950/1947

Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1947.

Laki edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 1 ja 4 § näin kuuluviksi:

1 §.

Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä on kaksisataakahdeksankymmentäkaksituhatta markkaa. Milloin palkkio suoritetaan päiväpalkkiona, sen määrä on seitsemänsataakahdeksankymmentä markkaa.

Edustajalla, jonka asunto on kauempana kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan päässä Helsingin päärautatieasemalta, on lisäksi oikeus saada päivä rahaa kaksisataa markkaa päivässä valtiopäivien koossaoloajalta sekä jokaiselta päivältä. minkä hän on tarvinnut matkustaaakseen valtiopäiville ja valtiopäivilta takaisin.

Jos valtion viran ja toimen haltijain palkkausta tarkistetaan voimassa olevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin nousun tai laskun johdosta, on 1 ja 2 momentissa säädettyjä palkkioita ja päivärahaa korotettava tai alennettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. Vuosipalkkio tasoitetaan tällöin lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen, sekä päiväpalkkio ja päiväraha lähinnä korkeampaan kymmenlukuun, kuitenkin siten, että päiväpalkkio ei saa nousta suuremmaksi kuin tasoitetun vuosipalkkion kolmassadaskuudeskymmenesosa.

Sen ohessa on eduskunnan puhemiehellä ja varapuhemiehillä sekä muilla edustajilla oikeus saada vapaalippu valtionrautateillä, puhemiehellä ja varapuhemiehillä ensimmäisessä luokassa toimikautensa ajaksi sekä muilla edustajilla toisessa luokassa edustajantoimensa ajaksi.

4 §.

Valtiovarainvaliokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan jäsen, joka on ottanut osaa valiokunnan kokoukseen valtiopäivien keskeydyttyä tai päätyttyä, saakoon vuotuisen palkkionsa lisäksi palkkiota siltä ajalta, minkä valiokunnan työ on kestänyt ja minkä hän sitä varten tehtäviin matkoihin on käyttänyt. Palkkio on tällöin puolet 1 §:ssä säädetystä päiväpalkkiosta.

Saman palkkion saakoot valtiopäiväjärjestyksen 85 §:ssä mainitut tarkistajat heidän valtiopäivien keskeydyttyä tai päätyttyä suorittamaansa työhön ja sitä varten tekemiinsä matkoihin käyttämältään ajalta. Vaalikauden päätyttyä olkoon tarkistajain palkkio siltä ajalta, jona he 2 §:n mukaisesti eivät saa palkkiota, 1 §:ssä säädetty päiväpalkkio.

Niiltä päiviltä, joilta 1 ja 2 momentissa mainittu palkkio suoritetaan, saa 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu edustaja samoin kuin tarkistaja, jonka asunto on kauempana kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan päässä Helsingin päärautatieasemalta, myös 1 §:ssä säädetyn päivärahan.


Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 1947 lukien, kuitenkin siten, että 1 §:11 3 momentti on noudatettavana vain niin kauan, kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleinen tarkistus voimassa olevien säännösten mukaan toimitetaan virallisen elinkustannusindeksin perusteella.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1947.

Tasavallan Presidentti
J. K. PAASIKIVI.

Oikeusministeri
Eino Pekkala.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.