Seurattu SDK 1117/2019 saakka.

6.11.1998/806

Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 29.12.2009/1766.

Opetusministerin esittelystä säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) nojalla:

1 luku

Käyttökustannukset

Perusopetuksen yksikköhinnat
1 § (29.12.2005/1266)
Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 17 §:ssä tarkoitettu kunnan perusopetuksen yksikköhinta lasketaan siten, että vuosittain valtioneuvoston asetuksella säädettävä perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,77. Näin saatua euromäärää (yksikköhinnan perusosa) korotetaan siten kuin 2–5 momentissa säädetään.

Kunnissa, joiden asukastiheys on alle 40, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräisen yksikköhinnan ja luvun 0,1 tulo luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksella.

Kunnissa, joissa asukastiheys on alle neljä sekä kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kun luvulla 0,003 kerrotaan keskimääräisen yksikköhinnan ja kunnan oppilasta kohden lasketun 3 §:ssä tarkoitetun kouluverkkotunnuksen tulo. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys muussa kuin saaristokunnassa on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvulla, joka saadaan, kun luvusta neljä vähennetään kunnan asukastiheys.

Sen lisäksi, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään yksikköhinnan perusosaa korotetaan:

1) kaksikielisissä kunnissa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,04;

2) saaristokunnissa, joiden väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,25; ja

3) muissa kuin 2 kohdassa tarkoitetuissa saaristokunnissa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,06.

Lisäksi yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan, kun 1–6 kohdan euromäärät lasketaan yhteen ja saatu luku jaetaan 1 c §:ssä tarkoitetulla kunnassa perusopetusta saavien oppilaiden määrällä:

1) luvun 0,3 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna vuosiluokkien 7–9 oppilaiden määrällä;

2) luvun 2,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetulla 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvassa opetuksessa olevien oppilaiden määrällä;

3) luvun 1,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna 2 kohdassa tarkoitetuista oppilaista vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä;

4) luvun 0,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erityisopetuksessa ilman oppivelvollisuuden pidennystä olevien oppilaiden määrällä;

5) luvun 0,12 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna perusopetuslain 4 §:n 4 momentin perusteella ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määrällä;

6) luvun 0,2 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo kerrottuna äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden määrällä.

Edellä 1–5 momentin mukaan laskettu yksikköhinta tasataan ottaen huomioon mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:n 5 momentissa säädetään.

1 a § (29.12.2005/1266)
Asukastiheys

Kunnan perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa.

Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään kuntayhtymän jäsenkunnissa perusopetukseen varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20 päivänä osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Yksikköhintaa korotetaan saaristoisuuden perusteella, jos se kunta, jossa opetus pääasiassa järjestetään, on saaristokunta.

1 b § (29.12.2005/1266)
Yksikköhinnan laskeminen eräissä tapauksissa

Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta siten kuin 1 §:n 5 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään.

1 c § (29.12.2005/1266)
Oppilasmäärä

Yksikköhintaa laskettaessa perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville järjestettyä esiopetusta saavat oppilaat luetaan vuosiluokkien 1–6 oppilaiksi ja lisäopetusta saavat oppilaat vuosiluokkien 7–9 oppilaiksi. Yksikköhintaa laskettaessa ei oteta huomioon 18 vuotta täyttäneitä oppilaita elleivät he opiskele sisäoppilaitoksessa eikä muita kuin tässä momentissa tarkoitettua esiopetusta saavia oppilaita.

Yksikköhintaa laskettaessa käytettävä oppilasmäärä on varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärä.

2 § (29.12.2005/1266)

2 § on kumottu A:lla 29.12.2005/1266.

3 § (29.12.2005/1266)
Perusopetuksen kouluverkkotunnuksen laskenta

Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kouluverkkotunnus lasketaan 2 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona.

Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku on:

1) alle 80 oppilaan koulussa vuosiluokilla 1–6 opetusta saavan oppilaan osalta luku, joka saadaan kun luvun 80 ja koulun oppilaiden kokonaismäärän erotus kerrotaan luvulla 1,2;

2) kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7–9 vuosiluokkien oppilaalle, mainittua opetusta saavan oppilaan osalta luku, joka saadaan, kun luvun 180 ja mainittujen oppilaiden määrän erotus kerrotaan luvulla 0,6, kuitenkin enintään 60;

3) muiden kuin 1 ja 2 kohdassa mainittujen oppilaiden osalta nolla.

Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin erityisoppilaisiin ei sovelleta 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lukuja.

4 § (20.12.2001/1395)
Ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat

Opetusministeriö määrää perusopetuslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetun perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan taikka mainitun yksikköhinnan korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

5 § (20.12.2001/1395)
Sisäoppilaitoksessa ja koulukodissa järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat

Jos perusopetuksen järjestäjän tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin 18 vuotta täyttäneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihinkin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin. (13.11.2008/720)

Jos perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta koulukodissa, yksikköhintaa korotetaan tätä opetusta saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,5.

Lukion yksikköhinnat
6 §
Lukion yksikköhinnan laskeminen

Lukion yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetulla lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneita opiskelijoita eikä lukiolain (629/1998) 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoita. (30.12.2008/1151)

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu 2 momentissa tarkoitetun korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tässä momentissa tarkoitettu lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät. (25.10.2007/944)

Lukion yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

6 a § (11.1.2007/5)
Ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnat

Opetusministeriö määrää lukiolain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetun lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan taikka mainitun yksikköhinnan korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

7 § (13.11.2008/720)
Sisäoppilaitoksessa järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnat

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain (629/1998) 4 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitoksessa opiskeleviin opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihinkin sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saaviin opiskelijoihin.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat
8 §
Ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen laskeminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:

1 ) kulttuurialalla musiikkialan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 35 prosenttia ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 15 prosenttia;

2) tekniikan ja liikenteen alalla elintarvikealan perustutkintoon johtavassa meijerialan koulutusohjelmassa 30 prosenttia, merenkulun perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 25 prosenttia, logistiikan perustutkintoon johtavassa kuljetuspalvelujen koulutusohjelman autonkuljettajakoulutuksessa 40 prosenttia ja linja-autonkuljettajan sekä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 80 prosenttia, lentokoneenasennuksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia sekä rakennusalan perustutkintoon johtavassa maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa 80 prosenttia;

3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkintoon johtavassa metsäalan koulutusohjelmassa ja metsien monikäytön koulutusohjelmassa 40 prosenttia, metsäkonealan koulutusohjelmassa 90 prosenttia sekä maatalousalan perustutkintoon johtavassa hevostalouden koulutusohjelmassa 20 prosenttia,

4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavien ensihoidon sekä suu- ja hammashoidon koulutusohjelmien eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa 15 prosenttia sekä liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 55 prosenttia; sekä

5) kaikilla aloilla erityisopetuksessa 47 prosenttia. (13.11.2008/720)

(29.12.2005/1266)

Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettua ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. (20.12.2001/1395)

Kun koulutuksen järjestäjä järjestää kahden tai useamman eri yksikköhinnan mukaista koulutusta, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään eri yksikköhintojen mukaista koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja mainittujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaisesti koulutuksen järjestäjälle määrättyä yksikköhintaa korotettuna 47 prosentilla. (13.11.2008/720)

Erityisopetuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan.

8 a § (29.12.2005/1266)
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan porrastaminen toiminnan tuloksellisuuden perusteella

Ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Tulosindeksi lasketaan yhdistämällä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa säädettyjen tuloksellisuutta kuvaavien tekijöiden (mittarit) yhteismitallisiksi standardoidut arvot.

