407/1952

Annettu Helsingissä 28. päivänä marraskuuta 1952

Jakoasetus

Maatalousministerin esittelystä säädetään 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 355 §:n nojalla:

1 luku

Toimituksen vireillepano.

Määräystä jakolain mukaiseen maanmittaustoimitukseen on haettava kirjallisesti maanmittauskonttorilta. Hakemuksessa on ilmoitettava, mitä tiloja tai tiluksia toimitus on tarkoitettu koskemaan, sekä hakijan postiosoite. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija on oikeutettu toimitusta vaatimaan, sekä, jollei hakija ole kiinteistön omistaja tai hallitse kruununtilaa vakaalla asukasoikeudella, pätevä takaus toimituskustannuksista. Lohkomista haettaessa ei kuitenkaan ole vaadittava tällaista takausta.

Jos toimitus koskee eri läänejä, on määräystä haettava jommankumman läänin maanmittauskonttorilta.

Määräystä toimitukseen haettaessa on omistusoikeuden osoittamiseksi tilaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa saanto on ollut huudatettava, esitettävä selvitys siitä, että hakijalle on myönnetty lainhuuto. Muissa tapauksissa voidaan omistusoikeus näyttää muulla asiakirjalla, joka lain mukaan on siihen pätevä.

Vakaalla asukasoikeudella hallitun kruununtilan asukkaan on määräystä hakiessaan näytettävä oikeutensa hänelle annetulla sijoituskirjalla.

Jos se, jolle määräala tilasta on luovutettu, hakee sen lohkomalla erottamista, on hänen esitettävä selvitys luovuttajan omistusoikeudesta ja omasta saannostaan.

Haettaessa sellaisen määräalan lohkomista, joka on eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista 9 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (204/ 40) nojalla luovutettu tiloille yhteisesti kuuluvasta alueesta, on luovutuskirjan lisäksi esitettävä selvitys siitä, että luovutus on lainvoimaisella oikeuden päätöksellä vahvistettu.

Virkatalon puolesta hakee toimitusta se viranomainen, jonka hoidossa tai valvonnassa virkatalo on.

Halkomis-, lohkomis-, tilusvaihto- ja rasitetoimitusta sekä jakolain 240, 241 ja 243 §:ssä mainittuja toimituksia haettaessa on hakemukseen liitettävä maanmittauskonttorin antama maarekisterinote niistä tiloista tai muista maarekisteriyksiköistä, joita toimitus on tarkoitettu koskemaan. Jakoa, halkomista lukuun ottamatta, jaon täydentämistä, pakollista tilusvaihtoa sekä jakolain 237 §:n 2 momentissa ja 238 ja 239 §:ssä tarkoitettua rasitetoimitusta sekä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua lohkomista koskevaan hakemukseen on liitettävä henkikirjanote, joka osoittaa tilojen omistajat ja haltijat.

Jakolain 240 §:ssä mainitun toimituksen suorittamista pakkolunastetulla alueella koskevaan hakemukseen on myös liitettävä selvitys hakijan oikeudesta saada alue muodostetuksi tilaksi tai liitetyksi ennestään olevaan tilaan.

Jäljempänä 230 §:ssä mainittua katselmusta haettaessa on esitettävä selvitys tiloista tai alueista, joita toimitus on tarkoitettu koskemaan.

Lohkomisen, vapaaehtoisen tilusvaihdon, jäljempänä 230 §:ssä mainitun erillisen kartoituksen ja vaakituksen sekä jakolain 237 §:n 1 momentissa mainitun rasitetoimituksen saa sellaisen hakemiseen oikeutetun pyynnöstä toimittaa maanmittauskonttorin määräyksettä. Toimitusinsinöörin on kolmenkymmenen päivän kuluessa ilmoitettava maanmittauskonttorille toimituksen vastaanottamisesta.

Mitä 2 ja 3 §:ssä on säädetty omistusoikeuden osottamisesta, on sovellettava myös, kun toimitusinsinööri ottaa toimituksen suorittaakseen ilman määräystä.

Jollei toimitusinsinööri ota vastaan toimitusta, jota suorittamaan häntä on pyydetty, on hänen palautettava hänelle mahdollisesti annetut kartat ja asiakirjat takaisin samalla kun hän ilmoittaa kieltäytyvänsä toimituksesta.

Haettaessa erillisen vesijätön muodostanaista itsenäiseksi tilaksi tai sen liittämistä ennestään olevaan tilaan on hakemukseen sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, liitettävä saatavissa oleva selvitys vesijätön synnystä sekä hakijan oikeudesta siihen ynnä sen osakkaista.

Asianomaisen viranomaisen hakiessa toimitusta jakolain 347 §:n nojalla ei tässä luvussa säädettyä selvitystä tarvitse liittää hakemuksesta. Pyykin tai muun rajamerkin siirtämistä haettaessa on annettava selvitys tiloista ja alueista, joita toimitus on tarkoitettu koskemaan.

Toimitusmääräystä koskevaa hakemusta käsitellessään maanmittauskonttorin on tutkittava, ovatko muodolliset edellytykset toimituksen suorittamiseen olemassa. Jos hakemuskirjat ovat vaillinaiset, mutta maanmittauskonttori katsoo niiden täydentämisen mahdolliseksi, on sen varattava hakijalle siihen tilaisuus. Hyväksyttyään hakemuksen on maanmittauskonttorin annettava määräys tehtävän suorittamiseen ja lähetettävä hakemuskirjat toimitusinsinöörille.

Jos maanmittauskonttori ei suostu toimitusmääräystä koskevaan hakemukseen, on sen palautettava hakemuskirjat virkateitse hakijalle. Maanmittauskonttorin päätökseen tyytymättömällä on tällöin oikeus hakea päätökseen muutosta maanmittaushallitukselle osoitetulla valituskirjalla, joka valittajaa on päätöksen ja siihen liitettyjen hakemuskirjain tai niiden virallisesti oikeiksi todistettujen jäljennösten kanssa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan toimitettava maanmittauskonttorille. Maanmittauskonttorin on lähetettävä saapunut valituskirja liitteineen oman lausuntonsa ohella maanmittaushallitukselle.

10§

Toimitusinsinöörin, joka on määrätty toimittamaan isojako, uusjako tai halkominen, on sen yhteydessä ilman eri määräystä asianosaisen pyynnöstä myös toimitettava isojaon ja uusjaon ohessa tilan halkomisen sekä, kun on annettu määräys vain jonkin osuuden erottamiseen tilasta halkomisella, muunkin osuuden erottaminen siitä, jos se, joka erottamista haluaa, esittää 2 §:ssä säädetyn selvityksen oikeudestaan tällaisen erottamisen aikaansaamiseen ja siihen muutoin on lailliset edellytykset.

Alueen, osuuden tai etuuden siirtäminen tilasta toiseen voidaan toimittaa jaon, lohkomisen, tilusvaihdon tai rajankäynnin yhteydessä ilman eri määräystä.

11§

Jos kaksi tai useampia samaan kuntaan kuuluvia tiloja käsittävän halkomisen osakkaat ovat yksimielisiä toimituksen muuttamisesta uusjaoksi, voi maanmittauskonttori toimitusinsinöörin esityksestä antaa määräyksen uusjakoon.

12§

Jos toimitusinsinööri, joka on saanut määräyksen toimitukseen, tietää olevansa esteellinen, on hänen ilmoitettava siitä heti maanmittauskonttorille.

2 luku

Yleisiä määräyksiä menettelystä toimituksessa.

13§

Toimituksessa pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä, miten kokouksesta on tiedoitettu, saapuville tulleet asianosaiset ja heidän asiamiehensä sekä julkiset asiamiehet. Niin ikään on siinä selostettava toimituksen kulku sekä mitä kussakin asiassa vaaditaan ja sovitaan, samoin kuin toimitusmiesten päätökset.

Jos toimituksesta on asianosaiselle tai viranomaiselle tiedoitettava erityisellä kutsukirjeellä, on pöytäkirjaan merkittävä, kenelle tällaiset kirjeet on lähetetty ja milloin ne on kirjoihin merkittyinä jätetty postissa kuljetettaviksi.

Milloin toimitusmiesten päätöksestä saa erikseen valittaa toimituksen kestäessä, on asianosaisille ilmoitettava ja pöytäkirjaan merkittävä, niillä tavoin päätökseen saa hakea muutosta, ja on tällöin otettava huomioon, mitä 95 §:n 3, 4 ja 5 kohdissa on säädetty.

Asianosaisten tekemä sopimus ja toimitusmiesten päätös saadaan myös kirjoittaa pöytäkirjan liitteeksi.

Pöytäkirja on valmiiksi kirjoitettuna heti tai, jos toimitus jatkuu, lähinnä seuraavassa kokouksessa luettava julki. Pöytäkirja on toimitusinsinöörin ja uskottujen miesten allekirjoitettava.

14§

Jos toimituksen aikana havaitaan toimituksen suorittamista varten tarpeelliseksi sellainen selvitys, jota ei ole aikaisemmin esitetty, on asianosaisen sellainen hankittava. Milloin toimitus on määrätty suoritettavaksi asianosaisen hakematta, on tällainen selvitys toimitusinsinöörin hankittava, mikäli se on viranomaisilta saatavissa.

15§

Jos toimituksen aikana käy selville, että jonkun asianosaisen etua valvomaan tarvitaan holhouslaissa edellytetty uskottu mies, on toimitusinsinöörin ilmoitettava asiasta holhouslautakunnalle ja keskeytettävä tarpeen mukaan toimitus siksi kunnes uskottu mies on määrätty.

16§

Uskotuille miehille ja asianosaisille on toimitusinsinöörin esitettävä kaikki, mikä toimituksen suorittanaiseen kuuluu. Toimitusmiesten on koetettava löytää sellaiset menettelytavat, joiden avulla toimituksen tarkoitus parhaiten saavutetaan, sekä esitettävä ne asianosaisille.

Ennen päätöksen tekoa on toimitusmiesten aina neuvoteltava asianosaisten kanssa. Jos asianosaisilla on oikeus sopia asiasta, on toimitusmiesten koetettava johtaa heitä yksimielisyyteen.

Asianosaisten pitää keskusteltaessa ja päätöstä tehtäessä sekä muutoinkin, kun heidän on lausuttava mielipiteensä jostakin asiasta, saada kohtuullinen miettimisaika.

17§

Maanmittaustoimitukset on yleensä käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin ne on määrätty tai otettu toimitettaviksi, kuitenkin ottamalla huomioon, että työt järjestetään vuodenaikojen sopivaisuuden mukaan.

18§

Jollei toimituksen käsittelyn toimituspaikalla jatkuessa asianosaisten tarvitse olla yhtälaittaa toimituksessa läsnä, on toimitusmiesten toimituskokouksessa päätettävä, kuinka heidät on kutsuttava jälleen saapuville.

3 luku

Toimituksen alkutoimenpiteet ja alkukäsittely.

19§

Toimitusta varten on toimitusinsinöörin maanmittauskonttorista pyydettävä käytettävikseen ne kartat ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen toimituksen käsittelyssä ja jotka sen mukaan kuin maanmittaushallitus määrää voidaan lainata toimituksessa käytettäviksi.

20§

Jollei toimituksessa tarpeellisia karttoja ja asiakirjoja anneta maanmittauskonttorista lainaksi, on hakijan hankittava niiden jäljennökset tai otteet.

21§

Jos toimitusinsinööri katsoo epäselväksi kysymyksen, mitä julkisia asiamiehiä toimitukseen tarvitaan, on hänen pyydettävä siitä tieto maanmittauskonttorilta.

22§

Jakolain 70 §:n 1 momentissa säädetty kuulutus on toimitusinsinöörin lähetettävä asianomaiselle viranomaiselle asetettavaksi kunnan ilmoitustaululle. Toimitusinsinöörin on niin ikään huolehdittava kuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdessä.

Jakolain 184 ja 220 §:ssä säädetty, kirjallisen haasteen tavoin annettava tiedoitus voidaan toimittaa maalla ja kauppalassa nimismiehen ja kaupungissa maistraatin välityksellä.

Kappale tiedoitusta, jolle on tehty merkinnät tiedoksiannon toimittamisesta asianosaisille, on liitettävä toimitusasiakirjoihin.

21§

Kosken jaon alkukokouksesta on toimitusinsinöörin ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta asianomaisen tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörille.

25§

Ensimmäisessä kokouksessa on toimitusinsinöörin luettava julki toimitusmääräyksensä ja tiedusteltava, onko esteellisyysmuistutuksia toimitusmiehiä tai estettä toimitusta vastaan.

26§

Ennen kuin toimituksen laajuudesta päätetään, on kaikille niille, joiden tiluksia toimitus voi tulla koskemaan, varattava mahdollisuus lausua käsityksensä asiasta.

Jos näyttää olevan syytä ulottaa uusjako, vesijätön jako, erillisen yhteisen alueen jako, jaon täydentäminen tai tilusvaihto koskemaan muitakin alueita kuin mitä toimitusmääräys tarkoittaa, eivätkä näiden alueiden omistajat tai haltijat ole kokouksessa saapuvilla, on toimituksen laajuutta koskevan kysymyksen käsittelyä varten pidettävä uusi asianmukaisesti tiedoitettu kokous, johon heidätkin on kutsuttava.

27§

Uusjaon edellytyksiä ja laajuutta tutkittaessa on toimitettava katselmus ja laadittava selitelmä tilojen tiluspalstain luvusta, asemasta ja yleisestä laadusta, uudisviljelys- ja kuivatusmahdollisuuksista sekä tilusten sijoituksen, tieverkoston ja rajasovituksien parantamismahdollisuuksista, tilojen siirtopaikoista ja muista asiaan vaikuttavista seikoista sekä toimitettava tarpeelliset hyöty- ja kustannuslaskelmat. Jos asianosaiset ovat yksimielisiä uusjaon suorittanaisesta ja sopivat sen laajuudesta, ei tarvitse toimittaa sellaista katselmusta eikä laatia sellaista selitelmää eikä hyöty- ja kustannuslaskelmaa kuin edellä on määrätty.

28§

Milloin uusjako rajoitetaan koskemaan vain osaa vanhemmasta jakokunnasta, on saman tilan kaikki tilukset otettava jakoon, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

29§

Uusjaon kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon toimitusinsinöörille, uskotuille miehille, asiantuntijoille ja apumiehille tulevat palkkiot, siirtokustannukset ja kustannukset teiden teosta sekä muut jaon johdosta aiheutuvat haitat ja kulut.

Uusjaon aiheuttamaa hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon tilusten sopivampi sijoitus sekä siitä aiheutuva tilusetäisyyksien lyheneminen, kuivatusmahdollisuuksien, rajasovituksien ja tieverkoston paraneminen sekä tällaisista ja muista jaon tuottamista parannuksista maa- ja metsätaloudelle koituva hyöty sekä muut johdosta mahdollisesti koituvat edut.

30§

Tutkittaessa vesialueen jaon tai erillisen yhteisen alueen jaon edellytyksiä on muun muassa kiinnitettävä huomiota siihen, voitaisiinko pienten tilojen osuuksia jaettavasta alueesta sopivasti jättää yhteen tai voitaisiinko tällainen osuus jakolain 241 §:n 1 momentin nojalla asianomaisten tilojen omistajien suostumuksella siirtää toiseentilaan.

31§

Toimituksen kestäessä esiintyvien menojen suorittamista varten voivat toimitusmiehet määrätä kannettavaksi varoja toimituksen osakkailta. Varojen kantamisesta ja maksujen suorittamisesta huolehtiminen voidaan antaa toimitsijalle tai, jollei sellaista ole, muulle tehtävään valittavalle henkilölle.

4 luku

Tilusten kartoitus, selittäminen sekä alan laskeminen.

32§

Jos alueesta jota toimitus koskee, on olemassa vanha kartta ja sen käyttäminen voi tulla kysymykseen, on toimitusinsinöörin, tarkastettuaan kartan luotettavuuden, harkittava, voidaanko sitä käyttää vai onko uusi kartoitus tarpeen. Kartoitukseen ei ole ryhdyttävä, jos kartta virheitä ja puutteita korjaamalla saadaan tarpeeksi luotettavaksi ja täydelliseksi tuntuvasti vähemmillä kustannuksella kuin uusi kartoitus vaatisi.

