Seurattu SDK 285/2019 saakka.

22.12.1994/1384

Asetus räjähteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 21.12.2016/1440, joka on voimassa 1.1.2017 alkaen.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään räjähdysvaarallisista aineista 19 päivänä kesäkuuta 1953 annetun lain (263/53) nojalla:

1 § (10.5.2012/221)
Asetuksen tarkoitus

Tällä asetuksella pannaan täytäntöön siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 93/15/ETY säädetyt räjähteiden vaatimustenmukaisuuden toteamista koskevat vaatimukset sekä siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevan järjestelmän perustamisesta neuvoston direktiivin 93/15/ETY nojalla annetuissa komission direktiiveissä 2008/43/EY ja 2012/4/EU säädetyt vaatimukset.

2 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan räjähteisiin, jotka kuuluvat Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien suositusten 1 luokkaan lukuun ottamatta 3 §:ssä tarkoitettuja aineita ja välineitä.

YK:n suosituksilla tarkoitetaan niitä suosituksia, jotka YK:n asettama vaarallisten aineiden kuljetusta käsittelevä asiantuntijakomitea on antanut ja jotka on julkaistu YK:n oranssissa kirjassa sellaisina kuin ne ovat olleet 5 päivänä huhtikuuta 1993.

3 §
Soveltamisalan rajaukset

Tätä asetusta ei sovelleta:

1) räjähteisiin, jotka on tarkoitettu puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen tai poliisin käyttöön;

2) pyroteknisiin välineisiin; eikä

3) ampuma-aseiden patruunoihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen pyroteknisten välineiden ja ampuma-aseiden patruunoiden määrittämisessä noudatetaan siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 93/15/ETY tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden ja tiettyjen ampumatarvikkeiden määrittämisestä annettua komission direktiiviä 2004/57/EY. (22.6.2005/486)

Mitä 11–13 ja 13 a §:ssä säädetään, ei sovelleta seuraaviin räjähteisiin:

1) sytytyslangat, jotka ovat tulilangan kaltaisia räjähtämättömiä sytytyslaitteita;

2) aikatulilangat, jotka koostuvat hienojakoista ruutia olevasta ytimestä ja sen ympärillä olevasta joustavasta kudotusta kankaasta, jonka ulkopinnalla on yksi tai useampi suojakerros ja jotka sytytettäessä palavat ennalta määrätyllä vauhdilla ilman ulkoista räjähdysvaikutusta;

3) sytytysnallit, jotka koostuvat pienen määrän ensisijaista räjähtävää seosta sisältävästä metalli- tai muovikuoresta, jotka syttyvät helposti iskun vaikutuksesta ja joita käytetään sytytyslaitteina pienten aseiden ammuksissa ja ajopanosten nallihatuissa.

(10.5.2012/221)
4 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) räjähdealan yrityksellä luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on räjähteiden valmistus-, varastointi-, käyttö-, siirto- tai kauppaoikeus;

2) markkinoille saattamisella tässä asetuksessa tarkoitetun räjähteen ensimmäistä luovutusta jakeluun tai käyttöön Euroopan talousalueella; luovutus voi tapahtua maksua vastaan tai ilmaiseksi;

3) yhdenmukaistetulla standardilla standardia, joka on mainittu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä yhdenmukaistettujen standardien luettelossa; sekä

4) siirrolla räjähteen siirtämistä paikasta toiseen Euroopan talousalueella lukuun ottamatta saman laitoksen alueella, kuten tehdasalueella, varastoalueella ja työmaalla, tapahtuvia siirtoja.

5 §
Yleiset vaatimukset

Markkinoille saatettavien räjähteiden on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset ja ne on varustettava CE-merkinnällä tämän asetuksen mukaisesti. Räjähteiden vaatimustenmukaisuus on varmistettava 8 §:ssä säädetyllä tavalla.

6 §
Lisävaatimukset

Ennen CE-merkinnän kiinnitystä on varmistuttava, että räjähde täyttää tämän asetuksen vaatimusten lisäksi muut sitä koskevat CE-merkinnällä varmennettavat vaatimukset.

7 §
Olennaiset turvallisuusvaatimukset

Räjähteen on täytettävä sitä koskevat olennaiset turvallisuusvaatimukset, jotka on mainittu liitteessä I.

Räjähteen katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos se täyttää sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin vaatimukset.

Räjähde voi täyttää yleiset turvallisuusvaatimukset, vaikkei se olekaan yhdenmukaistetun standardin tai sen kanssa yhteneväisen suomalaisen standardin mukainen. Tällöin on vaatimustenmukaisuus osoitettava luotettavasti.

4 momentti on kumottu A:lla 4.11.2010/920.

8 §
Vaatimustenmukaisuuden varmentamismenettelyt

Räjähteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava ennen tuotteen markkinoille saattamista noudattamalla II liitteen mukaisia varmentamismenettelyjä siten, että:

1) räjähteelle tehdään II liitteen 1 osan mukainen EY-tyyppitarkastus; sekä

2) valmistajan valinnan mukaan käytetään:

a) valmistajan vakuutukseen perustuvaa II liitteen 2 osan mukaista EY-tyypinmukaisuusvakuutusta;

b) tuotannon laadunvarmistukseen perustuvaa II liitteen 3 osan mukaista menettelyä;

c) tuotteen laadunvarmistukseen perustuvaa II liitteen 4 osan mukaista menettelyä; tai

d) II liitteen 5 osan mukaista EY-tarkastusta.

Edellä 1 momentissa mainittujen varmentamismenettelyjen sijasta vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa II liitteen 6 osan mukaisella tuotekohtaisella EY-tarkastuksella.

