtävästään tai esteellinen käsittelemään jotakin asiaa; sekä

7) suorittaa muut tehtävät, jotka eläkelaitos hänelle määrää.

36§

Piiriasiamiehen tehtävänä on:

1) ottaa vastaan kansaneläkkeitä ja muita kansaneläkelain mukaisia etuja koskevat hakemukset, valituskirjelmät ja ilmoitukset sekä avustaa vakuutettuja niiden laatimisessa;

2) olla määräaikana tavattavana ja pitää saatavina vahvistettuja lomakkeita;

3) toimia eläketoimikunnan puheenjohtajana vakuutuspiirissään, jollei eläkelaitos ole määrännyt toista puheenjohtajaa;

4) antaa eläketoimikunnalle, eläkelaitokselle ja vakuutusoikeudelle lausuntoja ja hankkia tietoja, joita ne tarvitsevat käsitellessään vakuutettuja koskevia asioita;

5) valvoa ja seurata vakuutuspiirissään asuvien eläkkeensaajien oloja;

6) ryhtyä toimenpiteisiin eläkkeen lakkauttamiseksi, sen määrän oikaisemiseksi tahi eläkkeen maksun keskeyttämiseksi tai sen maksamista koskevan päätöksen muuttamiseksi, milloin siihen on syytä;

7) tehdä eläkelaitokselle esitys kansaneläkelain 34 §:ssä tarkoitetun lääkintähuollon, koulutuksen ja työhuollon antamiseksi vakuutetulle;

8) antaa sosiaalilautakunnalle ja sen viranhaltijoille niiden pyytämiä tietoja eläkkeensaajista ja muutoinkin yhteistoiminnassa sosiaalihuoltoviranomaisten kanssa tutkia ja selvittää eläkkeensaajien olosuhteita; sekä

9) suorittaa muut eläkelaitoksen määräämät tehtävät.

Milloin valituskirjelmä on toimitettu piiriasiamiehelle, on hänen merkittävä siihen päivä, jona se on postitse saapunut tal annettu hänelle, ja kuka on antanut kirjelmän.

37§

Kansaneläkelain 67 §:ssä mainitut asiat käsitellään eläketoimikunnan kokouksessa. Eläketoimikunnan kutsuu kokoon puheenjohtaja piiritarkastajan määräämällä tavalla Toimikunnan jäsenen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen tai esteellinen käsittelemään siellä esille tulevaa asiaa, on hänen ilmoitettava siitä heti puheenjohtajalle varamiehen kutsumista varten.

Ilmoitus eläketoimikunnan kokouksen ajasta ja paikasta on hyvissä ajoin annettava sosiaalilautakunnan jäsenelle ja sen palveluksessa olevalle henkilölle, joka kansaneläkelain 67 §:n 2 momentin mukaisesti kutsutaan eläketoimikunnan kokoukseen.

38§

Eläketoimikunnan puheenjohtajan tehtävänä on:

1) johtaa puhetta eläketoimikunnan kokouksessa;

2) valmistella ja esitellä eläketoimikunnan käsiteltävät asiat;

3) kutsua vakuutettu sekä sosiaalilautakunnan jäsen ja viranhaltija eläketoimikunnan kokoukseen asian käsittelyn sitä vaatiessa;

4) pitää päätösluetteloa eläketoimikunnan kokouksessa käsitellyistä asioista;

5) laatia ja allekirjoittaa eläketoimikunnan toimituskirjat ja päätökset sekä lähettää ne vakuutetulle ja eläkelaitokselle;

6) liittää käsiteltävänä olevaan asiakirjavihkoon eläketoimikunnan päätöksen yksityiskohtaiset perustelut ja hankitut selvitykset; sekä

7) suorittaa muut hänelle määrätyt tehtävät.

39§

Piiriasiamies ja eläketoimikunnan puheenjohtaja ei saa olla kunnallishallituksen eikä sosiaalilautakunnan puheenjohtaja tai jäsen eikä sosiaalilautakunnan alainen viranhaltija.

