Seurattu SDK 638/2019 saakka.

18.2.1994/142

Ulkomaalaisasetus (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut. Ks. UlkomaalaisL 301/2004.

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 22 helmikuuta 1991 annetun ulkomaalaislain (378/91) nojalla:

1 §
Passi

Ulkomaalaiselta vaadittavassa passissa on oltava hänen nimensä ja muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarpeelliset tiedot sekä maininta passin voimassaoloajasta, antajasta ja antopaikasta. Passissa on lisäksi oltava valokuva, josta passinhaltija voidaan vaikeudetta tunnistaa.

Ulkomaalaisen aviopuoliso ja hänen 16 vuotta nuoremmat yhdessä passinhaltijan kanssa matkustavat lapsensa voivat käyttää ulkomaalaisen passia, jos siinä on heidän nimensä ja aviopuolison valokuva.

Jollei passissa ole mainintaa sen kelpoisuusalueesta, katsotaan Suomen kuuluvan siihen.

Ulkomaalaisen on maahan saapuessaan ja maasta lähtiessään vaadittaessa esitettävä passinsa passintarkastajalle.

2 §
Passin korvaava asiakirja

Passin asemesta voidaan hyväksyä henkilötodistus, jos se olennaisilta osiltaan täyttää passille asetetut vaatimukset. Hyväksymisestä päättää ulkoasiainministeriö sisäasiainministeriötä kuultuaan.

Erityisistä syistä voidaan yksittäistapauksessa tilapäisenä passina hyväksyä myös henkilötodistus tai muu vastaava asiakirja, joka ei täytä passille asetettuja vaatimuksia. Ohjeet hyväksymisestä antaa sisäasiainministeriö.

3 §
Seuruepassi

Yhdessä matkustavan ulkomaalaisryhmän passina hyväksytään seuruepassi, josta seurueen jäsenten nimet ja syntymäajat käyvät ilmi. Seuruepassiin saa olla merkittynä vain seuruepassin antaneen valtion kansalaisia.

Seurueen johtajalla on oltava henkilökohtainen passi. Jokaisella seuruepassiin merkityllä on oltava kotimaansa viranomaisen antama henkilötodistus, paitsi milloin seuruepassissa on viranomaisen leimalla varmennetut osanottajien valokuvat.

Maahan saavuttaessa ja maasta lähdettäessä passintarkastajalle on vaadittaessa jätettävä luettelo seuruepassilla matkustavista. Luettelosta tulee käydä ilmi seurueen jäsenten nimet ja syntymäajat.

4 §
Muukalaispassi ja siihen tarvittavat merkinnät

Muukalaispassi voidaan antaa enintään kymmeneksi vuodeksi. Muukalaispassihakemus on tehtävä sitä varten tarkoitetulla lomakkeella.

Voimassa olevalla muukalaispassilla saa oleskella maassa vain, jos siinä on voimassa oleva oleskelulupa.

Ulkomaalaisvirasto voi rajoittaa muukalaispassin käyttöä siihen tehtävin merkinnöin. (17.2.1995/222)

5 §
Pakolaisen matkustusasiakirja

Pakolaiselle annetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (SopS 77/68) 28 artiklassa mainittu asiakirja. Pakolaisen matkustusasiakirja voidaan antaa enintään kymmeneksi vuodeksi. Pakolaisen matkustusasiakirjaa on haettava sitä varten tarkoitetulla lomakkeella.

6 §
Passin tilapäinen haltuunotto

Ulkomaalaisen passi voidaan ulkomaalaislain (378/1991) 45 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi ottaa tilapäisesti ulkomaalaisviraston, passintarkastajan tai poliisin taikka Suomen edustuston haltuun:

1) viisumi-, työlupa-, oleskelulupa-, muukalaispassi- tai matkustusasiakirja-asian käsittelyä varten;

2) turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten;

3) maasta poistumisen valvomiseksi;

4) maasta karkottamisen tai käännyttämisen valmistelemista ja toimeenpanoa varten;

5) milloin muu erityisen tärkeä syy sitä edellyttää.

(22.4.1999/538)

Passin tilapäisestä haltuunotosta on annettava todistus.

7 §
Lupahakemusmenettely ja lupien merkitseminen

Viisumi-, oleskelulupa- ja työlupahakemus on tehtävä sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset. Ensimmäistä oleskelulupaa ja ensimmäistä työlupaa on haettava siinä maassa, missä hakija pysyvästi asuu. Jos hakijan henkilökohtaiset olosuhteet tai työn luonne huomioon otettuna edellytys luvan hakemisesta pysyvässä asuinmaassa olisi kohtuuton, lupaa voidaan hakea myös siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee.

Lupahakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon. Maassa oleskelevan ulkomaalaisen on jätettävä oleskelu- tai työlupahakemuksensa oleskelupaikkakunnan poliisille.

Oleskelulupahakemuksesta pyydetään tarvittaessa aiempaa oleskelulupaa koskeva lausunto.

Viisumi, oleskelulupa ja työlupa merkitään ulkomaalaisen passiin tai erilliseen asiakirjaan. Yhdessä matkustaville ulkomaalaisille yhteisesti myönnetty viisumi, oleskelulupa ja työlupa merkitään erilliseen luetteloon.

Ulkomaalaisen, joka on saanut uuden passin, tulee hankkia viipymättä siihen aikaisemmassa passissa ollut lupamerkintä, jotta hän säilyttäisi oikeutensa.

8 § (22.4.1999/538)
Oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella

Ulkomaalaislain 18 c §:n nojalla ulkomailla tehtävä oleskelulupahakemus tulee jättää Suomen edustustoon. Edustusto toimittaa hakemusasiakirjat lausuntonsa kanssa ulkomaalaisvirastolle asian ratkaisemista varten. Jos ulkomaalaislain 18 b tai 18 c §:ssä tarkoitettua Suomessa laillisesti oleskelevaa perheenjäsentä on kuultava henkilökohtaisesti, ulkomaalaisvirasto toimittaa asiakirjat paikallispoliisille, joka kuulee häntä ja sen jälkeen palauttaa asiakirjat lausuntonsa kanssa ulkomaalaisvirastolle. Muissa tapauksissa ulkomaalaisvirasto kuulee Suomessa olevaa asianosaista kirjallisesti.

Jos Suomessa laillisesti oleskeleva perheenjäsen haluaa panna asian vireille ulkomaalaislain 18 d §:n 1 momentin mukaisesti, hänen on jätettävä perheenjäsentään koskeva oleskelulupahakemus paikallispoliisille, joka toimittaa asiakirjat lausuntonsa kanssa ulkomaalaisvirastolle. Ulkomaalaisvirasto voi pyytää edustustoa kuulemaan hakijaa ulkomailla.

Päätöksen tiedoksiantoa varten ulkomaalaisvirasto ilmoittaa päätöksestä paikallispoliisille sekä ulkomailla tapahtuvaa tiedoksiantoa varten Suomen edustustolle. Ulkomaalaisvirasto ilmoittaa päätöksestä myös asianomaisen kunnan sosiaaliviranomaiselle, silloin kun oleskeluluvan hakijalle on myönnetty oleskelulupa pakolaisena tai suojelun tarpeen perusteella.

8 a § (22.4.1999/538)
Lausunnot oleskelulupahakemuksesta perhesiteen perusteella

Ulkomaalaisvirasto tai paikallispoliisi voi hankkia perhesiteen perusteella tehdystä oleskelulupahakemuksesta lausunnon Suomessa laillisesti oleskelevan perheenjäsenen kotipaikkakunnan sosiaaliviranomaiselta. Lausuntoa voi pyytää Suomessa oleskelevan perheenjäsenen sosiaalisesta tai terveydellisestä tilanteesta, jos Suomessa laillisesti oleskeleva perheenjäsen on ilman huoltajaa tullut alaikäinen tai jos hakija on ydinperheen ulkopuolinen perheenjäsen tai jos lausunnon pyytämiseen on muu painava syy.

8 b § (22.4.1999/538)
Selvitys perheenjäsenen toimeentulosta

Perhesiteen perusteella ulkomaalaislain 18 c §:n 2 tai 4 momentin nojalla oleskelulupaa hakevan henkilön on esitettävä selvitys siitä, että hänen toimeentulonsa Suomessa on turvattu hänen itsensä tai hänen Suomessa oleskelevan perheenjäsenensä toimesta. Ulkomaalaisvirasto voi pyytää hakijalta asiakirjaselvitystä, kuten työnantajan todistuksen Suomessa asuvan perheenjäsenen työsuhteesta tai palkasta taikka verotustodistuksen tämän verotetusta tulosta ja omaisuudesta, mikäli Suomessa asuvan perheenjäsenen on ilmoitettu huolehtivan hakijan toimeentulosta.