9 § (4.11.2010/920)
Ilmoitettu tarkastuslaitos

Työ- ja elinkeinoministeriö nimeää ne suomalaiset tarkastuslaitokset, joilla on oikeus toimia 8 §:ssä tarkoitetuissa varmentamismenettelyissä ilmoitettuna tarkastuslaitoksena.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on täytettävä tämän asetuksen liitteessä III asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarkastuslaitoksien, jotka täyttävät laitoksia koskevien yhdenmukaistettujen standardien vaatimukset, katsotaan täyttävän edellä mainitut vähimmäisvaatimukset.

Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii, että ilmoitettujen laitosten nimeämisestä ja nimeämisen peruutuksesta ilmoitetaan Euroopan talousalueeseen kuuluvien muiden valtioiden viranomaisille ja Euroopan komissiolle.

10 §
CE-merkintä

CE-merkintä on tehtävä näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla räjähteeseen tai, jos tämä ei ole mahdollista, räjähteeseen kiinnitettyyn tunnistuskilpeen. Tunnistuskilven tulee olla sellainen, ettei sitä voida käyttää uudelleen. Jos kumpaakaan edellä mainittua menetelmää ei voida käyttää, merkki on kiinnitettävä pakkaukseen.

CE-merkinnän on oltava liitteessä IV mainitun mallin mukainen.

Räjähteeseen ei saa kiinnittää mitään sellaista muuta merkkiä, joka voidaan sekoittaa CE-merkintään tai joka vaikeuttaa CE-merkinnän näkymistä ja luettavuutta.

Jos CE-merkintä on kiinnitetty räjähteeseen epäasianmukaisesti, valmistaja tai hänen edustajansa on velvollinen tekemään räjähteen merkinnät tämän asetuksen mukaisesti. (4.11.2010/920)

11 § (10.5.2012/221)
Yksilöllinen tunniste

Räjähteen valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava, että räjähde ja jokainen pakkausyksikkö merkitään tämän asetuksen mukaisella yksilöllisellä tunnisteella. Räjähdettä, jota valmistusprosessissa käsitellään edelleen, ei tarvitse merkitä uudella tunnisteella, jos alkuperäinen tunniste täyttää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos räjähde valmistetaan vientiä varten ja se on merkitty kohdemaan vaatimusten mukaisella tunnisteella, jonka avulla räjähde voidaan jäljittää.

Yksilöllinen tunniste muodostetaan liitteessä V kuvatuista osista.

Suomalaisen valmistajan ja, jos räjähde on valmistettu Euroopan unionin ulkopuolella, maahantuojan on pyydettävä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta numero, joka yksilöi räjähteen valmistajan.

Räjähteitä uudelleen pakkaavan on varmistettava, että yksilöllinen tunniste on kiinnitetty räjähteeseen ja pienimpään pakkausyksikköön.

12 § (10.5.2012/221)
Merkintä ja kiinnittäminen

Yksilöllinen tunniste on merkittävä tai kiinnitettävä tiukasti ja kestävällä tavalla räjähteeseen ja pakkaukseen. Tunnisteen tulee olla selvästi luettavissa. Merkinnät tulee tehdä liitteen VI mukaisesti.

Lisäksi voidaan käyttää passiivista sähköistä tunnistetta liitteen VI mukaisesti.

13 § (10.5.2012/221)
Tietojen keruu

Tietojenkeruujärjestelmän avulla yritysten tulee voida seurata räjähteiden kulkua niin, että räjähteitä hallussa pitävät voidaan yksilöidä milloin tahansa.

Räjähdealan yrityksen tulee säilyttää räjähteitä ja yksilöllisiä tunnisteita koskevat tiedot kymmenen vuotta niiden toimittamisesta eteenpäin ja loppukäyttäjän osalta räjähteen elinkaaren päättymisestä.

13 § (10.5.2012/220)

13 § on kumottu A:lla 10.5.2012/220.

13 a § (10.5.2012/221)
Räjähdealan yrityksen velvoitteet

Räjähdealan yrityksen tulee:

1) pitää kirjaa räjähteiden tunnisteista ja muista asiaa koskevista tiedoista, mukaan lukien räjähteen tyyppi ja yritys tai henkilö, jonka vastuulle räjähde on annettu;

2) pitää kirjaa räjähteen sijainnista, jos räjähde on yrityksen hallussa tai vastuulla, kunnes se on joko siirretty toiseen yritykseen tai käytetty;

3) testata tietojenkeruujärjestelmänsä säännöllisin väliajoin;

4) säilyttää ja ylläpitää yksilöllisiä tunnisteita koskevia ja muita kerättyjä tietoja kymmenen vuoden ajan;

5) suojata kerätyt tiedot vahingossa tai ilkivaltaisesti tapahtuvalta vahingoittumiselta tai hävittämiseltä;

6) toimittaa toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä tiedot, jotka koskevat räjähteen alkuperää ja sijaintia sen elinkaaren ja koko toimitusketjun ajalta;

7) toimittaa jäsenvaltioiden vastaaville viranomaisille sen nimi ja yhteystiedot, joka voi toimittaa 6 kohdassa tarkoitetut tiedot virka-ajan ulkopuolella;

8) toimittaa toimintansa lopettaessaan, luettavassa muodossa oleva kirjanpito toimivaltaiselle viranomaiselle.

13 a § (10.5.2012/220)

13 a § on kumottu A:lla 10.5.2012/220.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Markkinoille saatettaviksi hyväksytään kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2002 myös sellaiset räjähteet, jotka täyttävät räjähdeasetuksen (473/93) ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset.

Neuvoston direktiivi 93/15/ETY; EYVL N:o L 121, 15.5.1993, s. 20

Liite I

OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET

I Yleiset vaatimukset

1. Kaikki räjähteet on suunniteltava, valmistettava ja varustettava siten, että niiden aiheuttama vaara ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle ja ympäristölle on mahdollisimman vähäinen normaaleissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa ottaen erityisesti huomioon käyttöajankohdan, turvallisuussäännöt ja tavanomaisen käytännön.