Uusi kartoitus on kuitenkin toimitettava, jos toimituksessa läsnä olevat asianosaiset yksimielisesti sitä haluavat. Tällöin ei sellaista tarkastusta, kuin edellä on säädetty, tarvitse toimittaa.

33§

Tutkiessaan vanhan kartan luotettavuutta on toimitusinsinöörin toimitettava tarpeelliset mittaukset kartan vertaanista varten tiluksiin sekä tehtävä laskelma siitä paljonko kartan korjaaminen, täydentäminen ja ehkä tarpeellinen jäljentäminen sekä paljonko uusi tilusmittaus tulisi maksamaan. Tarkastuksen tulos on merkittävä pöytäkirjaan.

34§

Jos toimitusinsinööri katsoo uuden kartoituksen tarpeelliseksi ja asianosaisten enemmistö, laskettuna heidän jaon alaisina olevassa tilustensa alojen mukaan, tyytyy toimitusinsinöörin päätökseen, on sitä noudatettava. Muussa tapauksessa on toimitusinsinöörin viipymättä alistettava asia maanmittauskonttorin ratkaistavaksi. Maanmittauskonttorin päätökseen ei saa hakea muutosta.

35§

Jollei toimituksessa ole suoritettu piirirajankäyntiä, on kartoitettavan alueen piirirajat kartoituksen yhteydessä aukikarsittava ja mitattava.

36§

Tilusten kartoitus suoritetaan joko tarkkamittauksena tai tilusmittauksena.

Tarkkamittausta on käytettävä alueilla, joille on vahvistettu tai määrätty laadittavaksi asemakaava tai rakennussuunnitelma. Muilla alueilla on käytettävä tilusmittausta. Kuitenkin voidaan myös näillä alueilla käyttää tarkkamittausta, jos asianosaisten enemmistö laskettuna heidän jaon alaisina olevien tilustensa alojen mukaan sitä haluaa tai jos maanmittaushallitus toimitusinsinöörin alistuksen johdosta niin määrää. Maanmittaushallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta.

37§

Tarkkamittauksessa on noudatettava, mitä asemakaavamittauksista on säädetty.

38§

Yksityiskohtien kartoituksessa on kartalle merkittävä eri tiluslajit sekä muut kartan havainnollisuuden ja käytön kannalta tarpeelliset yksityiskohdat.

Kussakin tiluslajissa erotetaan eri tiluskuvioita siten, että kukin kuvio käsittää pääasiassa samanlaatuista ja samanarvoista maata.

Metsämailla on viljelyskelpoiset maat erotettava viljelykseen kelpaamattomista. Joutomaat on erotettava muista tiluksista.

39§

Uusjaossa on toimituskartan lisäksi tarvittaessa laadittava työkartta.

40§

Jakolain 82 §:ssä tarkoitettuna tilusselitelmänä käytetään karttaselitelmää tai, milloin se ei ole tarpeellinen, nautintaselitelmää tai muuta asiakirjaa, jossa tiluskuviot on lueteltu.

41§

Alan laskeminen on toimitettava siten, että saavutetaan mittauksen ja karttaaineiston tarkkuutta vastaava tulos.

5 luku

Manttaalin määrääminen.

42§

Maalle, jolla ei ennestään ole manttaalia, määrätään sellainen muulloin kuin isojaon yhteydessä siten, että jokaista hehtaaria kohti allamainittuihin ryhmiin kuuluvaa maata luetaan manttaalin kymmenestuhannesosia, riippuen tilusten keskimääräisestä hyvyydestä kussakin ryhmässä, seuraavat määrät:

peltoa ja sellaiseksi soveltuvaa maata 70―40

luonnonniittyä ja sellaiseksi soveltuvaa maata 50―10

metsämaata 20―2 sekä

vesialuetta 5―1.

6 luku

Tonttipaikkojen määrääminen sekä kuivatus- ja tientekotöiden suorittaminen.

43§

Kysymys jakolain 177 §:ssä tarkoitetusta tonttipaikkojen määräämisestä on toimitusmiesten mikäli mahdollista otettava yhdellä kertaa käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Kun tilalle tai tilanosalle määrätään uusi tonttipaikka, toimitusmiesten on raaalle paalutettava ne alueet, jotka tätä varten on toisen maasta annettava tilan tai tilanosan väliaikaiseen käyttöön.

Milloin toisen käyttöön määrättävillä tiluksilla on rakennuksia, aitoja, puustoa, kasvia tai muuta sellaista, on toimitusmiesten, jolleivät asianosaiset sovi niiden lunastamisesta tai jolleivät ne laatunsa puolesta sovi jätettäviksi omistajansa käyttöön, todettava ja muistiin kirjoitettava niiden määrä ja laatu toimituksen lopullisissa tileissä huomioon otettaviksi.

Jos uuden tonttipaikan määräämisestä aiheutuu rakennusten siirto, on toimitusmiesten laadittava alustava arvio siirrosta ja muista siirron aiheuttamista töistä johtuvista kustannuksista.

44§

Kysymys jakolain 97 §:ssä mainittujen kuivatus- ynnä muiden tehtävien suorittamisesta on otettava käsiteltäväksi toimituksen alkuvaiheissa. Mikäli kuivatus näyttää tarpeelliselta ja taloudellisesti kannattavalta, on toimitusinsinöörin toimitettava asianomaiselle maanviljelysinsinöörille aluetta koskeva kartta ja luettelo tiloista ja niiden omistajista sekä, milloin hanke koskee tilojen yhteistä vesialuetta, vesijättöä tai muuta yhteistä aluetta, myös selvitys siitä, missä suhteessa tilat ovat siihen osallisia.

Milloin tila on väliaikaisesti jaettu tai sillä on sovintojako ollut kauan voimassa, on luettelossa mainittava myöskin tilan osakkaat ja kunkin osuus tilasta.

45§

Maanviljelysinsinöörin on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille niistä kokouksista, jotka pidetään kuivatusasiain johdosta.

46§

Mikäli asianosaiset tai joku heistä haluaa kuivatustyön toteuttamista jaon yhteydessä ja työ on sellainen, ettei siitä voida päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, maanviljelysinsinöörin on huolehdittava siitä, että työtä kannattavien allekirjoittama hakemus viipymättä toimitetaan maataloushallitukselle.

Hakemus on käsiteltävä mahdollisimman pian ja on, mikäli hakemukseen suostutaan, työ suoritettava kiireellisenä. Asian ratkaisusta on maataloushallituksen ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille ja samalla toimitettava hänelle kuivatussuunnitelman karttojen ja asiakirjojen jäljennökset.

47§

Jos on kysymys jakolain 97 §:n 3 momentissa mainitusta kuivatusasiasta, on maanviljelysinsinöörin toimitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille kuivatussuunnitelman kartat ja asiakirjat sekä annettava lausuntonsa hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, minkä jälkeen asia on otettava jakotoimituksen kokouksessa käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

48§

Sitten kun kysymys 47 §:ssä tarkoitetun kuivatushankkeen toimeenpanosta on lainvoimaisesti ratkaistu, on toimitusinsinöörin lähetettävä laadittu suunnitelma lausuntoineen maanmittauskonttorin kautta maataloushallitukselle, jonka on määrättävä maanviljelysinsinööri kiireellisesti suorittamaan työ ja asetettava tarpeelliset varat työn suorittajan käytettäväksi sekä ilmoitettava asian ratkaisusta jakotoimituksen toimitusinsinöörille.

49§

Jyvitettäessä tiluksia, joiden kuivattaminen tulee toteutettavaksi jaon yhteydessä, on otettava huomioon se tilusten luontaisen laadun paraneminen ja puhtaan tuoton lisäys, jonka kuivatus toteutettuna tulee aikaansaamaan. Jyvitys on tarpeen vaatiessa tarkistettava valmistavan jakoehdotuksen laatimisen yhteydessä siten kuin jakolain 137 §:ssä on säädetty.

Kuivatuskustannusten osittelua osakkaiden kesken tehtäessä on otettava huomioon, mitä on säädetty 1 momentissa.

50§

Mikäli maan kuivatus toteutetaan, ei tilusten sijoitusta kuivatettavalla alueella ole tehtävä ennen kuin valtaojien paikat on paalutettu maastoon ja merkitty toimituskartalle.

Jos kuivatussuunnitelman toteuttaminen syystä tai toisesta lykätään toistaiseksi, on suunnitellut valtaojien paikat kuitenkin otettava huomioon tilusten sijoitusta laadittaessa, ja on ne sitä varten tarpeen mukaan paalutettava maastoon ja merkittävä toimituskartalle.

51§

Milloin jaon yhteydessä on toimitettu kuivatus, on toimitsija tarpeen vaatiessa määrättävä huolehtimaan kaivettujen valtaojien kunnossapidosta siihen mennessä. kunnes uusien tilusten vastaanotto tapahtuu.

Kunnossapidosta johtuneet kustannukset jaetaan jako-osakkaiden kesken saman perusteen mukaan kuin osakkaat on määrätty osallistumaan kuivatuskustannusten suorittamiseen.

52§

Kysymys siitä, onko isojaossa ja uusjaossa tärkeimmät jaon vaatimat tiet jakolain 98 §:n mukaisesti suunniteltava ja niiden rakentamiseen ryhdyttävä ennen jakoehdotuksen valmisteluista, on otettava käsiteltäväksi toimituksen alkuvaiheissa.

Jos toimitusinsinööri isojakoa tai uusjakoa suorittaessaan havaitsee, että alueella olevan yleisen tien levittäminen tai siirtäminen olisi tarpeen tai jos hän muutoin saa tietää, että kysymys tästä tai uuden yleisen tien tekemisestä on vireillä, ilmoittakoon hyvissä ajoin tie- ja vesirakennushallitukselle siitä kokouksesta, jossa tätä koskeva kysymys tulee käsiteltäväksi.

Mikäli yleisen tien levittäminen tai siirtäminen katsotaan toimituksen yhteydessä tarpeelliseksi, on tie- ja vesirakennushallituksen käsiteltävä tästä johtuvat toimenpiteet kiireellisinä.

53§

Milloin jaettavalla alueella toimitetaan asianomaisen viranomaisen johdolla kuivatustyötä samanaikaisesti suoritettavien tietöiden kanssa, on teiden teettämisessä ja kunnostamisessa käytettävä mikäli mahdollista apuna kuivatustyötä johtavaa ammattimiestä.

54§

Jakotoimituksen toimitusinsinööri voi jakolain 98 §:n 1 ja 2 momentissa mainitussa tarkoituksessa kääntyä suoraan asianomaisen maanviljelysinsinööripiirin, tie- ja vesirakennuspiirin tai metsänparannuspiirin puoleen. Tästä toimenpiteestään hänen on samalla ilmoitettava maanmittauskonttorille.

7 luku

Jyvitys- ja nautintaselitelmä.

55§

Viljellyksi maaksi luetaan puutarha, pelto, suoviljelys, niitty ja viljelykseen sopiva viljelyslaidun.

Viljelyskelpoiseksi maaksi luetaan sellainen pelloksi, suoviljelykseksi, niityksi ja viljelyslaitumeksi sopiva viljelemätön maa, jonka viljelykseen oton katsotaan voivan edullisesti tapahtua pitäen silmällä paikkakunnan oloja ja viljelystapoja, tiluksen laatua asemaa talouskeskukseen ja viljeltyihin tiluksiin nähden, sen muotoa, kaltevuussuhteita ja laajuutta.

Metsämaaksi luetaan alue, joka laatunsa ja asemansa puolesta edullisimmin soveltuu metsän kasvuun.

Joutomaaksi luetaan sellainen tilus, joka laatunsa ja käyttönsä perusteella on katsottava arvottomaksi muihin tiluksiin verrattuna.

Tontti, tie, valtaoja, soran, saven ynnä muun sellaisen ottopaikka sekä muu erityisessä käytössä oleva tilus luetaan siihen tiluslajiryhmään, johon se laatunsa ja asemansa puolesta parhaiten soveltuu.

56§

Viljelty maa jyvitetään maataloustuottonsa perusteella.

Viljelyskelpoinen maa, jonka katsotaan tulevan jaossa vaihdetuksi viljeltyyn maahan tai otetuksi läheisessä tulevaisuudessa viljelykseen, jyvitetään sen arvon perusteella, mikä sillä arvioidaan olevan viljelykseen otettuna. Muu viljelyskelpoinen tilus jyvitetään ottamalla huomioon sen nykyinen tuotto sekä sen aseman ja laadun edellyttämä viljelysmahdollisuus.

Viljelyskelpoinen maa, joka jyvitetään sillä viljelykseen otettuna olevan arvon mukaan, erotetaan tiluskuvioksi siten, että siitä muodostuu mahdollisimman säännöllinen ja viljeltynä maana käyttökelpoinen alue.

Metsämaa jyvitetään metsätaloustuottonsa perusteella.

Tontti, soran, saven ynnä muun sellaisen ottopaikka sekä muu erikoisessa käytössä oleva tilus jyvitetään vertaamalla sen käytön arvoa muiden tilusten jyvityksen perusteena pidettyihin arvoihin.

Milloin tiluksella on sellainen erityinen arvo kuin jakolain 101 §:n 2 momentissa ja 102 §:n 2 momentissa on mainittu, on jyvitykseen nähden noudatettava, mitä sanotuissa lain kohdissa on säädetty.

57§

Jyvälukuja maa- ja metsätaloudellisten arvojen perusteella määrättäessä arvioidaan paikkakunnan parhaan pellon vastaavan jyvälukua sata. Jos jaettavan alueen paras pelto on edellä sanottua parhainta peltoa oleellisesti huonompi, annetaan sille vastaavasti alempi jyväluku. Muiden peltojen ja toisten tilusten jyväluvut määrätään vertaamalla niiden arvoja jaettavan alueen parhaan pellon arvoon.

Milloin tiluksella on jakolain 101 §:n 2 momentissa tai 102 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen arvo, ja tämä arvo otetaan huomioon jyvityksessä, on sen jyväluku määrättävä suhteelliseksi 1 momentin perusteella määrättyjen jyvälukujen kanssa.

58§

Jyvitystä suoritettaessa on kartalle merkittävä kaikki jyvityserot, joita ei ole jo kartoituksen yhteydessä merkitty. Joko jyvityksen yhteydessä tai sitä ennen on tutkittava viljeltyjen ja viljelyskelpoisten maiden sekä, jos tarpeelliseksi katsotaan, myös muidenkin tilusten, varsinkin suomaiden luontaisia ominaisuuksia, kuten ruokamulta- ja turvekerrosten laatua ja paksuutta sekä myös jankon laatua ja metsämailla kasvillisuutta, minkä mukaan metsä tai suotyyppi määräytyy.

Jakotoimituksissa, joissa viljeltyjen maiden ja sellaisten viljelyskelpoisten maiden, jotka on jyvitetty niillä viljelykseen otettuina olevan arvon mukaan, yhteenlaskettu pinta-ala on yli sata hehtaaria, on 1 momentissa mainitut viljeltyjen ja viljelyskelpoisten maiden maanlaadulliset ominaisuudet sopivalla tavalla kartalle merkittävä, jollei tällainen merkintä tee karttaa epäselväksi.

59§

Jakotoimituksissa, joissa viljeltyjen ja sellaisten viljelyskelpoisten maiden jotka on jyvitetty niillä viljelykseen otettuina olevan arvon mukaan, pinta-ala on yhteensä yli sata hehtaaria, on jyvityksen perusteeksi otettava jyvitettävällä alueella olevista tiluksista tarpeellinen määrä mallitiluksia. Kustakin alueella huomattavammin esiintyvästä tiluslajista on otettava yksi päämallitilus, jonka jyväluku määrätään tarkoin tutkimalla maanlaatu sekä huomioon ottamalla, miten jakolaissa säädettyjä arvioimisperusteita on tässä tapauksessa sovellettava. Tämän lisäksi on eri tiluslajeja varten valittava mallitiluksia kunkin tiluslajin jokaisesta erilaisesta maanlaaturyhmästä sekä eri etäisyysvyöhykkeistä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Mallitiluksista on laadittava erityinen selitelmä.

Jyvityksen perusteet on selostettava toimituspöytäkirjassa. Pöytäkirjassa on erikseen mainittava, miten on jyvitetty muun muassa viljelyskelpoiset tilukset, huomioon ottaen 56 §:n 2 momentin säännökset, samoin kuin tilukset, joilla oleva jakolain 101 §:n 2 momentissa tai 102 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen arvo on otettu huomioon jyvityksessä, sekä rasitteen tai käyttöoikeuden alaiset tilukset.