8 c § (4.2.2000/115)
DNA-tutkimuksen suorittamisessa käytettävät lomakkeet ja näytteenantajan henkilöllisyyden varmistaminen

Ennen DNA-tutkimusta tutkittavalle annetaan DNA-tutkimusta koskeva esite. Tutkittava antaa kirjallisen suostumuksensa lomakkeella. Lomakkeesta tulee ilmetä suostumuksen antaja, näytteenottotapa ja henkilöt, joiden välisen perhesiteen selvittämiseen suostumus on annettu.

DNA-testinäytteen ottamista varten täytetään jokaisesta tutkittavasta lähetelomake. Lomakkeesta tulee ilmetä tutkimuksen pyytäjä, näytteenantaja, sukulaisuutta koskeva kysymyksen asettelu sekä kaikkien niiden henkilöiden nimet, jotka tulevat antamaan näytteen kyseistä DNA-tutkimusta varten.

Lähetelomakkeesta ja DNA-tutkimuksesta annettavasta lausunnosta tulee ilmetä, kuka on ottanut testinäytteen, missä ja milloin näyte on otettu sekä millä tavalla näytteenantajan henkilöllisyys on varmistettu.

9 § (22.4.1999/538)
Viisumi

Viisumin myöntäjä tekee viisumiin tämän asetuksen liitteenä 1 olevan taulukon mukaisen merkinnän, joka kuvaa oleskelun tarkoituksen. Perheenjäsenten yhteiseen passiin merkitty viisumi ei ilman nimenomaista merkintää koske puolisoa ja lapsia.

10 §
Yhteis- ja ryhmäviisumi

Kertaviisumi voidaan myöntää yhteisviisumina henkilöille, joiden tarkoituksena on yhdessä osallistua taide-, tiede- tai urheilutapahtumaan sekä merimiehille, jotka yhdessä siirtyvät Suomessa olevaan alukseen tai Suomessa olevasta aluksesta.

Suomen edustusto, jolle ulkoasiainministeriö on erikseen antanut siihen oikeuden, voi myöntää kertaviisumin ryhmäviisumina henkilöille, jotka matkailutarkoituksessa saapuvat maahan ja lähtevät maasta yhdessä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu viisumi voidaan myöntää vähintään viidelle ja enintään viidellekymmenelle henkilölle edellyttäen, että heillä on ennalta nimetty matkanjohtaja.

11 §
Viisumivapaus

Viisumivapaussopimuksen Suomen kanssa solmineen valtion kansalaiselta, joka saapuu Suomeen matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten, ei vaadita viisumia, ellei hänen oleskelunsa maassa ylitä sopimuksessa mainittua aikaa.

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan viranomaisen antaman voimassa olevan muukalaispassin haltijalta ei vaadita viisumia, jos hänen oleskelunsa maassa ei ylitä kolmea kuukautta ja jos muukalaispassi oikeuttaa palaamaan passin myöntäneeseen valtioon.

Pakolaisen matkustusasiakirjan haltijan viisumivapaudesta määrätään pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamisesta tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa (SopS 36/90).

Kertaviisumilla saa sen voimassaoloaikana palata Suomeen Pohjoismaihin suuntautuneen matkan jälkeen ilman uutta viisumia.

12 §
Passintarkastajan oikeus myöntää viisumi

Passintarkastaja voi myöntää sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan kauttakulkuviisumin, kertaviisumin tai yhteisviisumin. Viisumin myöntämistä harkittaessa otetaan huomioon suosituskirje sellaiselta Suomen kunniakonsulilta, jolle ulkoasiainministeriö on antanut oikeuden suosituskirjeen antamiseen.

Passintarkastajalla on oikeus myöntää viisumi, jos:

1) kyse on liike- tai kokousmatkasta taikka maahantulon salliminen on Suomen kannalta merkittävää;

2) käännyttäminen olisi kohtuutonta ulkomaalaisen oman tai hänelle läheisen henkilön terveydentilan vuoksi; tai

3) käännyttäminen olisi kohtuutonta muun edellä mainittuihin rinnastettavan syyn vuoksi.

13 §
Maassaoleskeluajan laskeminen

Ulkomaalaisen maassaoleskeluaika lasketaan alkavaksi passiin merkitystä saapumispäivästä. Mikäli passiin ei ole merkitty saapumispäivää eikä muutakaan luotettavaa selvitystä maahantuloajankohdasta ole saatavilla, maassaoleskeluaika lasketaan alkavaksi päivästä, jolloin ulkomaalaislain 73 §:ssä tarkoitetut viranomaiset ovat todenneet ulkomaalaisen olevan maassa.