Tulosindeksiä laskettaessa työllistymismittarin painoarvo on 40 prosenttia, jatko-opiskelumittarin 15 prosenttia, keskeyttämismittarin 15 prosenttia, läpäisymittarin 13 prosenttia, kelpoisuusmittarin 11 prosenttia ja henkilöstön kehittämistä kuvaavan mittarin 6 prosenttia.

Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään kahdelle kolmasosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin pistemäärä, josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa porrastetaan euromäärällä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän tulosindeksin edellä mainitun pistemäärän ylittävä pistemäärä kerrotaan koulutuksen järjestäjän opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 4 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulolla sekä jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetulla tulosindeksin pisteen euromääräisellä arvolla, ja jaetaan koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamäärällä.

Tulosindeksin pisteen euromääräinen arvo saadaan jakamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu euromäärä tulosindeksin laskennassa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien edellä mainitun lain 19 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yksikköhintojen ja opiskelijamäärien sekä tulosindeksin alarajan ylittävien pistemäärien tulojen yhteenlasketulla arvolla.

8 b § (29.12.2005/1266)
Mittarien laskennassa käytettävä perusjoukko ja mittarien laskenta

Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen käytössä olevia viimeisiä tilastoaineistoja.

Työllistymismittarin ja jatko-opiskelumittarin laskennassa perusjoukon muodostavat kolmen ja puolen vuoden pituisen tarkastelujakson aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Keskeyttämismittarin ja läpäisymittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa suorittavat opiskelijat. Työllistymismittarin, jatko-opiskelumittarin ja keskeyttämismittarin laskennassa perusjoukkoon eivät kuulu ne, joilla tuloksen mittaamisajankohtana ei ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua.

Työllistymismittarin laskennassa kullekin koulutuksen järjestäjälle lasketaan alueelliset työllistymiserot ja erityisopiskelijoiden määrän huomioon ottava työllistymisen ennustearvo, jota verrataan tutkinnon suorittaneiden toteutuneeseen työllistymislukuun. Työllistymismittarin arvo on toteutuneen työllistymisprosentin ja ennustearvon erotus.

Jatko-opiskelumittarin laskennassa kullekin koulutuksen järjestäjälle lasketaan ylioppilaiden ja erityisopiskelijoiden määrän huomioon ottava jatko-opiskelumittarin korkea-asteen opintoihin sijoittumisen ennustearvo. Jatko-opiskelumittarin arvo on toteutuneen jatko-opiskeluprosentin ja ennustearvon erotus.

Keskeyttämismittarin laskennassa keskeyttäneillä tarkoitetaan niitä edellä 2 momentissa tarkoitetun perusjoukon tarkasteluvuonna opintonsa aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät ole syyskuun 20 päivästä alkavan 12 kuukauden pituisen tai oppisopimuskoulutuksessa kalenterivuoden pituisen tarkastelujakson jälkeen jatkaneet opintoja taikka tarkastelujakson aikana suorittaneet tutkintoa ja jotka eivät ole työllisiä tarkastelujakson päättymisvuoden lopussa. Keskeyttämismittarin arvo saadaan jakamalla näin määriteltyjen opiskelijoiden määrä perusjoukon opiskelijamäärällä.

Läpäisymittarin laskennassa ovat 2 momentissa tarkoitetusta perusjoukosta tarkasteluvuonna koulutuksen aloittaneet. Läpäisymittarin arvo saadaan jakamalla perusjoukosta aloittamisvuonna ja sen jälkeisen kolmen seuraavan kalenterivuoden aikana tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrä perusjoukkoon kuuluvien opiskelijoiden määrällä.

Opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ne päätoimiset opettajat, jotka päätehtävänään opettavat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opettajien kelpoisuusmittari on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus näistä opettajista.

Henkilöstön kehittämismittarin laskennassa kustannuksiin luetaan vuoden aikana ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaavan henkilöstön kehittämisestä aiheutuneet menot. Henkilöstön kehittämismittarin arvo on henkilöstön kehittämismenojen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista.

