265/1922

Annettu Helsingissä, 11 päivänä marraskuuta 1922.

Asetus eräistä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana

Eräistä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana säädetään, Sisäasianministerin esittelystä, seuraavaa:

§ 1

Sotilashenkilö, joka on tehnyt itsensä syypääksi sellaiseen yleisessä laissa mainittuun rikokseen, jonka johdosta vangitseminen rikoslain voimaanpanemisesta joulukuun 19 päivänä 1889 annetun asetuksen 20 ja 21 §:n nojalla on sallittu, voidaan sotilasarvoonsa katsomatta kasarmin tai sotilaspäällystön valvonnan alaisen alueen ulkopuolella poliisiviranomaisen toimesta vangita. Olkoon kuitenkin poliisiviranomainen velvollinen vangitsemisesta heti ilmoittamaan asianomaiselle komendantille tai, ellei sellaista paikkakunnalla ole, garnisoonipäällikölle. Jos vangittava sotilashenkilö on rintama- tai vartiopalveluksessa taikka suorittamassa hänelle annettua erikoistehtävää, joka ilmeisesti ei siedä viivytystä, pyytäköön poliisiviranomainen vangitsemiseen virka-apua asianomaiselta sotilaspäällystöltä, jonka tulee viipymättä luovuttaa vangittu poliisiviranomaisen huostaan. Mikäli syytä on saa poliisiviranomainen tällaisissa tapauksissa ennakolta ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin vangittavan sotilashenkilön pakenemisen ehkäisemiseksi.

Jos 1 momentissa tarkoitettu sotilashenkilö poliisiviranomaisen takaa-ajamana pakenee kasarmiin tai muulle sotilaspäällystön valvonnan alaisena olevalle alueelle, älköön poliisiviranomaista estettäkö sinne pääsemästä osottaakseen syyllisen sotilaspäällystölle, jonka asiana on luovuttaa hänet poliisiviranomaiselle.

2 §.

Sotilashenkilö, joka 1 §:ssä mainitusta rikoksesta on vangittu, on siihen saakka, kunnes tutkimus rikoksen johdosta on loppuun suoritettu, säilytettävä poliisin huostassa. Tutkimuksen päätyttyä on vangittu sotilashenkilö, jos hänet edelleen on pidettävä vangittuna, siirrettävä yleiseen vankilaan siellä säilytettäväksi kunnes hänestä toisin määrätään.

3 §.

Sotilashenkilö, joka tekee itsensä syypääksi sotaväen rikoslaissa mainittuun rikokseen, voidaan siinä tapauksessa, ettei kulkuvartiota tai sotilasviranomaista ole lähettyvillä, poliisiviranomaisen toimesta pidättää kasarmin tai sotilaspäällystön valvonnan alaisen alueen ulkopuolella, ellei hän ole rintama- tai vartiopalveluksessa tai suorittamassa erikoistehtävää, joka ei siedä viivytystä. Pidätetty on kuitenkin niin pian kuin mahdollista jätettävä paikkakunnan komendantin tai, missä sellaista ei ole, garnisoonipäällikön huostaan.

Juopuneena poliisiasemalle viety sotilashenkilö on päihtymisestä selvittyään, luovutettava sotilaspäällystön huostaan.

4 §.

Sotilashenkilö, joka on tehnyt tai joka todennäköisillä syillä epäillään tehneen itsensä syypääksi sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä 16 päivänä huhtikuuta 1920 annetun lain 33 §:n 3 momentissa mainittuun sotilasrikokseen, saatakoon päärikollisen syyllisyyden selvittämiseksi luovuttaa poliisiviranomaiselle, jonka tutkimuksen päätyttyä tulee lähettää hänet takaisin sotilasviranomaisille ja toimittaa heille jäljennös tutkimuksessa laaditusta pöytäkirjasta. Jos sotilashenkilön päällikkö katsoo sopivaksi jättää jutun yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi ja tuomittavaksi, tulee hänen siitä ilmoittaa poliisiviranomaiselle ja siirtää syyllinen yleiseen vankilaan säilytettäväksi, kunnes hänestä toisin määrätään.

5 §.

Sotilashenkilön kutsuminen kuulusteluun, jonka poliisiviranomainen toimittaa, tapahtuu kirjallisesti asianomaisen joukko-osaston päällikön välityksellä. Kirjallisessa kutsutta on lyhyesti ilmoitettava kuulustelun aika ja paikka sekä mitä asia koskee. Ellei sotilashenkilö sattuneen esteen takia voi kuulusteluun saapua, on joukko-osaston päällikön se asianomaiselle poliisiviranomaiselle hyvissä ajoin ilmoitettava mainiten syyn poisjäämiseen.

