Seurattu SDK 476/2019 saakka.

22.10.1993/886

Väestötietoasetus (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.3.2010 alkaen. Ks. L väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2009 79 §.

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun väestötietolain (507/93) nojalla:

1 luku

Henkilötiedot

1 §
Henkilötunnus

Rekisteritoimiston on annettava jokaiselle väestötietojärjestelmään otettavalle henkilölle henkilötunnus, kun hänet ensi kerran rekisteröidään.

2 §
Henkilötunnuksen määräytyminen

Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä mainitussa järjestyksessä.

Syntymäaika merkitään kuudella numerolla, joista ensimmäinen ja toinen ilmaisevat päivän, kolmas ja neljäs kuukauden, viides vuosikymmenen ja kuudes vuoden. Syntymäajan jäljessä on 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen syntyneillä A-kirjain, 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) ja 1800-luvulla syntyneillä plusmerkki (+). (31.1.1997/84)

Yksilönumerolla erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Yksilönumeroksi annetaan kolminumeroinen luku, joka on miespuolisilla pariton ja naispuolisilla parillinen.

Tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen mukaan seuraavasti:

Jakojäännös Tarkistusmerkki
0 0
1 1
2 2
3 3
4 4
5 5
6 6
7 7
8 8
9 9
10 A
11 B
12 C
13 D
14 E
15 F
16 H
17 J
18 K
19 L
20 M
21 N
22 P
23 R
24 S
25 T
26 U
27 V
28 W
29 X
30 Y
3 §
Henkilötunnuksen muuttaminen

Jos henkilötunnus on virheellinen, rekisteritoimiston on annettava henkilölle viipymättä uusi henkilötunnus. Virheelliseksi todettua tunnusta ei saa antaa toiselle henkilölle.

3 a § (26.11.1999/1064)
Sähköinen asiointitunnus ja sen muuttaminen

Luonnollisen henkilön sähköinen asiointitunnus muodostuu kahdeksasta numerosta ja tarkastusmerkistä. Tarkastusmerkki on numero tai kirjain. Tarkastusmerkki lasketaan jakamalla kahdeksannumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkastusmerkki määräytyy siten kuin 2 §:n 4 momentissa säädetään.

Jos sähköinen asiointitunnus on virheellinen, Väestörekisterikeskuksen on annettava henkilölle viipymättä uusi asiointitunnus. Virheelliseksi todettua tunnusta ei saa antaa toiselle henkilölle.

4 §
Tiedot Suomen kansalaisesta

Suomen kansalaisesta talletetaan väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen lisäksi:

1) nimet;

2) kotikunta ja sen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot;

3) osoite ja muut asuinpaikan yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot, postiosoite ja muu vastaava osoite, jos henkilö on sen ilmoittanut, sekä Suomesta muuttaneen osoite ulkomailla ja tieto siitä, onko oleskelu vakinaista vai tilapäistä; (26.11.1999/1064)

4) syntymäkotikunta tai erityisestä syystä syntymäpaikka;

5) vanhempien nimet ja henkilötunnukset tai syntymäajat;

6) siviilisääty sekä tiedot avioliiton solmimisesta ja purkautumisesta;

7) perheoikeudellinen asema;

8) aviopuolison nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika;

9) lasten nimet ja henkilötunnukset tai syntymäajat;

10) alaikäisen huoltoa koskevat tiedot;

11) kansalaisuus;

12) edunvalvonnan, toimintakelpoisuuden rajoituksen ja edunvalvontavaltuutuksen alkamis- ja lakkaamisajankohta, tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu, tieto siitä, onko edunvalvonnan tai edunvalvontavaltuutuksen tehtäviä jaettu, edunvalvojan tai valtuutetun nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika sekä edunvalvojan tai valtuutetun tehtävän alkamis- ja lakkaamisajankohta, (27.12.2007/1492)

13) kuolinaika;

14) äidinkieli sekä väestötietolain (507/1993) 4 §:ssä tarkoitettu asiointikieli, jos henkilö on sen ilmoittanut; (26.11.1999/1064)

15) ammatti, jos henkilö on sen ilmoittanut;

16) henkilötietolain (523/1999) ja väestötietolain nojalla ilmoitetut rajoitukset tietojen luovuttamiselle; (26.11.1999/1064)