8 c § (29.12.2005/1266)
Tulosindeksin laskennan ulkopuolelle jäävät koulutuksen järjestäjät

Tulosindeksi lasketaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille lukuun ottamatta niitä järjestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavissa tai suoritettujen tutkintojen määrä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Tulosindeksiä ei myöskään lasketa niille koulutuksen järjestäjille, joilla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen koulutustehtävä järjestää erityisopetusta.

9 § (13.11.2008/720)
Erityisopetuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa

Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a–8 c §:ssä säädetään, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen euromäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoitukseen.

Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 3,26.

10 § (13.11.2008/720)
Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävä korotus

Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 15 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä.

Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 63 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

10 a § (17.11.2005/914)
Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan siten, että lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan koulutusaloittain muodostettujen hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla seuraavasti:

Hintaryhmä Kertojana käytettävä luku
1) näyttötutkintoon valmistava koulutus humanistisella ja kasvatusalalla 0,9
2) näyttötutkintoon valmistava koulutus kulttuurialalla 1,0
3) näyttötutkintoon valmistava koulutus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 0,8
4) näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnontieteiden alalla 0,8
5) näyttötutkintoon valmistava koulutus tekniikan ja liikenteen alalla lukuun ottamatta 9 kohdassa tarkoitettua koulutusta 1,1
6) näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnonvara- ja ympäristöalalla lukuun ottamatta 9 kohdassa tarkoitettua koulutusta 1,2
7) näyttötutkintoon valmistava koulutus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla lukuun ottamatta 10 kohdassa tarkoitettua koulutusta 0,9
8) näyttötutkintoon valmistava koulutus matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla 0,8
9) puutavaran autonkuljetuksen, maarakennusalan, ajoneuvonosturinkuljettajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, linja- autonkuljettajan, metsäkoneenkuljettajan sekä lentoasemapalvelujen ja ammattisukeltajan näyttötutkintoon valmistava koulutus 2,0
10) kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sairaankuljettajan, optiikka-hiojan, jalkojenhoidon, puhevammaisten tulkkipalvelun ja kipsimestarin näyttötutkintoon valmistava koulutus 1,1
11) muu kuin näyttötutkintoon valmistava koulutus 0,8
(13.11.2008/720)

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

11 § (29.12.2005/1266)
Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat

Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opetustuntia kohden lasketaan siten, että teollisuuden ja viestinnän oppilaitoksille alle neljä kuukautta kestävään koulutukseen määrätty yksikköhinta kerrotaan oppilaitosryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti:

Oppilaitosryhmä kertojana käytettävä luku
1) teollisuuden ja viestinnän oppilaitokset, yli neljä kuukautta kestävä koulutus 1,1
2) kaupallisen alan oppilaitokset, Lihateollisuusopisto, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO sekä TOP Instituutti Oy 2
3) ammattilentäjän peruskoulutusta antavat oppilaitokset 7
4) muuta kuin 3 kohdassa tarkoitettua ilmailualan ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset 3
Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat
12 § (29.12.2005/1266)
Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskeminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakoulun yksikköhinta on 2 ja 3 momentin mukaisten osuuksien summa jaettuna 19 a §:n 1 momentin mukaisella ammattikorkeakoulun opiskelijamäärällä varainhoitovuonna.

Opiskelijamäärän mukaan määräytyvät ammattikorkeakoulujen osuudet ovat yhteenlaskettuina 70 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Kunkin ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän mukaan määräytyvä osuus lasketaan koulutusalakohtaisesti ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten mainitun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten perusteella siinä tarkoitettuna vuonna jakamalla kuhunkin koulutusalaan kuuluvasta koulutuksesta ja ammatillisesta opettajankoulutuksesta kaikissa ammattikorkeakouluissa aiheutuneet kokonaiskustannukset kaikkien ammattikorkeakoulujen saman koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen 19 a §:n 1 momentin mukaisella opiskelijamäärällä mainittuna vuonna, kertomalla näin saatu luku ammattikorkeakoulun edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä sekä laskemalla ammattikorkeakoulun näin saadut koulutusalakohtaiset ja ammatillisen opettajankoulutuksen osuudet yhteen. Mainitun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kokonaiskustannuksiin sisältyvät poistot sisällytetään edellä tarkoitettuihin koulutusalakohtaisiin ja opettajankoulutuksen kustannuksiin jakamalla poistojen määrä kaikkien ammattikorkeakoulujen 19 a §:n 1 momentin mukaisella opiskelijamäärällä ja kertomalla näin saatu luku edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä.

