Seurattu SDK 639/2017 saakka.

19.12.2002/1174

Valtioneuvoston asetus virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 2003–2012 (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2004 alkaen. Tämä asetus on kuitenkin voimassa vuoden 2012 loppuun siltä osin kuin se koskee kuntien kielellistä asemaa. Ks. VNa kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013–2022 53/2013.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/1922) 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 10/1975:

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee virka- ja itsehallintoalueita, joiden kielestä säädetään kielilain nojalla.

2 §
Koko maan käsittävät virka- ja itsehallintoalueet

Virka- ja itsehallintoalueet, jotka käsittävät koko maan, ovat suomenkielisten kuntien osalta suomenkielisiä, ruotsinkielisten kuntien osalta ruotsinkielisiä ja kaksikielisten kuntien osalta kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

3 § (27.1.2011/76)
Kunnat

Kuntien kielellinen jaotus on voimassa maakunnittain seuraavasti:

1) Uudenmaan maakunta:

a) Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Sipoo, Siuntio ja Vantaa.

b) Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo ja Raasepori.

c) Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

2) Kymenlaakson maakunta:

a) Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Pyhtää.

b) Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

3) Varsinais-Suomen maakunta:

a) Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Turku.

b) Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kemiönsaari ja Länsi-Turunmaa.

c) Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

4) Pohjanmaan maakunta

a) Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen ja Vaasa.

b) Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Mustasaari, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vöyri.

c) Ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs, Luoto ja Närpiö.

d) Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

5) Keski-Pohjanmaan maakunta

a) Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Kokkola.

b) Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

6) Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.

4 §
Läänit

Etelä-Suomen lääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Länsi-Suomen lääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut läänit ovat suomenkielisiä.

5 §
Maakunnat

Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.

Kymenlaakson maakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Pohjanmaan maakunta on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Keski-Pohjanmaan maakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut maakunnat ovat suomenkielisiä.

6 §
Kihlakunnat

Etelä-Suomen lääni:

1) Espoon, Helsingin, Loviisan ja Vantaan kihlakunnat ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.

2) Lohjan kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Lohjan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

3) Porvoon kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

4) Orimattilan kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Myrskylän kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

5) Raaseporin kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

6) Kotkan kihlakunta on suomenkielinen Kotkan kaupungin ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

7) Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

Länsi-Suomen lääni:

1) Salon kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

2) Turun ja Vaasan kihlakunnat ovat kaksikielisiä. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

3) Turunmaan kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

4) Kokkolan kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

5) Pietarsaaren kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

6) Mustasaaren kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Korsnäsin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

7) Närpiön kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

8) Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

Muiden läänien kaikki kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

7 §
Syyttäjäntoimi, ulosottotoimi sekä paikallinen poliisi- ja rekisterihallinto

Syyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston, ulosottomiehen sekä maistraatin toimialueen kielen osalta noudatetaan mitä toimialueen kihlakunnan tai kihlakuntien kielestä säädetään.

Poliisin paikallishallintoviranomaisen toimialueen kielen osalta noudatetaan mitä kunkin kihlakunnan kielestä säädetään.

Tuomioistuinlaitos
8 §
Hovioikeudet

Turun ja Vaasan hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Helsingin hovioikeuspiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä.

9 §
Hallinto-oikeudet

Helsingin ja Vaasan hallinto-oikeudet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun hallinto-oikeus on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kouvolan hallinto-oikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut hallinto-oikeudet ovat suomenkielisiä.

10 §
Käräjäoikeudet

Espoon, Helsingin, Loviisan ja Raaseporin käräjäoikeudet ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.

Kokkolan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Lohjan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Lohjan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Mustasaaren käräjäoikeus on ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Paraisten käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Pietarsaaren käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Porvoon käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Salon käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vantaan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut käräjäoikeudet ovat suomenkielisiä.

Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos
11 §
Rangaistuslaitokset

Kunkin rangaistuslaitoksen virka-alue käsittää koko maan ja on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

12 §
Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot

Espoon aluetoimisto on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Helsingin aluetoimisto on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kotkan aluetoimisto on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun ja Vaasan aluetoimistot ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vantaan aluetoimisto on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Vantaan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut aluetoimistot ovat suomenkielisiä.