60§

Nautintarajoja ja nautinnoita koskevat merkinnät on jyvityksen yhteydessä tarkistettava.

61§

Tilukset on nautintaselitelmään merkittävä tiloittain ja palstoittain sekä lajiteltava peltoihin, niittyihin, viljelyskelpoisiin maihin, metsämaihin, joutomaihin ja vesialueisiin.

Suoviljelys ja puutarha luetaan peltoihin sekä viljelykseen sopiva viljelyslaidun joko peltoihin tai niittyihin sen mukaan, mihin se laatunsa puolesta parhaiten soveltuu.

Viljelyskelpoiset maat erotetaan eri ryhmiksi sen mukaan, onko ne jyvitetty niillä viljelykseen otettuina tai viljelemättöminä olevan arvon mukaan.

Vesitiluksia nautintaselitelmässä lajiteltaessa erotetaan kosket sekä pyyntipaikat ja muu vesialue eri ryhmiksi.

Yksityiskohtaisempikin maa- ja vesitilusten lajittelu kuin edellä mainittu on sallittu, jos toimitusinsinööri sen katsoo tarpeelliseksi.

Jakotoimituksessa, jonka alue käsittää vähintään viisi karttaosaa, on nautintaselitelmä laadittava karttaosittain. Milloin toimitusinsinööri katsoo tarpeelliseksi, voialaan nautintaselitelmä laatia karttaosittain pienemmässäkin toimituksessa.

62§

Nautintaselitelmään on tilat kirjoitettava siihen järjestykseen, jossa ne ovat maarekisterissä, jollei jokin erityinen syy vaadi toisin.

63§

Toisen nautittaviksi luovutetut tilukset luetellaan nautintaselitelmässä erikseen asianomaisen tilan tilusten yhteydessä, mutta nautintaselitelmän loppuun tehtävässä yhdistelmässä niitä ei eroteta tilan muista tiluksista.

64§

Tilukset, jotka ovat yhteisiä kahdelle tai useammalle tilalle, luetellaan nautintaesitelmässä erikseen.

Kunkin tilan rajojen sisällä olevat, tilaan kuuluvat tiet on nautintaselitelmässä lueteltava asianomaisen tilan kohdalla, kuten muutkin tilukset. Jos tiemaa on aikaisemmin erotettu kahden tai useamman tilan yhteiseksi, on se nautintaselitelmään merkittävä, niinkuin 1 momentissa on säädetty. Yleiset tiet luetellaan, kukin tie erikseen, tiloille kuuluvien tilusten jäljessä.

65§

Mitä edellä on säädetty tilasta, on soveltuvin kohdin voimassa myös sellaisesta tilanosasta, jota on viljelty sovinto- tai väliaikaisen jaon mukaan.

66§

Tiluksen jyvitysarvo saadaan kertomalla kuvion pinta-ala jyväluvulla ja saatu tulos 10:llä. Jyvitysarvot ilmaistaan kokonaisina lukuina tai, milloin on tarpeellista kymmenesosan tarkkuudella.

67§

Nautintaselitelmän loppuun laaditaan yhdistelmä, joka osoittaa kuhunkin tilaan kuuluvien tilusten eri tiluslajien kokonaisalat ja jyvitysarvot, kunkin tilan palstain luvun sekä eri tilojen yhteiset tilukset ja 64 §:n 2 momentissa mainitut yleiset tiet.

Nautintaselitelmää jakolain 106 §:n 2 momentin mukaisesti esitettäessä on samalla ilmoitettava, että nautintaselitelmä voi tulla myöhemmin tarkistettavaksi, jos esiintyy sellaisia seikkoja, jotka vaativat siihen muutosta.

Jos joku asianosainen sitä tiedusteltaessa haluaa erikseen perehtyä nautintaselitelmään, on se sekä kartta pidettävä kohtuullisen ajan nähtävänä toimituspaikalla.

68§

Halottaessa väliaikaisesti tai sovintojaolla jaettua tilaa, josta on pakkolunastettu tai tilaksi erotettu määräala, on toimitusmiesten jakolain 24 §:ssä mainittua tarkoitusta varten tutkittava, onko alue luovutettu koko tilasta vaiko määrätyn osakkaan osuudesta.

8 luku

Jakoehdotus.

69§

Tilusten sijoittanaista varten on toimitusmiesten tutkittava:

1) onko tiloilla vanhoilla paikoillaan riittävästi viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, onko niillä hankaluutta tonttipaikan ahtaudesta tai laitumen etäisyydestä, miten parhaiten voidaan edistää viljelyskelpoisten maiden viljellyiksi tulemista ja metsämaiden tarkoituksenmukaista käyttöä, sekä mitä hyötyä olisi tilojen siirroista;

2) onko sopivia tilojen siirtopaikkoja sekä mitä mahdollisuuksia uusilla paikoilla tulisi olemaan viljelysten laajentamiseen, pysyvien laitumien perustamiseen ja yleensä maatilatalouden harjoittamiseen tiloilla; sekä

3) mitkä tilat tai tilanosat parhaiten sopivat siirrettäviksi ja minne siirtojen tulisi tapahtua.

70§

Tilukset on sijoitettava niin, ettei palstoista tule pitkulaisia, suippoja, epäsäännöllisiä tai muutoin muodottomia, vaan että ne tulevat mahdollisimman edullisiksi maan tarkoituksenmukaista käyttöä varten.

Palstoja muodostettaessa on pyrittävä siihen, että niitä mikäli mahdollista rajoittavat tiet tai valtaojat taikka muut pysyvät luonnolliset rajat. Mikäli se ei käy päinsä, on rajat tehtävä mahdollisuuden mukaan suoriksi ja kunkin kuvion käytön asettamien vaatimuksien mukaisiksi.

Metsäpalstat on muodostettava sellaisiksi, että niiden käyttäminen metsätalouteen käy mahdollisimman edulliseksi.

Tilusten sijoitusta ja rajasovituksia suunniteltaessa on toimitettava katselmuksia maastossa.

71§

Jakoehdotusta näytettäessä on selitettävä ja merkittävä pöytäkirjaan, onko ja kuinka paljon eri tiluslajeja osittelusta poiketen vaihdettu toisiinsa sekä onko ja missä määrin tila saanut enemmän tai vähemmän tiluksia kuin sille osittelun mukaan kuuluisi.

72§

Kysymys vesijättöalueen siirtämisestä jaon yhteydessä tilasta toiseen siten, kuin jakolain 243 §:ssä on säädetty, käsitellään jakoehdotuksen yhteydessä varsinaisen jakoperusteen mukaisen jakoehdotuksen valmistuttua.

73§

Jaossa on jokaiselle tilalle merkittävä kartalle ja asiakirjoihin jakomerkki, jona on ensi sijassa käytettävä rekisterinumeroa, tarvittaessa lisättynä kirjaimella.

74§

Jakokirjassa on ennen osittelua mainittava jaettavan alueen kaikkien tilusten alat ja jyvitysarvot sekä selitettävä yhteisiksi erotettavat tilukset.

Sen lisäksi, mitä jakolain 138 §:n 1 momentissa on säädetty jakokirjaan tehtävistä merkinnöistä, on siinä myös mainittava jokaisen tilan nimi, omistaja tai haltija, osuus talonnumerosta, manttaali, uusien palstojen luku ja tilalle jaetut tilukset sekä niihin kohdistuvat rasitteet.

Jakokirjassa on niin ikään mainittava, käsittääkö se kylän tai tilan kaikki tilukset vai ainoastaan osan niistä.

Milloin uusjako käsittää vain osan tilan tiluksista, on jakokirjaan tehtävä laskelmaa, joka osoittaa, miten tilan eri tiluslajien alat ovat uusjaon johdosta muuttuneet.

75§

Maanmittauskonttorin on joko antaessaan toimitusmääräyksen tai myöhemmin, milloin havaitsee siihen olevan aihetta, annettava jakolain 141 §:ssä mainittu määräys jakoehdotuksen alistamisesta maanmittauskonttorin tarkastettavaksi.

76§

Uusien tilusten haltuunotto on uusjaossa mahdollisuuden mukaan määrättävä tapahtuvaksi sellaisena ajankohtana, että tilit ennätetään tehdä ennen tilusten siirtymistä uusien omistajien haltuun.

9 luku

Tilit.

77§

Tilien perusteet on merkittävä toimituspöytäkirjaan.

78§

Jakolain 153 §:ssä tarkoitetut tilit on tehtävä niin, että tilistä selviää, mitä kuvioita se koskee sekä miten tilin perusteita on sovellettu kunkin tilitettävän kuvion kohdalla. Sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa mainitut tilit on tehtävä silmälläpitäen uusien tilusten haltuunoton aikaa.

79§

Siirtokustannuksista sekä jakolain 156 §:ssä mainituista tienteko- ja valtaojan kaivauskustannuksista, mikäli viimeksi mainittuja töitä ei suoriteta maanparannustöitä varten varatuilla varoilla, on laadittava arviokirja, jossa on selitettävä eri töiden aiheuttamat kustannukset ja siirtokustannuksiin luettavat korvaukset sekä osoitettava, mitkä tilat ottavat osaa kustannusten suorittamiseen, missä suhteessa se tapahtuu sekä mitä kunkin on suoritettava.

Sellaisista 1 momentissa mainituista kustannuksista ja korvauksista, joita asianosaiset eivät halua maksettaviksi etukäteen valtion varoista, tehdään soveltuvin osin noudattaen 1 momentin määräyksiä erityinen arviokirja, jossa on myös mainittava, miten tilojen on suoritettava niille määrätyt maksut.

Sellaisesta väliaikaisesta siirtokustannusten arviokirjasta, joka jakolain 144 §:n mukaisesti tehdään uusjaossa heti jakoehdotuksen tultua vahvistetuksi, voidaan jättää pois merkinnät siitä, miten osakkaat osallistuvat siirtokustannusten maksamiseen. Sama koskee maanmittaustoimitusten avustamisesta valtionvaroilla voimassa olevien säännösten edellyttämää, tienteko- ja kuivatuskustannuksista laadittavaa arviokirjaa.

Jakolain 147 §:n 4 momentissa tarkoitetun rakennuksen lunastamisesta sekä jakolain 148 §:ssä edellytetystä kahdelle tai useammalle osakkaalle yhteisesti kuuluvien rakennusten, laitteiden, puutarhan ja istutusten johdosta ja lunastuksesta laaditaan erityinen arviokirja taikka tehdään niitä koskevat merkinnät pöytäkirjaan. Rakennuksen, laitteen, puutarhan tai istutusten lunastuksesta johtuvasta siirtokustannuksesta tehdään merkinnät siirtokustannusten arviokirjaan.

80§

Milloin kahdelle tai useammalle osakkaalle yhteisten rakennusten, laitteiden, puutarhan tai istutusten jaossa katsotaan osan jonkin rakennuksen tai muun esineen arvosta kuuluvan jonkun osakkaan yksityiseen omaisuuteen, on pöytäkirjaan tai 79 §:n 4 momentissa mainittuun arviokirjaan tehtävä merkintä, millä perusteella näin on menetelty.

81§

Jakolain 145 §:ssä mainitun hyödyn määräämistä varten on uusjaossa aina ja muissa jakotoimituksissa tarvittaessa tehtävä erityinen laskelma niistä suhdeluvuista, joita on noudatettava siirtokustannuksia asianosaisten kesken ositeltaessa. Laskelma kirjoitetaan pöytäkirjaan, milloin se sopivasti käy päinsä, mutta muussa tapauksessa siitä on laadittava erityinen asiakirja.

82§

Jaosta johtuvia tilejä käsiteltäessä on laadittava erityiset arviokirjat asioissa, jotka koskevat muun muassa:

1) jakolain 19 §:n mukaan määrättävää rahakorvausta;

2) korvausta tilusten luovuttamisesta ennen yleistä tilusten vastaanoton aikaa jakolain 98 §:n mukaisesti aloitettuja tietöitä varten;

3) jakolain 117 §:n 2 momentin ja 119 §:n nojalla rasitteista määrättäviä korvauksia;

4) jakolain 152 §:n nojalla määrättävää rahakorvausta;

5) jakolain 163 §:ssä säädettyjä, vuokramiehen aseman järjestämisestä johtuvia korvauksia siltä osalta kuin näitä korvauksia ei lueta siirtokustannuksiin;

6) korvausta kasvusta, joka jakolain 169 §:n mukaan on määrätty toisen lunastettavaksi;

7) korvausta siitä, että alue on jakolain 177 §:n mukaisesti ennen yleistä tilusten haltuunoton aikaa vastiketiluksia tai vuotuista rahakorvausta määräämättä luovutettu toisen käyttöön; sekä

8) jakolain 31 luvun mukaan määrättäviä rahakorvauksia.

Kuitenkin voidaan, milloin se sopivasti käy päinsä, merkintä tileistä tehdä toimituspöytäkirjaan tai laatia joistakin tileistä yhteinen arviokirja.

83§

Metsätiliä varten on, jolleivät asianosaiset toisin sovi, järeä puusto luettava ja lajiteltava tarkoituksenmukaisiin luokkiin puulajin, paksuuden ja pituuden sekä tarvittaessa laadun mukaan; muu puusto, paitsi taimisto, ryhmitellään puulajin ja tarvittaessa myös kasvupaikan laadun mukaan, arvioidaan likimääräistä arvioimistapaa käyttäen tai, jos tarpeelliseksi katsotaan, luetaan niinkuin edellä on sanottu.

Luettu tai arvioitu puusto hinnoitetaan luokittain kappaleluvun mukaan tai jaetaan edullisimmalla tavalla yleisimmiksi puutavaralajeiksi ja hinnoitetaan kuutiomitoin. Hinnoituksen perusteena käytetyt eri puutavaralajien yksikköhinnat on merkittävä tilikirjaan. Puuston arvo määritetään hakkuuikäiselle puustolle hakkuuarvon ja hakkuuikää nuoremmalle puustolle odotusarvon mukaisesti. Sellaiset puut, joilla puulajin tai koon johdosta taikka muusta syystä on erityistä arvoa muuhun puustoon verrattuna, hinnoitetaan tarpeen vaatiessa erikseen. Taimisto, joksi luetaan kokonsa takia vielä myyntiarvoa vailla oleva kehityskelpoinen puusto, sekä korvaus sellaisista metsänhoidollisista töistä, joiden korvaaminen katsotaan aiheelliseksi, arvioidaan suoraan rahana, jolleivät asianosaiset toisin sovi.

84§

Metsäntuotteissa suoritettavaksi määrätty korvaus ilmaistaan määräluvuin tukki-, vaneri- tai erikoispuita sekä pienempiä, pinomitoin kuutioitavia puita tai muulla sopivalla tavalla. Tilipuut on toimitusmiesten toimesta merkittävä, jolloin on pidettävä huolta, ettei hakkaus tule ristiriitaan voimassa olevain metsän käyttöä koskevain säännösten tai niiden perusteella annettujen määräysten kanssa.

85§

Jos jakolain 23 §:ssä tarkoitetun halkomisen yhteydessä toimitetusta kuivatuksesta johtuneet kustannukset on jaettu halkonaisessa muodostettujen tilojen kesken poiketen halkomisessa noudatetusta jakoperusteesta, on toimitusmiesten määrättävä tästä johtuvat korvaukset jakoosakkaiden kesken.

Merkinnät korvauksista tehdään pöytäkirjaan tai erityiseen tilikirjaan.

86§

Jos toimitusmiehet havaitsevat, että asianosaisten sopima tilikorvauksen määrä ilmeisesti poikkeaa siitä, miksi toimitusmiehet olisivat sen määränneet, siksi huomattavasti, että sopimus ilmeisesti voisi loukata kiinnityksen haltijan oikeutta, on heidän vaadittava siltä asianosaiselta, jonka tilan osalta sopimuksen mukainen tilikorvaus katsotaan epäedulliseksi, selvitys siitä, rasittaako tilaa kiinnitys. Jos tilaa rasittaa kiinnitys, on noudatettava, mitä jakolain 159 §:n 2 momentissa on säädetty.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava myös silloin, kun sopimus koskee tilikorvauksen suorittamisen tapaa ja aikaa tai korvausvaatimusten kuittaamista.

