683/1945

Annettu Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1945.

Laki rakentamisesta maaseudulla.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku.

Lain soveltamisala ja rakennusviranomaiset.

1 §.

Rakennettaessa maalaiskunnassa on, huomioon ottaen mitä rakentamisesta muutoin on erikseen säädetty, noudatettava tämän lain säännöksiä.

Mikäli maalaiskunnassa on saatettu voimaan asemakaavalakiin perustuva rakennustoimen järjestely, on silä noudatettava.

2 §.

Tässä laissa tarkoitetun rakennustoimen ylin johto ja valvonta on sisäasiainministeriön asiana.

Lain toimeenpanoa valvovat lääninhallitukset, käyttäen apunaan lääninrakennustarkastajia.

Jokaisessa maalaiskunnassa tulee olla rakennuslautakunta.

3 §.

Rakennuslautakunta valvoo tämän lain tarkoittamaa rakennustoimintaa, huolehtii kunnan rakennusten rakentamisesta ja hoidosta sekä antaa tarvittaessa neuvoja ja ohjausta kunnan alueelle rakennettaessa.

Rakennuslautakunnan tulee tarpeen mukaan olla yhteistoiminnassa sellaisten valtion ja kunnan viranomaisten sekä järjestöjen kanssa, joiden toiminnalla on yhteyttä rakennustoimeen.

4 §

Rakennuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä, jotka kaikki, samoin kuin varamiehen kullekin, kunnanvaltuusto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli mahdollista rakennustoimeen perehtyneistä henkilöistä.

Muutoin rakennuslautakunnasta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä kunnallislautakunnasta on säädetty.

2 luku.

Rakennuspaikka jo rakennusten sijoitus.

5 §.

Rakennuspaikan (tontin) tulee olla riittävän suuri ja tarkoitukseen muuten sovelias.

6 §.

Rakennukset on sijoitettava sopivan välimatkan päähän toisistaan ja rakennuspaikan rajoista sekä naapurin maasta ja rakennuksista, noudattaen, mitä näistä on erikseen säädetty taikka tämän lain nojalla muutoin määrätään.

Rakennusta älköön rakennettako 12 metriä lähemmäksi maantietä eikä 7 metriä lähemmäksi muuta yleistä tietä, kummassakin tapauksessa luettuna tien keskiviivasta.

3 luku.

Rakennustapa.

7 §.

Rakennus on rakennettava tarkoitustaan vastaavaksi, niin että se lujuuteen, terveellisyyteen, tulenvarmuuteen ja kauneuteen nähden tyydyttää kohtuulliset vaatimukset.

8 §.

Asuinrakennusta rakennettaessa on otettava huomioon:

että rakennuksen perustus on' luja ja liikkumaton sekä rakennuksen jalusta (kivijalka) umpinainen;

että rakennuksen katto ja ulkoseinät ovat rakenteeltaan kyllin lujat ja ilmaston vaihteluja kestävät;

että asuinhuoneen lattiaa ei saa rakentaa maanpinnan alapuolelle ja että lattiarakenteen tulee olla lämpimänpitävä;

että jatkuvasti asuntona käytetyssä rakennuksessa ikkunat ovat lämpimänpitävät, antavat riittävästi valoa ja tekevät tuuletuksen mahdolliseksi; sekä

että huoneiston ja yksityisten huoneiden pinta-ala sekä huonekorkeus eivät aiheuta terveydellisiä haittoja.

9 §.

Asuinrakennusta ei saa rakentaa kahta kerrosta korkeammaksi, ellei sen seiniä tehdä palonkestävästä aineesta. Sellaisen kaksikerroksisen talon ullakolle, jonka seinät eivät ole palonkestäviä, ei saa järjestää asuinhuoneita.

10 §.

Mitä tässä laissa on säädetty tai sen nojalla määrätään asuinrakennuksista, asuinhuoneistoista ja asuinhuoneista, on soveltuvin osin noudatettava rakennukseen nähden, joka sisältää työ-, liike-, tehdas- tai muita sellaisia huoneistoja, joissa ihmisiä oleskelee melkoisen osan päivästä.

4 luku.

Tulisijat.

11 §.

Tulisijat savuhormeineen ja palomuureineen sekä näihin välittömästi liittyvät rakennuksen osat on niin rakennettava, etteivät ne aiheuta palovaaraa.

5 luku.

Rakennuslupa.

12 §.

Ennen kuin uudisrakennusta ryhdytään rakentamaan, on siihen saatava rakennuslautakunnan lupa. Rakennuslupaa ei kuitenkaan vaadita talousrakennukseen, jota ei lämmitetä, eikä muuhun siihen verrattavaan pienempään rakennukseen, mikäli ei ole kysymys yleisen tien tai asumusryhmän lähettyville rakennettavasta rakennuksesta.

13 §.

