Seurattu SDK 639/2017 saakka.

16.2.2001/135

Laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla Rikosseuraamuslaitoksesta 27.11.2009/953, joka on voimassa 1.1.2010. alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan vapauteen kohdistuvien rangaistusten täytäntöönpanon sekä tutkintavankeuden toimeenpanon hallintoon.

2 § (23.9.2005/788)
Rangaistusten täytäntöönpanon organisaatio

Rangaistusten täytäntöönpanoviranomaisia ovat oikeusministeriön alaiset Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos sekä niiden keskusvirastona Rikosseuraamusvirasto. Rikosseuraamusviraston päällikkönä toimii Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja.

Kriminaalihuoltolaitokseen kuuluu alueyksiköitä, ja sitä johtaa Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja.

Vankeinhoitolaitokseen kuuluu aluevankiloita ja valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö, ja sitä johtaa Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. Aluevankila koostuu sijoittajayksiköstä ja vankiloista. Vankilassa voi olla osastoja. Terveydenhuoltoyksikköön kuuluu sairaaloita ja poliklinikoita. Aluevankilat perustetaan valtioneuvoston asetuksella. Sijoittajayksikön ja vankilan perustamisesta päättää oikeusministeriö. Rikosseuraamusviraston alaisuudessa toimii Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, josta säädetään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006). (21.12.2007/1374)

Kriminaalihuoltolaitoksen, Vankeinhoitolaitoksen ja Rikosseuraamusviraston organisaatiosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

3 § (21.12.2007/1374)
Rikosseuraamusviraston tehtävät

Rikosseuraamusviraston tehtävänä on:

1) rangaistusten täytäntöönpanon johtaminen ja kehittäminen oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti;

2) rangaistusten täytäntöönpanon tarkastus ja valvonta;

3) yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten ylitäytäntöönpano sekä täytäntöönpanon ohjaus ja valvonta;

4) rangaistusten täytäntöönpanon henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa;

5) Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen yhteisten hallinto- ja palvelutehtävien ohjaaminen ja järjestäminen;

6) toimialaansa kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtiminen.

Rikosseuraamusviraston tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Rikosseuraamusviraston tehtävistä. Rikosseuraamusvirastolla on työjärjestys, jonka Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja vahvistaa.

4 § (21.11.2008/714)
Asioiden ratkaiseminen Rikosseuraamusvirastossa

Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisee viraston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Asioiden ratkaisemisesta Rikosseuraamusvirastossa voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

5 §
Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävät

Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on huolehtia ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvonnan, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun ja ehdonalaisesti vapautettujen valvonnan täytäntöönpanosta.

Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kriminaalihuoltolaitoksen tehtävistä.

6 §
Vankeinhoitolaitoksen tehtävät

Vankeinhoitolaitoksen tehtävänä on:

1) panna täytäntöön vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangaistukset;

2) huolehtia tutkintavankeuden toimeenpanosta; sekä

3) huolehtia vankien kuljetuksesta siltä osin kuin se kuuluu vankeinhoitolaitokselle.

Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vankeinhoitolaitoksen tehtävistä.

6 a § (21.12.2007/1374)
Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan ja laitosmyynnin suoritteiden maksullisuus

Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan suoritteet ovat maksullisia. Suoritteiden hinnoista päätetään liiketaloudellisin perustein. Hintoja voidaan kuitenkin vankeinhoitoon liittyvistä syistä alentaa siten, että ne vastaavat käypää hintatasoa.

Vankiloiden laitosmyymälöiden tuotteet ovat maksullisia. Tuotteista peritään käypää hintatasoa vastaava hinta. Hintoja voidaan kuitenkin vankeinhoitoon liittyvistä syistä alentaa siten, että ne kattavat vähintään tuotteen hankintakustannukset.

Vankila päättää 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen suoritteiden hinnoittelusta. Maksujen perinnässä noudatetaan, mitä yksityisoikeudellisten saatavien perinnästä säädetään. Suoritteita koskevat maksuriidat käsitellään riita-asiana käräjäoikeudessa.

7 §
Virkamiesten yleiset velvollisuudet

Sen lisäksi, mitä valtion virkamiesten velvollisuuksista muutoin säädetään, kriminaalihuoltolaitoksen, vankeinhoitolaitoksen ja rikosseuraamusviraston virkamiehen tulee kaikissa tilanteissa toimia siten, ettei rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus eikä virkamiehen puolueettomuus vaarannu.

