228/1929

Annettu Helsingissä 13. päivänä kesäkuuta 1929

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, valtuutuksesta varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin ja sellaisten oikeustointen pätemättömyydestä seuraavaa:

1 luku

Sopimuksen tekeminen.

Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle, ja ovat muuten voimassaa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.

Jos tarjouksen tekijä on pannut vastauksen antamista varten määräajan, on hänen katsottava määränneen, että vastauksen tulee siinä ajassa saapua hänelle.

Jos kirjeessä tai sähkösanomassa, jossa tarjous on tehty, on pantu vastauksen antamista varten määräaika, luettakoon se siitä päivästä, jona kirje on päivätty, sitä päivää lukuunottamatta, taikka siitä päivän ajasta, jolloin sähkösanoma on annettu lähettämispaikkakunnan lennätintoimistoon tarjouksen saajalle toimitettavaksi. Milloin kirjeestä puuttuu päiväys, on se katsottava. päivätyksi postileiman osoittamana päivänä.

Suullisesti tehtyyn tarjoukseen on, jos se hyväksytään, heti annettava vastaus, ellei ole varattu aikaa sen antamiseen; jos vastausta ei heti anneta, katsotaan tarjous hylätyksi.

Jos tarjous on tehty kirjeessä, sähkösanomassa tai muuten siten, ettei vastausta ole voitu heti saada, eikä määräaikaa ole pantu vastauksen antamista varten, tulee hyväksyvän vastauksen saapua tarjouksen tekijälle siinä ajassa, jonka hän tarjouksen tehdessään kohtuudella on voinut laskea vastauksen antamiseen menevän. Tätä aikaa laskiessaan olkoon tarjouksen tekijä, ellei asianhaaroista muuta johdu, oikeutettu edellyttämään, että tarjous tulee perille oikeassa ajassa sekä että vastaus lähetetään viipymättä sen jälkeen, kun tarjouksen saajalla on ollut kohtuullinen miettimisaika, ja ettei vastaus matkalla viivästy; jos tarjous on tehty sähköteitse tai muulla tavalla, josta on käynyt ilmi, että tarjouksen tekijä on tahtonut saada pikaisen vastauksen, olkoon tarjouksen tekijä myös oikeutettu edellyttämään, että vastaus lähetetään samalla tavalla tai muuten saapuu hänelle yhtä aikaisin.

Hyväksyvä vastaus, joka on liian myöhään saapunut tarjouksen tekijälle, katsottakoon uudeksi, vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi.

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan ole sovellettava, jos vastauksen lähettäjä on olettanut vastauksen tulleen oikeassa ajassa perille, ja vastauksen saajan on täytynyt tämä käsittää. Sellaisessa tapauksessa on vastauksen saajan, ellei hän tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä siitä ilmoitettava vastauksen lähettäjälle; jos hän ei sitä tee, katsotaan sopimus syntyneeksi vastauksen antamisen kautta.

Jos tarjous hylätään, olkoon se rauennut vaikka aika, jonka se muuten olisi ollut voimassa, ei ole mennyt umpeen.

Vastaus, jossa tarjous sanotaan hyväksytyksi, mutta joka siihen tehdyn lisäyksen, rajoituksen tai ehdon johdosta ei vastaa tarjousta, katsottakoon kieltäväksi vastaukseksi, johon liittyy uusi tarjous.

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan ole sovellettava, jos vastauksen antaja on pitänyt vastausta tarjousta vastaavana, ja tarjouksen tekijän on täytynyt tämä käsittää. Sellaisessa tapauksessa on tarjouksen tekijän, ellei hän tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä; jos hän ei sitä tee, katsottakoon vastauksen sisällyksen mukainen sopimus syntyneeksi.

Tarjous tai vastaus, joka peruutetaan, ei ole sitova, jos peruutus saapuu sille, jolle tarjous on tehty tai vastaus annettu, ennenkuin hän on ottanut selon tarjouksesta tai vastauksesta tahi samaan aikaan, kuin tämä tapahtuu.

Jos se, joka on tehnyt tarjouksen, on ilmoittanut, ettei hän vaadi siihen nimenomaista vastausta, tai jos asianhaarat osoittavat, ettei hän sitä odota, olkoon tarjouksen saaja kuitenkin velvollinen kysyttäessä ilmoittamaan, hyväksyykö hän tarjouksen; jos hän ei sitä ilmoita, katsotaan tarjous rauenneeksi.