87§

Toimituskustannusten tiliin otetaan ne jakolain 263 §:ssä mainitut kustannukset, joiden määriä ei makseta valtion varoistaetukäteen.

Toimitusmiesten on myös päätettävä ja pöytäkirjaan merkittävä, minkä perusteen mukaan valtion varoista etukäteen maksettavat toimituskustannukset peritään takaisin asianosaisilta.

88§

Toimituskustannusten tiliä varten on toimitusinsinöörin laadittava ja toimitusasiakirjoihin liitettävä päivätyölista, joka kultakin päivältä osoittaa, mitä työtä on tehty, mitkä uskotut miehet, todistajat ja mittamiehet ovat olleet työssä sekä montako työpäivää tai -tuntia kunkin jako-osakkaan puolesta on suoritettu. Toimituskustannusten tili tehdään joko päivätyölistan loppuun tai erilliseen tilikirjaan taikka toimituspöytäkirjaan, ja on siihen merkittävä päivätöiden määrät ja raha-arvot ynnä muut toimituskustannuksiin luettavat menot sekä osittelu, joka osoittaa, mikä osa toimituskustannuksista on kunkin osakkaan maksettava ja miten se suoritetaan.

Pienissä toimituksissa, joiden kustannusten maksamiseen valtio ei osallistu. ei erityistä toimituskustannusten tiliä tarvitse tehdä, elleivät asianosaiset sitä vaadi.

89§

Jos toimituksessa valitun toimitsijan katsotaan joutuvan hoitamaan hänelle kuuluvia tehtäviä vielä sen jälkeen, kun toimitus on tullut toimituspaikalla loppuunsaatetuksi, eikä hänelle näistä tehtävistä tulevan palkkion suuruutta voida edeltäkäsin määrätä, on viimeistään loppukokouksessa määrättävä sanotun palkkion suorittamisen perusteet, maksamistapa ja miten osakkaat osallistuvat sen maksamiseen.

90§

Jakolain 161 §:ssä edellytetyt määräykset siitä, missä suhteessa jakoosakkaiden on pidettävä kunnossa jaon jälkeen käytäntöön jääviä tilusteitä, on toimitusmiesten annettava sekä niiden teiden osalta, joita varten maata on erotettu yhteiseksi, että niiden kohdalta, jotka on muodostettu perustamalla rasite.

Milloin toimitetaan kunnossapitovelvollisuuden jako, on sitä varten tehtävä eri jakokirja, jollei jakoa voi sopivasti selittää pöytäkirjassa. Tieosuudet on osoitettava maastossa.

91§

Kysymys korvauksen maksamisesta jakolain 69 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jaettavan alueen ulkopuolella olevan alueen omistajalle aiheutetusta vahingosta ja haitasta on otettava käsiteltäväksi viimeistään tilikysymysten yhteydessä. Maanomistajalle, jolle vahinkoa tai haittaa on aiheutettu, on annettava tieto siitä kokouksesta, jossa korvauksen määrääminen otetaan käsiteltäväksi, samoin kuin loppukokouksesta.

92§

Tilejä koskeviin arviokirjoihin sekä pöytäkirjaan, jos merkinnät jostakin tilistä on tehty siihen, on merkittävä paitsi tilikorvausten saajia ja maksajia myös maksutapa ja -aika.

Eri tileissä määrättyjä korvauksia koskevat tilisuoritukset, jotka maksetaan rahana ilman valtion välitystä, voidaan yhdistää yhdeksi suoritukseksi, milloin se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

93§

Milloin rasitteen poistamisesta, siirtämisestä tai perustamisesta aiheutuvasta haitasta tai vahingosta on jakolain 117 §:n 2 momentin tai 119 §:n mukaisesti päätetty antaa korvaus maa- tai vesialueena, on tilasta toiseen täten siirtyvä alue merkittävä kartalle sekä pyykitettävä sen rajat. Toimenpiteestä jaossa mukana olevan tilan tiluksiin aiheutuneet muutokset on merkittävä jakokirjaan, minkä lisäksi on jaon ulkopuolella olevan tilan tiluksiin tapahtuneista muutoksista tehtävä selitelmä.

94§

Sellaisessa toimituksessa, josta johtuvien siirto-, tienteko- ja kuivatuskustannusten tai toimitusinsinöörin palkkion maksamiseen valtio maanmittaustoimitusten avustamisesta valtionvaroilla voimassa olevien säännösten nojalla voi osallistua, on toimitusinsinöörin tästä mahdollisuudesta ilmoitettava toimituksen osakkaille sekä tehtävä heille selkoa siitä, mihin toimenpiteisiin heidän olisi asiassa ryhdyttävä.

10 luku

Toimituksen lopettaminen.

95§

Valitusosoituksessa on mainittava:

1) toimituksen numero, laatu, esine ja paikka;

2) päivä, jolloin päätös, josta saa valittaa, on annettu tai jolloin toimitus on julistettu lopetetuksi;

3) aika, jonka kuluessa valitus on toimitettava maanmittauskonttoriin;

4) asiamiehet, joiden on toimituksessa ollut valvottava yleistä etua; sekä

5) että valitusosoituksessa annettuja määräyksiä on noudatettava puhevallan menettämisen uhalla.

96§

Toimituksesta tehdystä valituksesta on maanmittauskonttorin viipymättä ilmoitettava toimitusinsinöörille, jonka on tehtävä siitä merkintä toimituspöytäkirjaan.

Kun toimituksessa on ennen sen lopettamista tehty sellainen päätös tai suoritettu sellainen toimenpide, josta saa erikseen valittaa, on toimitusinsinöörin valitusajan päätyttyä hankittava maanmittauskonttorista selvitys siitä, onko päätöksestä tai toimenpiteestä valitettu, sekä tehtävä siitä merkintä pöytäkirjaan,

Jollei loppuunsaatetusta toimituksesta ole toimitusinsinöörille saapunut ilmoitusta siitä, että toimituksesta on valitettu, on hänen kuuden kuukauden kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä asiakirjat ja kartta asianmukaisessa kunnossa maanmittauskonttoriin tarkastettaviksi, mikäli maanmittauskonttori tai maanmittaushallitus ei erityisten syiden vaatiessa määrää lyhempää aikaa. Kun toimitus on erityisen laaja tai muut syyt niin vaativat, on maanmittauskonttorilla oikeus pyynnöstä myöntää enintään kuuden kuukauden lisäaika asiakirjain ja kartan lähettämiseen.

97§

Jäljempänä 198 §:ssä tarkoitettu päätös, johon ei ole ilmoitettu tyytymättömyyttä, on maanmittauskonttorin lähetettävä viipymättä toimitusinsinöörille. Jos päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä, on maanmittauskonttorin, ennenkuin se lähettää päätöksen toimitusinsinöörille, tehtävä siihen merkintä, onko päätöksestä valitusajan kuluessa valitettu.

98§

Jos muutokset, jotka on lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla tehty toimitukseen, ovat sen laatuisia, etteivät ne vaadi toimituksen uutta käsittelyä toimituspaikalla, on toimitusinsinöörin mahdollisimman pian tehtävä asiakirjoihin ja karttaan muutoksista johtuvat korjaukset ja täydennykset sekä sen jälkeen lähetettävä asiakirjat ja kartta maanmittauskonttorille.

99§

Palauttaessaan toimituksen jakolain 174 §:n nojalla toimitusinsinöörille korjattavaksi on maanmittauskonttorin samalla määrättävä, millä tavalla virheet on korjattava sekä onko asian käsittely toimituspaikalla uusittava ja missä määrin. Toimitusinsinöörin on viipymättä asianmukaisessa järjestyksessä tehtävä korjaukset.

100§

Jos toimitusinsinööri, jonka maanmittauskonttori on määrännyt korjaamaan toimituksen, katsoo, ettei korjaus syystä tai toisesta voi tapahtua, on hänen ilmoitettava siitä heti kirjallisesti maanmittauskonttorille ja palautettava asiakirjat ja kartta. Jollei maanmittauskonttori hyväksy selitystä, on asia alistettava maanmittaushallituksen ratkaistavaksi. Maanmittaushallituksella on tällöin oikeus määrätä toimitus korjattavaksi muussakin kuin maanmittauskonttorin mainitsemassa suhteessa.

101§

Halkomisen maarekisteriin merkitsemisen saattaminen jako-osakkaiden tietoon toimitetaan siten, että maanmittauskonttori lähettää kirjallisen ilmoituksen asiasta toimituksessa nimetylle jako-osakkaalle, jonka osoite on sitä varten merkittävä toimituspöytäkirjaan.

11 luku

Lohkominen.

102§

Suoritettaessa lohkomista tilalla, jolle ei kuulu jaossa tai lohkomisessa annettua yksityistä vesialuetta, saadaan kartta tehdä vain erotettavasta alueesta, jos erotettava alue yhdessä sellaisten aikaisemmin erotettujen alueiden kanssa, joita lohottaessa ei ole tehty karttaa jäljelle jääneistä tiluksista, ei, yhteisiä alueita lukuun ottamatta, ole enempää kuin kolmannes tilan alueesta, sellaisena kuin se oli siWoin, kun viimeksi tehtiin kartta koko tilasta. Maanmittauskontorin luvalla saadaan kartta tehdä vain erotettavasta alueesta siinäkin tapauksessa, että edellä tarkoitettu suhde on suurempi kuin kolmannes, mutta enintään puolet. Kuitenkin on kartta tehtävä koko tilasta, milloin tila ei ole kymmentä hehtaaria suurempi, jollei maanmittaushallitus erityisten syiden perusteella toisin määrää.

Yksinomaan vesitiluksia käsittävällä tilalla saadaan lohkominen suorittaa tekemällä kartta vain erotettavasta alueesta, jollei erotettava alue ole enemmän kuin puolet tilan koko alasta. Kuitenkin oli enintään kymmenen hehtaaria käsittävän tilan lohkomiskartasta voimassa, mitä 1 momentissa on vastaavasti säädetty.

Jos lohottavalle tilalle kuuluu sekä maaettä vesitiluksia ja lohkominen suoritetaan vain maatiluksista, ei vesialueesta tarvitse tehdä karttaa. Vastaavasti ei silloin, kun lohkominen suoritetaan yksinomaan vesialueesta, maatiluksista tarvitse tehdä karttaa. Jos lohotaan sekä maa- että vesitiluksia, ratkaistaan kysymys siitä, onko kartta tehtävä myös jäljelle jäävistä tiluksista, maatilusten osalta 1 momentissa ja vesitilusten osalta 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan.

Kun lohkominen toimitetaan kahden tai useamman samaan kylään kuuluvan tilan yksityisistä tiluksista, on kartan tekemiseen nähden sovellettava kunkin tilan osalta, mitä edellä on säädetty.

Kun lohotaan tiloille yhteisesti kuuluva alue, tehdään kartta vain sanotusta alueesta.

Milloin kartta tehdään vain erotettavasta alueesta, on sille merkittävä myös toimituksessa yhteisiksi erotetut alueet sekä sellaisia kiinteitä yhtymäkohtia, joiden perusteella erotettavan alueen rajat voidaan maastossa löytää ja merkitä lohottavan tilan kartalle. Myös on lohkomiskartalle merkittävä perustetut tai siirretyt rasitteet.

103§

Jollei tilasta, josta alue on lohkomalla erotettava, ole karttaa, mutta luotettava selvitys sen tiluksista on muutoin saatavissa, tai jos kartta ei ole luotettava eivätkä asianosaiset sovi tilusten uudelleen kartoittamisesta tai vanhan kartan korjaamisesta, on toimitusinsinöörin alistettava maanmittauskonttorin lopullisesti ratkaistavaksi, miten asiassa on meneteltävä.

104§

Jos lohkomistoimituksessa erotettavan alueen ulkopuolelta uudelleen kartoitettava alue ulottuu piirirajaan, jonka paikka on epävarma, on tämä raja säädetyssä järjestyksessä käytävä.

105§

Milloin jyvitys toimitetaan siten, että eri tiluslajit jyvitetään summittain, on jokaisen lohkomisessa muodostettavan tilan tilukset jyvitettävä tällä tavoin erikseen.

106§

Jos asianosaiset ovat sopineet, että lohkomisessa muodostettava tila saa osuuden lohottavan tilan omaan, rajoittaa määrättyyn vesialueeseen, on alue erotettava asianomaisten tilojen yhteiseksi.

Osalukua ja manttaalia määrättäessä on myös lohottavan tilan osuus yhteisestä vesialueesta tai muusta yhteisestä tiluksesta otettava lukuun ja sen jyvitysarvo sitä varten määrättävä, paitsi milloin lohkomisessa muodostettavilla tiloilla on siihen osalukunsa mukainen osuus.

107§

Jakolain 191 §:n 3 momentissa mainitusta toteamisesta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

Jos asianosaiset sopivat, että erotettavalle tilalle tulee osuus jakolain 191 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin etuuksiin toisen perusteen mukaan kuin luovutuskirjassa on mainittu, on noudatettava, mitä jäljempänä 110 §:ssä on säädetty.

108§

Osaluku ja manttaali on määrättävä kymmenmurtoluvuissa, käyttämällä yleensä neljää ja tarpeen vaatiessa viittä kymmenystä.

109§

Jos tiloista, joista alue jakolain 182 §:n mukaan lohotaan, jokin on perintöluontoinen, muodostetaan uusi tila perintöluontoiseksi.

Kun valtiolle tai seurakunnalle kuuluvasta kruununluontoisesta tilasta lohotaan alueita muille kuin tilan omistajalle, on uusista tiloista muodostettava uusi perintöluontoinen talonnumero.

110§

Jakolain 186 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus on kirjoitettava joko lohkomisen perusteena olevaan alkuperäiseen asiakirjaan tai on siitä laadittava eri asiakirja. Jollei sopimus kuitenkaan aiheuta muutosta luovutushintaan, voidaan siitä tehdä merkintä toimituspöytäkirjaan.

Toimitusasiakirjoihin alkuperäisestä asiakirjasta liitettävän jäljennöksen tulee käsittää myös siihen merkitty 1 momentissa mainittu sopimus. Milloin sopimuksesta on laadittu erillinen asiakirja, on jäljennös siitä liitettävä toimitusasiakirjoihin.

111§

Lohkomiskirjan on osoitettava saannot, joihin toimitus on perustunut, lohottavan tilan tilukset, mitä on erotettu tiloille yhteisiksi ja annettu kullekin tilalle, tilusalat, jyväluvut ja jyvitysarvot joko kuvioittain tai tiluslajeittain, oikeudet yhteisiin tiluksiin, tilojen osaluvut ja manttaalit sekä uudet perustetut rasitteet ja ennestään oleviin rasitteisiin tehdyt muutokset samoin kuin mahdollisuuden mukaan, miten lohottavaa tilaa koskevat rasitteet tulevat kohdistumaan lohkolaisessa muodostettaviin tiloihin.

Lohkonaiskirjassa selitetään summittain ne tilukset, joista ei ole tehty karttaa.

112§

Jakolain 200 §:ssä säädetyssä lohkomisessa otetaan lohkomiskirjaan ainoastaan muodostettavien tilojen eri tiluslajien kokonaisalat ja jyvitysarvot, sellaisina kuin ne ovat nautintaselitelmässä. Siinäkin tapauksessa, että lohkominen suoritetaan loppuun ennen jaon päättymistä, voidaan lohkomisrajat pyykittää vasta jakorajojen pyykityksen yhteydessä.

113§

Jakolain 39 §:ssä tarkoitettu lohkominen suoritetaan koskenjakotoimituksen yhteydessä ja annetaan molemmista tehtävistä yhteinen valitusosoitus.

114§

Milloin lohkomisen yhteydessä toimitettu piirirajankäynti tai tilusvaihto saatetaan loppuun samalla kertaa lohkomisen kanssa, on valitusosoituksessa siitä mainittava.

115§

Toimitusinsinöörin on kunkin lohkomisessa muodostuneen tilan omistajaa tai haltijaa varten kirjoitettava viran puolesta oikeaksi todistettava ote lohkomiskirjasta. Lohkomisessa jäljelle jääneen tilan omistajalle annettavaan otteeseen merkitään lohkomiskirjan yhdistelmä. Muuta asianosaista varten kirjoitettavaan otteeseen merkitään hänelle erotetun tilan saanto, nimi ja omistaja tai haltija, tilalle jaettujen eri tiluslajien yhteismäärä sekä tilan osaluku ja manttaali.