Uudisrakennukseksi on katsottava, paitsi kokonaan uuden rakennuksen rakentamista, myös lisärakennus sekä rakennuksen korotus ja uudestaan rakentaminen, rakennuksen sisustaminen kokonaan tai osaksi olennaisesti toisin kuin ennen sekä muut senlaatuiset rakenteelliset muutokset, jotka ovat uudestaan rakentamiseen verrattavat.

14 §.

Rakennuslupahakemusta käsitellessään tulee rakennuslautakunnan, suoritettuaan tarpeen vaatiessa rakennuspaikan katselmuksen, tutkia, täyttääkö rakennettavaksi suunniteltu rakennus tämän lain ja muut rakentamisesta voimassa olevat säännökset, sekä myöntäessään luvan päätökseensä ottaa ne ehdot ja muut määräykset, joita rakennusta rakennettaessa on noudatettava.

6 luku.

Erinäisiä säännöksiä.

15 §.

Rakennuslautakunta voi, milloin siihen on erityistä aihetta, yksityistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän lain 8 §:n umpinaista jalustaa ja lattian sijoitusta koskevista säännöksistä.

Mikäli erikoiset olosuhteet vaativat poikettaviksi 6 §:n 2 momentin säännöksistä, voi lääninhallitus, ellei paloturvallisuutta tai liikenteen vaatimuksia sen kautta vaaranneta, myöntää niistä lievennyksiä. Niin ikään voi lääninhallitus, liikenteen sitä erityisesti vaatiessa, pitentää sanotussa lainkohdassa määrättyjä välimatkoja, kuitenkin enintään 5 metrillä.

16 §.

Rakennukset on ympäristöineen pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä tai rumennusta sekä ettei tulenvarmuutta tai rakennuksen kestävyyttä saateta vaaranalaiseksi.

17 §.

Tämän lain säännökset eivät koske jo olemassa olevia rakennuksia, mutta voi lääninhallitus, mikäli sellainen rakennus on omiaan tuottamaan palovaaraa taikka terveellisyyden tai kestävyyden kannalta on vaarallinen, rakennuslautakunnan esityksestä määrätä rakennuksen purettavaksi tai korjattavaksi.

18 §.

Niistä menoista, jotka kunnalle aiheutuvat rakennuslautakunnan tämän lain mukaisesta toiminnasta, suorittaa valtio puolet.

19 §.

Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka niihin perustuvia viranomaisten määräyksiä, rangaistakoon, ellei muualla ole ankarampaa rangaistusta säädetty, sakolla tai, milloin asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi.

Syytettä edellä mainitusta rikkomuksesta ajetaan yleisessä tuomioistuimessa.

20 §.

Joka tuomioistuimen lainvoiman saaneella päätöksellä on havaittu syypääksi 19 §:ssä mainittuun rikkomukseen, on velvollinen, mikäli rakennuslautakunta harkitsee tarpeelliseksi niin määrätä, lautakunnan asettamassa määräajassa poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn.

Jos joku ilaiminlyö rakennuslautakunnan 1 momenttiin perustuvan määräyksen noudattamisen, velvoittakoon lääninhallitus hänet siihen uhkasakolla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty hänen kustannuksellaan toimitetaan.

Niskoittelevan puolesta suoritetun työn kustannukset maksettakoon etukäteen kunnan varoista, ja voidaan ne sitten asianomaiselta ulosottaa siinä järjestyksessä, kuin yleisten ulostekojen ulosottamisesta on säädetty.

21 §.

Jos rakennustyöhön ryhdytään ilman asianomaista lupaa tai jos työ suoritetaan vastoin rakennusviranomaisten määräyksiä, voi rakennuslautakunta sopivalla toimenpiteellä väliaikaisesti keskeyttää rakennustyön.

Edellä 1 momentissa mainitussa tapauksessa rakennusviranomaisella on tarpeen vaatiessa oikeus saada poliisiviranomaisilta virka-apua.

22 §.

Rakennuslautakunnan tämän lain nojalla antamasta päätöksestä voidaan valittaa lääninhallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kuin valittaja on päätöksestä saanut tiedon.

Lääninhallituksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa valituksella, joka on sinne 30 päivän kuluessa tiedon saamisesta annettava.

23 §.

Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta ja toimeenpanosta annetaan asetuksella.

24 §.

Tämä laki tulee voimaan maaliskuun 1 päivänä 1946. Sillä kumotaan eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain 6 § ja 3 päiväna toukokuuta 1927 annetun tielain 9 §:n 1 momentti, sikäli kuin se koskee tulisijan rakentamista. Kunnanvaltuustojen tulee valita rakennuslautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet sekä varajäsenet niin hyvissä ajoin, että siten asetettu lautakunta voi lain voimaan tullessa ryhtyä toimeensa.

Helsingissä 6 päivänä heinäikuutta, 1945.

Tasavallan Presidentti
MANNERHEIM.

Sisäiasiainministeri
Yrjö Leino.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.