8 §
Vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnukset ja aseistus

Säännökset vankeinhoitolaitoksen tunnuskuvasta, virkapuvusta ja sen käytöstä sekä suoja- ja erityisvaatetuksesta samoin kuin virkamerkistä annetaan oikeusministeriön asetuksella.

Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen on virkatehtävää suorittaessaan pidettävä mukanaan sekä tarvittaessa ja pyynnöstä esitettävä virkamerkki, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista. Tarkemmat säännökset vankeinhoitolaitoksen virkamerkin käytöstä annetaan oikeusministeriön asetuksella.

Oikeusministeriö määrää vankeinhoitolaitoksen virkamiesten aseistuksesta ja muista turvallisuusvälineistä.

9 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

10 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

Tällä lailla kumotaan eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 8 päivänä toukokuuta 1970 annettu laki (324/1970) sekä kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annettu laki (1035/1996).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

11 §
Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkaaminen

Tämän lain voimaan tullessa lakkaa kriminaalihuoltotyön valtionavusta 17 päivänä tammikuuta 1975 annetulla lailla (31/1975) perustettu julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys.

12 §
Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät Kriminaalihuoltoyhdistyksessä vireillä olevat asiat rikosseuraamusvirastolle tai kriminaalihuoltolaitokselle sen mukaan kuin niiden välisestä toimivallanjaosta laissa tai lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Oikeusministeriössä tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevat, lain tai lain nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaan rikosseuraamusvirastolle tai kriminaalihuoltolaitokselle kuuluvat asiat siirtyvät lain voimaan tullessa rikosseuraamusvirastolle tai kriminaalihuoltolaitokselle.

13 §
Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleva voidaan suostumuksensa mukaisesti nimittää oikeusministeriön, rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen tai vankeinhoitolaitoksen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen taikka ottaa työsopimussuhteeseen. Virkoja ja määräaikaisia virkasuhteita ensimmäistä kertaa täytettäessä nimityspäätöksen tekee oikeusministeriö, joka voi nimittää Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa olevan henkilön vastaavaan virkaan tai virkasuhteeseen sen estämättä, mitä kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. Nimitettäessä Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleva edellä mainitun viranomaisen virkamieheksi tai otettaessa hänet työsopimussuhteeseen otetaan hänen palvelussuhteensa ehtojen määräytymisessä huomioon Kriminaalihuoltoyhdistyksessä hyväksi luettu palvelusaika niin kuin se olisi valtion palvelua. Myös sovellettaessa valtion eläkelain (280/1966) 1 §:ää otetaan huomioon ennen 1 elokuuta 2001 Kriminaalihuoltoyhdistyksessä palveltu aika niin kuin se olisi valtion palvelua.

Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston virkamiehet ja vastaavat virat voidaan siirtää rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen tai vankeinhoitolaitoksen virkaan oikeusministeriön päätöksellä. Viran siirtäminen ei edellytä virkamiehen suostumusta.

Rikosseuraamusviraston ja kriminaalihuoltolaitoksen virkoja ensi kertaa täytettäessä virat voidaan täyttää haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö.

Valtion eläkeL 280/1966 on kumottu L:lla valtion eläkelain voimaanpanosta 1296/2006, ks. Valtion eläkeL 1295/2006.

HE 136/2000, LaVM 13/2000, EV 212/2000

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

23.9.2005/788:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tämän lain tullessa voimaan vankiloiden ja Vankimielisairaalan virat muuttuvat Vankeinhoitolaitoksen yhteisiin kuuluviksi viroiksi. Virat sijoitetaan ja henkilöstö siirtyy nykyisen sijoituslaitoksensa mukaisesti asianomaiseen aluevankilaan tai terveyden huoltoyksikköön. Tässä tarkoitettu viran sijoittaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta, paitsi milloin se siirretään paikkakunnalta toiselle. Päätökset virkojen sijoittamisesta tekee Rikosseuraamusvirasto.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 261/2004, LaVM 8/2005, EV 96/2005

21.12.2007/1374:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 89/2007, LaVM 6/2007, EV 62/2007

21.11.2008/714:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 155/2008, LaVM 10/2008, EV 121/2008

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.