Seurattu SDK 818/2016 saakka.

1.4.1999/467

Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 18.9.2015/1142, joka on voimassa 1.1.2016 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajien (JHTT-tilintarkastaja), jäljempänä tilintarkastaja, sekä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusyhteisöjen (JHTT-yhteisö), jäljempänä tilintarkastusyhteisö, hyväksymiseen ja valvontaan. Tätä lakia sovelletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen siltä osin kuin muussa laissa ei toisin säädetä. Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamasta tarkastuksesta säädetään erikseen. (19.12.2008/1033)

Tilintarkastajan toimiessa muussa kuin lakisääteisessä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustehtävässä häneen ei sovelleta tämän lain 4, 5 ja 24 §:ää.

Tämän lain 4, 5, 23 ja 24 §:ää ei sovelleta, jos muussa laissa säädetään toisin.

2 § (3.6.2005/370)
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta

Valtiovarainministeriön yhteydessä on julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta (JHTT-lautakunta).

3 § (15.12.2000/1098)
Tilintarkastajan yleinen kelpoisuus

Tilintarkastaja ei saa olla vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa, hänen toimintakelpoisuuttaan ei saa olla rajoitettu eikä hän toiminnallaan saa olla osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastukseen.

4 § (3.6.2005/370)
Tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuus ja virkavastuu

Tilintarkastajalla ja tilintarkastusyhteisöllä on oltava edellytykset riippumattomaan tilintarkastukseen. Jos edellytykset puuttuvat, tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Tilintarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla. Vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä tämän lain 24 §:ssä säädetään.

5 § (3.6.2005/370)
Tilintarkastajan esteellisyys

Tilintarkastajan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27–30 §:ssä säädetään.

6 §
Hyvä tilintarkastustapa

Tilintarkastustehtävää suorittaessaan tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön on noudatettava julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa.

6 a § (19.12.2008/1033)
Laadunvarmistus

Tilintarkastajan on huolehdittava tilintarkastustyönsä laadusta ja osallistuttava 15 §:ssä tarkoitettuun laaduntarkastukseen.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehinä toimivat tilintarkastajat ovat velvollisia osallistumaan 15 §:ssä säädettyyn laaduntarkastukseen siltä osin kuin he hoitavat muita tilintarkastustehtäviä kuin Valtiontalouden tarkastusvirastolle säädettyä tarkastusta. Muilta osin Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo virkamiehinään toimivien tilintarkastajien tarkastustyön laatua ja järjestää laaduntarkastuksen Valtiontalouden tarkastusvirastolle säädetyissä tarkastustehtävissä.

7 § (19.12.2008/1033)
Tilintarkastajan hyväksyminen

Lautakunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastajaksi henkilön, joka täyttää tilintarkastajan yleisen kelpoisuuden ja on suorittanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon (JHTT-tutkinto), jäljempänä tutkinto.

Ennen tilintarkastajaksi hyväksymistä hakijan on annettava lautakunnalle kirjallisena tilintarkastajan toimintaperiaatteita koskeva vakuutus, jonka sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

8 § (3.6.2005/370)
Tutkinto

Tutkinnon rakenteesta, suorittamistavasta ja tutkintovaatimuksiin kuuluvista oppiaineista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

9 § (19.12.2008/1033)
Oikeus osallistua tutkintoon

Tutkintoon on oikeus osallistua sillä, joka:

1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) on suorittanut muut vaadittavat opinnot;

3) on toiminut julkishallinnon ja -talouden tehtävissä vähintään kolme vuotta; sekä

4) on toiminut tilintarkastustehtävissä tai Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustehtävissä vähintään kolme vuotta.

Siltä osin kuin 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua kokemusta on hankittu lakisääteisestä tilintarkastuksesta, työkokemuksesta vähintään kaksi kolmasosaa on oltava suoritettu JHTT-tilintarkastajan taikka tilintarkastuslain (459/2007) 2 §:ssä tarkoitetun KHT- tai HTM-tilintarkastajan ohjauksessa.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainituista vaatimuksista poiketen tutkintoon on oikeus osallistua myös sillä, joka suorittaa hyväksytysti 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja oppiaineita käsittelevät lisätehtävät ja:

1) jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus vaativista laskentatoimen ja rahoituksen tehtävistä sekä oikeudellisista tehtävistä sekä vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta; tai

2) joka on toiminut vähintään 15 vuoden ajan ammattimaisesti tilintarkastus- tai niihin rinnastettavissa tehtävissä.

