747/1942

Annettu Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1942

Asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta

Pääministerin esittelystä perustetaan Suomen Leijonan ritarikunta ja vahvistetaan sille seuraava ohjesääntö:

1 §

Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista. Niitä voidaan antaa myös ulkomaalaisille.

2 §

Ritarikunnan suurmestarina on tasavallan presidentti, joka yksin on oikeutettu antamaan sen kunniamerkkejä.

3 §

Suomen Leijonan ritarikunnassa on seuraavat luokat:

Suurristin komentaja,

1 luokan komentaja,

Komentaja,

1 luokan ritari ja

Ritari.

Lisäksi on perustettu Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi.

4 §

Tunnustukseksi sodanaikaisista sotilaallisista ansioista voidaan ritarikunnan kunniamerkki antaa miekkoineen.

5 §

Suurristin komentajan kunniamerkkinä on ritarikuntaristi ja rintatähti.

Ritarikuntaristi on kultakehykseen valettu valkoinen emaljiristi, jonka sekä korkeus että leveys on 54 mm. Keskustassa on kultainen leijona kultakehykseen valetulla punaemaljisella kohopyöriöllä. Ristiä kannetaan 110 mm levyisessä, oikean olan yli vasemmalle kupeelle kulkevassa tummanpunaisessa ritarikuntanauhassa. Hengelliseen säätyyn kuuluvat komentajat kantavat ristiä yhtä leveässä, kummankin olan yli kulkevassa ritarikuntanauhassa.

Rintatähti, jota kannetaan rinnan vasemmalla puolella, on hopeinen viisikärkinen ritarikuntatähti, jossa etäisyys keskipisteestä kärkiin on 44 mm. Keskustassa on kultainen leijona kultakehykseen valetulla punaemaljisella kohopyöriöllä. Tähden kärkien välisissä kulmissa on kolme kultaista sädettä.

6 §

1 luokan komentajan kunniamerkkinä on niinikään ritarikuntaristi ja rintatähti.

Ritarikuntaristiä, joka muuten on samanlainen kuin suurristin komentajan paitsi että sen korkeus ja leveys on 49 mm, kannetaan 52 mm levyisessä kauluksen ympäri kulkevassa ritarikuntanauhassa.

Rintatähteä, joka muuten on samanlainen kuin suurristini komentajan paitsi että etäisyys keskipisteestä kärkiin on 41 mm ja että kärkien väliset kulmat, joissa ei ole kultaisia säteitä, ovat syvemmät kuin suurristissä, kannetaan niinikään rinnan vasemmalla puolella.

7 §

Komentajan kunniamerkkinä on samanlainen ritarikuntaristi kuin 1 luokan komentajalla.

8 §

1 luokan ritarin kunniamerkkinä on rinnan vasemmalla puolella 32 mm levyisessä ritarikuntanauhassa kannettava ritarikuntaristi, joka on samanlainen kuin korkeampiin luokkiin kuuluvilla, mutta jonka korkeus ja leveys on 40 mm. Nauhaan kiinnitetään samanvärinen pyöreä ruusuke, jonka halkaisija on 27 mm.

9 §

Ritarin kunniamerkkinä on samanlainen ritarikuntaristi, joka on yhtä suuri kuin 1 luokan ritarin, mutta valettu hopeaan ja jonka nauhaan ei kiinnitetä ruusuketta.

10 §

Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi on ritarimerkin suuruinen ja sen tavoin kannettava hopearisti. Keskustassa on ritarikuntaristiin kuuluva emaljinen kohopyöriö kultaisine leijonineen.

11 §

Korkeamman luokan kunniamerkin saanut ei enää käytä alempaa, jollei tätä ole annettu miekkoineen.

12 §

Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkiä kannetaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan vastaavan luokan kunniamerkin jälkeen.

13 §

Ritarikunnan asioita hoitaa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan hallitus, jota tästä lähtien sanotaan Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnan hallitukseksi.

14 §

Kunniamerkin saaneelle annetaan siihen kuuluva kunniakirja, josta kaikkien kotimaisten komentajain ja ritarien on suoritettava ritarikunnan hallituksen vahvistama lunastus mikäli kunniamerkkiä ei ole annettu miekkoineen.

Ulkomaalaisille annetaan kunniamerkki kunniakirjoineen lunastuksetta, mutta on kunniamerkki asianomaisen kuoltua tai saatua saman ritarikunnan korkeamman luokan kunniamerkin palautettava ritarikunnan hallitukselle mikäli kunniamerkkiä ei ole annettu miekkoineen.

15 §

Ritarikunnan hallitukseen kuuluu suurmestarin lisäksi ritarikunnan kansleri ja varakansleri sekä ainakin neljä jäsentä, jotka kaikki suurmestari nimittää.

16 §

Milloin suurmestari ei itse halua sitä tehdä, toimii ritarikunnan hallituksen kokouksessa puheenjohtajana kansleri tai hänen estyneenä ollessaan varakansleri.

17 §

Ritarikunnan hallitus kokoontuu suurmestarin tai kanslerin kutsusta ja vahvistaa toimintaansa varten tarpeelliset määräykset.

18 §

Ritarikunnan virkamiehinä on rahastonhoitaja ja kaksi sihteeriä, jotka kaikki suurmestari nimittää. Ritarikunnan hallitus vahvistaa heidän toimintaansa varten tarpeelliset tarkemmat ohjeet.

19 §

Suurmestari voi julistaa annetun kunniamerkin menetetyksi.

20 §

Ritarikunnan sinetissä on kuvattuna sen arvomerkit.

21 §

Ritarikunnan juhlapäivä on joulukuun 6 päivä.

Helsingissä 11 syyskuuta 1942

Tasavallan Presidentti
RISTO RYTI

Pääministeri
J. W. Rangell

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.