2. Räjähteen on oltava valmistajan ilmoittamien ominaisuuksien mukainen mahdollisimman hyvän turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi.

3. Räjähteen on oltava sellainen, että se voidaan sopivaa tekniikkaa käyttäen hävittää mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin.

II Erityisvaatimukset

1. Vähimmäisvaatimus on, että tuotteesta selvitetään soveltuvin osin jäljempänä mainitut tiedot ja ominaisuudet. Räjähteet on testattava todenmukaisissa olosuhteissa. Jollei tämä ole mahdollista laboratoriossa, testit tulee suorittaa käyttöolosuhteissa.

a) Rakenne ja tunnusomaiset ominaisuudet, kuten kemiallinen koostumus, homogeenisuusaste, ja tarvittaessa mitat ja raekoon jakautuma.

b) Fysikaalinen ja kemiallinen pysyvyys kaikissa niissä ympäristöolosuhteissa, joiden vaikutukselle räjähde voi joutua alttiiksi.

c) Isku- ja hankausherkkyys.

d) Kaikkien komponenttien fysikaalinen ja kemiallinen yhteensopivuus.

e) Räjähteen kemiallinen puhtaus.

f) Räjähteen vedenkestävyys, jos räjähde on tarkoitettu käytettäväksi märissä tai kosteissa olosuhteissa ja jos räjähteen turvallisuus ja luotettavuus voi veden vaikutuksesta heikentyä.

g) Alhaisen ja korkean lämpötilan kestävyys, jos räjähde on tarkoitettu säilytettäväksi tai käytettäväksi tällaisissa lämpötiloissa ja räjähteen turvallisuus ja luotettavuus voi heikentyä räjähteen tai sen komponentin jäähtyessä tai kuumentuessa.

h) Räjähteen sopivuus käytettäväksi vaarallisissa olosuhteissa (esim. jos käyttöympäristössä on metaanin, kuumien massojen ym. kaltaisia vaaratekijöitä), jos se on tarkoitettu käytettäväksi tällaisissa olosuhteissa.

i) Turvallisuusjärjestelyt, joilla estetään ennenaikainen tai tahaton syttyminen.

j) Sopiva panostustapa ja räjähteen toiminta, kun räjähdettä käytetään aiottuun tarkoitukseen.

k) Tarpeelliset ohjeet ja merkinnät turvallisesta käsittelystä, varastoinnista, käytöstä ja hävittämisestä kohdemaan virallisilla kielillä, Suomessa suomen ja ruotsin kielellä.

l) Räjähteen ja sen päällysteen tai muiden komponenttien kyky säilyä pilaantumattomana valmistajan ilmoittamaan viimeiseen käyttöajankohtaan saakka.

m) Selvitykset kaikista laitteista ja apuvälineistä, joita tarvitaan räjähteen toimimiseksi luotettavasti ja turvallisesti.

2. Eri räjähderyhmien on lisäksi täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

A. Louhintaräjähdysaineet

a) Ehdotetun sytytysmenetelmän on oltava sellainen, että se varmistaa louhintaräjähdysaineen turvallisen, luotettavan ja täydellisen detonaation tai deflagraation sen mukaan, mikä on tarkoitus. Mustaruudin osalta kiinnitetään erityistä huomiota sen räjähdysvoimakkuuteen.

b) Patrunoitujen louhintaräjähdysaineiden on välitettävä detonaatio turvallisesti ja luotettavasti patruunajonon päästä toiseen.

c) Maanalaiseen käyttöön tarkoitettujen louhintaräjähdysaineiden räjähdyskaasut saavat sisältää häkää, typen oksideja, muita kaasuja, höyryjä tai ilmassa olevia kiinteitä hiukkasia vain sellaisia määriä, etteivät ne vaaranna henkilöiden terveyttä normaaleissa käyttöolosuhteissa.

B. Räjähtävä tulilanka, aikatulilanka, sytytyslangat ja sytytysletkut

a) Räjähtävien tulilankojen, aikatulilankojen ja sytytyslankojen päällyskerroksen on oltava mekaanisesti riittävän luja ja sen on suojattava riittävästi räjähdesisusta, kun nämä räjähteet ovat alttiina normaalille mekaaniselle rasitukselle.

b) Aikatulilankojen paloajat on merkittävä ja näiden merkintöjen on oltava luotettavia.

c) Räjähtävän tulilangan on sytyttävä luotettavasti ja sillä on oltava riittävä sytyttämiskyky. Sen on oltava varastointikelpoista myös ilmastoltaan epätavallisissa käyttöolosuhteissa.

C. Räjäytysnallit ja hidastekappaleet

a) Räjäytysnallien on sytytettävä kaikissa ennakoitavissa käyttöolosuhteissa luotettavasti ne räjähteet, joiden kanssa ne on tarkoitettu käytettäviksi.

b) Hidastekappaleiden on sytyttävä luotettavasti.

c) Kosteus ei saa vaikuttaa heikentävästi sytyttämiskykyyn.

d) Hidastenallien paloaikaporrastusten on oltava riittävän yhdenmukaisia ja tarkkoja, jotta todennäköisyys perättäisten paloaikojen ristiinmenolle on erittäin vähäinen.

e) Sähkönallien sähköiset ominaisuudet on ilmoitettava pakkauksessa (esim. alin syttymisvirta, resistanssi ym.).

f) Sähkönallien johdoilla on oltava käyttöolosuhteisiin nähden riittävä eristys ja mekaaninen lujuus mukaan lukien nalliliitoksen tiiviys.

D. Aseruudit ja rakettiruudit

a) Ruudit eivät saa detonoida, kun niitä käytetään asianmukaisella tavalla.

b) Ruutien (esim. nitroselluloosaruudit) on tarvittaessa oltava stabiloitu hajoamista vastaan.

c) Puristetut tai valetut kiinteät rakettiruudit eivät saa sisältää rakoja tai kaasukuplia, jotka vaarallisesti vaikuttavat ruudin toimintaan.