Lisätehtävillä voidaan korvata enintään puolet 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista kunkin oppiaineen opinnoista.

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin:

1) 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen opintojen laajuudesta ja sisällöstä;

2) 1 momentin 3 kohdan mukaisen julkishallinnon ja -talouden tehtävissä saadun kokemuksen sisällöstä;

3) 1 momentin 4 kohdan mukaisen tilintarkastuskokemuksen sisällöstä;

4) 2 momentin mukaisen tilintarkastajan ohjauksen sisällöstä;

5) 3 momentin mukaisen kokemuksen sisällöstä;

6) 3 momentissa tarkoitetuista lisätehtävistä ja siitä, mitä opintoja lisätehtävien suorittaminen korvaa;

7) tutkinto-oikeuden voimassaolosta.

9 a § (3.6.2005/370)
Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen sisällöstä säädetään erikseen.

Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen.

Jos tilintarkastaja kesken tilikauden havaitsee merkittävää huomauttamista tarkastettavan yhteisön hallinnosta tai taloudesta, hänen on viipymättä ilmoitettava asiasta tarkastettavan yhteisön hallitukselle tai muulle vastaavalle toimielimelle.

10 §
Tilintarkastusyhteisön hyväksyminen

Lautakunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastusyhteisöksi osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön, joka ei ole konkurssissa ja täyttää seuraavat edellytykset:

1) yhtiön kaupparekisteriin merkittynä toimialana on tilintarkastus ja siihen liittyvä toiminta;

2) yli kahden kolmasosan avoimen yhtiön yhtiömiehistä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisista yhtiömiehistä on oltava yhtiössä työskenteleviä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä sekä osakeyhtiössä yli kahden kolmasosan kaikista osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on oltava yhtiössä työskentelevillä tilintarkastajilla, tilintarkastusyhteisöillä, julkisyhteisöillä taikka yhdistyksillä, joiden jäseninä on vain julkisyhteisöjä;

3) yli kahden kolmasosan osakeyhtiön hallituksen jäsenistä tulee olla tilintarkastajia tai muutoin julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen hyvin perehtyneitä.

11 § (3.6.2005/370)
Tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja

Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, sen on ilmoitettava viipymättä tarkastettavalle yhteisölle ja tarkastuksen tilaajalle päävastuullinen tilintarkastaja ja hänen varahenkilönsä. Päävastuullisen tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla JHTT-tilintarkastajia.

12 § (19.12.2008/1033)
Lautakunnan kokoonpano ja henkilöstö

Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän muuta jäsentä sekä muilla kuin puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet ja heidän varajäsenensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään yhdellä jäsenellä on oltava oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi jäsenistä:

1) kolme on määrättävä kuntien keskusjärjestön ehdotuksesta;

2) vähintään yksi on määrättävä Valtiontalouden tarkastusviraston ehdotuksesta;

3) kahden on edustettava tutkimus- ja opetustoimintaa; sekä

4) yhden on edustettava tilintarkastajia.

Lautakunnan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita JHTT-tilintarkastajaa. Enemmistön lautakunnan jäsenistä on oltava muita kuin JHTT-tilintarkastajia taikka henkilöitä, joiden JHTT-tilintarkastajaksi hyväksymisen lakkauttamisesta tai JHTT-luettelosta poistamisesta on kulunut enemmän kuin kolme vuotta.

Mitä edellä säädetään jäsenestä, koskee vastaavasti hänen varajäsentään.

Lautakunnalla voi olla yksi tai useampia sihteereitä ja muuta tarvittavaa henkilökuntaa.

Lautakunnan jäsenten, varajäsenten ja sihteerin tulee olla hyvin perehtyneitä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen.

13 §
Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on:

1) huolehtia tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta;

2) ratkaista tutkintoon osallistumista koskevat hakemukset ja vahvistaa tutkinnon ajankohta;

3) järjestää tutkinto ja päättää hyväksymisestä siinä;

4) päättää tilintarkastusyhteisön hyväksymisestä;

5) pitää luetteloa tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä sen mukaan kuin erikseen säädetään;

6) tehdä aloitteita ja esityksiä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksen kehittämiseksi;

7) huolehtia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksen koulutuksen saatavuudesta;

8) huolehtia muista sille säädetyistä tehtävistä.