4 luku

Vakuutusmaksut.

40§

Jos vakuutettu, jonka ikänsä perusteella olisi suoritettava vakuutusmaksuja, on ollut tulovuoden tai sen osan aikana työkyvyttömäksi todettuna, eläkelaitos toimittaa hänelle siitä todistuksen liitettäväksi kunnallisverotusta varten annettavaan tuloilmoitukseen. Eläkelaitos voi lähettää todistuksen suoraankin sen kunnan taksoituslautakunnalle, jossa vakuutettu on asuntonsa ja kotinsa perusteella verovelvollinen.

Kun vakuutettu on todettu työkyvyttömäksi, eläkelaitoksen on siitä vakuutusmaksun perimättä jättämiseksi viipymättä ilmoitettava kunnallishallitukselle.

Jos vakuutettu väittää, ettei hänelle työkyvyttömäksi todettuna ole määrättävä vakuutusmaksua, saadaan vakuutusmaksu jättää määräämättä vain 1 momentissa tarkoitetun todistuksen tai eläkelaitokselta hankitun lausunnon perusteella.

41§

Milloin vakuutusmaksua pakkotoimin perittäessä esitetään 40 §:ssä tarkoitettu todistus taikka vakuutusoikeuden tai eläkelaitoksen tulovuotena tai sen jälkeen antama päätös, jonka mukaan vakuutettu on todettu työkyvyttömäksi, on pakkoperinnästä luovuttava.

42§

Jos kansaneläkelain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhtiön tai yhtymän osakkaan osuudesta ei ole selvitystä, lasketaan vakuutusmaksua määrättäessä hänen osakseen osakkaiden lukumäärän mukainen osuus yhtiön tai yhtymän veroäyreistä.

43§

Eläkelaitoksen tulee toimittaa valtiovarainministeriölle vuosittain ennen maaliskuun 1 päivää luettelot, joista selviää, mikä määrä lääninhallituksen on suoritettava eläkelaitokselle kunkin kunnan osalta kansaneläkelain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettujen etumaksujen vuosineljänneseränä. Etumaksut pyöristetään lähimmäksi täydeksi tuhanneksi markaksi.

44§

Kansaneläkelain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut etumaksut on suoritettava postisiirtotilin välityksellä maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.

Milloin eläkelaitokselle on suoritettu 1 momentissa tarkoitettua etumaksua vähemmän tai enemmän kuin lopullinen tilitys osoittaa, lääninhallituksen on, saatuaan verolautakunnan ilmoituksen työnantajan kansaneläkemaksujen yhteismäärästä, suoritettava puuttuva määrä tai vähennettävä liikaa suoritettu määrä seuraavan etumaksun yhteydessä.

Työnantajan lapsilisä ja kansaneläkemaksusta annetun lain (588/55) 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaan perittävästä määrästä on työnantajan kansaneläkemaksuksi ja sen lisäykseksi luettava osa suoritettava eläkelaitokselle maksun perimistä seuraavan etumaksun yhteydessä.

45§

Vakuutusmaksu merkitään kunnallisveron verolippuun, jollei kunnallishallitus ole päättänyt antaa, eri vakuutusmaksulippua.

46§

Kunnan on annettava kansaneläkelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu kantotilitys ja 2 momentissa tarkoitettu jäämätilitys eläkelaitoksen vahvistamilla lomakkeilla.

Jäämätilitys on annettava kolmen kuukauden kuluessa kansaneläkelain 17 §:n 2 momentissa säädetystä ajankohdasta, jollei eläkelaitos ole myöntänyt tilitystä varten pitempää aikaa. Tilitykseen on liitettävä perimättä jääneiden vakuutusmaksujen luettelo, josta tulee käydä ilmi ulosottomiehen todistus perinnän esteestä, maksusta vapauttamisen syy sekä muut tarpeelliset tiedot perinnän valvomiseksi. Jäämätilityksen jälkeen perityt vakuutusmaksut on kunnan tilitettävä viimeistään perimistä seuraavan jäämätilityksen yhteydessä ja niistä on liitettävä tilitykseen yksityiskohtainen luettelo.