Huutokaupassa tehty tarjous sitoo tarjouksen tekijää siihen saakka, kun huutokauppa on päättynyt sen esineen kohdalta, jota huuto koskee, tai on tehty korkeampi tarjous, jota ei heti ole hylätty. Korkeimman tarjouksen tekijällä on, ellei myyjä ole pidättänyt itselleen miettimisaikaa vastauksen antamista varten, oikeus heti saada tietää, hyväksytäänkö hänen tarjouksensa vai ei. Jos on ilmoitettu, että esine joka tapauksessa myydään, ja joku muu kuin myyjä itse on tehnyt korkeimman tarjouksen, on kauppa tehtävä hänen kanssaan; jos kaksi tai useammat ovat tehneet saman korkeimman tarjouksen, on myyjällä oikeus valita, minkä näistä tarjouksista hän hyväksy.

Jos huutokauppa tapahtuu laskuhuudoin, sovellettakoon alempaan tai alimpaan tarjoukseen vastaavasti, mitä 1 momentissa on korkeammasta tai korkeimmasta tarjouksesta säädetty.

2 luku

Valtuutus.

10§

Joka on valtuuttanut toisen tekemään sopimuksia tai muita oikeustoimia, tulee suhteessaan kolmanteen henkilöön välittömästi oikeutetuksi ja velvoitetuksi oikeustoimen perusteella, jonka valtuutettu valtuutuksen rajoissa tekee valtuuttajan nimessä.

Milloin jollakin toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kelpoisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia.

11§

Jos valtuutettu tehdessään oikeustoimen on toiminut vastoin valtuuttajan hänelle antamia ohjeita, ei oikeustoimi sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa.

Milloin valtuutus perustuu vain valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon, ei oikeustoimi, jonka valtuutettu on tehnyt toimivaltansa ylittäen, sido valtuuttajaa, vaikkakin kolmas henkilö oli vilpittömässä mielessä.

12§

Valtuuttajan erityisellä tiedonannolla kolmannelle henkilölle ilmoittama valtuutus on peruutettu, kun valtuuttajan erityinen tiedonanto, ettei valtuutus enää ole voimassa, on saapunut hänelle.

13§

Valtuuttajan sanomalehdessä julkaisema valtuutus peruutetaan ilmoittamalla siitä samassa lehdessä. Muuten julkisesti tiedotettu valtuutus peruutetaan saattamalla peruutus julkisuuteen samalla tavoin kuin valtuutuksesta on ilmoitettu.

Jos valtuutusta ei voida peruuttaa sillä taivoin, kuin 1 momentissa on sanottu, on peruutus annettava tiedoksi muulla yhtä tehokkaalla tavalla. Valtuuttaja on oikeutettu pyynnöstään 17 §:ssä mainitulta viranomaiselta saamaan osoituksen, miten hänen on sellaisessa tapauksessa meneteltävä.

14§

Valtuutus, josta puhutaan 10 §:n 2 momentissa, peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä toimesta tai muusta asemasta, johon hänen valtuutuksensa on perustunut.

15§

Valtuutus, joka perustuu asiakirjaan, joka on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle henkilölle esitettäväksi, peruutetaan siten, että valtuuttaja ottaa takaisin tai hävityttää valtuuttamisasiakirjan.

Valtuutettu on velvollinen valtuuttajan pyynnöstä palauttamaan valtuuttamisasiakirjan.

16§

Jos useammat 12―15 §§:ssä olevista säännöksistä, kukin erikseen, soveltuvat samaan valtuutukseen, on niitä kaikkia noudatettava kolmas henkilö, jolle valtuutuksen peruutus on ilmoitettu 12 §:ssä mainitulla tavalla, ei kuitenkaan ole oikeutettu vetoamaan siihen, ettei valtuutusta ole muulla tavalla peruutettu.

17§

Jos valtuuttaja saattaa todennäköiseksi, että valtuuttamisasiakirja on kadonnut tai ettei hän muusta syystä viipymättä voi saada sitä takaisin, voidaan asiakirja julistaa tehottomaksi.