Tutkintoa järjestäessään lautakunnalla on oikeus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä. (3.6.2005/370)

14 §
Luettelo tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä

Lautakunta pitää tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä luetteloa (JHTT-luettelo), jäljempänä luettelo.

Luetteloon merkitään tilintarkastajan nimi, syntymäaika ja luetteloon merkitsemispäivä. Tilintarkastusyhteisöstä luetteloon merkitään toiminimi ja luetteloon merkitsemispäivä. Luetteloon merkitään myös tiedot 21 §:n nojalla annetuista varoituksista ja huomautuksista sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Luettelo on julkinen. Siitä annetaan pyynnöstä todistuksia ja otteita.

Vain luetteloon merkitty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on oikeutettu käyttämään nimikettä Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja) tai Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusyhteisö (JHTT-yhteisö).

15 § (3.6.2005/370)
Valvonta ja laaduntarkastus (19.12.2008/1033)

Lautakunta valvoo, että tilintarkastajat säilyttävät ammattitaitonsa ja että tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt edelleen täyttävät tämän lain mukaiset hyväksymisen edellytykset sekä toimivat tämän lain ja muiden tarkastuksesta annettujen säännösten mukaisesti. Lautakunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos edellä mainituissa seikoissa ilmenee puutteita.

Lautakunta valvoo tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen laadunvarmistusta. Lautakunta:

1) tuottaa laaduntarkastuksen itse tai tilaa laaduntarkastuksen ulkopuolisilta asiantuntijoilta;

2) päättää laaduntarkastuksen sisällöstä ja toteuttamistavasta;

3) määrää tilintarkastajan laaduntarkastukseen enintään kuuden vuoden välein;

4) määrää tilintarkastusyhteisön laaduntarkastukseen enintään neljän vuoden välein;

5) päättää toimenpiteistä, joihin laaduntarkastukset antavat aihetta.

(19.12.2008/1033)

Lautakunnalla on valvonta- ja laadunvarmistustehtävien toteuttamiseksi oikeus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

15 a § (3.6.2005/370)
Hallinto-oikeudellisten säädösten soveltaminen

Tämän lain 13 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa mainittuihin henkilöihin sovelletaan, mitä hallintolaissa, kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt toimivat virkavastuulla hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä.

16 § (3.6.2005/370)
Tietojenantovelvollisuus

Lautakunnalla ja 15 §:n 3 momentissa mainituilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla on oikeus saada tilintarkastajalta ja tilintarkastusyhteisöltä tarkastettavakseen kaikki toiminnan valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on lisäksi toimitettava viipymättä lautakunnalle sen pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Mitä 18 §:ssä tai muualla laissa säädetään tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta, ei koske asiakirjojen ja muiden tallenteiden, tietojen tai selvitysten antamista valvontaa eikä laadunvarmistusta varten.

17 §
Lautakunnan salassapitovelvollisuus (3.6.2005/370)

Edellä 12 §:ssä, 13 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa mainitut henkilöt eivät saa yksityisesti hyödyntää eivätkä sivulliselle ilmaista, mitä he tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää tilintarkastajan, tilintarkastusyhteisön tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, suostu tietojen antamiseen. (3.6.2005/370)

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tarpeellisten tietojen ja asiakirjojen antamista:

1) valtion tai kunnan tai muulle viranomaiselle sen lain mukaisen valvonta- tai muun tehtävän suorittamista varten;

2) poliisi- tai muulle esitutkintaviranomaiselle, tulli- tai syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle rikoksen selvittämistä varten;

3) Euroopan yhteisöjen toimielimelle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos yhteisön lainsäädännössä edellytetään niiden antamista; eikä

4) jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa edellytetään niiden antamista.

18 §
Tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön palveluksessa olevan salassapitovelvollisuus

Tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön palveluksessa oleva ei saa yksityisesti hyödyntää eikä sivulliselle ilmaista, mitä hän tehtävänsä perusteella on saanut tietää tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, suostu tietojen antamiseen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tarpeellisten tietojen ja asiakirjojen antamista:

1) valtion tai kunnan tai muulle viranomaiselle sen lain mukaisen valvonta- tai muun tehtävän suorittamista varten;

2) poliisi- tai muulle esitutkintaviranomaiselle, tulli- tai syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle rikoksen selvittämistä varten;

3) Euroopan yhteisöjen toimielimelle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos yhteisön lainsäädännössä edellytetään niiden antamista; eikä

4) jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa edellytetään niiden antamista.