Viisumivapaata oleskeluaikaa laskettaessa otetaan Suomessa, Islannissa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana oleskeltu aika vähennyksenä huomioon.

14 §
Määräaikainen oleskelulupa

Suomen edustustot voivat myöntää vain määräaikaisia oleskelulupia.

Määräaikainen oleskelulupa voidaan myöntää yhteisesti henkilöille, joiden tarkoitus on saapua maahan ja lähteä maasta yhdessä ja joille myönnetään 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu työlupa.

Määräaikaisen oleskeluluvan myöntäjä tekee lupaan tämän asetuksen liitteenä 1 olevan taulukon mukaisen merkinnän, joka kuvaa oleskelun tarkoituksen. (22.4.1999/538)

4 momentti on kumottu A:lla 22.4.1999/538.

Suomen edustusto tai paikallispoliisi voi siirtää määräaikaisen oleskeluluvan uuteen passiin, mikäli lupa ei ole rauennut.

15 §
Pysyvä oleskelulupa

Pysyvää oleskelulupaa ei myönnetä, jos ulkomaalaisen oleskelun perusteena on:

1) opiskelu, koulutuksen saaminen tai harjoittelu;

2) työskentely määräaikaiseen hankkeeseen liittyvässä työssä tai työssä, johon työlupa työministeriön päätöksen mukaan myönnetään vain määräajaksi;

3) työskentely ulkomaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä;

4) kansainvälisen järjestön palveluksessa oleminen sen päämäärien edistämiseen liittyvässä työssä;

5) uskonnollisen tai aatteellisen yhteisön palveluksessa oleminen silloin, kun työ liittyy kyseisen uskon- tai aatesuunnan pyrkimyksiin;

6) urheiluseuran tai sen taustayhteisön palveluksessa pelaajana tai valmentajana oleminen;

7) työskentely tehtävässä tai toimessa, johon ei 18 §:n 2 momentin 3–5 kohdan tai 18 §:n 3 momentin mukaan vaadita työlupaa; taikka (22.4.1999/538)

8) muu lyhytaikainen käynti.

Oleskelun perusteen muututtua pysyväisluonteiseksi, voidaan ulkomaalaiselle myöntää pysyvä oleskelulupa kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on saanut oleskeluluvan tällä uudella perusteella.

Suomen edustusto tai paikallispoliisi voi siirtää pysyvän oleskeluluvan uuteen passiin, mikäli lupa ei ole rauennut.

16 §
Työlupa ja sen voimassaoloaikaa koskevat poikkeukset

Työlupa voidaan myöntää yhteisesti henkilöille, jotka yhdessä osallistuvat työn suorittamiseen. Työlupahakemukseen on tällöin liitettävä ryhmän jäsenten henkilötiedot.

Työlupa voidaan myöntää vuotta lyhyemmäksi ajaksi hakemuksesta tai, jos kyseessä on:

1) yrityskohtainen työvoiman tilapäinen lisätarve tai määräaikainen hanke;

2) kausiluonteinen työ; tai

3) sellainen työ, johon työministeriön päätöksen mukaan työlupa myönnetään määräajaksi.

(22.4.1999/538)

3 momentti on kumottu A:lla 22.4.1999/538.

17 §
Työlupaan tehtävät rajoitukset

Työala, jolle työlupa myönnetään, määritellään työministeriön voimassa olevan ammattiluokituksen mukaisesti. Työlupa voidaan myöntää myös useammalle työalalle. Työministeriö antaa asiasta tarkemmat määräykset.

Työlupa voidaan rajoittaa määrättyä työkohdetta tai määrättyä työnantajaa koskevaksi, kun on kyse:

1) ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa olevasta lähetetystä työntekijästä;

2) yrityskohtaisen työvoiman tilapäiseen lisätarpeeseen tai määräaikaiseen hankkeeseen liittyvästä työstä; tai

3) muusta sellaisesta työstä, johon työministeriön päätöksen mukaan työn luonteen taikka muun erityisen syyn perusteella ei voida myöntää alakohtaista työlupaa.

Alakohtaiseen työlupaan voidaan työn luonteen perusteella tehdä tarkempia rajoituksia siten kuin työministeriö päättää.

Ohjeet työlupiin tehtävistä merkinnöistä antaa asianomainen ministeriö. (22.4.1999/538)

18 §
Työlupavelvollisuudesta vapautetut

Työlupavelvollisuudesta ulkomaalaislain 25 §:n 1 momentin perusteella vapautetun ulkomaalaisen oleskeluluvan yhteyteen on tehtävä vapautusta koskeva merkintä.

