Seurattu SDK 638/2019 saakka.

5.1.1995/21

Laki valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 7.3.2003/198, joka on voimassa 15.3.2003 alkaen. Ks. RautatieL:n 198/2003 45 ja 46 §.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tämän lain tarkoituksena on edistää rataverkon käyttöä kansantalouden ja kuljetustalouden kustannusten alentamiseksi tarjoamalla kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieyritysten käyttöön.

Laissa säädetään valtion omistaman rataverkon hallinnasta, rautatieyritysten ja radanpitäjän välisistä vastuusuhteista, rataverkon käyttöoikeudesta, rautatieliikenteen turvallisuusvastuusta ja radanpidosta vastaavista viranomaisista.

2 §
Radanpito ja sen rahoitus

Radanpito käsittää radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden, mukaan lukien turvallisuus-, liikenteen ohjaus- ja sähköistysjärjestelmät sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden ylläpitämisen ja rakentamisen.

Valtion ratoja ylläpidetään ja rakennetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen sallimassa laajuudessa.

Ratamaksu käytetään radanpidon rahoitukseen ja se otetaan huomioon valtion talousarviossa.

2 a § (23.5.1997/447)
Rautatieyritys

Rautatieyrityksellä tarkoitetaan tässä laissa yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka päätoimenaan tarjoaa rautateiden kuljetuspalveluja ja jolla on hallinnassaan kuljetuksiin tarvittava vetovoima sekä lupa toiminnan harjoittamiseen (toimilupa).

3 § (23.5.1997/447)
Rataverkon käyttöoikeus

Rataverkon käyttöoikeuden voi saada rautatieyritys, jolle on myönnetty toimilupa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Kotimaiseen rautatieliikenteeseen voidaan myöntää rataverkon käyttöoikeus vain Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen tai Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden väliseen kansainväliseen rautatieliikenteeseen voidaan myöntää rataverkon käyttöoikeus Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle taikka rautatieyritysten kansainväliselle ryhmittymälle tai kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia hoitavalle rautatieyritykselle.

4 §
Ratamaksu

Rautatieyrityksiltä peritään vuotuista ratamaksua rataverkon käyttämisestä. Ratamaksun perusteita ovat rataverkon käyttö, rataverkon taso ja markkinatilanne sekä radanpidon kustannukset ja rautatieliikenteen ympäristö- ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Liikenneministeriö päättää tarkemmin ratamaksun perusteista ja määrää ratamaksun suuruuden.

Ratamaksun tulee olla kohtuullinen ja tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan.

Ratahallintokeskus perii ratamaksun neuvoteltuaan rautatieyrityksen kanssa maksun suorittamisen yksityiskohdista.

5 §
Rautatieyrityksen yleiset velvollisuudet

Rautatieyrityksen tulee huolehtia palvelujensa tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ainakin kotimaisilla kielillä ja palvelujensa kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiakkaiden, maan eri osien ja koko yhteiskunnan tarpeet.

Rautatieyrityksen on noudatettava, mitä muualla laissa rautatieliikenteen harjoittamisesta säädetään.

6 §
Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen

Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi Ratahallintokeskuksen on liikenteenhoitoa varten annettava junaturvallisuussääntö sekä muut liikenteenhoitoa varten tarvittavat määräykset. Lisäksi tulee määritellä liikenteenhoitotehtävissä toimivien henkilöiden terveydentilavaatimukset ja tehtäväkohtaiset kelpoisuusvaatimukset.

7 §
Toimiluvan saamisen edellytykset ja toimiluvan peruuttaminen

Asianomainen ministeriö myöntää 2 a §:ssä tarkoitetun toimiluvan, kun: (23.5.1997/447)

1) hakijayrityksen kotipaikka ja pääasiallinen liikepaikka ovat Suomessa; (23.5.1997/447)

2) hakijayrityksellä on turvallisuustodistus, joka osoittaa yrityksen johdon ja henkilökunnan päteviksi hoitamaan rautatieliikennettä ja että yrityksen liikenteessä käyttämä kalusto ja sen kunnossapitojärjestelmä vastaavat asetettavia vaatimuksia;

3) hakijayritys on toimittanut liiketoimintaansa koskevat liikenneministeriön määräämät riittävät tiedot;

4) hakijayritys on luotettava ja sen liikkeenjohtotehtäviin määrätyt henkilöt ovat hyvämaineisia; sekä

5) hakijayritys on riittävän vakavarainen, niin että se pystyy normaaleissa olosuhteissa täyttämään vuoden ajalta todelliset ja mahdolliset velvoitteensa ja sitoumuksensa.

Toimilupaan voidaan sisällyttää tarpeellisia ehtoja, joita liikenteen harjoittamisessa on noudatettava.

Toimilupa voidaan peruuttaa, jos luvan haltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä tai on rikkonut toimiluvan ehtoja tai muita rautatieliikennettä koskevia säännöksiä tai määräyksiä.

8 § (23.5.1997/447)
Rataverkon käyttöoikeuden myöntäminen ja liikenteen aloittaminen

Ratahallintokeskus myöntää rataverkon käyttöoikeuden ja antaa luvan liikenteen aloittamiseen rautatieyrityksen sovittua Ratahallintokeskuksen kanssa tarvittavista hallinnollisista, taloudellisista ja teknisistä järjestelyistä.

9 §
Vakuutukset

Rautatieyrityksellä on oltava vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely rautatieliikenteen harjoittamisesta toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalta, josta rautatieyritys on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Asetuksella voidaan määrätä se korvausvastuun määrä, mikä vähintään on katettava vahinkotapahtumaa kohden.