47§

Milloin kunta on sen johdosta että vakuutusmaksu on valituksen johdosta poistettu tai sitä on alennettu taikka sen maksamisesta on myönnetty vapautus, maksanut liikaa suoritetun määrän takaisin, otetaan takaisin maksettu määrä jäämätilitykseen perimättä jääneenä vakuutusmaksuna.

5 luku

Eläkkeiden hakeminen.

48§

Kansaneläkehakemuksesta tulee käydä ilmi:

1) hakijan ja hänen puolisonsa täydellinen nimi ja kaikki aikaisemmat nimet sekä syntymäaika ja -paikka;

2) hakijan kansalaisuus;

3) hakijan asuinkunta ja henkikirjoituskunta; sekä

4) niiden 16 vuotta nuorempien lasten nimet ja syntymäajat, jotka on otettava huomioon korotettaessa eläkkeen tukiosaa kansaneläkelain 28 §:n 2 momentin mukaisesti.

Jos hakija ei ole asunut Suomessa yhtämittaisesti viittä vuotta ennen hakemuksen tekemistä, on hakemuksessa selvitettävä se ajankohta, jolloin hän viimeksi muutti asumaan Suomeen, ja se aika, jonka hakija on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa.

49§

Haettaessa eläkkeen tukiosaa on hakemuksesta käytävä ilmi hakijan ja hänen puolisonsa omaisuuden määrä ja laatu, tiedot heidän työansioistaan ja muista tuloistaan sekä selvitys kansaneläkelain 28 §:ssä tarkoitetun korotuksen edellytyksistä.

Jos tukiosan korotuksen saamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, voidaan korotus myöntää hakemuksettakin.

50§

Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa on mainittava lääkärit, jotka ovat hoitaneet hakijaa työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden, vian tai vamman takia, ja ne sairaanhoitolaitokset, joissa hän sen vuoksi on ollut hoidettavana, sekä annettava tiedot hakijan ja hänen puolisonsa ammatista, työansioista ja varallisuudesta.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemista varten on eläkelaitokselle toimitettava lääkärintodistus hakijan terveydentilasta, mikäli hänen työkyvyttömyyttään ei voida pitää ilmeisenä. Eläkelaitos voi kuitenkin kustannuksellaan hankkia lääkärintodistuksen, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa tahi jos siihen on muu erityinen syy. Eläkelaitoksen asiana on antaa tarkemmat ohjeet siitä, mitä lääkärintodistuksesta tulee käydä ilmi ja miten se on toimitettava eläkelaitokselle.

51§

Eläkkeen hakija on velvollinen esittämään eläkehakemuksensa käsittelyä varten terveydentilaansa, tulojaan ja omaisuuttaan selvittävät asiakirjat ja tarvittaessa antamaan niistä jäljennökset hakemusasiakirjoihin liitettäväksi sekä, sen lisäksi mitä 48, 49 ja 50 §:ssä on säädetty, antamaan muutkin hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot.

Eläkehakemukseen on liitettävä virkatodistus, josta käyvät ilmi 48 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdassa mainitut tiedot.

Hakijan tai hänen holhoojansa tahi kansaneläkelain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön on vahvistettava hakemuksessa esitettyjen tietojen totuudenmukaisuus kunnian ja omantunnon kautta annetulla, omakätisesti allekirjoitetulla vakuutuksella.

52§

Hautausavustusta koskeva hakemus on annettava vainajan asuinkunnan piiriasiamiehelle. Hakemukseen on liitettävä virkatodistus, josta käy ilmi vainajan henkilötietojen lisäksi hänen leskensä ja 16 vuotta nuoremmat rintaperillisensä tahi, jos näitä ei ole, hänen vanhempansa. Kun vanhemmat hakevat hautausavustusta, on hakemukseen liitettävä selvitys siitä, että he ovat olleet elatukseensa nähden pääasiallisesti riippuvaiset vainajasta, tai heidän suorittamiensa hautauskustannusten määrästä.