Liite II

MENETTELYT VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMENTAMISEKSI

1

EY-TYYPPITARKASTUS (moduuli B)

1.1. EY-tyyppitarkastus kuvailee sitä menettelyn osaa, jossa ilmoitettu tarkastuslaitos varmistuu ja todistaa, että tarkasteltavaa tuotantoa edustava näyte täyttää sitä koskevat tämän asetuksen asianmukaiset säännökset.

1.2. Valmistajan tai tämän valtuuttaman edustajan, joka toimii Euroopan talousalueella, on jätettävä EY-tyyppitarkastusta koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle tarkastuslaitokselle.

Hakemuksessa on oltava:

– valmistajan nimi ja osoite ja, jos valtuutettu edustaja on jättänyt hakemuksen, myös tämän nimi ja osoite,

– kirjallinen vakuutus siitä, että samaa hakemusta ei ole jätetty toiselle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle,

– jäljempänä 1.3 kohdassa kuvatut tekniset asiakirjat.

Hakijan on toimitettava ilmoitetun tarkastuslaitoksen käyttöön kyseistä tuotantoa edustava näyte, jäljempänä ""tyyppi"". Ilmoitettu tarkastuslaitos voi pyytää lisää näytteitä, jos testausohjelma edellyttää sitä.

1.3. Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida tuotteen asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisuus. Teknisten asiakirjojen on, siinä määrin kuin on tarpeen tällaisen arvioinnin suorittamiseksi, sisällettävä tuotteen suunnittelu,

valmistus ja toiminta sekä käsiettävä, jos sillä tällaisen arvioinnin kannalta on merkitystä

– tyypin yleinen kuvaus,

– suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokonaisuuksista, virtapiireistä jne.

– piirustusten ja kaavioiden sekä tuotteen toiminnan ymmärtämiseen tarvittavat kuvaukset ja selitykset,

– luettelo 7 §:ssä tarkoitetuista standardeista, joita sovelletaan kokonaan tai osittain, ja kuvaus käytetyistä ratkaisuista olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, jos 7 §:ssä tarkoitettuja standardeja ei ole sovellettu,

– suunnittelulaskelmien tulokset, tehdyt testit jne.

– testausselosteet.

1.4. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on:

1.4.1. tutkittava tekniset asiakirjat, tarkastettava, että tyyppi on valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, sekä tunnistettava ne osat, jotka on suunniteltu 7 §:ssä tarkoitettujen standardien vaatimusten mukaisesti samoin kuin osat, joiden suunnit

osat, joiden suunnittelussa ei ole noudatettu kyseisiä standardeja;

1.4.2. tehtävä tai teetettävä tarkoituksenmukaisia tarkastuksia ja tarvittavia testejä sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan käyttämät ratkaisut liitteen I olennaiset vaatimukset silloin, kun 7 §:ssä tarkoitettuja standardeja ei ole noudatettu;

1.4.3. tehtävä tai teetettävä tarkoituksenmukaisia tarkastuksia ja tarvittavia testejä sen tarkastamiseksi, että asiaa koskevia standardeja on todella noudatettu silloin, kun valmistaja on valinnut niiden noudattamisen;

1.4.4. sovittava hakijan kanssa paikasta, missä tarkastukset ja tarvittavat testit tehdään.

1.5. Jos tyyppi on tämän asetuksen mukainen, ilmoitetun tarkastuslaitoksen on annettava EY-tyyppitarkastustodistus hakijalle. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksessa tehdyt päätelmät ja hyväksytyn tyypin välttämättömät tunnistetiedot

Todistukseen on liitettävä luettelo asiaa koskevien teknisten asiakirjojen merkittävistä osista, ja ilmoitetun tarkastuslaitoksen on säilytettävä jäljennös siitä.

Jos valmistajalta tai tämän edustajalta evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun tarkastuslaitoksen on esitettävä yksityiskohtaiset syyt epäämiselle.

Muutoksenhakuun on järjestettävä mahdollisuus.

1.6. Hakijan on ilmoitettava ilmoitetulle tarkastuslaitokselle, joka pitää hallussaan EY-tyyppitarkastustodistusta koskevia teknisiä asiakirjoja, kaikista hyväksyttyyn tuotteeseen tehdyistä muutoksista, joille on saatava lisähyväksyminen, jos nämä muutokset vo

muutokset voivat vaikuttaa olennaisten vaatimusten mukaisuuteen tai tuotteen tarkoitettuihin käyttöolosuhteisiin. Lisähyväksyminen annetaan lisäyksenä alkuperäiseen EY-tyyppitarkastustodistukseen.

1.7. Kaikkien ilmoitettujen tarkastuslaitosten on toimitettava toisille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille asiaankuuluvaa tietoa EY-tyyppitarkastustodistuksista sekä annetuista lisäyksistä ja peruutuksista.

1.8. Toiset ilmoitetut tarkastuslaitokset voivat saada jäljennöksiä EY-tyyppitarkastustodistuksista ja niiden lisäyksistä. Todistusten liitteet on pidettävä muiden ilmoitettujen tarkastuslaitosten saatavilla.

1.9. Valmistajan tai tämän edustajan on säilytettävä EY-tyyppitarkastustodistukset ja tekniset asiakirjat sekä niiden lisäykset vähintään kymmenen vuoden ajan tuotteen viimeisen valmistuspäivän jälkeen.

Jos valmistaja tai tämän edustaja ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueelle, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla on henkilöllä, joka saattaa tuotteen Euroopan talousalueella markkinoille.