Lohkomiskirjan otteet lähetetään maanmittauskonttoriin samalla kun toimitus lähetetään tarkastettavaksi.

116§

Toimituksen tultua merkityksi maarekisteriin on lohkomiskirjan otteisiin maanmittauskonttorissa merkittävä tilan tai tilojen rekisterinumero sekä aika, jolloin toimitus merkittiin maarekisteriin. Maanmittauskonttorin on toimitettava lohkomiskirjan otteet asianomaisten tilojen omistajille, joiden osoitteet on sitä varten merkittävä pöytäkirjaan.

12 luku

Tilusvaihto.

11§

Tilusvaihdon yhteydessä on tarpeen vaatiessa toimitettava piirirajankäynti.

118§

Tilusvaihtokirjan on osoitettava, mitkä tilukset kukin tila on tilusvaihdossa saanut, mitä jyvitysarvoa vastaavat tilukset on tarkoitettu korvattaviksi rahalla sekä mitkä rasitteet on perustettu.

119§

Tilusvaihdossa on vaihtoon menevät tilukset aina toisiinsa vertaamista varten keskenään erikseen jyvitettävä, vaikkakin niiden jyvitys olisi jakoa tai muuta maanmittaustoimitusta varten aikaisemmin toimitettu.

13 luku

Rajankäynti ja pyykitys.

120§

Kun rajankäynnissä esiintyy epäselvyyttä rajan oikeasta paikasta, on raja-alueesta laadittavaan karttaan tarkoin ja selvästi merkittävä kaikki sekä hyväksytyt että riitaiset rajamerkit ja muut sellaiset paikat, joilla voi olla merkitystä rajan määräämisessä. Pöytäkirjassa on mainittava, mitä rajasta ja rajamerkeistä paikalla käy selville sekä mitä kartat, asiakirjat ja muu saatavissa oleva selvitys niistä osoittavat. Karttaan on myös merkittävä ne rajan eri suunnat, joita asianosaiset vaativat tai joita eri määräämisperusteet osoittavat.

Tarpeen vaatiessa on toimitusinsinöörin maanmittauskonttorissa tutkittava, milloin ja miten raja on viimeksi laillisesti määrätty.

121§

Jos jaettava, lohkomalla erotettava tai vaihdettava alue rajoittuu veteen tai vesijättöön, jonka raja on epävarma, on se toimituksen yhteydessä käytävä ja pyykitettävä.

122§

Vesijätön jaossa toimitettavassa piirirajankäynnissä on paalutettava sellainen vesijätön raja tilojen yksityisiä tiluksia vastaan, joka ei ole ennestään pyykitetty.

Milloin tilojen yhteinen vesijättö on mukana uusjaossa, on jakolain 81 §:ssä tarkoitetussa nautintarajojen selvittelyssä vesijätön rajan osalta noudatettava, mitä 1 momentissa on säädetty.

123§

Tilojen välinen raja on metsämaalla yleensä aukaistava puolentoista metrin levyiseksi puiden runkojen välillä. Jos rajan luotettavaa seivästämistä varten leveämpi raja-aukko on jossakin paikassa tarpeen, saadaan se silloin hakata niin leveäksi kuin tarve vaatii väittämällä kuitenkin mahdollisuuden mukaan arvokkaiden puiden kaatamista.

Arvokkaita puita kasvavalla alueella ei neljäsataa metriä lyhempiä rajoja eikä tonttien ja puistojen alueella olevia rajoja saa omistajan suostumuksetta avata leveämmiksi kuin rajalinjan määräämistä varten on välttämätöntä. Rajalla olevia istutuksia ei omistajan suostumuksetta saa kaataa.

124§

Rajan pääte- ja kulmapisteisiin on tehtävä pyykit.

Pyykki voi olla nelikulmainen, viisikivinen, yksikivinen tai maaperäkivi- tai kalliopyykki taikka viisipaaluinen pyykki.

Nelikulmainen pyykki rakennetaan kivistä latomalla vähintään 100 senttimetrin pituiseksi ja levyiseksi sekä 40 senttimetrin korkuiseksi. Sen keskelle, rajapisteeseen pystytetään vähintään 60 senttimetriä korkea napakivi, jonka poikkimitta on vähintään 20 senttimetriä.

Viisikivinen pyykki tehdään siten, että rajapisteeseen pystytetään mittasuhteiltaan samanlainen napakivi, kuin edellä on säädetty nelikulmaisen pyykin napakivestä, sekä että kulmakiviksi yhtä kauaksi toisistaan ja noin 80 senttimetrin etäisyydelle napakivestä asetetaan neljä kiveä, joiden pienin läpimitta on ainakin 40 senttimetriä.

Yksikivinen pyykki tehdään siten, että rajapisteeseen pystytetään vähintään 80 senttimetrin pituinen ja poikkimitaltaan vähintään 20 senttimetrin vahvuinen kivi tai rautabetonista lujaksi valmistettu katkaistu pyramiidi tai kartio, jonka korkeus on vähintään 70 senttimetriä, yläpinnan läpimitta vähintään 15 senttimetriä ja alapinnan läpimitta vähintään 30 senttimetriä. Tällaisia pyykkejä saadaan asettaa viljeltyjen tilusten ja tonttien rajoille sekä teiden varalle. Muualle asetettavan yksikivisen pyykin pitää olla joko kiilattu kivi, jonka poikkimitta on vähintään 20 senttimetriä ja korkeus vähintään 80 senttimetriä, tai sellainen betonista valettu katkaistu pyramiidi tai kartio kuin edellä on mainittu.

Viisikivisen ja yksikivisen pyykin kivet on kaivettava tarpeeksi syvälle maahan ja tuettava liikkumattomiksi.

Kiinteä maaperäkivi tai sellainen kohta kalliolla, johon tavallista pyykkiä ei voida rakentaa, saadaan merkitä pyykiksi joko siten, että rajapisteeseen upotetaan ja lujasti, kiinnitetään vähintään 2 senttimetrin läpimittainen ja 5 senttimetriä kiven tai kallion pinnan yläpuolelle ulottuva rautapultti tai- putki taikka siten, että rajapisteen ympärille hakataan halkaisijaltaan noin 15 senttimetrin suuruinen ympyrä sekä sen sisään rajakulma. Hakkaus on tehtävä vähintään 1 senttimetrin syvyiseksi ja levyiseksi.

Löyhälle ja vesiperäiselle maalle on rakennettava nelikulmainen pyykki kaksinkertaiselle, ristikkoon ladotulle puulavalle, jonka kulmat tuetaan suohon upotetuilla puupaaluilla. Ellei kiviä ole saatavissa, on pyykki rakennettava turpeista vähintään 50 senttimetriä korkeaksi ja sen päälle asetettava napakivi.

Viisipaaluinen pyykki tehdään siten, että rajapisteeseen syvälle maahan upotetaan yksi sekä yhtä kauaksi toisistaan ja noin 80 senttimetrin etäisyydelle rajapisteestä neljä kestävästä puusta tehtyä kuorittua puupaalua, joiden läpimitta on vähintään 10 senttimetriä ja jotka ulottuvat vähintään 80 senttimetrin korkeudelle maanpinnasta. Tällainen pyykki saadaan tehdä ainoastaan hyllyvälle nevalle tai muulle niin vetelälle paikalle, että puulavallekin rakennettu pyykki voisi painua maan sisään.

Pyykkiin on hakattava tai leikattava pyykin numero vähintään 0.5 senttimetrin syvyiseksi. Pyykkejä numeroitaessa on vältettävä karttaosalla jo ennestään olevia pyykkien numeroita.

125§

Asemakaavalla tai rakennussuunnitelmalla järjestetyllä tai muulla taajaan asutulla alueella saadaan edellä 124 §:ssä mainittujen, kuivalle maalle rakennettavien pyykkien sijasta käyttää läpimitaltaan vähintään 40 senttimetrin suuruista noin 30 senttimetrin syvyyteen maahan upotettua kiveä tai betonista valettua kappaletta, johon rajapisteen kohdalle on upotettu ja sementtilaastilla tai muulla sopivalla tavalla lujasti kiinnitetty vähintään 2 senttimetrin läpimittainen ja noin 2 senttimetriä kiven tai betonikappaleen yläpinnan yläpuolelle ulottuva rautapultti tai -putki. Jos tällaisen pyykin paikka sattuu tielle, on pyykki upotettava niin syvälle, että pultin tai putken pää jää noin 10 senttimetriä tien pinnan alapuolelle.

Milloin 1 momentissa tarkoitetulla alueella sellaisenkin pyykin rakentaminen kuin siinä on mainittu, tuottaa vaikeuksia, saadaan pyykkinä käyttää vähintään 2 senttimetrin läpimittaista ja 100 sentti metrin pituista rautaputkea, joka upotetaan rajapisteeseen niin, että sen yläpää on noin 10 senttimetriä maanpinnan yläpuolella, ja jonka alapää maahan lyönnin jälkeen joko levitetään räjäyttämällä tai kiinnitetään maahan sopivalla laitteella, minkä jälkeen putki täytetään sementtilaastilla. Edellä 1 ja 2 momentissa mainitun pyykin asema on varmennettava joko läheisiin rakennuksiin, kiintopisteisiin tai muihin varmoihin kohtiin otettujen sidemittojen avulla tai laskelmalla sille koordinaatit.

126§

Rajalinjalle on asetettava rajaviittoja kaikille 300 metriä pitemmille rajalinjoille, ensi sijassa maaston korkeimmille kohdille ja keskimäärin 200 metrin päähän toisistaan.

Rajaviitoiksi käytetään kolmea vierekkäin rajan suuntaan asetettua, maahan tukevasti kiinnitettyä kiveä, joista keskimmäisen pitää olla vähintään 50 ja toisten vähintään 30 senttimetriä korkeat, taikka kallioon tai maaperäkiveen vähintään yhden senttimetrin syvyiseksi ja vähintään 15 senttimetrin pituiseksi hakattua viivaa. Kivettömällä kankaalla saadaan rajaviitaksi kaivaa vähintään 150 senttimetrin pituinen ja 30 senttimetri syvyinen oja sekä hyllyvälle nevalle tai muulle vetiselle maalle pystyttää kolme riviin asetettua tukevaa puupaalua.

Pyykit numeroineen ja rajaviitat on merkittävä kartalle.

127§

Kun raja päättyy sellaiseen paikkaan, johon pyykkiä ei voi asettaa, tai jossa se ei säily taikka tiehen, missä pyykki olisi haitaksi tien käyttämiselle, on pyykki rakennettava rajapisteeseen päättyvälle rajalinjalle. Jos taas rajapiste on rajojen kulmapiste, on pyykki rakennettava kullekin siitä lähtevälle rajalinjalle tarpeellisen matkan päähän rajapisteestä. Ellei rajapisteen asemaa voida tällä tavoin tarkoin määrätä, on sen määräämiseksi rakennettava siitä syrjään ja tarpeellisen matkan päähän lisäksi kaksi pyykkiä, joiden osoittama suuntaviiva kulkee kulmapisteen kautta.

Jos pyykki asetetaan syrjään rajalinjasta eikä sen paikkaa voida tarpeellisen selvästi osoittaa sen omalla paikalla kartalla, on sopivaan paikkaan kartalle tehtävä erityinen asemapiirros, joka osoittaa pyykin etäisyyden rajasta sekä sen suunnan, jota myöten etäisyys on mitattava.

128§

Vesialueiden rajat pyykitetään. milloin pyykkiä ei voida rakentaa itse rajapisteeseen, yleensä siten, että rannalle asetettujen pyykkien ja rajaviittojen avulla merkitään kaksi suuntaa, joiden leikkauspisteessä on vesirajan kulmapiste. Kulmapisteen etäisyydet sitä osoittavita pyykeistä mitataan ja merkitään kartalle. Kapeilla vesillä ja verrattain lähellä rantaa olevan vesirajojen kulmapisteen paikka voidaan määrätä myös joko vesialueen samalle tai sen molemmille rannoille rakennetun yhden rajamerkkiparin osoittaman suunnan ja kulmapisteen ja rajamerkkien välisen pituusmitan avulla tai, jos vesiraja jatkuu yhdensuuntaisena maarajan kanssa, siten, että mitataan ja merkitään kartalle sen etäisyys rannalla olevasta maarajan pyykistä.

129§

Kaarevan rajan aseman määräämiseksi rakennetaan pyykit kaaren tangenttipisteisiin ja lisäksi niin moneen kaaripisteeseen, että rajan kaarevuus niiden perusteella käy havainnolliseksi.

130§

Kun rajana on rakennettu tie, selvä järven, meren tai joen ranta taikka muu selvä luonnollinen raja, ei sitä tarvitse pyykittää.

14 luku

Jaon täydentäminen.

131§

Jos jaon täydentämisessä havaitaan, että uusjako alueella on tarpeen ja edellytykset siihen näyttävät olevan olemassa, on toimitusmiesten ehdotettava asianosaisille, että uusjako toimitettaisiin. Jos joku asianosainen tällöin vaatii uusjaon toimittamista, on toimitusinsinöörin esitettävä maanmittauskonttorille, että uusjaon toimittamiseen annetaan määräys.

Jos kysymys uusjaon toimittamisesta ratkaistaan lopullisesti kielteisesti. on jaon täydentämistä säädetyssä järjestyksessä jatkettava.

132§

Jaon täydentämisessä on toimitusmiesten otettava tutkittavaksi ja ratkaistavaksi, onko ja mitä jakolain 235 §:ssä mainittuja yhteisten alueiden jakoja ja tilusvaihtoja samalla suoritettava.

133§

Jakolain 232 §:ssä tarkoitetussa jaon täydentämisessä voidaan tilojen yhteinen tie, joka ei sijaitse tarkoituksenmukaisesti, siirtää toiseen paikkaan toimittamalla tilusvaihto. Olosuhteitten muuttumisen vuoksi tarpeettomaksi käynyt yhteinen tie voidaan lakkauttaa ja sen tilukset liittää tilaan, johon niiden katsotaan parhaiten sopivan.

134§

Jakolain 231 §:ssä mainitussa jaon täydentämisessä on, mikäli toimitukseen otettujen tilojen tiluksia ei ole kartoitettu, laadittava rajakartta toimituksessa käydyistä ja niihin läheisesti liittyvistä rajoista.

135§

Jakolain 232 §:ssä mainitussa jaon täydentämisessä on laadittava kartta, johon merkitään alueella olevat tiet sekä, siinä määrin kuin on tarpeellista, tilojen rajat ja tontit sekä muita yksityiskohtia.

136§

Tiekysymysten järjestelyä tarkoittavassa jaon täydentämisessä on laadittava selitelmä, missä on tiloittain mainittava tilukset, jotka tila on luovuttanut tai saanut maa- tai vesialueena korvauksena rasitteiden poistamisesta, siirtymisestä tai perustamisesta, sekä tilukset, jotka tila on luovuttanut tai saanut tilusvaihdossa, samoin kuin yhteisen tien lakkauttamisen johdosta tilan saanut tilukset. Selitelmään on niin ikään tehtävä merkinnät poistetuista, siirretyistä ja perustetuista tierasitteista.

137§

Jaon täydentämisessä tapahtuneesta rasitteen poistamisesta, siirtämisestä tai perustamisesta johtuvan korvauksen osalta on noudatettava, mitä jakolain 117 ja 119 §:ssä on säädetty.

Rahana suoritettavista korvauksista, jotka johtuvat rasitteiden poistamisesta, siirtämisestä tai perustamisesta tahi suoritetusta tilusvaihdosta taikka tilojen yhteisten teiden lakkauttamisesta, on tehtävä erityinen arviokirja, jollei asioita voi sopivasti selittää pöytäkirjassa.

15 luku

Rasitetoimitus. Erillisen alueen tilaksi muodostaminen sekä alueen siirtäminen tilasta toiseen. Rahavastikkeen käyttö.

138§

Jos rasitteen perustamisesta, poistamisesta tai siirtämisestä on sen mukaan, kuin jakolain 30 luvussa on säädetty, päätetty antaa vastike maa- tai vesialueena, on asiassa soveltuvin osin noudatettava, mitä 93 §:ssä on säädetty.

139§

Jakolain 240 §:n mukaisessa toimituksessa voidaan eri pakkolunastetut alueet tai niiden osat muodostaa yhdeksi tilaksi, mikäli ne kuuluvat samaan kylään. Pakkolunastettu alue tai sen osa voidaan liittää. ennestään olevaan tilaan vain, mikäli alue ja tila kuuluvat samaan kylään.

