Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

20.12.1996/1227

Asetus ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 30.12.2002/1332, joka on voimassa 1.1.2003 alkaen.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 23 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 666/1996:

1 §

Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan laskemisen perusteena käytetään vakiintuneena pidettävää palkkatuloa. Vakiintuneena pidettävä palkkatulo määrätään ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt työttömyysturvalain (602/1984) 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon ja sitä määrättäessä otetaan huomioon veron ennakonpidätyksenalaiset palkkatulot työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulta työssäoloehtoon vaadittavalta vähintään 43 viikon ajalta.

Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista tai epäsäännöllistä, työttömyyspäivärahan perusteena käytetään kuitenkin työttömyyttä välittömästi edeltäneisiin 12 kalenterikuukauteen kohdistuvaa vuosituloa.

Työ on kausiluontoista, jos sitä sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn johdosta voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Työ on epäsäännöllistä, jos työssäoloehtoon luettavaan aikaan sisältyy samassa työsuhteessa useita palkkaukseltaan olennaisesti vaihtelevia työjaksoja.

2 §

Vakiintuneena pidettävä palkkatulo määrätään veron ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, josta on vähennetty lomaraha tai lomaltapaluuraha ja vuosilomakorvaus. Vakiintuneena pidettävällä palkkatulolla tarkoitetaan henkilön toiselle tehtävästä työstä saatua palkkaa. Kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan, kuitenkin enintään 40 viikkotuntiin saakka. Vakiintuneena pidettävää palkkatuloa määrättäessä ei oteta huomioon palkkatuloja, jotka maksetaan palkan määrittämisen ajanjaksolla, mutta jotka on ansaittu muulla ajanjaksolla tehdystä työstä.

Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna aikana maksettu palkka tähän ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä siten, että työssäoloehtoon luettavaan viikkoon katsotaan sisältyvän 5 työpäivää. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa.

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vuosituloon luetaan työsuhteen perusteella saatu palkkatulo ja siihen rinnastettava henkilökohtainen tulo sekä lisäksi seuraavat sosiaalietuudet ja ansionmenetyskorvaukset, edellyttäen, että ne ovat saajansa veronalaista tuloa:

1) työttömyysturvalain mukainen työttömyyspäiväraha;

2) työmarkkinatukilain (1542/1993) mukainen työmarkkinatuki;

3) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukainen koulutustuki;

4) vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukainen vuorottelukorvaus;

5) työllisyysasetuksen (130/1993) mukainen osa-aikalisä;

6) sairausvakuutuslain (364/1963) mukainen päiväraha sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha;

7) vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisen sairauskassan sairauden johdosta maksama etuus;

8) kuntoutusrahalain (611/1991) tai työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukainen kuntoutusraha;

9) tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke, joiden maksaminen on päättynyt;

10) liikennevakuutuslain (279/1959) mukainen päiväraha, ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke, joiden maksaminen on päättynyt;

11) sotilasvammalain (404/1948) mukainen päiväraha ja

12) työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke, joiden maksaminen on päättynyt.

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta työttömyysturvalain 1 a §:n tarkoittamasta yritystoiminnasta saatua tuloa.

Vuositulon kuukautta kohti laskettu määrä saadaan jakamalla vuositulo luvulla 12.

3 §

Palkkatulot osoitetaan ensisijaisesti työnantajan työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa antamalla palkkatodistuksella. Palkkatodistuksen tulee sisältää tiedot työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdista ja palkkatulotiedot vähintään 10 kalenterikuukaudelta tai, jos kysymyksessä on kausiluontoinen työ, vähintään 12 työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä kalenterikuukaudelta. Jos työsuhde on edellä mainittua lyhyempi, tiedot annetaan koko työsuhteen ajalta. Todistukseen merkitään erikseen lomaraha tai lomaltapaluuraha, lomakorvaus ja muut erät, joita ei voida pitää henkilön vakiintuneena palkkatulona sekä lisäksi palkattomat poissaolopäivät. Palkkatodistuksen antamisesta on lisäksi voimassa, mitä työttömyysturvalain 29 §:ssä ja työsopimuslain (320/1970) 24 §:ssä säädetään.

Muut 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut ansiotulot kuin palkkatulot osoitetaan maksajan antamalla todistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä on säädetty palkkatulojen osoittamisesta.

4 §

Jos 1 §:ssä mainitulta ajalta ei ole saatavissa 3 §:ssä tarkoitettua selvitystä palkkatuloista tai ansiotuloista, ne arvioidaan käyttäen viimeksi toimitetussa verotuksessa todettuja 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ansiotuloja tarkistettuna siinä suhteessa kuin päivärahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:n mukainen palkkaindeksiluku poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkaindeksiluvusta. Verotustietojen sijasta voidaan erityisestä syystä käyttää myös muuta luotettavaa selvitystä.

5 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Asetuksen 1 §:n 4 momentti on voimassa vuoden 1998 loppuun.

Tällä asetuksella kumotaan ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä 9 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (754/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.