2

EY-TYYPINMUKAISUUSVAKUUTUS (moduuli C)

2.1. EY-tyypinmukaisuusvakuutus kuvailee sitä menettelyn osaa, jossa valmistaja tai tämän edustaja, joka toimii Euroopan talousalueella, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset räjähteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja

täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen räjähteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2.2. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että tuotantovaiheessa varmistetaan valmistettavien tuotteiden EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisuus.

2.3. Valmistajan tai tämän edustajan on säilytettävä jäljennös vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta vähintään kymmenen vuoden ajan tuotteen viimeisen valmistuspäivän jälkeen.

Jos valmistaja tai tämän edustaja ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueelle, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla on henkilöllä, joka saattaa tuotteen Euroopan talousalueen markkinoille.

2.4. Valmistajan valitsema ilmoitettu tarkastuslaitos tarkastaa tai tarkastuttaa tuotteen satunnaisin väliajoin. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen paikan päällä ottama näyte valmiista tuotteista tarkastetaan ja asianmukaiset 7 §:ssä tarkoitettujen

sovellettavien standardien mukaisesti määritellyt testit tai vastaavat testit tehdään sen varmistamiseksi, että tuote on tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Jos yksi tai useampi tarkastettavista tuotteista ei ole vaatimusten mukainen, ilmoitetun

tarkastuslaitoksen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Valmistaja kiinnittää tuotteeseen ilmoitetun tarkastuslaitoksen vastuulla tarkastuslaitoksen tunnusmerkin valmistusprosessin aikana.

3

EY-TYYPINMUKAISUUSVAKUUTUS (tuotannon laadunvarmistus) (moduuli D)

3.1. EY-tyypinmukaisuusvakuutus (tuotannon laadunvarmistus) kuvailee menettelyä, jossa valmistaja, joka täyttää 3.2 kohdan velvoitteet, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset räjähteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tä

täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen räjähteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. CE-merkintään on liitettävä 3.4 kohdassa

tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun tarkastuslaitoksen tunnusmerkki.

3.2. Valmistajalla on oltava 3.3 kohdassa tarkoitettu hyväksytty tuotannon laatujärjestelmä sekä järjestettävä valmiiden tuotteiden tarkastus ja testaus. Valmistajan on oltava 3.4 kohdassa tarkoitetun valvonnan alainen.

3.3. Laatujärjestelmä

3.3.1. Valmistajan on toimitettava kyseisten räjähteiden laatujärjestelmän arvioimista koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle tarkastuslaitokselle.

Hakemuksessa on oltava:

– kaikki tarpeelliset asiaa koskevat tiedot tarkoitetusta räjähderyhmästä,

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat,

– hyväksyttyyn tyyppiin liittyvät tekniset asiakirjat sekä jäljennös EY-tyyppi-tarkastustodistuksesta.

3.3.2. Laatujärjestelmän on varmistettava, että räjähteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tämän asetuksen vaatimusten mukaiset.

Kaikki valmistajan hyväksymät perusteet, vaatimukset ja ohjeet on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Näiden laatujärjestelmää koskevien tiedostojen on mahdollistettava laatuohjelmien,

-käsikirjojen ja -pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta.

Niissä on erityisesti oltava riittävä kuvaus:

– laatutavoitteista ja organisaation rakenteesta, vastuualueista ja johdon vastuusta ja toimivallasta räjähteiden laatukysymysten osalta,

– käytetyistä valmistuksen, laadunvalvonnan ja laadunvarmistuksen tekniikoista, menetelmistä ja järjestelmällisestä toiminnasta,

– tarkastuksista ja testeistä, jotka tehdään ennen valmistusta, valmistuksen aikana tai sen jälkeen ja niiden suoritustiheys,

– laatutiedostoista, kuten tarkastuskertomukset ja testaustulokset, kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevöittämiseen liittyvät tiedot,

– keinoista, joilla valvotaan räjähteiltä vaaditun laadun toteutumista ja laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

3.3.3. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on arvioitava laatujärjestelmä todetakseen, täyttääkö se 3.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on oletettava, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevia

yhdenmukaistettuja standardeja, vastaavat näitä vaatimuksia. Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava tarkastuskäynti valmistajan laitoksella.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

3.3.4. Valmistajan on taattava, että hyväksytyn laatujärjestelmän mukaiset velvoitteet tulevat täytetyiksi ja että laatujärjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana.

Valmistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle laatujärjestelmään aiotuista muutoksista.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen vaatimukset, joita tarkoitetaan 3.3.2 kohdassa vai onko vaadittava uusinta-arviointi.

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

3.4. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen vastuulla oleva valvonta

3.4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti.

3.4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetulle tarkastuslaitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat,

– laatutiedostot, kuten tarkastuskertomukset ja testaustulokset, kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevöittämiseen liittyvät tiedot.

3.4.3. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tehtävä määräajoin arviointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää sekä annettava arviointikertomus valmistajalle.

3.4.4. Ilmoitettu tarkastuslaitos voi lisäksi ennalta ilmoittamatta tehdä valvontakäyntejä valmistajan luo. Näillä käynneillä ilmoitettu tarkastuslaitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todetakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on annettava valmistajalle kertomus käynnistä ja testausseloste, mikäli testaus on suoritettu.

3.5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan tuotteen viimeisen valmistuspäivän jälkeen kansallisten viranomaisten saatavilla:

– asiakirjat, joita tarkoitetaan 3.3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa,

– muutostiedot, joita tarkoitetaan 3.3.4 kohdan toisessa alakohdassa,

– ilmoitetun tarkastuslaitoksen päätökset sekä kertomukset, joita tarkoitetaan 3.3.4, 3.4.3 ja 3.4.4 kohdassa.

3.6. Kaikkien ilmoitettujen tarkastuslaitosten on annettava toisille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille asiaa koskevia tietoja laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisten peruutuksista.