19 § (19.12.2008/1033)
Hyväksymisen lakkauttaminen ja palauttaminen

Tilintarkastajaksi hyväksyminen lakkautetaan tilintarkastajan lautakunnalle tekemästä hakemuksesta määräajaksi. Tilintarkastajan hyväksyminen voidaan palauttaa hakemuksesta, jos tilintarkastaja täyttää edelleen 7 §:n mukaiset hyväksymisen edellytykset ja vaatimuksen ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

20 §
Hyväksymisen peruuttaminen

Lautakunnan on peruutettava tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyminen, jos:

1) tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt julkishallinnon ja -talouden tarkastajan toiminnasta annettujen säännösten tai ohjeiden vastaisesti;

2) tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on annetusta varoituksesta huolimatta toistuvasti tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkonut velvollisuuksiaan tilintarkastajana tai tilintarkastusyhteisönä;

3) tilintarkastaja ei ole enää ammattitaitoinen tai ei täytä tämän lain mukaisia hyväksymisen edellytyksiä;

4) tilintarkastusyhteisö ei enää harjoita tilintarkastusta tai ei täytä tämän lain mukaisia hyväksymisen edellytyksiä.

Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyminen voidaan peruuttaa myös enintään kahden vuoden määräajaksi.

Hyväksymisen peruuttaminen voidaan valituksesta huolimatta määrätä pantavaksi täytäntöön, jos siihen on erittäin painavia syitä.

4 momentti on kumottu L:lla 3.6.2005/370.

21 §
Varoitus ja huomautus

Lautakunnan tulee antaa tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle varoitus, jos tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö huolimattomuudesta tai varomattomuudesta on menetellyt julkishallinnon ja -talouden tarkastajan toiminnasta annettujen säännösten tai ohjeiden vastaisesti tai rikkonut velvollisuuksiaan tilintarkastajana tai tilintarkastusyhteisönä.

Jos tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön 1 momentissa tarkoitettuun menettelyyn liittyy lieventäviä seikkoja, lautakunnan on varoituksen asemesta annettava tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle huomautus.

21 a § (19.12.2008/1033)
Tietojen poistaminen luettelosta

Luettelossa oleva tieto varoituksesta tai huomautuksesta poistetaan viiden vuoden kuluttua sen merkitsemisestä luetteloon. (20.12.2013/1047)

Luettelosta voidaan poistaa pysyvästi tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä koskevat tiedot myös tarkastajan tai yhteisön omasta aloitteesta.

Jos luetteloon merkityn tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyminen on lakkautettu tai peruutettu, lautakunnan on poistettava tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä koskevat tiedot luettelosta.

22 § (7.8.2015/953)
Muutoksenhaku

Lautakunnan päätökseen saa vaatia oikaisua lautakunnalta. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se:

1) jonka hakemus osallistua tutkintoon on hylätty;

2) joka on hylätty tutkinnossa tai jonka ei ole katsottu täyttävän muita kelpoisuusehtoja;

3) jonka hakemus tilintarkastusyhteisöksi hyväksymiseksi on hylätty;

4) jolle on annettu varoitus tai huomautus;

5) jonka hyväksyminen on peruutettu.

Oikaisuvaatimukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun lautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallinto-oikeuden 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

23 §
Rangaistussäännökset

Joka 14 §:n 4 momentin vastaisesti käyttää tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimikettä taikka muuta nimitystä, jonka perusteella voidaan virheellisesti olettaa hänen olevan tässä laissa tarkoitettu tilintarkastaja, on tuomittava JHTT-tilintarkastajan ammattinimikkeen luvattomasta käyttämisestä sakkoon.

Rangaistus 17 §:n 1 momentissa tai 18 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

24 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarkastettavalle yhteisölle tai säätiölle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia taikka tarkastettavaa yhteisöä tai säätiötä koskevaa säännöstä tai sitä koskevia sääntöjä rikkomalla on aiheutettu tarkastettavan yhteisön tai säätiön osakkaalle tai jäsenelle taikka muulle henkilölle. Tilintarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut.