Milloin hautausavustus maksetaan muulle kuin kansaneläkelain 33 §:ssä mainitulle vainajan omaiselle, otetaan hautauskustannuksina huomioon asianmukaisesta hautaamisesta johtuneet välittömät menot sekä tavanmukaisen muistotilaisuuden kohtuulliset kustannukset, ja on hautausavustusta koskevaan hakemukseen liitettävä selvitys kustannusten määrästä. Jos hautausavustukseen oikeutettuja on silloin useampia ja hautauskustannusten yhteismäärä ylittää avustuksen enimmäismäärän eikä hakemukseen ole liitetty selvitystä siitä, kuka on valtuutettu nostamaan avustuksen tai miten avustus jaetaan hakijain kesken, maksetaan kullekin hautausavustuksen saajalle, hänen suorittamiaan edellätarkoitettuja kustannuksia vastaava suhteellinen osuus avustuksesta.

53§

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan asuinkuntansa piiriasiamiehelle:

1) terveydentilansa ja työkykynsä olennaisesta parantumisesta;

2) saamastaan ammattiopetuksesta; sekä

3) ryhtymisestään työhön, jota ei ole pidettävä satunnaisena.

54§

Eläkkeen tukiosan saaja on velvollinen ilmoittamaan asuinkuntansa piiriasiamiehelle:

1) avioliiton päättämisestä, aviopuolison kuolemasta ja avioliiton purkautumisesta muusta syystä;

2) eläkkeen tukiosaa kansaneläkelain 28 §:n mukaisesti korotettaessa huomioon otetun 16 vuotta nuoremman lapsen kuolemasta tahi antamisesta otto- tai kasvattilapseksi; sekä

3) taloudellisen asemansa olennaisesta parantumisesta oman tai puolison työansioiden tai muiden tulojen lisääntymisen tahi omaisuuden tai sen arvon kasvamisen taikka muun syyn takia.

55§

Eläkkeensaajan on vaadittaessa annettava eläkeoikeuden ja eläkkeen määrän tarkistamista sekä eläkkeen maksamista varten tarpeellinen selvitys, siinä järjestyksessä kuin eläkelaitos määrää. Työkyvyttömyyseläkkeen saajan velvollisuudesta käydä lääkärin tutkittavana on säädetty kansaneläkelain 46 §:n 2 momentissa.

Jos 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ei anneta sitä vaadittaessa asetetun kohtuullisen määräajan kuluessa, voidaan asia ratkaista sen selvityksen perusteella, joka muutoin on käytettävissä.

56§

Hakemus kansaneläkelain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetun pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ ja ansiokyvyn palauttamiseksi annettavan lääkintähuollon, koulutuksen ja työhuollon saamiseksi on annettava vakuutetun asuinkunnan piiriasiamiehelle. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ne tiedot ja siihen on liitettävä ne selvitykset, jotka eläkelaitos pitää tarpeellisina. Tarvittavan lääkärintodistuksen eläkelaitos voi hankkia tai määrätä hakijan sen esittämään.

6 luku

Eläkkeiden maksaminen.

57§

Kansaneläkkeet maksetaan kansaneläkeosoituksilla eläkejakson aikana eläkkeensaajan haluamasta kansaneläkeosoituksia maksavasta postitoimipaikasta siten, kuin eläkelaitoksen ja posti- ja lennätinhallituksen välillä sovitaan. Eläke-erät voidaan maksaa ryhmittäin eläkejakson eri päivinä.

Eläkelaitoksella on oikeus määrätä, mikä selvitys eläkettä nostettaessa on esitettävä.