Hakemus valtuuttamisasiakirjan tehottomaksi julistamisesta tehdään sen paikkakunnan ulosotonhaltijalle, jossa lainhakumenettely hakijaa vastaan voidaan panna vireille. Jos hakemukseen suostutaan, antakoon ulosotonhaltija kuulutuksen, että asiakirja tulee tehottomaksi määräajan kuluttua, joka voidaan panna enintään neljäksitoista päiväksi siitä, kun kuulutus on julkaistu virallisissa sanomalehdissä. Ulosotonhaltija voi myös määrätä, että kuulutus on julkaistava, kerran tai useammin, muussa sanomalehdessä, ennenkuin se julkaistaan virallisissa sanomalehdissä. Kuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdissä huolehtikoon hakija. Muutoin noudatettakoon tällaisessa asiassa soveltuvilta kohdin, mitä lainhakuansiosta on säädetty.

18§

Valtuutus, joka perustuu vain valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon, on peruutettu, kun valtuuttajan tiedonanto, ettei valtuutus enää ole voimassa, on saapunut valtuutetulle.

19§

Jos valtuuttajalla on erityinen aihe epäillä, että valtuutettu, valtuutuksen peruutuksesta tai valtuuttamisasiakirjan tehottomaksi julistamisesta huolimatta, tulee valtuutuksen perusteella tekemään oikeustoimen henkilön kanssa, jonka ei voida olettaa tietäneen valtuutuksen lakkaamisesta, on valtuuttaja velvollinen, mikäli on mahdollista, ilmoittamaan tälle, ettei valtuutus enää ole voimassa. Jos valtuuttaja ei sitä tee ja jos se, jonka kanssa oikeustoimi tehtiin, on vilpittömässä mielessä, älköön valtuuttaja suhteessaan tähän vedotko valtuutuksen lakkaamiseen.

20§

Milloin valtuuttaja, saattamatta 12―18 §:ssä säädetyllä tavalla valtuutusta päättymään, on kieltänyt valtuutettua käyttämästä valtuutusta tai muuten ilmaissut tahtovansa, ettei valtuutus enää ole voimassa, ei valtuutetun tekemä oikeustoimi sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää mainitusta seikasta.

21§

Jos valtuuttaja kuolee, olkoon valtuutus kuitenkin voimassa, ellei erityisistä asianhaaroista johdu, että sen tulee olla rauennut. Vaikkakin sellaisia asianhaaroja on olemassa, sitoo oikeustoimi, jonka valtuutettu tekee, kuitenkin Kuolinpesää, jos kolmas henkilö ei tietänyt eikä voida katsoa hänen pitäneen tietää kuolintapausta ja sen merkityksestä valtuutetun kelpoisuuteen nähden tehdä oikeustoimi; jos valtuutus on sellainen, josta 18 §:ssä puhutaan, on oikeustoimen pätevyyden edellytyksenä, ettei valtuutettukaan oikeustointa tehdessään kuolintapauksesta ja sen edellämainitusta merkityksestä tietänyt, eikä voida katsoa hänen pitäneen siitä tietää.

Milloin kuolleen omaisuus luovutetaan konkurssiin, älköön oikeustoimella, joka sen mukaan, kuin 1 momentissa on sanottu. sitoo kuolinpesää, olko velkojia vastaan muuta vaikutusta, kuin sillä olisi ollut, jos kuolinpesän osakkaat olivat sen tehneet.

22§

Jos valtuuttaja julistetaan holhottavaksi, älköön valtuutetun tekemällä oikeustoimella olko muuta vaikutusta, kuin sillä olisi ollut, jos valtuuttaja olisi itse sen tehnyt.

23§

Milloin valtuuttajan omaisuus luovutetaan konkurssiin, ei valtuutetun sen jälkeen tekemä oikeustoimi sido konkurssipesää.

24§

Jos valtuuttaja julistetaan holhottavaksi tai hänen omaisuutensa luovutetaan konkurssiin, olkoon valtuutettu, kunnes holhooja tai konkurssipesän hoitajat voivat ryhtyä tarpeellisiin toimiin, oikeutettu valtuutuksen perusteella tekemään sellaisia oikeustoimia, jotka ovat tarpeen holhotin tai konkurssipesän turvaamiseksi vahingolta.

25§

Joka esiintyy toisen valtuutetun voimatta näyttää, että hän on toiminut valtuutuksen mukaan tai että valtuuttajaksi ilmoitettu henkilö on oikeustoimen hyväksynyt tahi että se muuten sitoo tätä, on velvollinen korvaamaan kolmannelle henkilölle vahingon, jonka tämä kärsii sen johdosta, ettei oikeustoimi sido valtuuttajaksi ilmoitettua henkilöä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan ole sovellettava, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei valtuutusta ollut tahi että se ylitettiin, eikä myöskään, jos valtuutettuna esiintynyt toimi valtuutuksen perusteella, joka oli pätemätön jostakin erityisestä, hänelle tuntemattomasta syystä, mistä kolmas henkilö ei myöskään voinut kohtuudella olettaa hänen tietäneen.