Ulkomaalaislain 25 §:ssä mainittujen henkilöiden lisäksi työlupaa ei vaadita ulkomaalaiselta, joka:

1) harjoittaa elinkeinoa;

2) harjoittaa maatilataloutta tilalla, jonka omistamiseen tai hallitsemiseen hän on saanut oikeuden siten kuin siitä erikseen säädetään;

3) tekee työtä, jonka perusteella ulkoasiainministeriö on myöntänyt hänelle oleskeluluvan;

4) on suomalaiseen alukseen muualla kuin Suomessa palvelukseen otettu merimies, milloin alus, jolla hän palvelee, pääasiassa liikennöi ulkomaisten satamien välillä;

5) toimii valtioiden kahden- tai monenväliseen yhteistyöhön liittyvissä tehtävissä;

(22.4.1999/538)

Työministeriö antaa tarkemmat säännökset siitä, milloin työlupaa ei vaadita ulkomaalaiselta, joka

1) työskentelee Suomessa ulkomaisen työnantajan lukuun;

2) toimii tilapäisesti vierailevana luennoitsijana, opettajana taikka muuna kirjallisen tai suullisen esityksen esittäjänä tai laatijana, esiintyvänä taiteilijana taikka urheilijana;

3) osallistuu viralliseen tai järjestöjen kansainväliseen stipendiaatti-, opiskelija- tai nuorisonvaihto-ohjelmaan.

(22.4.1999/538)
19 §
Työlupalausunto

Työnantajan, urakan- tai aliurakanantajan taikka työn teettäjän, joka aikoo ottaa palvelukseensa työntekijän ulkomailta, antaa urakointi- tai aliurakointityön suoritettavaksi ulkomailta tuotavalla työvoimalla taikka teettää vuokratyötä ulkomaisen yrityksen käyttöönsä osoittamalla ulkomailta tulevalla työvoimalla, on hankittava aiotusta ulkomaisen työvoiman käyttämisestä työvoimatoimiston lausunto. Lausuntopyyntö on tehtävä vahvistetulla lomakkeella ja siinä on annettava selvitys työtehtävästä, sen kestosta sekä palkka- ja työehdoista sekä esitettävä perustelut ulkomaisen työvoiman käytölle.

Työvoimatoimiston antama lausunto on ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu työviranomaisen kanta työluvan myöntävälle Suomen edustustolle. Lausunto on esitettävä Suomen edustustossa työlupahakemuksen yhteydessä.

Työministeriö antaa ulkoasiainministeriötä kuultuaan tarkemmat ohjeet lausunnon hankkimisesta ja siitä, milloin lausuntoa ei edellytetä.

20 §
Työluvan myöntäminen Suomessa

Työvoimatoimisto antaa työlupahakemuksesta lausunnon ulkomaalaisvirastolle tai paikallispoliisille, jos ulkomaalainen hakee myös oleskelulupaa. Työlupalausuntoa ei pyydetä, jos hakijalle ei myönnetä oleskelulupaa. (22.4.1999/538)

Työministeriö antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin työlupa voidaan myöntää työvoimatoimiston lausuntoa pyytämättä henkilölle, jolle oleskelulupa on myönnetty muun kuin työlupaharkinnan perusteella. (22.4.1999/538)

Työlupaa hakevan on esitettävä työpaikkaa koskeva selvitys vahvistetulla lomakkeella annetulla työn-, urakan- tai aliurakanantajan taikka työn teettäjän todistuksella. Todistuksessa on annettava selvitys työtehtävästä, sen kestosta sekä palkka- ja työehdoista ja esitettävä perustelut ulkomaisen työvoiman käytölle.

21 §
Työlupaa varten vaadittavat selvitykset

Ulkomaalaislain 28 §:ssä tarkoitetut selvitykset tulee liittää työlupahakemukseen työvoimatoimiston kussakin tapauksessa edellyttämässä laajuudessa paitsi milloin työministeriön antamien ohjeiden mukaan mainittuja selvityksiä ei edellytetä.

22 §
Työnantajan velvollisuudet

Ulkomaalaislain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutus annetaan 19 §:ssä tarkoitetussa ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevassa lausuntopyynnössä ja 20 §:ssä tarkoitetussa todistuksessa.