140§

Jakolain 241, 243, 244 ja 246 §:n mukaan toimitetusta siirrosta on, milloin se tapahtuu erillisenä toimituksena, laadittava selitelmä, jossa on mainittava luovuttava ja vastaanottava tila, siirrettävä alue, osuus tai etuus sekä rahakorvauksen määrä.

Jos manttaaleja jakolain 241 ja 243 §:ssä edellytetyissä tapauksissa muutetaan, on luovuttavan tilan tilukset tiluslajeittain sekä siirrettävä alue, osuus tai etuus erikseen jyvitettävä. Siirrosta laadittavaan selitelmään on tällöin tehtävä jyvitysarvojen perusteella laskelma, millä määrällä luovuttavan tilan manttaalia on vähennettävä ja vastaanottavan tilan manttaalia lisättävä.

141§

Mitä 115 ja 116 §:ssä on säädetty lohkomiskirjan otteen valmistamisesta ja toimittamisesta lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle, koskee vastaavasti jakolain 240, 256, 257 ja 262 §:ssä mainituissa toimituksissa laadittua selitelmää tai jakokirjaa. Sama on voimassa jakolain 241 ja 243 §:ssä mainituissa toimituksissa laaditun selitelmän tai jakokirjan otteen toimittamisesta niiden tilojen omistajille, joiden manttaaleja on korotettu.

142§

Haettaessa lainhuutoa jakolain 241 tai 243 §:ssä mainitussa toimituksessa tilaan manttaalia korottaen liitetyn alueen saannolle käy selitelmä, johon manttaalilaskelma sisältyy, alkuperäisestä saantokirjasta.

16 luku

Maarekisteri.

143§

Maarekisteriä pidetään joko sidotuissa kirjoissa tai erityisiin kansiin yhdistettävillä irtolehdillä taikka kortistona. Maanmittaushallitus päättää, minkä järjestelmän mukaan maarekisteriä pidetään.

Kullakin talonumerolla on maarekisterissä oleva oma alusteensa.

Osittamalla syntyneet tilat ja pakkolunastusmenettelyin erotetut alueet kirjoitetaan yleensä talonumeron alusteelle.

Jos kahden tai useamman talonumeron tilukset on isojaossa jätetty yhteen, on jokaisella talonumerolla kuitenkin oleva oma alusteensa sekä sitä paitsi yhteinen aluste, jossa rekisterinumerona käytetään sulkumerkkien välissä kaikkien talonumeroiden rekisterinumeroita.

144§

Useampien tilojen yhteisiksi jätetyt metsämaat, vesijätöt ja vesialueet sekä muut yhteiset laajemmat tilukset on merkittävä, jos se maarekisterin selvyyden kannalta on tarpeen, kukin omalle alusteelleen asianomaisen kunnan maarekisterin loppuun. Kun näin merkitty yhteinen alue jaetaan, on jako merkittävä maarekisteriin asianomaisten tilojen alusteille, jolleivät välttämättömät syyt vaadi toisin.

145§

Talonumeron alusteen otsakkeessa on mainittava kylän nimi sekä talon numero, nimi ja luonto, viittaukset taloa koskeviin eri alusteisiin, milloin sellaisia on olemassa, isojaon tai muun sitä vastaavan jaon jakomerkki sekä ilmoitus siitä, miten talo on ollut merkitty maakirjaan.

146§

Maarekisterin eri sarakkeisiin merkitään:

ensimmäiseen: päivä, jolloin toimitus on merkitty maarekisteriin;

toiseen: entinen ja voimissa oleva rekisterinumero;

kolmanteen: tilan luonto;

neljänteen: tilan nimi ja jakomerkki sekä halkomis- tai lohkomisasiakirjain osoittaman omistajan tai haltijan nimi;

viidenteen: tilan osuus koko talosta;

kuudenteen: tilan manttaali;

seitsemänteen: eri maatiluslajien alat hehtaareissa;

kahdeksanteen: vesialueen ala hehtaareissa;

yhdeksänteen: karttain ja asiakirjain säilytysnumero;

kymmenenteen: maanmittaustoimituksissa perustetut rasitteet; sekä

yhdenteentoista: lyhyitä tietoja tilaa koskevista seikoista, kuten osuuksista yhteisiin tiluksiin, tilan luonnon muutoksista ja tilaa koskevista toimituksista sekä tilaan kohdistuvista käyttö ja muista oikeuksista.

Mitä edellä on säädetty tilasta, on soveltuvin kohdin noudatettava myös muiden maarekisteriyksiköiden osalta.

147§

Verollepannut torpat, ulkopalstat, siirtotalot, omaperäismyllyt sekä ne niityt ja saaret, jotka eivät ole osia tilasta tai valtion metsämaasta, merkitään, mikäli niin ei ennestään ole asianlaita, omiksi talonnumeroiksi sen kylän kohdalle, jonka rajain sisällä ne ovat, antamalla niille seuraavat kylässä käyttämättä olevat numerot. Muistutussarakkeeseen on tehtävä merkintä tilan aikaisemmasta numerosta sekä siitä, miten, millä kohdalla ja millä erikoisnimityksellä tila on aikaisemmin ollut maarekisteriin ja maakirjaan merkittynä.

Jollei 1 momentissa mainitusta tilasta maanmittauskonttorin arkistossa ole karttaa ja sellaisia asiakirjoja, joista tilan sijaitsemispaikka ja pinta-ala varmuudella voidaan todeta, on maanmittauskonttorin määrättävä joku virkamiehensä tai joku toimitusinsinööri toimittamaan paikalla tutkimus, jonka yhteydessä tilan tilukset tarpeen vaatiessa mitataan.

Jos tutkimuksessa havaitaan, että asian selvittämistä varten olisi toimitettava piirirajankäynti, on sen vireille panemiseksi meneteltävä jakolain 347 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

148§

Kun tila halotaan tai lohotaan, on jokainen toimituksessa muodostettu tila merkittävä maarekisteriin omalla rekisterinumerollaan. Kuitenkin on, jos eri tilaksi lohotaan tilojen yhteinen alue, näiden tilojen rekisterinumerot pysytettävä muuttumattomina.

Merkittäessä pakkolunastettua aluetta maarekisteriin on alueelle annettava oma rekisterinumero. Sen tilan, josta pakkolunastus on tapahtunut, rekisterinumero pysyy muuttumattomana.

Jos pakkolunastettu alue tai sen osa on jakolain 240 §:ssä mainitussa toimituksessa muodostettu tilaksi tai liitetty ennestään olevaan tilaan, on pakkolunastettua aluetta koskevat merkinnät maarekisteristä poistettava tai asianmukaisesti muutettava.

149§

Merkittäessä maarekisteriin tilalla toimitettua väliaikaista halkomista pysytetään tilan rekisterinumero sekä tilaa koskevat merkinnät maarekisterissä ennallaan. Muistustussarakkeeseen tehdään merkintä väliaikaisen halkomisen päättymispäivästä, muodostettujen tilojen jakomerkeistä, osaluvuista, omistajista ja kokonaisaloista.

150§

Jaon yhteydessä toimitettu tilusvaihto merkitään maarekisteriin kokonaisuudessaan heti, kun se on tarkastettu ja hyväksytty.

151§

Vesijätön ja vesialueen jaosta tehdään merkinnät maarekisteriin jokaisen jaettuun alueeseen osallisen tilan kohdalle. Muistutussarakkeeseen tehdään tarpeen vaatiessa lyhyt merkintä siitä, mitä vesijättöä tai vesialuetta toimitus on koskenut sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista.

Samoin on meneteltävä kosken sekä erillisen yhteisen alueen jakoa maarekisteriin merkittäessä.

Milloin maarekisterin selvyyden kannalta tai muista syistä on tarpeellista, merkitään jaossa useampien tilojen yhteiseksijätetty vesijättö ja vesialue 144 §:ssä tarkoitetulle alusteelle taikka, jollei sellaista ennestään ole, eri alusteelle.

Vesijätön johdosta, joka on suoritettu olemaan voimassa toistaiseksi tai määrätyksi ajaksi, tehdään merkinnät jaossa osakkaina olevien tilojen kohdalle maarekisterin muistutussarakkeeseen.

152§

Muissa kuin 148 §:n 1 momentissa ja 149―151 §:ssä mainituissa toimituksissa tilaan nähden tapahtuneista muutoksista tehdään merkinnät tilan kohdalle asianomaiseen paikkaan.

153§

Jos tiloille jaetut osat vesijätöstä tai vesialueesta on aikaisemmin kirjoitettu omalle alusteelleen, on merkinnät mahdollisuuden mukaan siirrettävä tilan kohdalle.

Samoin on meneteltävä muihinkin yhteisten tilusten jakoihin nähden.

154§

Erillisen vesijätön johdosta, jossa erilleen jaettuja osia ei ole muodostettu tiloiksi tai liitetty ennestään oleviin tiloihin, on laadittava eri aluste.

155§

Kunnan maarekisterin loppuun on laadittava luettelo kunnassa maarekisterin käsittämällä alueella olevista evankelisluterilaisten ja kreikkalais-katolisten seurakuntien kirkkojen ja hautausmaiden alueista. Luetteloon on tehtävä myös viittaus niihin kirkkojen ja hautausmaiden alueisiin, jotka on pakkolunastuksella erotettu.

Muut yleisiin tarpeisiin erotetut alueet merkitään eri luetteloon kirkkojen ja hautausmaiden alueiden jälkeen. Luetteloon on merkittävä kuitenkin ainoastaan ennen 1 päivää tammikuuta 1917 yleisiin tarpeisiin erotetut alueet.

156§

Yleiset tiet merkitään erityiseen, kunnan maarekisterin loppuun laadittavaan luetteloon, erottamalla eri ryhmiksi eri lajiset yleiset tiet. Luetteloon on merkittävä nekin tiet, joiden alue joko kokonaan tai osaksi on pakkolunastuksella erotettu.

Asianomaisten viranomaisten on toimitettava maanmittauskonttoreille tiedot yleisistä teistä sekä niihin myöhemmin tehdyistä muutoksista.

157§

Jakolain 234 §:n 3 momentin 4 kohdassa mainitut alueet merkitään erityiseen kunkin kunnan maarekisterin loppuun laadittavaan luetteloon. Tämä luettelo, johon on merkittävä muun muassa ne kruununkalastukset, jotka käsittävät rajoilleen määrättyjä alueita, on laadittava soveltuvilta kohdin noudattamalla, mitä edellä 156 §:ssä on yleisiä teitä koskevasta luettelosta säädetty.

158§

Tilan ja muun rekisteriyksikön sekä maarekisteriin omalle alusteelle merkityn alueen suhteen tapahtuneesta, maarekisteriin merkittävää seikkaa koskevasta muutoksesta tehdään merkintä maarekisteriin asianomaisen rekisteriyksikön tai alueen kohdalle. mikäli edellä ei ole toisin säädetty.

159§

Maanmittauskonttorin on kirjoitettava toimituksen maarekisteriin merkitsemisestä todistus karttaan ja jakokirjaan tai, jollei sitä ole, muuhun vastaavaan toimituskirjaan sekä merkittävä niihin myös maarekisteriyksikköjen rekisterinumerot.

Väliaikaisen halkomisen taikka toistaiseksi tai määrätyksi ajaksi voimassa olemaan tarkoitetun vesijätön jaon maarekisteriin merkitsemisestä ei kuitenkaan tehdä merkinitää karttaan eikä jakokirjaan.

160§

Kun uusi tila tai tilan manttaalin muutos on merkitty maarekisteriin, on siitä ilmoitettava asianomaiselle henkikirjoittajalle.

161§

Jos maanmittauskonttori huomaa maarekisterin puutteelliseksi tai siihen tehdyn merkinnän virheelliseksi, on sen tehtävä ilmanmittaushallitukselle esitys toimenpiteisiin ryhtymistä varten puutteellisuuden tai virheellisyyden poistamiseksi.

Yksityisen, joka haluaa maarekisteriä täydennettäväksi tai siinä olevan virheellisen merkinnän korjattavaksi, on haettava täydentämistä tai korjaamista kirjallisesti maanmittauskonttorilta, jonka on alistettava asia oman lausuntonsa keralla maanmittaushallituksen ratkaistavaksi. Hakemukseeni on liitettävä selvitys hakijan omistusoikeudesta tilaan sekä maarekisterinote.

Maanmittaushallitus voi ennen asian ratkaisemista määrätä toimitettavaksi paikalla tutkimuksen puutteellisuuden tai virheellisyyden selvittämistä varten.

162§

Maanniittaushallitus voi määrätä, että kustannukset 147 §:n 2 momentissa ja 161 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta ja asian selvittämistä varten tarpeelliseksi osoittautuvasta maanmittaustoimituksesta maksetaan valtion varoista.

163§

Maanmittaushallituksessa pidettävää maarekisterin jäljennöstä varten on maanmittauskonttoreissa olevat maarekisterit jäljennettävä ja jäljennökset lähetettävä maanmittaushallitukselle. Maarekisteriin tehdyistä merkinnöistä on sen jälkeen aina viipymättä ilmoitettava maanmittaushallitukselle.

164§

Haettaessa maanmittaushallitukselta tilan nimen, rekisterinumeron tai luonnon muuttamista on hakemukseen liitettävä selvitys hakijan omistusoikeudesta tilaan sekä maarekisterinote.

165§

Kylän nimen muuttamista voi maanmittaushallitukselta hakea kunta tai kylässä olevan tilan omistaja.

Milloin tilan omistaja on hakenut kylän nimen muuttamista, on jäljennös hakemukseen annetusta maanmittaushallituksen päätöksestä toimitettava asianomaiselle kunnalle, jolla on hakijan ohella oikeus hakea päätökseen muutosta.

17 luku

Rekisterikartan laatiminen.

166§

Rekisterikartta laaditaan maanmittauskonttorissa säilytettävien ja muutoin saatavissa olevien luotettavien karttain ja asiakirjain perusteella, toimittamalla tarpeen mukaan tarkistus- ja täydennysmittauksia.

167§

Rekisterikartta on mikäli mahdollista perustettava kiintopisteverkkoon.

Jollei alueella ennestään ole kiintopisteverkkoa, mutta sellainen voidaan kohtuullisilla kustannuksilla saada aikaan, on määrättävä tarpeellinen määrä kiintopisteitä.

168§

Maanmittaushallituksella on oikeus määrätä toimitusinsinööri tai muu maanmittauslaitoksen viran tai toimen haltija avustamaan rekisterikartan laatimisessa sekä toimittamaan sitä varten tarkistusja täydennysmittauksia.

18 luku

Maanjako-oikeus.

169§

Vakinaisia maanjako-oikeuksia on kolme, nimittäin Turun maanjako-oikeus, jonka piiri käsittää Uudenmaan, Turun ja porin ja Hämeen läänit sekä Ahvenanmaan maakunnan, Itä-Suomen maanjakooikeus, jonka piiri käsittää Kymen, Mikkelin ja Kuopion läänit, sekä Vaasan maanjako-oikeus, jonka piiri käsittää Vaasan, Oulun ja Lapin läänit. Vaasan maanjako-oikeuden piirissä toimii lisäksi väliaikainen maanjako-oikeuden puheenjohtaja.

Turun maanjako-oikeus on Turun hovioikeuden, Itä-Suomen maanjako-oikeus Itä-Suomen hovioikeuden sekä Vaasan maanjako-oikeus ja Vaasan maanjakooikeuden piirissä toimiva väliaikainen maanjako-oikeuden puheenjohtaja Vaasan hovioikeuden alainen.

170§

Maanjako-oikeuden puheenjohtajan on valvottava, että maanjako-oikeuden jäsenet valitaan kutakin kuntaa varten, ja on hänen pidettävä niistä erityistä luetteloa.

Kunnallisvaltuuston puheenjohtajan on viipymättä annettava tieto maanjako-oikeuden puheenjohtajalle maanjako-oikeuden jäsenen vaalista.

171§

Maanjako-oikeuden puheenjohtajan on pidettävä diariota, johon merkitään saapuneet ja lähtevät virkakirjeet, sekä luetteloa maanjako-oikeuden käsiteltäväksi saapuneista asioista.

172§

Kaikki lähtevät virkakirjeet on kirjoitettava konseptikirjaan, joka vuosikerroittain nidottuna on säilytettävä arkistossa.