26§

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty valtuutuksesta oikeustoimien tekemiseen, on vastaavasti sovellettava valtuutukseen edustaa valtuuttajaa hänen kohdistuvissa oikeustoimissa.

27§

Sellaisen prokuran peruuttamisesta, joka on ilmoitettu kaupparekisteriin, on noudatettava kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta 2 päivänä toukokuuta 1895 annetun asetuksen 8 ja 31 §:n säännöksiä. Jos peruuttaminen on merkitty kaupparekisteriin ja asianmukaisesti kuulutettu, ei toiminimen haltijan tarvitse muulla tavalla peruuttaa valtuutusta.

Kiinteän omaisuuden myymistä, vaihtamista tai panttaamista varten annetun valtuutuksen muodosta olkoon voimassa, mitä maakaaren 10 luvun 1 §§:ssä säädetään. Jos sellainen valtuutus on peruutettu tai julistettu tehottomaksi sillä tavalla, kuin 15 ja 17 §:ssä sanotaan, olkoon se ilman vaikutusta.

Tämän luvun säännöksillä, ettei valtuutetun tekemä oikeustoimi eräissä tapauksissa sido valtuuttajaa, ei muuteta kauppakaaren 18 luvun 3 § säännöstä sen seikan vaikutuksesta, että valtuuttajan hyödyksi on tullut, mitä sellaisen oikeustoimen perusteella on saatu.

3 luku

Oikeiestointen pätemättömyys.

28§

Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta.

Jos pakkoa on käyttänyt toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja jos tämä oli vilpittömässä mielessä, tulee pakon alaiseksi joutuneen kuitenkin, jos hän tahtoo suhteessaan tähän vedota pakkoon, sittenkuin pakko on lakannut, ilman aiheetonta viivytystä tästä ilmoittaa hänelle, uhalla että oikeustoimi muuten tulee päteväksi.

29§

Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on toisen oikeudenvastaisesti pakottanut käyttämättä sellaista pakkoa, josta 28 §:ssä puhutaan, ei sido pakotettua, jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on itse tätä pakkoa käyttänyt, taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen pakottanut.

30§

Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.

31§

Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

Sama olkoon laki, jos 1 momentissa mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää.

Pelastuspalkkiota koskevista sopimuksista on voimassa, mitä 17 päivänä helmikuuta 1923 alusten yhteentörmäyksestä johtuvasta vahingosta sekä pelastuspalkkiosta annetussa laissa on säädetty.

32§

Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei taidonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.

Jos tahdonilmaisu, joka toimitetaan perille sähköteitse tai suullisesti lähettiä käyttäen, on sähköttämisessä tapahtuneen virheen tai lähetin virheellisesti toimittaman esittämisen johdosta sisällykseltään muuttunut, ei tahdonilmaisu sellaisena, kuin se on tullut perille, sido lähettäjää, vaikkakin vastaanottaja oli vilpittömässä mielessä. Lähettäjä olkoon kuitenkin, jos hän, saatuaan tiedon sisällyksen muuttumisesta, haluaa, että tahdonilmaisu ei enää olisi voimassa, velvollinen ilman aiheetonta viivytystä ilmoittamaan siitä vastaanottajalle; jos hän ei sitä tee, ja vastaanottaja oli vilpittömässä mielessä, on tahdonilmaisu sitova sellaisena, kuin se on tullut perille.

33§

Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnan vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

34§

Jos on tehty valeasiakirja, ja se, jolla asiakirjan sisällyksen mukaan on saamis- tai muu oikeus, on tämän oikeuden siirtänyt toiselle, olkoon se, jolle oikeus on siirretty, oikeutettu saattamaan oikeuden voimaan, jos hän sen saadessaan oli vilpittömässä mielessä.

35§

Sitä, joka on allekirjoittanut haltijalle asetetun tai muunlaisen juoksevan velkakirjan tahi muun sellaisen asiakirjan, sitoo asiakirja, vaikkakin se on hänen tahtomattaan joutunut pois hänen hallustaan, milloin asiakirjan on siirron perusteella saanut joku, joka sen saadessaan oli vilpittömässä mielessä.