17) tieto lasten huostaanottoa koskevista sosiaalihuollon asioita käsittelevän monijäsenisen toimielimen ratkaisuista; (28.7.1999/831)

18) valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien sekä kansanäänestysten toimittamiseksi tarvittavat tiedot; (28.7.1999/831)

19) tieto henkilön kuulumisesta evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ortodoksiseen kirkkokuntaan tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan; (28.7.1999/831)

20) tiedot henkilön paikallisesta rekisteriviranomaisesta; (26.11.1999/1064)

21) väestötietojen ylläpidossa välttämättömät kirjaamismerkinnät; sekä (26.11.1999/1064)

22) kansalaisvarmenteeseen sisältyvä sähköinen asiointitunnus ja sen luonnissa käytettävä tekninen tunnistetieto. (24.4.2003/327)

Suomen kansalaisen perheenjäsenestä, jota ei ole otettu väestötietojärjestelmään, voidaan tallettaa lisäksi osoite ja kuolinaika, jos se on Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen tai muun erityisen syyn vuoksi tarpeen ja jos tiedoista on saatu luotettava selvitys.

Väestötietojärjestelmään voidaan merkitä myös tietopalvelussa tarpeelliset asiakasmerkinnät.

5 §
Tiedot ulkomaalaisesta

Ulkomaalaisesta, jolla on kotikunta Suomessa, talletetaan väestötietojärjestelmään soveltuvin osin ne 4 §:ssä säädetyt tiedot, joista on saatu luotettava selvitys. (16.5.1994/352)

Muusta väestötietojärjestelmään otettavasta ulkomaalaisesta voidaan tallettaa sellaisia 4 §:ssä säädettyjä tietoja, jotka ovat Suomessa asumisen tai työskentelyn, Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämisen tai muun erityisen syyn johdosta tarpeen ja joista on saatu luotettava selvitys.

Väestötietojärjestelmään talletetaan lisäksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 31 §:n 1 momentin perusteella ilmoitettu tieto oleskeluluvan saaneen lapsen edustajan määräämistä tai vapauttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä. (28.7.1999/831)

1 a luku (6.2.1998/98)

Syntymää ja kuolemaa koskevien tietojen ilmoittaminen ja rekisteröinti

5 a § (6.2.1998/98)
Syntymän ilmoittaminen

Terveydenhuollon toimintayksikön, jossa synnytys on tapahtunut, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään.

Lääkärin, kätilön, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan, joka on avustanut äitiä muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä tapahtuneessa synnytyksessä, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään.

Jos lapsi on syntynyt muissa kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa, äidin tai sen, jonka hoidossa lapsi on, on ilmoitettava tieto syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle tai lääkärille, kätilölle, terveydenhoitajalle taikka sairaanhoitajalle, joiden on ilmoitettava syntymästä edelleen väestötietojärjestelmään.

Terveydenhuollon toimintayksikön ja edellä mainitun terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä 1–3 momentissa tarkoitettu ilmoitus lapsen syntymästä sille maistraatille, jonka toimialueella äidillä on kotikunta, viimeistään synnytystä seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun tieto lapsen syntymästä on ilmoitettu toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. Jos äidillä ei ole kotikuntaa Suomessa tai siitä ei ole tietoa, ilmoitus on tehtävä lapsen syntymäpaikan maistraatille.

Ilmoitus väestötietojärjestelmään voidaan tehdä myös tietoliikenneyhteyksin tai muutoin konekielisesti.

5 b § (6.2.1998/98)
Lapsen tietojen rekisteröinti

Saatuaan 5 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen lapsen syntymästä tai ilmoituksen ulkomailla syntyneestä lapsesta maistraatin on viipymättä talletettava tiedot väestötietojärjestelmään.

Lapsen vanhempien tai huoltajan on kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä ilmoitettava väestötietojärjestelmään lapsen nimi ja äidinkieli. Maistraatin on viipymättä talletettava tiedot väestötietojärjestelmään.

5 c § (6.2.1998/98)
Kuolintiedon rekisteröinti

Saatuaan kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuksen (948/1973) 19 tai 21 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen henkilön kuolemasta tai, jos henkilö on kuollut ja haudattu ulkomailla, alkuperäisen kuolintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen kuolinajasta, maistraatin on viipymättä talletettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään.