58§

Eläke-erä voidaan maksaa 57 §:stä poikkeavalla tarkoituksenmukaisella tavalla, milloin eläke lähetetään sosiaalilautakunnalle tai kansaneläkelain 43 §:ssä tarkoitetulle laitokselle tahi maksu tapahtuu eläkejakson kuluttua taikka jos kansaneläkeosoituksen käyttämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Eläkelaitoksella on myös oikeus eläkkeensaajan pyynnöstä maksaa eläke hänen tililleen rahalaitokseen siten, kuin eläkelaitoksen ja rahalaitosten välillä sovitaan.

Mitä eläkkeensaajasta on 57 ja 58 §:ssä säädetty, on voimassa myös siitä, jolle eläke on määrätty maksettavaksi.

59§

Eläke maksetaan alaikäiselle eläkkeensaajalle itselleen, jollei eläkelaitos kansaneläkelain 43 tai 44 §:n mukaisesti tahi eläkkeensaajan holhoojan esityksestä muussakin tapauksessa päätä toisin.

60§

Hautausavustus lähetetään postin välityksellä johonkin kotimaan postitoimipaikkaan, jollei eläkelaitos katso tarkoituksenmukaiseksi hautausavustuksen maksamista muulla tavalla.

61§

Eläkkeen maksaminen keskeytetään kansaneläkelain 42 §:n 1 momentin mukaisesti silloin, kun eläkkeensaaja on joutunut mielisairaslain (187/52) 34 §:n 2 momentissa ja 35 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa mielisairaalaan, tahi alkoholistihuoltolaan tai kasvatuslaitokseen, taikka määrätty huoltoapulain (116/56) 25 §:ssä tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta työlaitokseen, pakkotyöhön tai pakkolaitokseen.

62§

Vankilan sekä 61 §:ssä tarkoitetun laitoksen johtajan tulee viipymättä tehdä eläkelaitokselle ilmoitus eläkkeensaajasta, joka on alkanut kärsiä vapausrangaistusta tai joutunut sanotussa pykälässä tarkoitettuun laitokseen, mikäli rangaistus tai laitoksessa olo tulee todennäköisesti kestämään vähintään kolmen kuukauden ajan. Eläkelaitokselle on myös ilmoitettava, kun tällaisen eläkkeensaajan vapausrangaistus tai laitoksessa olo päättyy.

63§

Hakemus tai esitys eläkkeen maksamisesta muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen kansaneläkelain 42 §:n 3 momentissa sekä 43 ja 44 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on annettava eläkelaitoksen paikalliselle piiriasiamiehelle.

Jos eläkelaitos suostuu hakemukseen tai esitykseen, on päätöksessä mainittava, mistä eläkejaksosta lukien sitä noudatetaan.

64§

Kansaneläkelain 43 §:n mukaan eläkkeensaajalle itselleen henkilökohtaisia tarpeita varten annettava eläkkeen osa on 800 markkaa kuukaudessa.

65§

Eläkkeensaajan, joka on muuttanut toiseen kuntaan tai asettunut sinne tilapäisesti asumaan, on viipymättä ilmoitettava siitä uuden asuinkuntansa piiriasiamiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi muuttopäivä, entinen ja uusi asuinpaikka ja muut tarpeelliset tiedot.

Osoitteen muutoksesta samassa kunnassa on eläkkeensaajan niin ikään ilmoitettava piiriasiamiehelle.

66§

Eläkkeensaajan, joka lähtee ulkomaille oleskellakseen siellä vuotta pitemmän ajan, on ennen lähtöään ilmoitettava siitä asuinkuntansa piiriasiamiehelle. Jos tilapäisesti ulkomailla oleva eläkkeensaaja aikoo viipyä siellä vuotta kauemmin, on hänen ennen sanotun ajan umpeen kulumista ilmoitettava siitä eläkelaitokselle.

67§

Milloin eläkkeensaaja haluaa saada eläkkeen vuotta pitemmältä ulkomailla oleskelun ajalta, on hänen haettava sitä eläkelaitokselta. Hakemuksen tulee sisältää selvitys oleskelupaikasta ja ulkomailla oleskelun syystä.