23 § (22.4.1999/538)
Asian selvittäminen ja tutkinta eräissä tapauksissa

Ulkomaalaisen maahantulon ja maassa oleskelun tai työluvan myöntämisen edellytyksiä selvitettäessä taikka käännyttämistä tai karkottamista valmisteltaessa poliisi suorittaa tarvittaessa tutkinnan. Poliisi voi suorittaa tutkintaa myös Suomen edustustossa siten kuin asianomaiset ministeriöt erikseen sopivat.

Rajavartiolaitoksen ulkomaalaislain perusteella toimittamasta tutkinnasta säädetään rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 47 §:ssä.

Ulkomaalaisvirasto voi selvittää ulkomaalaislain 18 a tai 18 c §:n nojalla myönnettävän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä Suomen edustustossa siten kuin asianomaiset ministeriöt erikseen sopivat.

24 §
Kauttakulkumatkustaja

Ulkomaalaisella, joka on tämän asetuksen liitteessä 2 mainitun valtion kansalainen, on oltava lentokentän kansainvälisen alueen kauttakulkua varten lentokentän kauttakulkuviisumi, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Muilta ulkomaalaisilta ei vaadita tällaista kauttakulkua varten viisumia. (22.4.1999/538)

Ulkomaalaiselta ei vaadita viisumia satamien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten. (19.6.1997/607)

Erityisestä syystä voi ulkomaalaisvirasto taikka sisäasiainministeriön antamien ohjeiden mukaan maahantulopaikan poliisi tai passintarkastaja hyväksyä kauttakulkumatkustajalle muunkin oleskelupaikan. (17.2.1995/222)

25 §
Liikenteenharjoittajan ilmoitus- ja valvontavelvollisuus

Maahan saapuvan aluksen tai ilma-aluksen päällikön taikka muussa liikennevälineessä liikenteenharjoittajan tai tämän edustajan on toimitettava maahantulopaikan poliisille tai passintarkastajalle tiedot liikennevälineen henkilökunnasta, matkustajista ja muista liikennevälineessä olevista henkilöistä. Poliisin tai passintarkastajan pyynnöstä tälle on toimitettava myös miehistö- ja matkustajaluettelot. Aluksen tai ilma-aluksen päällikkö sekä muussa liikennevälineessä oleva liikenteenharjoittajan edustaja on velvollinen valvomaan, ettei kukaan, jolla ei ole siihen oikeutta, pääse maahan ilman viranomaisen suostumusta.

26 §
Risteilyyn osallistuvaa koskevat säännökset

Henkilöliikenteeseen katsastetulla matkustaja-aluksella tehtävän risteilyn osanottaja saa käydä maissa ilman passia ja viisumia aluksen ollessa Suomessa. Passintarkastajalle on annettava ennen maissa käyntiä aluksen päällikön vahvistama matkustajaluettelo.

Risteilyn osanottajan on palattava alukseen ennen sen siirtymistä toiselle paikkakunnalle.

Risteilyllä tarkoitetaan tässä asetuksessa merimatkaa, jossa alus, joka ei ole säännöllisessä linjaliikenteessä, käy Suomessa olevan sataman lisäksi vähintään kahdessa ulkomaisessa satamassa. Risteilyalus ei saa ottaa tai jättää matkustajia Suomessa.

27 §
Aluksen ja ilma-aluksen henkilökunta

Merimiehellä, jolla on merenkulkijain kansallisia henkilöllisyystodistuksia koskevassa yleissopimuksessa (SopS 64/70) tarkoitettu merenkulkijain kansallinen henkilöllisyystodistus, on oikeus käydä maissa ilman passia ja viisumia sinä aikana, jolloin alus, jolla hän palvelee, tavanmukaisesti viipyy satamassa, jollei poliisi tai passintarkastaja erityisestä syystä katso siihen olevan estettä. Merimiehen on palattava alukseen ennen sen siirtymistä toiselle paikkakunnalle.

Ilma-aluksen henkilökuntaan kuuluvaan ei sovelleta passista eikä viisumista annettuja säännöksiä ja määräyksiä silloin, kun hän saapuu maahan tai lähtee maasta säännönmukaiseen tehtäväänsä kuuluvalla lennolla. Hänellä on kuitenkin oltava valokuvalla varustettu, kotimaansa ilmailuviranomaisen antama henkilötodistus.

28 §
Merimieskatselmus

Aluksen päällikön on ilmoitettava ennakolta ulkomaisen merimiehen merimieskatselmuksesta katselmuspaikkakunnan poliisille.

Ulkomaista merimiestä, joka aikoo jäädä maihin aluksesta, pidetään maahan saapuvana ulkomaalaisena. Ulkomaista merimiestä, jonka ottokatselmus on pidetty Suomessa pidetään maasta lähtevänä ulkomaalaisena.