4

EY-TYYPINMUKAISUUSVAKUUTUS (tuotteen laadunvarmistus) (moduuli E)

4.1. EY-tyypinmukaisuusvakuutus (tuotteen laadunvarmistus) kuvailee menettelyä, jossa valmistaja, joka täyttää 4.2 kohdan velvoitteet, varmistaa ja vakuuttaa, että räjähteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja

täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen räjähteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. CE-merkintään on liitettävä 4.4

kohdassa tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun tarkastuslaitoksen tunnusmerkki.

4.2. Valmistajalla on oltava 4.3 kohdassa tarkoitettu hyväksytty laatujärjestelmä koskien valmiin tuotteen tarkastusta ja testausta. Valmistajan on oltava 4.4 kohdassa tarkoitetun valvonnan alainen.

4.3. Laatujärjestelmä

4.3.1. Valmistajan on toimitettava räjähteiden laatujärjestelmän arvioimista koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle tarkastuslaitokselle.

Hakemuksessa on oltava:

– kaikki tarpeelliset asiaa koskevat tiedot tarkoitetusta räjähderyhmästä,

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat,

– hyväksyttyyn tyyppiin liittyvät tekniset asiakirjat sekä jäljennös EY-tyyppi-tarkastustodistuksesta.

4.3.2. Jokainen laatujärjestelmän alaisuudessa tehty räjähde on tarkastettava ja sille on tehtävä 7 §:ssä tarkoitetuissa, asiaa koskevissa standardeissa määrätyt tai vastaavat testit sen varmistamiseksi, että se on asetuksen mukainen. Kaikki

Valmistajan hyväksymät perusteet, vaatimukset ja ohjeet on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Näiden laatujärjestelmää koskevien tiedostojen on varmistettava laatuohjelmien,

suunnitelmien, toimintaohjeiden ja pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta.

Niissä on erityisesti oltava riittävä kuvaus:

– laatutavoitteista ja organisaation rakenteesta, vastuualueista ja johdon vastuusta ja toimivallasta tuotteiden laatukysymysten osalta,

– tarkastuksista ja testeistä, jotka on tehtävä valmistuksen jälkeen,

– keinoista, joilla valvotaan laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta,

– laatutiedostoista, kuten tarkastuskertomukset ja testaustulokset, kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevöittämiseen liittyvät tiedot.

4.3.3. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on arvioitava laatujärjestelmä todetakseen, täyttääkö se 4.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on oletettava, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevia

yhdenmukaistettujen standardeja, vastaavat näitä vaatimuksia.

Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava tarkastuskäynti valmistajan laitoksella.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

4.3.4. Valmistajan on taattava, että hyväksytyn laatujärjestelmän mukaiset velvoitteet tulevat täytetyiksi ja että laatujärjestelmä pysyy tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana.

Valmistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle laatujärjestelmän aiotuista muutoksista.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen vaatimukset, joita tarkoitetaan 4.3.2 kohdassa vai onko vaadittava uusinta-arviointi.

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

4.4. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen vastuulla oleva valvonta

4.4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti.

4.4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetulle tarkastuslaitokselle tarkastusta varten pääsy tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat,

– tekniset asiakirjat,

– laatutiedostot, kuten tarkastuskertomukset ja testaustulokset, kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevöittämiseen liittyvät tiedot.

4.4.3. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tehtävä määräajoin arviointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää sekä annettava arviointikertomus valmistajalle.

4.4.4. Ilmoitettu tarkastuslaitos voi lisäksi ennalta ilmoittamatta tehdä valvontakäyntejä valmistajan luo. Näillä käynneillä ilmoitettu tarkastuslaitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todetakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on annettava valmistajalle kertomus käynnistä sekä tuoteseloste, mikäli testaus on suoritettu.

4.5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan tuotteen viimeisen valmistuspäivän jälkeen kansallisten viranomaisten saatavilla:

– asiakirjat, joita tarkoitetaan 4.3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa,

– muutokset, joita tarkoitetaan 4.3.4 kohdan toisessa alakohdassa,

– ilmoitetun tarkastuslaitoksen päätökset sekä kertomukset, joita tarkoitetaan 4.3.4, 4.4.3 ja 4.4.4 kohdassa.

4.6. Kaikkien ilmoitettujen tarkastuslaitosten on annettava toisille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille asiaa koskevia tietoja laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisten peruutuksista.

5

EY-TARKASTUS (tuotekohtainen tarkastus) (moduuli F)

5.1. EY-tarkastus (tuotekohtainen tarkastus) kuvailee menettelyä, jossa valmistaja tai tämän edustaja, joka toimii Euroopan talousalueella, tarkastaa ja todistaa, että 5.3 kohdan säännösten mukaiset räjähteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa

kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

5.2. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että tuotantovaiheessa varmistetaan valmistettavien räjähteiden EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tässä asetuksessa säädettyjen

vaatimusten mukaisuus. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen tuotteeseen ja laadittava vaatimusten-mukaisuusvakuutus.

5.3. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on suoritettava tarvittavat tarkastukset ja testit tarkastaakseen, että räjähde on asetuksen vaatimusten mukainen tarkastamalla ja testaamalla jokainen räjähde 5.4 kohdan mukaisesti.

Valmistajan tai tämän edustajan on säilytettävä jäljennös vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta vähintään kymmenen vuoden ajan räjähteen viimeisen valmistuspäivän jälkeen.

5.4. Jokaisen räjähteen tarkastamiseen ja testaamiseen perustuva tarkastus

5.4.1. Jokainen räjähde on tarkastettava erikseen ja niille on tehtävä tarpeelliset 7 §:ssä tarkoitetuissa asiaa koskevissa standardeissa määrätyt tai vastaavat testit sen tarkastamiseksi, että räjähteet ovat

EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

5.4.2. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä tunnusmerkkinsä jokaiseen hyväksyttyyn räjähteeseen ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus.