5 d § (10.3.2005/145)
Kuolleeksi julistamista koskevan tiedon rekisteröinti

Maistraatin on viipymättä talletettava tieto kuolleeksi julistamista koskevasta päätöksestään väestötietojärjestelmään.

2 luku

Muiden henkilötietojen ilmoittaminen ja ylläpito (6.2.1998/98)

6–9 §

6–9 § on kumottu A:lla 16.5.1994/352.

10 § (21.4.2005/258)
Ulkomaalaisen rekisteröinti

Ulkomaalaisen, josta talletetaan väestötietojärjestelmään väestötietolain 10 a §:n 3 momentissa mainittujen tietojen lisäksi muita tietoja, on esitettävä asuinkuntansa maistraatille ulkomaalaisen kotimaan tai oleskelumaan asianomaisen viranomaisen antama matkustusasiakirja, syntymätodistus, avioliittotodistus tai muu näihin verrattava luotettava selvitys talletettavista tiedoista sekä oleskelun laillisuuden osoittava asiakirja, jos hänellä on se oltava ulkomaalaislain (301/2004) mukaan.

10 a § (21.4.2005/258)
Viranomaisen tehtävät ulkomaalaisen ilmoituksia vastaanotettaessa

Ulkomaalaisen ilmoituksen vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava ilmoituksen tehneen ulkomaalaisen henkilöllisyys voimassa olevasta passista tai muusta luotettavasta henkilötodistuksesta ja oleskelun laillisuus voimassa olevasta oleskelun laillisuuden osoittavasta asiakirjasta, jos ulkomaalaisella on se oltava ulkomaalaislain mukaan. Viranomaisen on lisäksi tarkistettava, että ulkomaalaista koskevia tietoja ei ole aikaisemmin talletettu väestötietojärjestelmään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen on liitettävä ulkomaalaisen asuinkunnan maistraatille lähetettävään ulkomaalaisen ilmoitukseen viranomaisen varmentama jäljennös ulkomaalaisen esittämästä passista tai henkilötodistuksesta ja oleskelun laillisuuden osoittavasta asiakirjasta.

11 §
Sosiaalilautakunnan ilmoitukset

Sosiaalilautakunnan on ilmoitettava viipymättä väestötietojärjestelmään lapsen ottamisesta sosiaalilautakunnan huostaan sekä huostassapidon lakkaamisesta. Samoin sosiaalilautakunnan on ilmoitettava vahvistamastaan lapsen huoltoa koskevasta sopimuksesta.

12 §
Henkilötietojen tarkistaminen

Henkilötietojen luotettavuus on varmistettava ensisijaisesti menetelmin, jotka eivät edellytä kansalaisilta toimenpiteitä.

Tietoja, joita ei pidetä säännöllisesti ajantasalla tai joissa on perusteltua syytä olettaa olevan virheitä tai puutteita, voidaan tarkistaa henkilöille lähetettävin kyselyin.

13 §
Tietojen poistaminen väestötietojärjestelmästä

Ulkomaalaisen tietojen ylläpito väestötietojärjestelmässä lopetetaan, kun tietojen ylläpidon peruste on lakannut.

Edellä 4 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettu tieto on poistettava viipymättä väestötietojärjestelmästä, kun sen tallettamisen peruste on lakannut.

3 luku

Kiinteistötiedot

14 §
Kiinteistötunnus

Jokaisella väestötietojärjestelmään merkityllä kiinteistöllä ja kiinteistörekisterilaissa (392/85) tarkoitetulla yksiköllä on kiinteistörekisterilain mukainen kiinteistötunnus, johon voidaan lisätä tarkistusmerkki. Tarkistusmerkki lasketaan noudattaen soveltuvin osin 2 §:n 4 momentin säännöksiä. Väestörekisterikeskus antaa kuntanumeron.

15 §
Kiinteistötiedot

Kiinteistöstä talletetaan väestötietojärjestelmään seuraavat tiedot:

1) kiinteistötunnus sekä muut kiinteistön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot;

2) omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus sekä tämän kotikunta ja osoite; sekä (16.5.1994/352)

3) saannon laatu ja aika sekä lainhuudon antamispäivä.