173§

Maanjakooikeuden pöytäkirjat ja päätökset on toimituksittain nidottava ja varustettava juoksevalla säilytysnumerolla, joka kirjoitetaan asiakirjavihkoon sekä merkitään säilytyskotelon otsakkeeseen. Näin muodostuneista kirjavihkoista on pidettävä kunnittain erikoisluetteloa.

174§

Puhtaaksikirjoitetut kappaleet maanjako-oikeuden päätöksistä on puheenjohtajan toimesta ennen seuraavan vuoden lokakuun 1 päivää toimitettava maanmittauskonttoriin todistusta vastaan, joka puheenjohtajan on lokakuun kuluessa lähetettävä asianomaiseen hovioikeuteen.

175§

Maanjako-oikeuden arkistoa hoitaa oikeuden puheenjohtaja. Arkisto on säilytettävä mahdollisimman tulenvarmasti ja ainakin kivitaloissa lämpimässä huoneessa.

Asetuskokoelmat on vuosikerroittain sidottuina säilytettävä arkistossa.

176§

Kunnan valitsema maanjako-oikeuden jäsen saa palkkiota lääninhallituksen vahvistamien perusteiden mukaan sekä matkakulujen korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin toiseen matkustusluokkaan kuuluva valtion viran haltija.

177§

Maanjako-oikeuden puheenjohtajalle, lääninmaanmittausinsinöörille tai hänen sijaiselleen sekä maanjako-oikeuden vakinaiselle jäsenelle tulevan matkakulujen korvauksen ja päivärahan suorittaa valtio.

Asianosaisten suoritettaviin kustannuksiin luetaan kunnan valitsemille oikeuden jäsenille tuleva matkakulujen korvaus ja päiväraha, kustannukset jakolain 320 §:ssä mainitusta istunnon ilmoittamisesta sanomalehdessä, istuntohuoneen vuokra, kyyditykset toimituspaikalla, asiantuntijan palkkio sekä toimitusinsinöörille oikeudessa läsnäolosta tuleva palkkio.

Jos asianosainen, toimitusmiehet tai joku heistä on jakolain 329 §:ssä mainitussa tapauksessa määrätty suorittamaan maanjako-oikeuden istunnosta aiheutuvat kustannukset, maksaa valtio kuitenkin etukäteen maanjako-oikeuden puheenjohtajalle, lääninmaanmittausinsinöörille tai hänen sijaiselleen sekä vakinaiselle jäsenelle tulevan matkakulujen korvauksen ja päivärahan.

178§

Maanjako-oikeuden on päätöksessään määrättävä puheenjohtajalle ja jäsenille tuleva matkakulujen korvaus ja päiväraha sekä annettava lausuntonsa toimitusinsinöörin oikeudesta velkoa hänelle tuleva palkkio palkkiolaskulla, ja on maanjakooikeuden samalla ratkaistava, kenen on lopullisesti suoritettava ne palkkiot, jotka on maksettava etukäteen valtion varoista.

179§

asianomaisen lääninkonttorin asiana on suorittaa maanjako-oikeuden valtion varoista maksettavaksi määräämät palkkiot. Suorittamista varten on maanjako-oikeuden puheenjohtajan viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen antamisesta lukien annettava lääninkonttorille selvitys näistä palkkioista.

180§

Maanjako-oikeuden puheenjohtajan on puolivuosittain tammi- ja heinäkuun aikana lähetettävä lääninkonttorille asianmukaiset otteet niistä päätöksistä, joilla asianosainen taikka toimitusmiehet tai joku heistä on määrätty valtiolle takaisin korvaamaan valtion etukäteen suorittamat maksut. Lääninkonttorin on huolehdittava tuomittujen erien valtiolle perimisestä.

181§

Maanjako-oikeuden puheenjohtajan on ilmoitettava osoitteensa asianomaiselle hovioikeudelle, maanmittaushallitukselle ja asianomaisille maanmittauskonttoreille.

182§

Maanjako-oikeudelle annetut maanmittaustoimituksiin kuuluvat asiakirjat ja kartta on tarpeen lakattua puheenjohtajan viipymättä palautettava.

183§

Maanjako-oikeuden, tuomitsemista sakoista on puheenjohtajan pidettävä sakkoluetteloa. Sen tekemisestä ja sen otteen lähettämisestä täytäntöönpanoa varten on voimassa, mitä kihlakunnantuomarin pidettävistä sakkoluetteloista on säädetty.

184§

Puheenjohtajan on lähetettävä vahvistetun kaavan mukainen luettelo vuoden kuluessa saapuneista ja vireillä olevista asioista ennen seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivää oikeusministeriölle.

185§

Kustannukset maanjako-oikeuden arkistossa säilytettävien asiakirjain ja asetuskokoelmain sitomisesta suoritetaan valtion varoista.

19 luku

Asian saattaminen maanjako-oikeuden käsiteltäväksi.

186§

Kun toimitus on alistettava maanjakooikeuden käsiteltäväksi, on toimitusinsinöörin toimituskokouksessa ilmoitettava siitä asianosaisille sekä sen jälkeen mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa lähetettävä toimituksen asiakirjat ja kartta maanmittauskonttorille, jonka on lähetettävä pöytäkirja maanjako-oikeuden puheenjohtajalle.

Ennen alistamista on jako- tai muu sitä vastaava toimituskirja kirjoitettava puhtaaksi sekä merkittävä lyijykynällä rajat ja jakomerkit kartalle.

187§

Kun toimituksesta on valitettu, on maanmittauskonttorin toimiteltava valituskirjat valitusajan päätyttyä maanjako-oikeuden puheenjohtajalle.

Jos valitus koskee loppuun saatettua toimitusta, on toimitusinsinöörin mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden kuluessa valitusosoituksen antamisesta lukien lähetettävä toimituksen asiakirjat ja kartta maanmittauskonttorille. Jos valitus koskee keskeneräisessä toimituksessa tehtyä päätöstä tai suoritettua toimenpidettä jakolain 312 §:n 5―9 kohdissa mainitussa asiassa, on toimitusinsinöörin lähetettävä asiakirjat ja kartta maanmittauskonttorille hyvissä ajoin ennen maanjako-oikeuden kokoontumista. Muissa tapauksissa toimitusinsinöörin on vietävä asiakirjat ja kartta mukanaan maanjako-oikeuden istuntoon.

188§

Jos toimitus on alistettu maanjako-oikeuden tutkittavaksi tai sitä on valitettu ja valitus koskee loppuunsaatettua toimitusta taikka keskeneräisessä toimituksessa jakolain 312 §:n 5―9 kohdissa tarkoitetusta asiasta tehtyä päätöstä, on toimitus, ennen kuin se tulee maanjako-oikeudessa käsiteltäväksi, maanjako-oikeuden vakinaisen jäsenen tarpeellisilta osin alustavasti tarkastettava. Tällaisen tarkastuksen yhteydessä voidaan toimittaa tarkastuksia myös toimituspaikalla.

Tarkastuksen tulokset on esitettävä maanjako-oikeudelle.

189§

Maanjako-oikeuden vakinaisen jäsenen on oikeuden istuntojen väliaikoina, sikäli kuin hänelle oikeuden jäsenenä kuuluvat tehtävät sen sallivat, työskenneltävä maanmittauskonttorissa sen mukaan kuin maanmittaushallitus määrää.

20 luku

Asian käsittely maanjako-oikeudessa.

190§

Maanjako-oikeuden istunnot on sovitettava niin, että samalla matkalla voidaan käsitellä useampia toimituksia, jos asian käsittely ei sen takia sanottavasti viivästy.

191§

Uusjakoja koskevat alistukset ja valitukset on maanjako-oikeuden, jollei ole kysymys sellaisesta uusjaosta, jonka varsinaisena tarkoituksena on saada samojen henkilöiden yhteisesti omistamat tilat heidän keskensä jaetuiksi, käsiteltävä kiireellisinä ennen muita asioita.

192§

Maanjako-oikeuden puheenjohtajan on pidettävä pöytäkirjaa maanjako-oikeuden istunnosta ja allekirjoitettava se oikeuden puolesta. Maanjako-oikeuden tai sen jäsenten toimittaman katselmuksen tulokset on merkittävä pöytäkirjaan.

193§

Milloin asianosaiset jakolain 173 §:n 1 momentin mukaisesti ilmoittavat tyytyvänsä maanjako-oikeuden päätökseen, ennen kuin se on saanut lainvoiman. on siitä tehtävä merkintä päätökseen.

194§

Kun toimitus on ollut maanjako-oikeuden käsiteltävänä, on oikeuden puheenjohtajan tehtävä siitä merkintä karttaan ja jakokirjaan tai, jos niitä ei ole, muuhun vastaavaan toimituskirjaan.

195§

Maanjako-oikeuden päätös on toimitettava asianosaiselle, jonka tyytymättömyyden ilmoitus on aiheuttanut asian käsittelyn maanjako-oikeudessa, tai, jos tällaisia asianosaisia on useita, sille heistä, jolle oikeus on määrännyt sen toimitettavaksi, neljän kuukauden tai, jos oikeuden päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä, neljänkymmenenviiden päivän kuluessa päätöksen julistamisesta lukien ja samassa järjestyksessä kuin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan toimittamisesta asianosaisille on voimassa. Muutoin toimitetaan päätös asianosaiselle vain, jos hän sitä pyytää.

196§

Maanjako-oikeuden päätökseen tyytymättömyyttä ilmoittaneen asianosaisen on saatava tilaamansa päätös tai pöytäkirja neljänkymmenenviiden päivän kuluessa päätöksen julistamisesta lukien.

197§

Jos asiakirjain laajuus tai muut tärkeät seikat estävät asianosaisele 195 §:n mukaan toimitettavan maanjako-oikeuden päätöksen taikka oikeuden puheenjohtajalta 196 §:ssä mainitussa tapauksessa tilatun päätöksen tai pöytäkirjan valmistamisen sanotuissa pykälissä mainitun ajan kuluessa, on puheenjohtajan annettava asianosaiselle pyydettäessä varaustodistus, jossa on mainittu, milloin asiakirja valmistuu.

198§

Toimitusinsinöörille on lähetettävä maanmittauskonttorin kautta maksutta kappale päätöstä sekä, milloin se on tarpeen, ote pöytäkirjasta ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa asianosaisen on sellainen saatava. Tähän kappaleeseen päätöstä on myös merkittävä, onko päätökseen ilmoitettu tyytymättömyyttä. Samalla on palautettava ne kartat ja asiakirjat, jotka silloin vielä ovat maanjakooikeuteen puheenjohtajan hallussa.

199§

Maanjako-oikeuden puheenjohtaja on velvollinen lähettämään tilatut asiakirjat postiennakkoa vastaan, jos tilaaja sitä pyytää.

21 luku

Muutoksenhaku maanjako-oikeuden päätökseen.

200§

Kun maanjako-oikeuden päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä maanmittauskonttorille, on sen toimitettava ilmoitus maanjako-oikeuden puheenjohtajalle.

Jos asianosainen samalla tekee kirjallisesti 196 §:ssä tarkoitetun tilauksen, on myös tilaus toimitettava oikeuden puheenjohtajalle.

201§

Maanmittauskonttorin on lähettäessään valituskirjat jakolain 336 §:n 1 momentin mukaisesti nimismiehelle tai maistraatille samalla ilmoitettava toimituksessa saapuvilla olleelle julkiselle asiamiehelle, milloin valituskirjat on lähetetty asianosaisten nähtäviksi.

202§

Milloin jakolain 336 §:n 1 momentissa säädetty ilmoitus on toimitettu kuulutuksella, katsotaan siinä mainittu kuukauden aika alkaneeksi siitä, kuin kuulutus on julkipantu, julkipanopäivää lukuun ottamatta.

Edellä mainitun määräajan kuluttua on nimismiehen tai maistraatin viipymättä palautettava valituskirjat maanmittauskonttorille. Valituskirjoihin on liitettävä todistus siitä, milloin edellä mainittu kuulutus on ollut julkipantuna.

203§

Nimismiehen tai maistraatin palautettua valituskirjat selityksineen maanmittauskonttorin on toimitettava ne toimitusinsinöörille. Tämän on kuukauden kuluessa niiden saapumisesta annettava lausuntonsa asiasta maanmittauskonttorille, minkä jälkeen maanmittauskonttorin on lähetettävä asiakirjat korkeimmalle oikeudelle.

204§

Kappale korkeimman oikeuden tuomiota tai päätöstä on lähetettävä maanmittaushallituksen kautta toimitusinsinöörille toimituksen asiakirjoihin liitettäväksi. Jäljennös tuomiosta tai päätöksestä on samalla lähetettävä maanmittaushallitukselle.

205§

Jakolain 337 §:ssä mainitusta katselmuksesta johtuneet kustannukset maksetaan valtion varoista ja velotaan ne katselmuksen toimittajan matkalaskussa.

22 luku

Kartta- ja asiakirjauudistukset.

206§

Maanmittaushallituksen arkistoa varten on valmistettava täydellinen uudistus kartasta, joka on tehty:

1) isojaossa, jaon täydentämisessä, uusjaossa, kylän vesisineen ja kylän vesijättöjen jaossa;

2) toimituksessa, jossa on muodostettu uusi talonumero tai jossa tilaan on liitetty lisäalue;

3) kunnan tai taajaväkisen yhdyskunnan piirirajankäynnissä; sekä

4) muussakin toimituksessa, jos sitä varten uudestaan mitattu alue on suurempi kuin kahdeksankymmentä hehtaaria.

Kartan lisäksi on pöytäkirja uudistettava 1 momentin 1 kohdassa mainituissa tapauksissa kokonaisuudessaan sekä 2―4 kohdissa mainituissa tapauksissa niiltä osin, joilla on vastaisuuteen nähden merkitystä. Myös on 1 momentissa mainituissa toimituksissa tehtävä täydellinen uudistus jako-, lohkomis-, tilusvaihto- tai jako- ja arviokirjasta taikka, jollei sellaista ole tehty, nautinta- tai karttaselitelmästä. Niin ikään on sanotuissa toimituksissa, milloin niissä on asetettu pysyväisiä kiintopisteitä, tehtävä uudistukset kiintopisteiden koordinaateista ja korkeusluvuista.

Siirtoväen pika-asutuslain (346/40) ja maanhankintalain (396/45) mukaisessa lohkomis-, tilaksimuodostamis- ja lisäalueen liittämistoimituksessa on kuitenkin 1 momentin 2 ja 4 kohdissa mainituissa tapauksissa laadittava ainoastaan karttauudistukset rajoista sekä sellaiset uudistukset pöytäkirjasta ja lohkomiskirjasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta kuin 207 §:ssä on säädetty.

207§

Karttauudistus rajoista on valmistettava toimituksessa, jossa on syntynyt uusi raja, jos toimitus on suoritettu vanhalla kartalla ja siinä kuvioittain selitetty alue on suurempi kuin kahdeksankymmentä hehtaaria. sekä muussakin toimituksessa, toimituskartan suuruudesta riippumatta, jos toimitus käsittää yhdistämisen kautta muodostuneen tilan, joka ensi kertaa yhdistämisen jäikeen ositetaan, ja toimituskartta käsittää tilan kaikki maatilukset, mikäli toimituksesta ei 206 §:n nojalla ole tehtävä täydellistä karttauudistusta. Karttauudistukselle on jäljennettävä jako-, lohkomis- tai tilusvaihtokirjan taikka pakkolunastettavien tilusten selitelmän yhdistelmä. Jollei yhdistelmä sovi karttauudistukselle, on se otsake- ja allekirjoituksineen kirjoitettava eri uudistuslehdelle. Jos yhdistelmä kirjoitetaan karttauudistukselle, saa sen otsakekirjoituksen jättää pois. Pöytäkirjasta on tehtävä uudistus miltä osin, joilla on vastaisuuteen nähden merkitystä.

208§

Kartasta, josta 206 §:n mukaan tehdään täydellinen karttauudistus, on, jollei maanmittaushallitus toisin määrää, laadittava kuultojäljennös, jota säilytetään maanmittauskonttorissa.

209§

Toimitusinsinöörin valmistamat uudistukset sekä kuultojäljennös on lähetettävä maanmittauskonttoriin viimeistään samalla, kun hän lähettää alkuperäiset asiakirjat ja kartan maanmittauskonttoriin säilytettäväksi.