Jos tilintarkastukseen on valittu tilintarkastusyhteisö, vahingosta vastaavat tilintarkastusyhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

25 § (3.6.2005/370)
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset lautakunnan kokoonpanosta, henkilöstöstä ja tehtävistä, laadunvarmistuksen hoitamisesta sekä lautakunnalle annettavien selvitysten toimittamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

26 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta sekä JHTT-yhteisöstä 14 päivänä kesäkuuta 1991 annettu asetus (926/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. (15.12.2000/1098)

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

27 §
Siirtymäsäännökset

Kumottavan asetuksen mukaan JHTT-luetteloon merkityt JHTT-tilintarkastajat ja JHTT-yhteisöt merkitään ilman eri hakemusta tässä laissa tarkoitettuun luetteloon hyväksyttyinä tilintarkastajina ja tilintarkastusyhteisöinä. JHTT-lautakunnan ennen lain voimaantuloa JHTT-tutkintoon hyväksymien henkilöiden oikeus osallistua tutkintoon säilyy lautakunnan päätöksen mukaisena. Oikeus lakkaa kuitenkin olemasta voimassa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001.

Kumottavan asetuksen mukaisesti JHTT-luetteloon merkityn JHTT-tilintarkastajan tulee toimittaa selvitys toiminnastaan JHTT-lautakunnalle viiden vuoden kuluttua siitä, kun hänet on asetuksen mukaisesti merkitty JHTT-luetteloon. Selvitys on kuitenkin annettava viimeistään tämän lain nojalla annettavassa asetuksessa säädetyssä määräajassa.

Edellä 9 §:n 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista poiketen tutkintoon on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 oikeus osallistua myös henkilöllä, joka on suorittanut tilintarkastustehtäviin soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon.

Edellä 9 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä toimimisesta tilintarkastajan ohjauksessa sovelletaan tilintarkastuskokemukseen, joka on saatu sen jälkeen, kun kuusi vuotta on kulunut tämän lain voimaantulosta. (3.6.2005/370)

Kumottavan asetuksen nojalla määrätty JHTT-lautakunta jatkaa toimintaansa tässä laissa tarkoitettuna lautakuntana toimikautensa loppuun.

Muualla lainsäädännössä olevan viittauksen tällä lailla kumottuun asetukseen katsotaan lain voimaantulon jälkeen tarkoittavan viittausta tähän lakiin.

HE 242/1998, VaVM 65/1998, EV 254/1998

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

15.12.2000/1098:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Lain 19 §:ää sovelletaan muutetussa muodossaan 31 päivästä joulukuuta 2000 lukien.

Ennen tämän lain voimaantuloa JHTT-luettelosta 19 §:n 1 momentin tai 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun asetuksen 5 §:n 3 momentin jälkimmäisen lauseen nojalla poistetuilla henkilöillä, jotka eivät ole lain voimaan tullessa täyttäneet 70 vuotta, on oikeus JHTT-lautakunnalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella tulla uudelleen merkityiksi luetteloon. Ilmoitus on toimitettava lautakunnalle kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

HE 163/2000, VaVM 31/2000, EV 184/2000

3.6.2005/370:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Lain 9 a ja 11 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauteen, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.

Lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista opintovaatimuksista poiketen sovelletaan 9 §:n 3 momentin 1 kohdan perusteella tutkinto-oikeuden saaviin hakijoihin vuoden 2007 loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sekä 9 §:n 3 momentin 2 kohdan perusteella tutkinto-oikeuden saaviin hakijoihin vuoden 2009 loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdassa mainituista tutkintovaatimuksista poiketen myös merkonomin tutkinnon suorittaneella henkilöllä, jolle lautakunta on myöntänyt tutkinto-oikeuden ennen vuoden 2007 loppua, on oikeus osallistua tutkintoon.

HE 10/2005, VaVM 3/2005, EV 35/2005

19.12.2008/1033:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan perusteella tutkinto-oikeuden saaviin hakijoihin sovelletaan 9 §:n 1 momentin 2 kohdan vaatimusta 1 päivästä tammikuuta 2010. Lain 9 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen lisätehtävien osalta lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

Lain 12 §:ää sovelletaan määrättäessä jäseniä lautakuntaan, joka asetetaan lain tultua voimaan.

HE 186/2008, TaVM 22/2008, EV 180/2008

20.12.2013/1047:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2013.

Jos tilintarkastajan tiedot on poistettu luettelosta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 21 a §:n 1 momentin nojalla, hyväksynnän palauttamiseen sovelletaan, mitä 19 §:ssä säädetään.

HE191/2013, TaVM 35/2013, EV 178/2013

7.8.2015/953:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.