4 luku

Kiinteistötietojen ilmoittaminen ja ylläpito

16 §
Kiinteistöviranomaisen ilmoitukset

Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava väestötietojärjestelmään virka-alueensa uudet kiinteistöt ja kiinteistöjä koskevat muutokset.

17 §
Lainhuutoja koskevat ilmoitukset

Tuomioistuimen on, jollei tietoja toimiteta oikeusministeriön ylläpitämästä tietojärjestelmästä, ilmoitettava väestötietojärjestelmään vuosineljänneksen aikana annetut lainhuudot kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi kunkin huudatetun kiinteistön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot, kiinteistön omistajan ja luovuttajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus, saannon laatu ja aika sekä lainhuudon antamispäivä.

18 §
Kiinteistötietojen tarkistaminen

Kiinteistötietojen luotettavuus on varmistettava menetelmin, jotka eivät edellytä kansalaisilta toimenpiteitä.

5 luku

Rakennus- ja huoneistotiedot

19 §
Rakennustunnus

Jokaisella rakennuksella on rakennustunnus, joka muodostuu rakennuksen sijaintikiinteistön kiinteistötunnuksesta ja rakennusnumerosta.

20 §
Rekisteröitävät rakennukset ja huoneistot

Väestötietojärjestelmään talletetaan tietoja rakennuslupaa edellyttävistä rakennuksista sekä niissä olevista asuinhuoneistoista ja toimitiloista lukuun ottamatta seuraavia rakennuksia:

1) kokonaan vieraan valtion lähetystön, kaupallisen edustuston tai lähetetyn konsulin viraston käytössä olevat rakennukset ja hallinnassa olevat erilliset huoneistot;

2) puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen hallinnassa olevat muut kuin henkilökunnan asuinrakennukset;

3) maanalaiset rakennukset, joita käytetään pääasiassa varastotiloina tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen;

4) yksinomaan nesteiden säilyttämiseen tarkoitetut rakennukset; sekä

5) tilapäiset ja kevytrakenteiset rakennukset.

21 §
Rakennustiedot

Rakennuksesta talletetaan väestötietojärjestelmään:

1) rakennuksen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot;

2) osoite ja äänestysalue, johon rakennus kuuluu;

3) omistajan nimi, henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus ja osoite;

4) omistajalaji;

5) valmistumis-, perusparannus- ja käytöstäpoistumisvuosi;

6) pääasiallinen käyttötarkoitus ja käytössäolotilanne;

7) kerrosala ja kerrosluku;

8) kantavien rakenteiden rakennusaine, pääasialliset varusteet ja väestösuoja;

9) pääasiallinen lämmitystapa ja lämmitysaine; sekä

10) liittymät alueen vesi- , viemäri-, kaasu- ja sähköverkostoihin.

Rakennuksesta voidaan tallettaa lisäksi sen omistajan edustajan nimi ja osoite, julkinen rahoitus, tilavuus, kokonaisala ja kokonaisalan jakaantuminen käyttötarkoituksiin sekä liittymät alueen kaapeliverkostoihin, jos niistä saadaan luotettava selvitys. (26.11.1999/1064)

Rakennusluvan perusteella voidaan tallettaa lisäksi: (26.11.1999/1064)

1) rakennustoimenpide;

2) muutostyön laji;

3) rakennusluvan myöntämispäivä, rakennustöiden aloittamispäivä, rakennushankkeen valmistumispäivä ja rakennusluvan raukeamispäivä;

4) rakennusrungon pääasiallinen rakennustapa;

5) pääasiallinen rakentaja, julkisivumateriaali ja kaavallinen valmiusaste; sekä

6) poikkeuslupa.

Talousrakennuksista, maatalouden tuotantorakennuksista ja muista niihin verrattavista rakennuksista talletetaan väestötietojärjestelmään kuitenkin vain rakennuksen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot, käyttötarkoitus, valmistumisvuosi, kerrosala, tilavuus, rakennusaine ja rakennustapa.

