312/1922

Annettu Helsingissä 29. päivänä joulukuuta 1922

Asetus valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain täytäntöönpanosta

Oikeusministerin esittelystä säädetään täten, valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun lain 6 §:n nojalla, sanotun lain täytäntöönpanosta seuraavaa:

Pääsemistä varten muunlaiseen virkaan kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa sekä 2 ja 3 §:ssä mainitaan, vaaditaan, alempana mainittavin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista taitoa virka-alueen asujanten enemmistön kielessä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä, mutta jos virkaalue on kaksikielinen, maan toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Valtioneuvoston käännöstoimiston virkamieheltä, jonka tehtävänä on suorittaa käännöksiä jompaankumpaan maan kielistä, vaaditaan sen kielen täydellistä hallitsemista, johon hänen tulee suorittaa käännöstehtäviä, sekä sen kielen kirjallista ja suullista taitoa, josta käännös on tehtävä.

Virallisten lehtien päätoimittajalta vaaditaan Suomen kielen täydellisen hallitsemisen ohella ruotsin kielen kirjallista ja suullista taitoa.

Poikkeuksena 1 §:n säännöksistä vaaditaan alempana mainittavilta virkamiehiltä, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, virka-alueen enemmistön kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon ohella alempana määriteltävää taitoa maan toisessa kielessä:

Sisäasiainministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: sellaisen yksikielisen kaupungin poliisimestarilta, jossa on 10,000 asukasta tai enemmän, sekä Maarianhaminan poliisikomisaariolta vaaditaan maan toisen kielen suullista taitoa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: Ahvenanmaan luotsipiiripäälliköltä sekä Ahvenanmaan piirin merenkulun tarkastajalta vaaditaan toisen kielen suullinen taito; Sortanlahden valtiosatamakapteenilta ei vaadita ruotsin kielen taitoa.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa vaaditaan, jos virka-alue on yksikielinen tai virkapaikka valtionrautateillä on yksikielisellä paikkakunnalla, toisen kielen suullista taitoa; jos virka-alue on kaksikielinen, vaaditaan ekspeditöörin, ensimäisen kirjurin ja kirjurin virkoihin postilaitoksessa sekä piirikasöörin, kanavakirjurin ja kanavakirjanpitäjän virkoihin tie- ja vesirakennusten alalla toisen kielen suullista taitoa.

Maatalousministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: metsähallituksen arkistonhoitajalta ja kirjanpitäjältä, piirikuntakonttorin piirikuntakamreerilta ja piirikuntakassanhoitajalta vaaditaan ruotsin kielen ymmärtämistä, samoin myös aluekassanhoitajilta, jos alue on kaksikielinen, jota vastoin yksikielisellä alueella viimeksimainituilta ei vaadita toisen kielen taitoa; asutushallituksen rakennustoimiston apulaisen virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullista taitoa, samoin myös maanmittaushallituksen arkistonhoitajalta.

Maistraatin ja kauppalahallinnon puheenjohtajalta vaaditaan samaa kielitaitoa kuin tuomarilta.

Kunnallisneuvosmieheltä vaaditaan virka-alueen kielen suullista ja kirjallista taitoa, jos alue on yksikielinen, sekä, jos alue on kaksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä.

Merenkulkuoppilaitoksen rehtorilta, johtajalta ja opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 §:n mukaan vaaditaan valtion oppilaitosten opettajilta.

Seuraavilta virkamiehiltä vaaditaan ainoastaan maan toisen tai toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa: maanmittaushallituksen kartografilta, kartoittajalta ja topografilta, geologisen komissionin preparaattorilta ynnä muilta näihin verrattavilta määrättyjä teknillisiä toimia varten asetetuilta virkamiehiltä.

Sama olkoon voimassa vakuutusneuvoston toimihenkilöihin nähden, lukuunottamatta sen esimiestä, sihteeriä, reistraattoria ja toimimiestä.