Kun sotilashenkilö kutsutaan kuulusteltavaksi, vastaamaan taikka todistajaksi yleiseen tuomioistuimeen, on hän sinne haastettava asianomaisen joukko-osaston päällikön välityksellä siinä järjestyksessä ja siinä määräajassa kuin haasteen toimittamisesta yleisessä laissa on säädetty.

6 §.

Kun sotilashenkilö poliisiviranomaisen toimesta on pidätetty sotaväen rikoslaissa mainitusta rikoksesta, on tapahtumasta laadittu poliisiraportti niin pian kuin mahdollista lähetettävä asianomaiselle sotilaspäällystölle.

Muissa sotilashenkilöitä koskevissa asioissa laadituista poliisiraporteista on pyydettäessä annettava jäljennös sotilasviranomaiselle.

7 §.

Sotaväen kutsumisesta siviiliviranomaisen avuksi niissä tapauksissa, jolloin poliisivoima havaitaan riittämättömäksi järjestyksen ylläpitämiseen, on voimassa mitä siitä säädetään sotaväen kutsumisesta antamaan virka-apua ja siitä mitä silloin on varteenotettava tammikuun 20 päivänä 1896 annetussa julistuksessa. Tällaisissa tapauksissa on soveltuvilta kohdin myös noudatettava voimassa olevan garnisoonipalvelusohjesäännön vastaavia määräyksiä.

Jos virantoimituksessa oleva poliisimies tarvitsee apua järjestyksen ylläpitämistä tai rikollisen pidättämistä varten eikä sitä ole muiden poliisiviranomaisten taholta heti saatavissa, tulee saapuvilla olevan sotilashenkilön tai kulkuvartion heti auttaa poliisimiestä hänen tehtävässään.

8 §.

Sotilashenkilön pyytäessä poliisiviranomaisen apua sotilaan pidättämiseksi rikoksesta tai järjestyksen palauttamiseksi sotilaiden kesken yleisellä paikalla, tulee poliisiviranomaisen heti antaa pyydettyä virka-apua.

9 §.

Sotilashenkilön tekemän törkeänlaatuisen rikoksen selvillesaamiseksi tulee siviili- ja sotilasviranomaisten antaa toisilleen kaikkea sitä virka-apua, mikä rikoksen ilmisaamiseksi voi olla tarpeen.

10 §.

Jos poliisiviranomaiselle rikoksen selvillesaamista varten on tarpeen toimittaa tarkastus tai kotietsintä kasarmi- tai muulla sotilaspäällystön valvonnan alaisella alueella taikka sotalaitokselle kuuluvalla aluksella, on poliisiviranomainen siihen oikeutettu samoilla edellytyksillä kuin yleisessä laissa on tarkastuksen ja kotietsinnän toimittamisesta säädetty. Poliisiviranomaisen tulee kuitenkin ennakolta ilmoittaa asia paikkakunnan komendantille tai, missä sellaista ei ole, garnisoonipäällikölle ja, mikäli mahdollista, myös asianomaisen joukko-osaston päällikölle, joilla on oikeus joko itse tai edustajansa kautta olla tarkastuksessa tai kotietsinnässä saapuvilla.

11 §.

Siviiliviranomaiselta, jolle on tarpeen virkatehtävää varten päästä sotilaspäällystön valvonnan alaiselle alueelle tai sotalaitoksen hallussa olevaan alukseen tavataksensa siellä sotilasviranomaista tai yksityistä henkilöä, älköön tilaisuutta siihen kiellettäkö.

12 §.

Sotilashenkilöt ovat velvolliset tarkoin noudattamaan kullakin paikkakunnalla voimassa olevia liikennemääräyksiä ynnä muita järjestyssääntöjä, ja tulee paikallisen poliisiviranomaisen, pyynnöstä, toimittaa näistä sotilaspäällystölle tieto.

13 §.

Vaadittaessa tulee sotilashenkilön henkilötodistuksella, lomalipulla, komennustodistuksella tai muulla sopivalla tavalla poliisiviranomaiselle toteensaattaa henkilöllisyytensä.

14 §.

Kun poliisiviranomaisen ilmiantaa sotilaspäällystölle sotilashenkilön tekemän rikoksen, tulee sotilaspäällystön antaa poliisiviranomaiselle tieto niistä toimenpiteistä, johin ilmianto on antanut aihetta.

15 §.

Kirjeenvaihto sotilas- ja poliisiviranomaisten välillä voi kiireellisissä tapauksissa tapahtua suoraan asianomaisten kesken ilman ylemmän päällystön välitystä.

16 §.

Tällä asetuksella, jota on noudatettava rauhan aikana, kumotaan kaikki ne aikaisemmin annetut säännökset ja määräykset, jotka ovat ristiriidassa tämän kanssa.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot

Helsingissä, 11 päivänä marraskuuta 1922.

Tasavallan Presidentti
K. J. Ståhlberg

Sisäasiainministeri
Y. J. Eskelä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.