Suoritettujen tutkintojen mukaan määräytyvä osuus on 30 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista jaettuna kaikissa ammattikorkeakouluissa suoritettujen 19 a §:n 2 momentin mukaan laskettujen tutkintojen määrällä ja tämä luku kerrottuna asianomaisessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen edellä mainitun säännöksen mukaan laskettujen tutkintojen määrällä.

12 a § (29.12.2005/1266)
Yksityisten koulutuksen järjestäjien poistot ja arvonlisävero

Laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:n 1 momentissa ja 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin sisältyvistä yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.

Kirjaston yksikköhinnat
13 § (29.12.2005/1266)
Kirjaston yksikköhinnan porrastaminen

Kirjaston yksikköhinta määrätään muita kuntia 20 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi sekä 10 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi.

Oppilas-, opiskelija- ja asukasmäärät
14 §
Oppilasmäärien laskeminen perusopetuksessa

Perusopetuksessa käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan kahden mainittua toimenpidettä edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärien keskiarvon perusteella. Keskiarvoon lisätään perusopetuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta saaneet, jos opetus on päättynyt ennen mainittua toimenpidettä edeltävää syyskuun 20 päivää. Oppilasmääriin lasketaan perusopetuksen koko oppimäärää suorittavat oppilaat sekä esiopetusta, lisäopetusta ja mainittua perusopetukseen valmistavaa opetusta saavat oppilaat.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja lastensuojelulain (683/1983) 29 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa järjestettävässä opetuksessa käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän oppilasmäärien painotetun keskiarvon perusteella.

15 § (29.12.2005/1266)
Opiskelijamäärän laskeminen lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukion opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärään lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta sekä ohjausta saavat opiskelijat, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin.

Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa.

15 a § (30.12.2008/1151)
Lukion yksittäisten oppiaineiden muuntaminen opiskelijamääräksi

Lukion opiskelijaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen opiskelijoiden kurssit muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien pakollisten ja syventävinä opintoina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla 15. Näin saatu opiskelijamäärä lisätään 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuun lukion painotetun keskiarvon mukaiseen opiskelijamäärään.

Laskettaessa lukion keskimääräistä yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna opiskelijamääräksi muuntamisen perusteena käytetään kuitenkin kustannusten laskentavuonna suoritettujen kurssien määrää.

16 §
Oppilas- ja opiskelijamäärien painottaminen

Edellä 14 §:n 2 momentissa ja 15 §:ssä tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12. Oppisopimuskoulutuksessa mainittujen päivien opiskelijamäärät painotetaan kuitenkin luvulla 6/12.

17 §
Oppilaaksi ja opiskelijaksi lukemista koskevat rajoitukset

Oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää. (29.12.2005/1266)

Oppilas ja opiskelija voidaan samana laskentapäivänä lukea rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä tässä asetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa.

18 §
Oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivän soveltaminen eräissä tapauksissa

Uuden koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

19 §
Oppilas- ja opiskelijamäärien ilmoittaminen

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppilas- ja opiskelijamäärät valtionapuviranomaiselle kymmenen päivän kuluessa 14 ja 15 §:ssä säädetyistä oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivistä, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää.

Rahoitus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle säädetyssä määräajassa.

19 a § (26.3.2009/181)
Opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen määrän laskeminen ammattikorkeakoulussa

Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa koulutusaloittain ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten sovittu opiskelijamäärä.