Jos toimituksessa kartoitettu alue on vähintään viisisataa sekä Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä vähintään tuhatviisisataa hehtaaria, on uudistus kartasta valmistettava viimeistään seuraavana kalenterivuonna kartoituksen päättymisestä lukien ja on se lähetettävä maanmittauskonttoriin väliaikaisesti säilytettäväksi.

23 luku

Erinäisiä säännöksiä.

210§

Jos toimitusinsinööri maanmittaustoimitusta suorittaessaan havaitsee jaon täydentämisen tarpeelliseksi, on hänen esitettävä maanmittauskonttorille, että määräys siihen annettaisiin jakolain 347 §:n 1 momentin mukaisesti.

211§

Asianosaiset ovat velvolliset järjestämään toimitusta varten kokous- ja työ huoneen sekä korvausta vastaan uskotuille miehille, todistajille sekä asiantuntijoille siksi ajaksi, kun nämä toimitusta varten työskentelevät toimituspaikalla, asunnon, valon, lämmön ja palveluksen sekä tavallista talon ruokaa.

Toimitusinsinöörille ja hänen virka-apulaisilleen kuuluvista 1 momentissa tarkoitetuista eduista säädetään erikseen.

Asianosaisten on myös järjestettävä ja kustannettava toimitusinsinöörille ja hänen virka-apulaisilleen, uskotuille miehille, todistajille ja asiantuntijoille kyyditykset toimituspaikalla niillä matkoilla, jotka toimituksen suorittamista varten ovat tarpeen.

Mitä edellä 1 ja 3 momentissa on säädetty, on noudatettava myös maanjakooikeuden puheenjohtajaan, jäseniin ja asiantuntijoihin nähden. Lisäksi on asianosaisten järjestettävä ja kustannettava maanjako-oikeutta varten istuntohuone.

212§

Kun valtion on suoritettava toimituksessa päivätöitä taikka osallistuttava muiden toimituskustannusten kuin toimitusinsinöörin palkkion maksamiseen, on toimitusinsinöörin hyvissä ajoin ennen toimituksen aloittamista maanmittauskonttorin kautta tilattava lääninhallitukselta sitä varten tarvittavat varat. Toimitusinsinöörin on hankittava valtion puolesta asetettavat apumiehet sekä suoritettava tilaamistaan varoista uskottujen miesten ja apumiesten palkat ja toimituskustannuksiin luettavat muut valtion maksettavat menot. Varojen käytöstä on tehtävä tilitys maanmittauskonttorille, jonka on tarkastettava tilitys ja lähetettävä se oman lausuntonsa ohella lääninhallitukselle. Tilitykseen on liitettävä jäljennös toimituskustannusten tilikirjasta päivätyölistoineen.

213§

Jakolain 63 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakemus saada käyttää metsää jaon kestäessä myytäväksi on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä toimitusinsinöörille. Mikäli sanotussa lainkohdassa tarkoitettuihin turvaaviin ehtoihin tulee sisällytettäväksi myös yksityismetsälaissa säädetyn vakuuden asettaminen, on hakijan esitettävä toimitusinsinöörille todistus siitä, että mainitunlainen vakuus on annettu metsänhoitolautakunnalle. Alistaessaan hakemuksesta annetun toimitusmiesten päätöksen maanmittauskonttorin vahvistettavaksi on toimitusinsinöörin saanalla lähetettävä asian käsittelyä koskeva ote toimituspöytäkirjasta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin kohdin noudatettava myös silloin, kun jaon kestäessä halutaan käyttää myytäväksi polttoturvetta, sammalkuiviketta, suomutaa, hiekkaa, soraa tai savea.

Päätös, jonka maanmittauskonttori antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta, on toimitusinsinöörin välityksellä saatettava hakijan tiedoksi sekä jäljennös päätöksestä toimitettava toimitsijalle, milloin sellainen on valittu.

Päätökseen, jonka maanmittaushallitus antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta maanmittauskonttorin päätöksestä tehtyyn valitukseen, ei saa hakea muutosta.

Maanmittaushallituksen päätöksen antamisesta tiedoksi on voimassa, mitä 3 momentissa on säädetty.

214§

Haettaessa kiinnitystä määräalan erottamisoikeuden taikka kosken tai muun yhteisen alueen osuuden luovutuksen vakuudeksi on noudatettava, mitä kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen on säädetty.

215§

Lapin kihlakunnalla tarkoitetaan jakolain 74 §:n 1 momentissa nykyistä Kittilän kihlakuntaa.

Sellaisia kuntia ulkosaaristossa, joissa asianosaisten on 1 momentissa mainitun säännöksen perusteella odotettava toimitusinsinöörin saapumista kokoukseen kello kahteenkymmeneen, ovat:

Turun ja Porin läänissä Hiittisen, Nauvon, Korppoon, Houtskärin ja Iniön kunnat:

Ahvenanmaan maakunnassa Brändön, Sottungan, Kökarin, Föglön ja Vårdön kunnat;

Vaasan läänissä Bergön, Raippaluodon ja Björköbyn kunnat sekä Maksamaan kunnassa Österö ja Vesterö nimiset saaret; sekä

Oulun läänissä Hailuodon kunta.

216§

Suoritettaessa maanmittaustoimitusta, jossa kunnan rajana oleva tilan raja siirtyy toiseen paikkaan, on pyrittävä sijoittamaan tilukset niin, että myöhemmin olisi mahdollista saada kunnankin raja muutetuksi kulkemaan pitkin tilan uutta rajaa.

217§

Toimituksessa perustetut rasitteet on asemalleen ja laajuudelleen määriteltävä ja merkittävä kartalle. Ne on aina selitettävä pöytäkirjassa sekä jako- tai muussa toimituskirjassa. Tarpeen vaatiessa ne on myös pysyvästi merkittävä maastoon sellaisilla rajamerkeillä kuin 124 §:n 5 momentissa on säädetty, jättämällä merkit numeroimatta.

218§

Muinaisjäännöksen huomioon ottamisesta maanmittaustoimituksessa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

219§

Valtion omistaman tilan, lukuun ottamatta vakaalla asukasoikeudella hallittavaa kruununtilaa, puolesta suoritettavat toimituskustannukset maksaa valtio.

Valtion omistaman tilan suoritettavaksi määrätty tilikorvaus on maksettava sen viranomaisen toimesta, jonka hoidossa tila on. Valtion omistamalle tilalle tuleva tilikorvaus on vastaavasti suoritettava samalle viranomaiselle.

220§

Milloin toimituksessa on tarpeen käyttää asiantuntijana metsätalousammattimiestä, on sellaisena ennen muita pyrittävä käyttämään metsänhoitolautakunnan tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa olevaa ammattimiestä. Rakennusalan ammattimiehenä on pyrittävä käyttämään ensi sijassa jonkin maataloudellisen neuvontajärjestön palveluksessa olevaa ammattimiestä.

221§

Sitten kun jakolain 182 §:ssä tarkoitettu lohkominen tai lain 249 §:ssä mainittu toimitus on merkitty maarekisteriin, on maanmittauskonttorin ilmoitettava siitä asianomaiselle alioikeudelle merkinnän tekemistä varten kiinnityspöytäkirjaan.

Milloin lohotuksi tullut määräala on luovutettu ennen 1 päivää tammikuuta 1953, on siitä ilmoituksessa erikseen mainittava.

222§

Jos toimitusinsinöörin hallussa olevasta kartasta tai asiakirjasta tilataan jäljennös tai ote, on hänen valmistettava se kolmenkymmenen päivän kuluessa tilauksen saatuaan. Milloin toimitusinsinööri pätevästä syystä ei voi tilausta mainitussa ajassa toimittaa, on hänen annettava tilaajalle, jos tämä niin vaatii, todistus siitä, milloin jäljennös tai ote valmistuu.

223§

Julkisella asiamiehellä tarkoitetaan valtion tai kirkollisen viranomaisen toimitukseen edustajakseen määräämää henkilöä. Viranomaisen, joka antaa määräyksen, on toimitusinsinöörille ilmoitettava, kuka asiamieheksi on määrätty.

224§

Maanjako-oikeus ja toimitusinsinööri ovat oikeutetut viranomaisilta saamaan tarpeellista virka-apua.

225§

Uskottujen miesten vaalista on kunnallisvaltuuston puheenjohtajan viipymättä annettava tieto lääninhallitukselle ja maanmittauskonttorille.

Lääninhallituksen on valvottava, että jakolaissa säädetyt uskotut miehet valitaan kutakin kuntaa varten sekä että kunnallisvaltuustot tekevät ehdotuksen taksaksi, jonka mukaan uskottujen miesten palkkiot ja matkarahat suoritetaan. Vahvistamistaan taksoista on lääninhallituksen ilmoitettava maanmittauskonttorille.

226§

Milloin tila on kokonaisuudessaan pakkolunastettu ja siitä muodostetun maarekisteriyksikön alue halutaan sellaisenaan uudelleen muodostaa tilaksi, on sen, jolle alue on luovutettu, jätettävä asiasta hakemus maanmittauskonttoriin. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan oikeudesta saada alue muodostetuksi tilaksi sekä maarekisterinote.

Jos maanmittauskonttori hyväksyy hakemuksen, on alue merkittävä tilana maarekisteriin antamalla sille entisen tilan nimi, rekisterinumero, osaluku ja manttaali. Samalla on pakkolunastettu alue poistettava maarekisteristä.

227§

Jokaisesta loppuunsaatetusta toimituksesta on toimitusinsinöörin maanmittaustilastoa varten valmistettava ja toimituksen asiakirjoihin liitettävä laskelma toimituskustannuksista.

228§

Jakolain 47 §:n 3 momentissa mainituilla teknillisillä tehtävillä tarkoitetaan tilusten mittausta, jakorajain käyntiä ja pyykitystä sekä puiden lukemista ja mittaamista metsätiliä varten ynnä muita niihin verrattavia tehtäviä.

229§

Valtion viran ja toimen haltijan osallistuminen maanmittaustoimitukseen joko jakolain 50 §:n 3 momentin mukaisesti asiantuntijana taikka lain 97 tai 98 §:ssä mainittujen tehtävien suorittajana katsotaan kuuluvaksi hänen virkatehtäviinsä. Hänen toimitusta varten tekemistään matkoista suoritetaan korvausta samojen perusteiden mukaan kuin hänen muistakin virkamatkoistaan eikä hänellä ole oikeutta velkoa työstään itselleen palkkiota toimituksen osakkailta.

230§

Katselmuksessa, erillisessä kartoituksessa ja vaakituksessa, tien suunnittelussa ja jaossa, pakkolunastettavan alueen kartoituksessa, paalutuksessa ja pyykityksessä sekä muussa sellaisessa maanmittauksen alaan kuuluvassa tehtävässä, josta jakolaissa ei ole erikseen mainittu, on, mikäli ei ole toisin säädetty, soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä on voimassa lohkomisesta. Tällaiseen toimitukseen ei kuitenkaan, jollei muualla ole toisin säädetty, ole sovellettava, mitä muutoksenhausta on voimassa. Jos kartoitettavan alueen raja on epäselvä, on se toimituksen yhteydessä käytävä noudattaen, mitä piirirajankäynnistä lohkomisen yhteydessä on säädetty. Mitä edellä on säädetty, ei kuitenkaan katselmusta.

231§

Milloin on ilmeistä, että jakolain 257 §:ssä tarkoitetussa vesijättöjen järjestelyssä itsenäisiksi tiloiksi muodostettavien vesijättöosuuksien rajoihin tulee tehtäväksi muutoksia vain vähän tai ei ollenkaan, voidaan tilusten jyvitys jättää suorittamatta sekä nautintaselitelmä ja jakokirja laatimatta. Tällöin mahdollisesti muodostettavien yhteisten alueiden osakkaat voidaan määrätä manttaaliensa tai muiden sopiviksi katsottujen suhdelukujen mukaisessa suhteessa rahana korvaamaan osakkaalle, joka on luovuttanut yli osuutensa tiluksia yhteisiä alueita varten, näiden yli osuuden luovutettujen tilusten arvo.

232§

Toimituksen asiakirjat ja kartta on lähetettävä säilytettäväksi maanmittauskonttoriin, mikäli joihinkin toimituksiin nähden ei ole erikseen toisin säädetty tai määrätty.

Milloin toimitus on koskenut myöskin toisessa läänissä olevaa tilaa tai aluetta, on maanmittauskonttorin, toimituksen saavuttua tarkastettavaksi, tarpeen vaatiessa pyydettävä siitä toisen läänin maanmittauskonttorin lausunto.

Toimitusinsinöörin on valmistettava toimituksen asiakirjoista ja kartasta otteet toisen läänin tilaa tai aluetta koskevilta osilta ja lähetettävä ne maanmittauskonttoriin. Sitten kun toimitus on merkitty maarekisteriin, on maanmittauskonttorin lähetettävä sanotut otteet, joihin on tehty merkinnät toimituksen hyväksymisestä ja merkitsemisestä maarekisteriin, toisen läänin maanmittauskonttoriin. Viimeksi mainitun on tehtävä asiasta merkinnät maarekisteriin ja säilytettävä otteet.

233§

Milloin kunnan rajana oleva tilan raja on maanmittaustoimituksessa siirtynyt toiseen paikkaan, on maanmittauskonttorin ilmoitettava siitä maanmittaushallitukselle, jonka on alistettava valtioneuvoston harkittavaksi, olisiko ryhdyttävä toimenpiteisiin kunnan rajan muuttamiseksi tilan uuden rajan mukaiseksi.

234§

Jos tilaksi muodostetaan tai ennestään olevaan tilaan liitetään yksityistä rautatietä varten,pakkolunastettu alue, on maanniittauskonttorin lähetettävä asiaa koskevasta toimituskirjasta jäljennös ja maarekisterinote sille oikeudelle, jossa tällaisista alueista pidetään kiinteistökirjaa.

235§

Maanmittaushallituksen kappale maakirjaa säilytetään edelleen maanmittaushallituksessa. Henkikirjoittajan kappale maakirjaa on toimitettava maanmittauskonttoriin säilytettäväksi.

236§

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa ja tarpeelliset kaavat vahvistaa maanmittaushallitus.

237§

Tällä asetuksella kumotaan uusien maakirjain laatimisesta ja maakirjatutkimusten toimittamisesta 18 päivänä tammikuun 1897 annettu johtosääntö, menettelystä maanmittaustoimituksissa 26 päivänä lokakuuta 1916 annettu asetus (82/16), mikäli kuin sitä ei jakolain 352 §:n säännöksistä johtuen ole edelleen noudatettava, samana päivänä jakolaitoksen alaan kuuluvista toimituksista kruununtiloilla annettu asetus (82/16), mainittuna päivänä annettu asetus maanjako-oikeuksista (82/16), maanmittaustoimituksissa noudatettavista ohjeista 7 päivänä marraskuuta 1916 annettu senaatin päätös (82/16), sikäli kuin sitä ei jakolain 352 §:n säännöksistä johtuen ole edelleen noudatettava, maanjako-oikeuksien ohjesäännöstä samana päivänä annettu senaatin päätös (82/16), 6 päivänä heinäkuuta 1928 annetun valtioneuvoston päätöksen, sisältävä maanmittaushallinnon johtosäännön (239/28), 38 §:n 1 momentti sekä 39 ja 6i §:t, maatilojen yhdistämistä koskevain asiain käsittelyjärjestykseni muuttamisesta 20 päivänä huhtikuuta 1929 annettu asetus (157/29), maatalousministeriössä säilytettyjen maakirjojen siirtämisestä maanmittaushallituksen hoitoon samana päivänä annettu asetus (153/29), tilojen verollepanoa koskevain asiain käsittelyjärjestyksen muuttamisesta mainittuna päivänä annettu asetus (156/29), tilan maanluontoa, nimiä ja numeroita koskevain asiain käsittelyjärjestyksestä 30 päivänä tammikuuta 1931 annettu asetus (52/31) sekä lohkomistoimitusten käsittelyjärjestyksen muuttamisesta annetun lain soveltamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1933 annettu asetus (109/33), sikäli kuin se koskee muita kuin vuokra-alueiden lunastamislainsäädännön mukaan muodostettavia tiloja käsittäviä lohkomisia.

238§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1953.

Helsingissä 28. päivänä marraskuuta 1952

Tasavallan Presidentti
J. K. Paasikivi

Maatalousministeri
Martti Miettunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.