Jos rahan vastaanottamisesta kirjoitettu kuitti on ilman velkojan tahtoa joutunut pois hänen hallustaan, on siitä huolimatta maksu, jonka velallinen velan eräännyttyä vilpittömässä mielessä kuitin saadessaan suorittaa, pätevä velkojaa kohtaan.

36§

Rahassa tai muussa määrätty sopimussakko, jonka joku on sitoutunut suorittamaan siinä tapauksessa, että hän ei täyttäisi jotakin hänelle kuuluvaa velvoitusta tahi että hän muuten tekisi tai jättäisi tekemättä jotakin, voidaan alentaa kohtuuden mukaan, jos sen vaatiminen, mitä on luvattu, on ilmeisesti kohtuutonta. Tätä harkittaessa ei ole otettava huomioon vain sitä vahinkoa, jonka sitoumuksen mukaan oikeutettu mahdollisesti on kärsinyt, vaan myös se etuus, joka hänellä muuten ehkä on ollut toimen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä, niin myös muut asiassa esiintulleet seikat. Jos maksettavaksi joutunut sopimussakko on ehdoitta suoritettu, älköön sillä, joka on sitoutunut sakon suorittamaan, olko sen perusteella, mitä edellä on säädetty, oikeutta vaati mitään takaisin.

37§

Jos joku on sen varalta, että hänen tekemänsä sopimus tulisi puretuksi siitä syystä, että hän on jättänyt sopimuksen täyttämättä, sitoutunut sopimuksen purkautumisesta huolimatta suorittamaan sen, mihin hän on sitoutunut, tai sallimaan, että toinen saa pitää sen, mikä on suoritettu, on 36 §:ssä sopimussakosta olevia säännöksiä vastaavasti sovellettava.

Jos velaksiannossa tai muuten on tehty välipuhe, että velvoituksen täyttämisestä annettu pantti tai muu vakuus on menetetty, ellei velvoitusta oikein täytetä, olkoon sellainen välipuhe tehoton.

38§

Jos joku kilpailun estämiseksi on sitoutunut olemaan harjoittamatta määrätynlaista kauppaa tai muuta toimintaa tahi tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa, älköön sitoumus häntä sitoko, mikäli se aikaan ja paikkaan nähden tai muuten on ankarampi, kuin kilpailun ehkäisemiseksi on tarpeen, taikka suhteettomasti rajoittaa hänen vapauttaan ansion saantiin; viimeksimainittua seikkaa arvosteltaessa on otettava huomioon myös se etuus, mikä sitoumuksen mukaan oikeutetulla on sen täyttämisestä.

4 luku

Erinäisiä määräyksiä.

39§

Jos tämän lain mukaan sopimuksen tai muun oikeustoimen pätevyys riippuu siitä, ettei se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ole tietänyt eikä hänen voida katsoa pitäneen tietää jostakin olosuhteesta, tahi että hän muuten on ollut vilpittömässä mielessä, on huomioon otettava se, mitä hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää silloin, kun hän sai tiedon oikeustoimesta. Kuitenkin voidaan, milloin erityiset asianhaarat antavat siihen aihetta, ottaa huomioon myös mitä hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää sanotun ajan jälkeen, mutta ennenkuin oikeustoimi oli vaikuttanut määräävästi hänen toimintaansa.

40§

Jos jonkun on tämän lain mukaan tehtävä toiselle ilmoitus, uhalla että muuten sopimus katsotaan tehdyksi tai tarjous hyväksytyksi tahi oikeustoimi, jonka hän on tehnyt tai joka on tehty hänen puolestaan, tulee häntä sitovaksi, ja jos sellainen ilmoitus on jätetty postitse tai sähköteitse toimitettavaksi. perille tahi on muuten tarkoituksenmukaisesti lähetetty, ei se seikka, että ilmoitus myöhästyy tai ei tule perille, aiheuta sitä, ettei lähettäjän katsota täyttäneen ilmoitusvelvollisuuttaan.

Tarjouksen, vastauksen ja valtuutuksen peruuttamisesta olkoon voimassa, mitä 7 12 ja 18 §:ssä on säädetty.

41§

Täten kumotaan kauppakaaren 1 luvun 1 § ja muutetaan muut tämän lain vastaiset säännökset.

41§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1929.

Helsingissä 13. päivänä kesäkuuta 1929

Tasavallan Presidentti
Lauri KR. Relander

Oikeusministeri
Oiva Huttunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.