5.4.3. Valmistajan tai tämän edustajan on voitava pyynnöstä toimittaa ilmoitetun tarkastuslaitoksen vaatimustenmukaisuustodistukset.

6

TUOTEKOHTAINEN EY-TARKASTUS (yksikkökohtainen tarkastus) (moduuli G)

6.1. Tuotekohtainen EY-tarkastus (yksikkökohtainen tarkastus) kuvailee menettelyä, jossa valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen räjähde, jolle on annettu 6.2 kohdassa tarkoitettu todistus, vastaa tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä räjähteeseen ja laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus.

6.2. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tutkittava räjähde ja sille on tehtävä tarpeelliset 7 §:ssä tarkoitetuissa asiaa koskevissa standardeissa edellytetyt testit tai vastaavat testit sen varmistamiseksi, että tuote on tämän asetuksen mukainen.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä tunnusmerkkinsä hyväksyttyyn räjähteeseen ja laadittava suoritettuja testejä koskeva vaatimusten-mukaisuustodistus.

6.3. Teknisen asiakirjan tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisuuden arvioiminen samoin kuin räjähteen suunnittelun, valmistuksen ja käytön ymmärtäminen.

Asiakirjojen on sisällettävä, jos sillä tällaisen arvioinnin kannalta on merkitystä:

– tyypin yleinen kuvaus,

– suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokonaisuuksista, virtapiireistä jne.

– piirustusten ja kaavioiden sekä tuotteen toiminnan ja varmistusjärjestelmän ymmärtämiseksi tarvittavat kuvaukset ja selitykset,

– luettelo 7 §:ssä tarkoitetuista kokonaan tai osittain sovellettavista standardeista ja kuvaus olennaisten vaatimusten täyttämiseksi tehdyistä ratkaisuista, jos ko. standardeja ei ole sovellettu,

– suunnittelulaskelmien tulokset, tehdyt testit jne.

– testausselosteet.

Liite III

ILMOITETULLE TARKASTUSLAITOKSELLE ASETETUT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. Tarkastuslaitos, sen johtaja ja tarkastusten tekemisestä vastuussa oleva henkilöstö eivät saa olla tarkastamiensa räjähteiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia tai käyttäjiä taikka näiden edustajia. He eivät saa olla suoranaisesti eivätkä edustajina mukana näiden räjähteiden suunnittelussa, valmistuksessa, markkinoinnissa tai kunnossapidossa. Tämä ei estä valmistajaa ja tarkastuslaitosta vaihtamasta teknisiä tietoja.

2. Tarkastuslaitoksen ja sen henkilöstön on tehtävä tarkastukset mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja teknistä pätevyyttä osoittaen. Tarkastuslaitos ja sen henkilöstö eivät saa olla sellaisen painostuksen taikka taloudellisen tai muun vaikutuksen alaisia, joka voisi vaikuttaa henkilökunnan arviointikykyyn tai tarkastustuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joilla on etua tarkastuksen tuloksista.

3. Tarkastuslaitoksella on oltava käytettävissään tarpeellinen henkilöstö ja sillä on oltava tarvittavat tilat ja laitteet tarkastukseen liittyvien hallinnollisten ja teknisten tehtävien suorittamiseen. Tarkastuslaitoksella on lisäksi oltava käytettävissään erikoistarkastuksissa tarvittavat laitteet ja välineet.

4. Tarkastuksista vastaavalla henkilöstöllä on oltava:

- hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus;

- riittävät tiedot tekemiensä testien asettamista vaatimuksista ja riittävä testauskokemus; sekä

- kyky laatia tarvittavat todistukset, muistiot ja raportit, joilla todennetaan testien tulokset.

5. Tarkastushenkilöstön puolueettomuus on taattava. Testien tai tarkastusten määrä taikka niiden tulokset eivät saa vaikuttaa palkkaukseen.

6. Tarkastuslaitoksen on otettava vastuuvakuutus, jollei valtio vastaa kansallisen lain nojalla tai ole suoraan vastuussa testeistä.

7. Tarkastuslaitoksen henkilökuntaan kuuluva ei saa ilmaista tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisia tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja muutoin kuin sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastustoimintaa harjoitetaan.

Liite IV

CE-MERKINTÄ

CE-merkinnän on oltava jäljempänä esitetyn mallin mukainen.

Merkkiä voidaan suurentaa ja pienentää kirjainten mittasuhteet säilyttäen.


RÄJÄHTEEN YKSILÖLLINEN TUNNISTE

Yksilöllinen tunniste muodostuu:

1. Luettavissa olevasta tunnisteen osasta, joka sisältää seuraavat tiedot:

a) valmistajan nimi;

b) aakkosnumeerinen koodi, joka sisältää jäsenvaltion tunnuksen FI, kolme numeroa valmistuspaikan tunnistamista varten (kansallisen viranomaisen antama) ja valmistajan antaman yksilöllisen valmistuskoodin ja logistisen tiedon.

Esimerkki: FI 001 123456 B 23456 789111

2. Sähköisesti luettavissa olevasta tunnisteesta, joka on viivakoodi- ja/tai matriisikoodimuodossa ja joka liittyy suoraan aakkosnumeeriseen tunnistekoodiin.

3. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa mainitut aakkosnumeerinen koodi ja numerotunnus valmistuspaikan tunnistamista varten sekä 2 kohdan tiedot riittävät niiden räjähteiden osalta, jotka ovat niin pieniä, ettei valmistajan valmistuskoodia ja logistista tietoa voida kiinnittää niihin.

Niihin räjähteisiin, jotka ovat niin pieniä, että niihin on niiden muodon tai suunnittelun vuoksi teknisesti mahdotonta kiinnittää edellisen kappaleen mukaisia tietoja, yksilöllinen tunniste on kiinnitettävä jokaiseen pienimpään pakkausyksikköön.