7 luku

Erinäiset säännökset.

68§

Jos vakuutettu on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa muualla kuin asuinkunnassaan taikka muusta syystä väliaikaisesti oleskelee toisessa kunnassa, tämän kunnan piiriasiamies on velvollinen ottamaan vastaan vakuutetun asuinkunnan piiriasiamiehelle annettavan hakemuksen, selvityksen tai ilmoituksen sekä toimittamaan sen edelleen asuinkunnan piiriasiamiehelle tai eläkelaitokselle.

69§

Piiriasiamies on velvollinen hankkimaan hakijan pyynnöstä hänen ilmoittamastaan väestörekisteristä kansaneläkelaissa tarkoitettuun eläkettä tai muuta lain mukaista etua koskevaan hakemukseen liitettävän virkatodistuksen.

70§

Valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen sekä vakuutus- ja eläkelaitos on velvollinen vuosittain korvauksetta eläkelaitokselle ilmoittamaan myöntämästään eläkkeestä tai elinkorosta sekä eläkkeen tai elinkoron korottamisesta vähintään 20 000 markalla vuodessa. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä eläkkeestä tai elinkorosta, jota ei makseta niiden saajan täytettyä 16 vuotta tai jota todennäköisesti maksetaan enintään vuoden pituiselta ajalta. Valtion viranomaisten puolesta tekee edellä mainitun ilmoituksen valtiokonttori.

Eläkelaitoksella on oikeus kohtuullista korvausta vastaan pyynnöstään saada 1 momentissa tarkoitetulta tai muultakin eläkkeen taikka elinkoron maksajalta tiedot kaikista eläkkeensaajista. Sosiaaliministeriö vahvistaa korvauksen määrin, jollei siitä sovita.

Tämän pykälän mukaan annettavasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi eläkkeen tai elinkoron saajan täydellinen nimi, syntymäaika, asuinkunta ja osoite, jolla eläke maksetaan, sekä eläkkeen tai elinkoron määrä, mikäli ne ovat eläkkeen maksajan tiedossa.

Eläkelaitos voi myöntää vapautuksen 1 momentissa säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta.

71§

Eläkelaitoksen on ilmoitettava myönnetystä kansaneläkkeestä sosiaalilautakunnalle.

Eläkelaitos on pyynnöstä velvollinen ilmoittamaan maksamansa kansaneläkkeen suuruuden silloin, kun se on tarpeen kansaneläkkeensaajalle tai hänen omaiselleen maksettavan muun eläkkeen, elinkoron, avustuksen tai korvauksen vahvistamista varten.

Jos ilmoitus pyydetään samanaikaisesti useista eläkkeensaajista, on eläkelaitoksella oikeus saada kohtuullinen korvaus siitä johtuneista kustannuksista. Jos korvauksesta ei sovita, vahvistaa sosiaaliministeriö sen määrän.

72§

Eläkelaitos on velvollinen pyynnöstä antamaan vakuutettuja koskevia tietoja sosiaalivakuutusta tai sosiaalihuoltoa koskevan tai muun niihin verrattavan lainsäädännön perusteella annettavan edun vahvistamista tai suorittamista varten valtion ja kunnan viranomaiselle ja lain säätämää vakuutusta tai ryhmäeläkevakuutusta hoitavalle laitokselle sekä eläkesäätiölle.

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän 1 momentissa säädetyllä tavalla on saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai liikesalaisuuksista, rangaistakoon niin kuin kansaneläkelain 75 §:ssä on säädetty.

Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

73§

Tässä asetuksessa tarkoitetaan rekisterinpitäjällä seurakunnan kirkkoherraa tai seurakuntien keskusrekisterin hoitajaa, sellaisen uskonnollisen yhdyskunnan johtajaa, joka on velvollinen pitämään jäsenluetteloa, ja siviilirekisterin pitäjää.