Aluksen päällikön on ilmoitettava viipymättä merenkulkuhallitukseen ja passintarkastusviranomaiselle ulkomaisen merimiehen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä.

29 §
Ilmoitukset

Turvapaikkahakemuksen vastaanottaneen viranomaisen on ilmoitettava välittömästi ulkomaalaisvirastolle ja ulkoasiainministeriölle tiedot vastaanottamastaan turvapaikkahakemuksesta. (17.2.1995/222)

Suomen edustuston, passintarkastajan ja poliisin on ilmoitettava ulkomaalaisvirastolle myöntämästään viisumista ja oleskeluluvasta siten kuin siitä erikseen määrätään. Passintarkastajan ja poliisin on lisäksi ilmoitettava suorittamastaan ulkomaalaisen käännyttämisestä ja tietoonsa tulleista muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön, oleskeluun ja työntekoon sekä Suomen kansalaisuuden saamiseen. (17.2.1995/222)

Suomen edustuston ja poliisin on ilmoitettava työviranomaiselle myöntämästään työluvasta sekä seikoista, joilla saattaa olla merkitystä ulkomaalaisen työnteon kannalta.

Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava poliisille maassa oleskelevaa ulkomaalaista koskevista muutoksista rekisterissä.

Vankeinhoitoviranomaisen on ilmoitettava ulkomaalaisvirastolle ulkomaalaisen ottamisesta vankilaan. Myös ulkomaalaisen vankilasta vapautumisesta sekä siirtämisestä rangaistusta kärsimään toiseen valtioon tai vieraasta valtiosta Suomeen on hyvissä ajoin ilmoitettava ulkomaalaisvirastolle. (17.2.1995/222)

30 §
Leimat ja lomakkeet

Ulkoasiainministeriö vahvistaa Suomen edustustoissa käytettävien ulkomaalaislain ja tämän asetuksen mukaisissa asioissa käytettävien leimojen ja lomakkeiden mallit.

Sisäasiainministeriö vahvistaa asianomaista ministeriötä kuultuaan muiden ulkomaalaislain ja tämän asetuksen mukaisissa asioissa käytettävien leimojen ja lomakkeiden mallit sekä antaa poliisille ja passintarkastajille ohjeet passiin tehtävistä merkinnöistä.

31 §
Vieraan kielen käyttö

Ulkomaalaislain 68 §:ssä tarkoitettuna tietona päätöksestä pidetään päätöksen tulkitsemista päätöksen saajan äidinkielelle tai kielelle, jota päätöksen saajan voi kohtuudella olettaa ymmärtävän.

32 §
Tiedoksianto ja täytäntöönpano

Ulkomaalaislain nojalla tehdyn päätöksen tiedoksiannon ja täytäntöönpanon toimittaa ulkomaalaisen oleskelupaikkakunnan poliisi tai maastalähtöpaikkakunnan passintarkastaja.

Ulkomaalaislain nojalla tehdyn päätöksen, joka koskee perhesiteen perusteella tehtyä oleskelulupahakemusta, tiedoksi antamisen ulkomailla voi toimittaa Suomen edustusto. Jos päätös on myönteinen, edustusto merkitsee oleskeluluvan hakijan matkustusasiakirjaan. (22.4.1999/538)

33 § (19.12.1997/1270)

33 § on kumottu L:lla 19.12.1997/1270.

34 §
Tarkemmat säännökset ja ohjeet (22.4.1999/538)

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta hallinnonalallaan antaa asianomaista ministeriötä kuultuaan sisäasiainministeriö.

Ulkoasiainministeriö antaa määräykset ja ohjeet asetuksen soveltamisesta Suomen edustustoille.

Tarkemmat säännökset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta siltä osin kuin se koskee työviranomaiselle kuuluvaa lausunnon antamista työlupahakemuksesta antaa työministeriö. Työministeriö antaa tarkemmat säännökset työviranomaisesta, joka valvoo ulkomaalaislain työntekoa koskevia säännöksiä. (22.4.1999/538)

35 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä maaliskuuta 1991 annettu ulkomaalaisasetus (449/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Liite 1 (21.2.2002/131)

OLESKELUN LUONNETTA KUVAAVA KIRJAIN-NUMEROYHDISTELMÄ (STATUS) OLESKELULUVASSA JA VIISUMISSA

A-RYHMÄ

Ryhmään kuuluvat pysyväisluonteiseen maassa oleskeluun luvan saaneet henkilöt. Kahden vuoden yhtäjaksoisen A-statuksella tapahtuneen maassa oleskelun jälkeen henkilölle voidaan myöntää pysyvä oleskelulupa.