10 §
Ratahallintokeskus ja sen tehtävät

Ratahallintokeskus on liikenneministeriön alainen virasto, joka toimii radanpitäjänä ja radanpidon omaisuuden haltijana sekä huolehtii liikenneturvallisuudesta ja radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä. Se voi huolehtia myös joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa laissa (469/79) tarkoitettujen tarkastusmaksujen perimisestä ja siihen liittyvistä tehtävistä rautateiden joukkoliikenteessä siten kuin siitä erikseen säädetään. (30.6.1995/905)

Ratahallintokeskuksella on johtokunta, jonka jäsenet määrää valtioneuvosto.

Ratahallintokeskuksen tehtävänä on:

1) valmistella rautatieliikennettä koskevia liikennepoliittisia esityksiä;

2) huolehtia rataverkon ylläpitämisestä, rakentamisesta ja kehittämisestä eduskunnan myöntämien määrärahojen ja muun rahoituksen sallimissa rajoissa;

3) toimia radanpidon ylläpito- ja rakentamistehtävien sekä liikenteenohjauspalvelujen tilaajavirastona ja tehdä tässä tarkoituksessa tarvittavat sopimukset;

3 a) huolehtia rataverkon käyttöoikeuteen liittyvistä asioista ja antaa niistä tarvittavat menettelytapaohjeet; (23.5.1997/447)

4) valmistella ratamaksun perusteet ja huolehtia ratamaksun perimisestä;

5) huolehtia liikenneturvallisuudesta rataverkolla ja valvoa liikenneturvallisuuden noudattamista;

6) antaa junaturvallisuussääntö ja muut liikenteenhoitoa varten tarvittavat määräykset ja ohjeet sekä määräykset liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden terveydentilavaatimuksista ja tehtäväkohtaisista kelpoisuusvaatimuksista;

7) huolehtia liikenneturvallisuuteen liittyvästä teknisestä tarkastuksesta ja antaa rautatieyritysten turvallisuustodistukset;

7 a) toimia vaarallisten aineiden kuljetuksista annetussa laissa (719/1994) tarkoitettuna vaarallisten aineiden kuljetuksia valvovana viranomaisena; (23.5.1997/447)

8) valmistella laajat valtion rautatierakentamista koskevat suunnitelmat ja huolehtia niiden valmisteluun liittyvästä yhteistyöstä eri viranomaisten ja sidosryhmien kesken;

9) huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteästä omaisuudesta;

10) huolehtia rautatieliikenteen poikkeusoloihin varautumisesta; sekä

11) hoitaa muut liikenneministeriön sille määräämät tehtävät, jotka koskevat rautatieliikennettä.

Ratahallintokeskuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

11 §
Ratahallintokeskuksen tiedonsaantioikeus

Rautatieyrityksen on annettava Ratahallintokeskukselle rautatieliikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat tiedot Ratahallintokeskuksen antamien määräysten mukaisesti.

Ratahallintokeskuksella on oikeus saada rautatieyritykseltä valvontaa varten tarpeelliset toimintaa ja taloutta koskevat tiedot.

12 §
Yksityisten liittymät valtion rataverkkoon

Rautatieyritykset ja muut yritykset voivat rakentaa liittymiä valtion rataverkkoon Ratahallintokeskuksen hyväksyttyä liittymäsuunnitelman ja annettua luvan liittymän käyttöönottoon. Liittymän ylläpidosta tulee tehdä yrityksen ja Ratahallintokeskuksen kesken sopimus.

Niiden yritysten, joilla on lain voimaan tullessa liittymiä rataverkkoon, ei tarvitse erikseen hakea lupaa niiden käyttöön.

13 §
Rautatieliikenteen pelastuspalvelu

Ratahallintokeskus antaa määräykset siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun rautatieliikenteessä on sattunut onnettomuus tai rautatieliikennettä uhkaa vaara.

Ratahallintokeskus voi velvoittaa rautatieyrityksen ja sen, joka suorittaa tehtävää rautatieliikenteessä, osallistumaan pelastuspalveluharjoituksiin ja rautatieliikenteen pelastuspalveluun.

14 §
Varautuminen poikkeusoloihin

Rautatieyrityksen on varauduttava poikkeusoloihin osallistumalla valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa.

15 § (12.1.1996/7)
Rautatieonnettomuuksien tutkinta

Rautatieonnettomuuksien tutkinnasta säädetään onnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/85).

16 §
Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka

Ratahallintokeskus voi asettaa tämän lain nojalla annetun käskyn tai kiellon tehosteeksi uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

17 §
Muutoksenhaku

Ratahallintokeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhausta hallintoasioista annetun lain (154/50) mukaisesti. Päätöstä on kuitenkin noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

18 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

19 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

Valtioneuvosto voi perustaa Ratahallintokeskuksen ja käynnistää sen toiminnan niin, että Ratahallintokeskus voi ryhtyä valmistelemaan toimialaansa kuuluvia normeja ja sopimuksia ennen lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 225/94, LiVM 17/94, Neuvoston direktiivi 91/440/ETY; EYVL N:o L 237, 24.8.1991, s. 25.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.6.1995/905:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

HE 49/95, LiVM 1/95

12.1.1996/7:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 7/1996 tuli A:n 60/1996 mukaisesti voimaan 1.3.1996.)

HE 107/95, HaVM 5/95, EV 96/95

23.5.1997/447:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1997.

Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulla osakeyhtiöllä on rataverkon käyttöoikeus ilman 2 a §:n mukaista toimilupaa ja ilman erikseen myönnettyä 8 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeutta enintään yhden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.

HE 24/1997, LiVM 3/1997, EV 44/1997, Neuvoston direktiivi 95/18/EY; EYVL N:o L 143, 27.6.1995, s. 70, neuvoston direktiivi 95/19/EY; EYVL N:o L 143, 27.6.1995, s. 75

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.