Rahoituksen laskentaperusteena käytettävänä suoritettujen tutkintojen määränä pidetään yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä kahtena vuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrien keskiarvoa lisättynä ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneiden määrien keskiarvolla. Kulttuurialalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla suoritettujen tutkintojen määrät kerrotaan luvulla 4 ja humanistisella ja kasvatusalalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla suoritettujen tutkintojen määrät kerrotaan luvulla 3,5.

20 §
Kunnan asukasmäärä

Kirjaston, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun taiteen perusopetuksen, kulttuuritoiminnan, liikuntatoiminnan ja nuorisotyön valtionosuus myönnetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden alun kunnan asukasmäärän mukaisesti.

2 luku

Perustamishankkeet

20 a § (20.12.2001/1395)
Perustamishanke

Perusopetuslaissa, lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa. (29.12.2005/1266)

Perustamishankkeena pidetään kirjastossa kirjastoauton ja -veneen hankintaa, jos hankinnasta aiheutuvat arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa. (14.11.2002/949)

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.

Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 15 000 euroa.

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

21 §
Valtionosuuden hakeminen

Perustamishankkeen valtionosuutta koskevat, asianomaiselle ministeriölle osoitetut hakemukset tulee toimittaa lääninhallitukseen sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionosuutta haetaan.

Hakemukseen on liitettävä arvio hankkeen toteuttamisajankohdasta sekä perusteet, joilla kahden tai useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen myönnettävä valtionosuus jaetaan kuntien kesken.

22 §
Hankkeen aloittaminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu tilojen ja maa-alueen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

23 §
Hankeselvitys

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 38 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

1) selvitys hankkeen aloittamis- ja valmistumisajankohdasta;

2) selvitys hankkeen rakennuskustannuksista ja hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista;

3) rakennushankkeen pääpiirustukset; sekä

4) hankkeen toteutunut tila- ja hankintaohjelma.

24 §
Kustannustason määräytyminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettu hankkeen hintataso ja 34 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksikköhintojen kustannustaso määräytyvät rakennuskustannusindeksin perusteella. Lain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetun irtaimen omaisuuden osalta hankkeen hintataso määräytyy kuitenkin muun vastaavan indeksin perusteella.

3 luku

Erinäiset säännökset

25 § (11.10.2007/886)
Valtionapuviranomainen eräissä tapauksissa

Opetushallitus on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n 2 momentissa ja 43 a §:ssä tarkoitettuja opetustoimen valtionavustuksia koskevissa asioissa.

25 a § (28.12.2000/1292)
Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosi

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.

Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta.

25 b § (11.10.2007/886)
Ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen myönnettävä valtionavustus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 43 a §:ssä tarkoitettu valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen voi olla tutkinnon osaa kohti enintään yhtä suuri kuin ilman valmistavaa koulutusta suoritettavan kyseisen tutkinnon osan arvo on ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta määrättäessä.

4 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 1999.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa

Sen lisäksi, mitä 8 §:ssä säädetään, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:

1) luonnonvara-alalla ratsastuksenopettajan koulutuksessa 50 prosenttia ja metsätalousinsinöörin koulutuksessa 20 prosenttia;

2) tekniikan ja liikenteen alalla meijeriteknikon koulutuksessa 35 prosenttia sekä merenkulkualan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksessa 40 prosenttia;

3) sosiaali- ja terveysalalla kauneudenhoitoalan opistoasteen koulutuksessa 20 prosenttia sekä hammashuoltajan, hammasteknikon ja laboratoriohoitajan koulutuksessa 40 prosenttia;

4) hallinnon ja kaupan alalla datanomin koulutuksessa 20 prosenttia;

5) vapaa-aika- ja liikunta-alalla liikunnanohjaajan koulutuksessa 40 prosenttia, viittomakielentulkin koulutuksessa 30 prosenttia sekä muussa mainitun alan opistoasteen koulutuksessa 10 prosenttia; sekä (5.11.1999/1005)

6) kulttuurialalla musiikkialan opistoasteen koulutuksessa 25 prosenttia sekä viestintä- ja kuvataidealan opistoasteen koulutuksessa 40 prosenttia.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös vastaavassa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa.