Asianomaisen keskushallituksen tai lääninhallituksen asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava seuraavanlaatuisilta virka- ja toimihenkilöiltä: puhtaaksikirjoittajalta, laskuja kirjoitusapulaiselta, lääkintölaitoksen alaiselta ylihoitajattarelta ja ylihoitajalta sekä muulta hoitohenkilökuntaan kuuluvalta; poliisilaitoksen ylikonstaapelilta ja konstaapelilta; tullilaitoksen alaiselta rajaviskaalilta ja tulliviskaalilta, tullivartion, tullikamarin ja vartiopurren päällysmieheltä ja tullivartialta, vartiohöyrylaivan ja moottorialuksen ylipäällysmieheltä, päällysmieheltä ja tullivartialta, merenkulkulaitoksen alaisen aluksen päälliköltä, valtiolaitoksen laboratorion apulaiselta ja palvelijalta, rautateiden palvelijakunnalta, posti- ja lennätinlaitoksen kirjeenkantaja- ja palvelijakunnalta, keskus- ja lääninhallituksen alaiselta rakennusmestarilta sekä valtionlaitoksen vahtimestarilta ynnä muulta tähän verrattavalta virka- tai toimihenkilöltä.

Samaa kielitaitoa kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainitaan, on vaadittava kutsuntatoimiston piiripäälliköltä ja sihteeriltä sekä kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan puheenjohtajalta, jäseneltä ja sihteeriltä.

Upseerikoulun opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion oppilaitoksen opettajaksi pyrkivältä.

Mitä kielitaitoa vaaditaan muilta joukko-osastoissa, esikunnissa sekä sotilaallisissa virastoissa palvelevilta toimihenkilöiltä kuin mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 §:ssä mainitaan, on sotaväen päällikön ratkaistava.

Alipäällystöltä vaaditaan seuraava kielitaito:

Pääsemistä varten aliupseeriksi vaaditaan siltä, jonka tulee palvella ruotsinkielisessä joukko-osastossa suullista ja kirjallista ruotsin kielen taitoa sekä suomen kielen suullista taitoa. Muissa joukko-osastoissa vaaditaan aliupseeriksi pääsemistä varten suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa.

Alipäällystöllä tarkoitetaan tässä niitä aliupseereja, jotka sopimuksen nojalla otetaan vakinaiseen sotapalvelukseen tai asevelvollisuuttaan suorittaessaan aliupseereiksi korotetaan. Aliupseereiksi ei lueta korpraaleja.

Mitä tässä pykälässä on alipäällystön kielitaidosta sanottu, ei koske niitä, jotka tätä ennen ovat sopimuksen nojalla vakinaiseen sotapalvelukseen astuneet tai ovat asvelvollisuuttaan suorittaessaan aliupseereiksi ylennetyt.

Jos sellaiseen virkaan, johon vaaditaan yliopistollinen loppututkinto, erivapautuksen tai asetuksessa myönnetyn poikkeusoikeuden nojalla voi tulla nimitetyksi joku, joka ei ole mainitunlaista loppututkintoa suorittanut, on hänelle asetettava samat kielitaidon vaatimukset kuin kielitaidosta annettu laki säätää yliopistollisen loppututkinnon suorittaneelle.

10§

Jotta joka sijaisena voitaisiin määrätä hoitamaan virkaa, on hänelle kielitaitoon nähden asetettava samat vaatimukset kuin asianomaisen viran vakinaiselle haltialle.

11§

Valtioneuvoston asiana olkoon asianomaisen ylioikeuden tai viraston esityksestä määrätä, että eri kielten käyttämistai edellyttävät virkatehtävät ylioikeudessa tai sellaisessa virastossa, jonka virka-alue on kaksikielinen, ovat jaettavat eri henkilöiden suoritettavaksi ja tämän johdosta virkamiehelle asetettavat kielitaidon vaatimukset niin sovitettavat kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tällaisista tapauksista säädetään.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä 29. päivänä joulukuuta 1922

Tasavallan Presidentti
K. J. Ståhlberg

Oikeusministeri
Otto Åkesson

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.