13 §
Oikeusaputoimistot

Kunkin oikeusaputoimiston virka-alue käsittää koko maan ja on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Maanpuolustusalueet ja sotilasläänit
14 §
Maanpuolustusalueet

Läntinen maanpuolustusalue on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta.

Itäinen maanpuolustusalue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta.

Pohjoinen maanpuolustusalue on suomenkielinen.

Kunkin maanpuolustusalueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

15 §
Sotilasläänit

Helsingin sotilaslääni on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan sotilaslääni sekä Turun ja Porin sotilaslääni ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kymen sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut sotilasläänit ovat suomenkielisiä.

16 §
Verovirastot

Uudenmaan veroviraston virka-alue on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen veroviraston sekä Konserniverokeskuksen virka-alueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.

Kaakkois-Suomen veroviraston virka-alue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen

Muiden verovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä.

17 §
Tullipiirit

Eteläinen tullipiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Läntinen tullipiiri on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Itäinen tullipiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Pohjoinen tullipiiri on suomenkielinen.

18 §
Maanmittaustoimistot

Uudenmaan maanmittaustoimisto on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maanmittaustoimistot ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut maanmittaustoimistot ovat suomenkielisiä.

19 §
Metsäkeskukset

Rannikon metsäkeskus on ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kaakkois-Suomen metsäkeskus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut metsäkeskukset ovat suomenkielisiä.

20 §
Tiepiirit

Uudenmaan ja Turun tiepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kaakkois-Suomen tiepiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan tiepiiri on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut tiepiirit ovat suomenkielisiä.

21 §
Merenkulkupiirit

Suomenlahden merenkulkupiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö suomenkielinen.

Saaristomeren ja Pohjanlahden merenkulkupiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Järvi-Suomen merenkulkupiiri on suomenkielinen.

22 §
Työvoima- ja elinkeinokeskukset

Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä.

23 §
Työsuojelupiirit

Uudenmaan työsuojelupiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kymen työsuojelupiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun ja Porin työsuojelupiiri sekä Vaasan työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut työsuojelupiirit ovat suomenkielisiä.

24 §
Työriitojen sovittelijain piirit

Työriitojen sovittelijain I piiri, joka käsittää Etelä-Suomen läänin, on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Työriitojen sovittelijain II piiri, joka käsittää Länsi-Suomen läänin, on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut työriitojen sovittelijain piirit ovat suomenkielisiä.

25 §
Työvoimatoimistot

Porvoon ja Lohjan työvoimatoimistojen toimialueet Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa, Turun ja Salon työvoimatoimistojen toimialueet Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa, Kotkan työvoimatoimiston toimialue Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa sekä Kokkolan ja Kristiinankaupungin työvoimatoimistojen toimialueet Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan, Närpiön ja Pietarsaaren työvoimatoimistojen toimialueet Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Näistä Vaasan työvoimatoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja muiden ruotsinkielinen.

Helsingin, Espoon, Hangon, Vantaan, Kirkkonummen, Loviisan, Karjaan ja Tammisaaren työvoimatoimistojen toimialueet Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa sekä Kemiön ja Paraisten työvoimatoimistojen toimialueet Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa ovat kaksikielisiä. Näistä Karjaan, Tammisaaren, Kemiön ja Paraisten työvoimatoimistojen toimialueiden asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen ja muiden suomenkielinen.

Muut työvoimatoimistot ovat suomenkielisiä.

26 §
Alueelliset ympäristökeskukset

Uudenmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut alueelliset ympäristökeskukset ovat suomenkielisiä.

27 §
Ympäristölupavirastot

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on suomenkielinen.

28 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Pietarsaaren käräjäoikeuden osalta asetus on voimassa kuitenkin vain vuoden 2003 helmikuun loppuun.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

18.12.2008/937:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

17.12.2009/1132:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

27.1.2011/76:

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä helmikuuta 2011.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.