Sen estämättä, mitä 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, yksikköhinta on vuonna 1999 sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavissa ensihoidon, sairaanhoidon ja huolenpidon sekä suu- ja hammashoidon suuntautumisopinnoissa 15 prosenttia korkeampi kuin yksikköhinnat muussa mainitun koulutusalan koulutuksessa.

28 §
Teollisuuden ja viestinnän ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinta vuonna 1999

Teollisuuden ja viestinnän ammatillisten erikoisoppilaitosten alle neljä kuukautta kestävän koulutuksen yksikköhinnaksi vuonna 1999 vahvistetaan mainittua koulutusta varten vuodeksi 1998 vahvistettu yksikköhinta tarkistettuna vuoden 1999 arvioituun kustannustasoon.

29 §
Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen vuodelle 1999

Sen estämättä, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään, 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua funktiota määrättäessä kuntayhtymän ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävän koulutuksen osalta asukastiheys määräytyy sen kunnan asukastiheyden perusteella, jossa opetus pääasiassa järjestetään.

30 §
Opiskelijamäärien laskeminen eräissä tapauksissa

Sen estämättä, mitä 17 §:n 2 momentissa säädetään, opiskelija voidaan vuosina 1999–2001 samana laskentapäivänä lukea rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi kahdessa tässä asetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa, jos opiskelija samanaikaisesti suorittaa sekä lukion oppimäärää että ammatillista perustutkintoa ja toinen näistä suoritetaan koulutuksessa, jota koulutuksen järjestäjä on tämän asetuksen voimaan tullessa järjestänyt ylläpitämässään aikuislukiossa tai lukion aikuislinjalla taikka ammatillisen peruskoulutuksen iltaopetuksena.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.3.1999/377:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999. Asetusta sovelletaan vuoden 1999 alusta.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

5.11.1999/1005:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2000.

26.11.1999/1072:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2000.

30.3.2000/328:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä perusopetuksen yksikköhintoja vuodelle 2001.

31.5.2000/521:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.11.2000/944:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2001.

28.12.2000/1292:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

8.11.2001/951:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2002.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetussa, aikaisempiin ammatillisiin perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan vastaavasti, mitä tämän asetuksen 8 §:n 1 momentissa säädetään.

20.12.2001/1395:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeista 30 päivänä joulukuuta 1998 annettu valtioneuvoston päätös (1200/1998).

14.11.2002/949:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2003. Asetuksella kumottua 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vielä määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2003.

6.11.2003/907:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2004.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

21.10.2004/919:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.6.2005/425:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.11.2005/914:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

29.12.2005/1266:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä keskimääräisiä yksikköhintoja ja yksikköhintoja vuodelle 2006.

Sen estämättä, mitä 5 §:n 1 momentissa, 7 §:ssä sekä 10 §:n 3 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjän, jonka tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, lukiolain 4 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan vuonna 2006 sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 33 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Sen estämättä, mitä 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, logistiikan perustutkintoon johtavassa kuljetuspalvelujen koulutusohjelmassa yksikköhinta vuonna 2006 on 50 prosenttia korkeampi kuin muussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan koulutuksessa.

Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

11.1.2007/5:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

11.10.2007/886:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2007.

25.10.2007/944:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tätä asetusta ei sovelleta, jos lukiokoulutus on yhdistynyt ennen asetuksen voimaantuloa.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

13.11.2008/720:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2009.

Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30.12.2008/1151:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä lukion keskimääräisiä yksikköhintoja ja yksikköhintoja vuodelle 2009.

Ennen asetuksen voimaatuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26.3.2009/181:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.