A.1 Oleskelulupa on myönnetty suomalaisen syntyperän tai muun Suomeen olevan siteen perusteella.

A.2 Oleskelulupa on myönnetty pitkäaikaiseksi arvioidun ammattitaitoisen työvoiman tarpeen johdosta.

A.3 Henkilölle on annettu turvapaikka (UlkL 30 §), oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella (UlkL 31 §) tai hänelle on myönnetty oleskelulupa pakolaiskiintiön puitteissa tai muutoin painavasta humanitaarisesta syystä (UlkL 18 § 1 mom. 4 kohta).

A.4 Muu kuin edellä mainittu henkilö, joka oleskelee maassa pysyväisluonteisesti.

A.5 A-ryhmään kuuluvan henkilön tai Suomen kansalaisen perheenjäsen silloin, kun oleskeluluvan myöntäminen perustuu ainoastaan perheenjäsenen maassa oleskeluun.

B-RYHMÄ

Ryhmään kuuluvat määräaikaiseen oleskeluun luvan saaneet henkilöt. Maassa olon tarkoituksen vuoksi henkilölle ei myönnetä pysyvää oleskelulupaa kahden vuoden yhtäjaksoisen B-luvalla tapahtuneen maassa oleskelun jälkeen.

B.1 Oleskelulupa on myönnetty työntekoa, elinkeinon- tai ammatinharjoittamista varten.

Työntekijät sekä elinkeinon- ja ammatinharjoittajat, jotka ovat oleskelleet maassa yhtäjaksoisesti ja luvallisesti kaksi vuotta statuksella B.1, siirtyvät elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen taikka työnteon edelleen jatkuessa ryhmään A.2.

B.2 Oleskelulupa on myönnetty opiskelua varten.

B.3 Henkilö oleskelee tai tekee työtä maassa tilapäisesti.

B.4 B-ryhmään kuuluvan henkilön perheenjäsen silloin, kun oleskeluluvan myöntäminen perustuu ainoastaan perheenjäsenen maassa oleskeluun.

B.5 Oleskelulupa on myönnetty tilapäisen suojelun perusteella (UlkL 34 e §)

D-RYHMÄ

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joita ei tilapäisesti voida palauttaa kotimaahansa. Maassa olon tarkoituksen vuoksi henkilölle ei myönnetä pysyvää oleskelulupaa kahden vuoden yhtäjaksoisen D-luvalla tapahtuneen maassa oleskelun jälkeen.

D.1 Oleskelulupa on myönnetty määräaikaista maassa oleskelua varten, koska henkilöä ei voida käännyttää tai karkottaa koti- tai oleskeluvaltion tilanteen johdosta taikka siitä syystä, että kyseessä olevan valtion viranomaiset suhtautuvat kielteisesti henkilön vastaanottamiseen.

Mikäli oleskeluluvan myöntämisen edellytykset ovat kahden vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen edelleen olemassa, voidaan uusi oleskelulupa myöntää statuksella A.4.

D.2 Tähän ryhmään kuuluvan henkilön perheenjäsen silloin, kun oleskeluluvan myöntäminen perustuu ainoastaan perheenjäsenen maassa oleskeluun. Tätä statusta käytetään vain jo maassa oleskelevien perheenjäsenten kohdalla.

F-RYHMÄ

Ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka ovat saapuneet maahan lyhytaikaista (enintään 3 kuukautta) oleskelua varten ja joille on myönnetty viisumi.

F.1 Turisti.

F.2 Liike-elämän, kulttuurin, tieteen ja taiteen edustaja.

F.3 Kansainvälisen kokouksen osanottaja.

F.4 Oppilaitosten pääsykokeisiin osallistuva henkilö.

F.5 Ulkomaalaisasetuksen 18 §:n tai työministeriön määräyksen M 1/96 nojalla työlupavelvollisuudesta vapautettu henkilö.

F.6 Muut enintään kolmeksi kuukaudeksi maahan saapuvat.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.2.1995/222:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

5.1.1996/1:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1996.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

19.6.1997/607:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Yhteinen toiminta 96/197/OSA; EYVL N:o L 63; 13.3.1996

19.12.1997/1270:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

HE 206/1997, HaVM 23/1997, EV 203/1997

22.4.1999/538:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.

4.2.2000/115:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

21.2.2002/131:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.