Rekisterinpitäjän on ilmoitettava 16 vuotta täyttäneen henkilön kuolemasta kolmen päivän kuluessa siitä, kun se on rekisteriin merkitty, vainajan asuinkunnan piiriasiamiehelle, jollei eläkelaitos ole määrännyt ilmoitusta lähetettäväksi suoraan eläkelaitokselle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi kuolleen henkilön suku- ja etunimet, siviilisääty, syntymä ja kuolinaika, seurakunta tahi vastaava uskonnollinen yhdyskunta tai rekisteri, viimeinen asuinkunta sekä henkilön elossa olevan puolison nimet ja syntymäaika.

Rekisterinpitäjä on velvollinen muutoinkin pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle ja sen piiriasiamiehelle virkatodistuksia ja tarpeellisia tietoja.

74§

Valtioneuvoston asiana on vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan eläkelaitos on velvollinen suorittamaan 73 §:n 1 momentissa mainituille rekisteriviranomaisille korvausta tässä asetuksessa määrätyistä tehtävistä.

8 luku

Siirtymis- ja voimaantulosäännökset.

75§

Valtion ja kuntien osuudet niistä lisäeläkkeistä ja avustuksista, jotka on maksettu aikaisemman kansaneläkelain, vanhuusavustus lain ja työkyvyttömyysavustuslain nojalla, sekä valtion vanhuusavustuslain ja työkyvyttömyysavustuslain mukaisesti suoritettavat toimeenpanokustannukset velotaan, suoritetaan ja tilitetään aikaisempien säännösten mukaisesti.

Jos valtiolta tai kunnalta on peritty osuutta lisäeläkkeeseen tai vanhuusavustukseen, joka haetaan eläkkeen- tai avustuksensaajalta takaisin, otetaan perityt erät huomioon seuraavassa tilityksessä.

76§

Määrättäessä tulovuoden 1956 vakuutusmaksuja vuonna 1957 sovelletaan aikaisemman kansaneläkelain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisia perusteita sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa vuoden 1956 päättyessä. Tällöin voimassa olleita säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös näiden maksujen määräämisessä ja maksuunpanossa sekä ennakkojen ja työnantajan kansaneläkemaksun käytössä. Vakuutusmaksun suoritukseksi käytetyt työnantajan vakuutusmaksuosuudet kunta saa laskea vähennykseksi eläkelaitokselle tehtävässä tilityksessä.

77§

Aikaisemman kansaneläkelain 23 a §:n 2 momentin säännöksiä sovelletaan vuoden 1957 loppuun asti.

78§

Aikaisemman kansaneläkelain voimassa ollessa maksuunpantujen vielä tilittämättä olevien vakuutusmaksujen pakkoperinnässä kertyneet varat on tilitettävä eläkelaitokselle kalenterivuosittain kolmen kuukauden kuluessa vuoden päättymisestä. Tilitykseen on liitettävä luettelo vakuutusmaksujen lyhennyksistä ja poistoista. Lyhennysten ja poistojen syystä on samalla esitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys.

Edellä 1 momentissa mainittujen vakuutusmaksujen osalta tammikuun 1 päivän 1957 jälkeen perityt maksunlisäykset jäävät kunnalle.

79§

Jos aikaisemman kansaneläkelain voimassa ollessa maksuunpantu vakuutusmaksu on valituksen johdosta kumottu tai alennettu, eläkelaitoksen on maksettava liikaa suoritettu määrä takaisin.

80§

Aikaisemman kansaneläkelain, vanhuusavustuslain ja työkyvyttömyysavustuslain mukaisia eläkkeitä, avustuksia ja muita etuuksia koskevat asiat käsitellään kansaneläkelaitoksessa aikaisempien säännösten mukaan, kuitenkin niin, että 1 päivästä huhtikuuta 1957 lukien muutoksenhausta eläkelaitoksen päätöksiin noudatetaan kansaneläkelain 73 ja 74 §:n säännöksiä.