Jokainen pienin pakkausyksikkö on suljettava sinetillä.

Jokainen yksinkertainen räjäytysnalli tai sekundääriräjähde, jota koskee tämän kohdan toisen kappaleen poikkeus, on merkittävä kestävällä tavalla niin, että 1 kohdan b alakohdassa mainitut aakkosnumeerinen koodi ja numerotunnus valmistuspaikan tunnistamista varten ovat selvästi luettavissa. Pienimpään pakkausyksikköön on painettava sen sisältämien yksinkertaisten räjäytysnallien ja sekundääriräjähteiden lukumäärä.

Jokaisen räjähtävän tulilangan, jota koskee tämän kohdan toisen kappaleen poikkeus, yksilöllinen tunniste on merkittävä sen kelaan tai puolaan ja tarvittaessa pienimpään pakkausyksikköön.

RÄJÄHTEIDEN MERKINNÄT

Patrunoidut ja säkitetyt räjähteet

Räjähteiden yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä patruunaan tai säkkiin laitettavaa itseliimautuvaa tarraa tai painettua tunnistetta. Patrunoidun räjähteen jokainen laatikko on varustettava vastaavalla merkinnällä.

Yritykset voivat lisäksi käyttää passiivista sähköistä tunnistetta, joka kiinnitetään jokaiseen panokseen tai panospussiin sekä vastaavasti jokaiseen panoslaatikkoon.

Kaksikomponenttiräjähteet

Pakattujen kaksikomponenttiräjähteiden yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä itseliimautuvaa tarraa tai tunniste on painettava suoraan jokaiseen pienimpään pakkausyksikköön, joka sisältää molemmat komponentit.

Yksinkertaiset räjäytysnallit

Yksinkertaisten räjäytysnallien yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä itseliimautuvaa tarraa tai tunniste on painettava tai leimattava suoraan nallin kuoreen. Jokainen nallilaatikko on varustettava vastaavalla merkinnällä.

Yritykset voivat lisäksi käyttää passiivista sähköistä tunnistetta, joka kiinnitetään jokaiseen nalliin. Jokainen nallilaatikko on varustettava vastaavalla tunnisteella.

Sähkönallit, muut kuin sähkönallit (Nonel) ja elektroniset nallit

Sähkönallien, muiden kuin sähkönallien ja elektronisten nallien yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä joko johtimiin tai letkuun kiinnitettävää tai nallin kuoreen kiinnitettävää tarraa tai nallin kuoreen suoraan painettavaa tai leimattavaa merkintää. Jokainen nallilaatikko on varustettava vastaavalla merkinnällä.

Yritykset voivat lisäksi käyttää passiivista sähköistä tunnistetta, joka kiinnitetään jokaiseen nalliin. Jokainen nallilaatikko on varustettava vastaavalla tunnisteella.

Primääri- ja sekundääriräjähteet

Niiden primääri- ja sekundääriräjähteiden, joihin sovelletaan tämän asetuksen räjähteiden tunnistamista koskevia säännöksiä (11–13 a §), yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä itseliimautuvaa tarraa tai tunniste on painettava suoraan räjähteeseen. Jokainen laatikko on varustettava vastaavalla merkinnällä.

Yritykset voivat lisäksi käyttää passiivista sähköistä tunnistetta, joka kiinnitetään jokaiseen räjähteeseen. Jokainen laatikko on varustettava vastaavalla tunnisteella.

Räjähtävät tulilangat

Räjähtävien tulilankojen yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä itseliimautuvaa tarraa tai tunniste on painettava suoraan lankapuolaan. Yksilöllinen tunniste merkitään viiden metrin välein langan ulkokuoreen tai välittömästi langan ulkokerroksen alla olevaan sisäkerroksen muoviin. Jokainen lankalaatikko on varustettava vastaavalla merkinnällä.

Yritykset voivat lisäksi käyttää passiivista sähköistä tunnistetta, joka sisällytetään jokaiseen räjähtävään tulilankaan. Jokainen lankalaatikko on merkittävä vastaavalla sähköisellä tunnisteella.

Räjähteitä sisältävät astiat ja säiliöt

Räjähteitä sisältävien astioiden ja säiliöiden yksilöllisenä tunnisteena on käytettävä itseliimautuvaa tarraa tai tunniste on painettava suoraan astiaan tai säiliöön.

Yritykset voivat lisäksi käyttää passiivista sähköistä tunnistetta, joka kiinnitetään jokaiseen astiaan ja säiliöön.

Alkuperäisen tarran kopiot

Yritykset voivat toimittaa räjähteen mukana alkuperäisen tarran itseliimautuvia ja irrotettavia kopioita asiakkaiden käyttöön. Väärinkäytösten estämiseksi kopioihin on selvästi merkittävä, että ne ovat alkuperäisen tarran jäljennöksiä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.6.2005/486:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission direktiivi 2004/57/EY; EUVL N:o L 127, 29.4.2004, s. 73

4.11.2010/920:

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2012.

Komission direktiivi 2008/43/EY (32008L0043) ; EYVL N:o L 94, 5.4.2008, s. 8

10.5.2012/220:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2012. Asetuksen 1 § on voimassa 4 päivään huhtikuuta 2013.

Komission direktiivi 2008/43/EY (32008L0043); EUVL L 94, 5.4.2008, s. 8, Komission direktiivi 2012/4/EU (32012L0004); EUVL L 50, 23.2.2012, s. 18

10.5.2012/221:

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2013 kuitenkin siten, että asetuksen 11 §:n 5 momentti sekä 13 ja 13 a § tulevat voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2015.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Komission direktiivi 2008/43/EY (32008L0043) ; EUVL L 94, 5.4.2008, s. 8, Komission direktiivi 2012/4/EU (32012L0004) ; EUVL L 50, 23.2.2012, s. 18

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.