81§

Mitä aikaisemmassa kansaneläkelaissa sekä vanhuusavustuslaissa ja työkyvyttömyysavustuslaissa ja niiden nojalla on säädetty tai määrätty kansaneläkettä sekä vanhuus- ja työkyvyttömyysavustusta koskevien asiain käsittelystä sekä muutoksenhausta niitä koskeviin eläkelaitoksen päätöksiin on edelleen voimassa maaliskuun 31 päivään 1957 saakka. Kuitenkin, mitä on säädetty lisätyn hallituksen kokoonpanosta, noudatetaan jo 1 päivästä tammikuuta 1957.

82§

Jos vakuutettu on kuollut vuoden 1957 aikana, otetaan laskettaessa kansaneläkelain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua aikaa huomioon myös se aika, jolta hänelle myönnetty aikaisempien lakien mukainen kansaneläke tahi vanhuus- tai työkyvyttömyysavustus on erääntynyt maksettavaksi. Hautausavustuksen määrästä vähennetään silloin myös vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen säästö- ja täydennysosa sekä niihin ja vanhuus- ja työkyvyttömyysavustuksiin maksetut ylimääräiset korotukset.

83§

Kansaneläkelain voimaan tulosta alkaen suoritetaan kansaneläkkeet muunnettuina kansaneläkelain 95 §:n mukaisesti siten:

1) että vuositulo määrätään kertomalla lisäeläkkeen, vanhuusavustuksen tai työkyvyttömyysavustuksen perustana ollut muunnettu vuositulo luvulla 12 ja tuloksesta vähennetään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke; ja

2) että, milloin puolisoista toinen on saanut lisäeläkettä ja toinen vanhuusavustusta tai työkyvyttömyysavustusta, heidän yhteinen tukiosansa lasketaan lisäeläkkeen perusteena olleen vuositulon mukaan; sekä

3) että tukiosaa ja rajatuloa korotettaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan aviosuhde, lasten lukumäärä ja asuinkunnan kuntaryhmä eläkkeitä ja avustuksia maksettaessa käytettyjen asiakirjojen mukaan ja selvitys siitä, saavatko molemmat puolisot eläkettä, eläkeasiakirjoista saatavien tietojen perusteella.

Mikäli eläkelaitoksen hallussa olevista asiakirjoista käy ilmi, että 1 momentin mukaan muunnettu tukiosa ilmeisesti olennaisesti poikkeaa kansaneläkelain mukaan määrättavästä eläkkeen tukiosasta, eläkelaitoksen on viipymättä otettava eläkkeen suuruus tarkistettavaksi ja, hankittuaan tarpeelliset tiedot eläkkeensaajalta taikka piiriasiamieheltä tai muulta viranomaiselta, oikaistava tukiosa kansaneläkelain mukaiseksi lain voimaan tulosta lukien.

Tarkistus on 2 momentin mukaan toimitettava myös, jos eläkkeensaaja sitä vaatii.

84§

Eläkelaitos hoitaa jatkuvasti ennen vuoden 1956 loppua aikaisemman kansaneläkelain mukaan otetut vapaaehtoiset eläkevakuutukset, mikäli takaisinostosta ei sovita vakuutetun kanssa.

85§

Eläkelaitoksen tulee esittää 22 §:ssä tarkoitettu laskelma vuoden 1957 osalta niin ajoissa, että se voidaan käsitellä vuoden 1957 ensimmäisen lisämenoarvion yhteydessä.

86§

Tämä asetus tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1957.

Valmistaviin toimenpiteisiin kansaneläkelain voimaan saattamiseksi voidaan ryhtyä sekä kansaneläkelaissa tarkoitettuja eläkkeitä ja muita etuja koskevia hakemuksia saadaan käsitellä jo ennen sanottua päivää.

Helsingissä 7. päivänä joulukuuta 1956

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
T. Leivo-Larsson

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.