22 §
Asuinhuoneistotunnus

Asuinhuoneistolla, joka sijaitsee useamman kuin yhden huoneiston käsittävässä rakennuksessa, on huoneistotunnus. Se muodostuu rakennustunnuksesta sekä huoneiston tunnisteesta. Huoneiston tunnisteen muodostavat kirjainosa ja numero-osa tai toinen näistä. Lisäksi huoneiston tunnisteessa voi olla huoneiston jakamista osoittava kirjain.

23 §
Asuinhuoneistotiedot

Asuinhuoneistosta talletetaan väestötietojärjestelmään:

1) huoneistotunnus ja muut huoneiston yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot;

2) huoneluku ja keittiötyyppi;

3) huoneistoala;

4) pääasialliset varusteet; sekä

5) hallintaperuste ja käytössäolotilanne.

24 §
Toimitilatiedot

Toimitilasta voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään:

1) toimitilan yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot;

2) käyttötarkoitus;

3) pinta-ala ja sijaintikerros; sekä (26.11.1999/1064)

4) toimitilan haltijan nimi, liike- ja yhteisötunnus sekä toimiala. (26.11.1999/1064)

25 §
Hallintoaluetiedot

Väestötietojärjestelmässä on oltava kuntajako, kameraalinen jako, äänestysaluejako, seurakuntajako ja muu niihin verrattava tarpeellinen aluejako.

25 a § (21.11.1994/995)
Sopimus rakennus- ja huoneistotietojen ylläpidosta

Väestötietolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu rekisteritoimiston ja kunnan välinen sopimus rakennus- ja huoneistotietojen ylläpidosta on tehtävä kirjallisesti. Väestörekisterikeskus voi vahvistaa sopimuksen kaavan.

Sopimus tai sen muutos on lähetettävä tiedoksi väestörekisterikeskukselle viimeistään kuukautta ennen sopimuksen tai muutoksen voimaantuloa.

3 momentti on kumottu A:lla 24.4.2003/327.

6 luku

Rakennus- ja huoneistotietojen ilmoittaminen ja ylläpito

26 §
Kiinteistöviranomaisten ilmoitukset

Kiinteistörekisterin pitäjän tai kunnan määräämän viranomaisen tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään uudet rakennustunnukset ja rakennustunnusten muutokset.

Rekisteritoimiston on toimitettava rakennustunnuksen antamiseksi tarvittavat tiedot, ellei niitä ole saatavissa suoraan väestötietojärjestelmästä.

27 §
Rakennuslupaa ja rakennustoimintaa koskevat ilmoitukset

Kunnan on ilmoitettava myönnetyistä rakennusluvista viipymättä väestötietojärjestelmään 21–23 §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka ovat tällöin kunnan tiedossa.

Virallisen tilaston edellyttämät tiedot rakennusluvista ja rakennustoiminnasta väestörekisterikeskuksen on luovutettava viipymättä tilastokeskukselle.

28 §
Rakennus- ja huoneistotietojen tarkistaminen

Tietojen luotettavuus on varmistettava ensisijaisesti menetelmin, jotka eivät edellytä kansalaisilta toimenpiteitä.

Tietoja, joita ei pidetä säännöllisesti ajantasalla tai joissa on perusteltua syytä olettaa olevan virheitä tai puutteita, voidaan tarkistaa rakennuksen omistajilta tai huoneistoihin lähetettävin kyselyin.

29 §
Rakennuksen omistajan ja huoneiston haltijan ilmoitukset

Rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on annettava 21 ja 22 §:ssä ja huoneiston haltijan tai omistajan 23 ja 24 §:ssä tarkoitetut tiedot rakennus- ja huoneistotietojen tarkistamista varten. Jos 23 ja 24 §:ssä tarkoitettuja tietoja ei saada huoneiston haltijalta tai omistajalta, rakennuksen omistaja tai tämän edustaja on velvollinen antamaan ne.

Jollei tietoja saada 1 momentissa edellytetyllä tavalla, kunnan on annettava asianomaiset tiedot, jos ne ovat kunnan hallussa olevassa tietoaineistossa, tai muutoin avustettava tietojen hankkimisessa.

7 luku

Eräitä tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä

30 §
Asiakirjapalvelu

Todistukseen merkitään sen käyttötarkoitus ja tarvittavat tiedot väestötietolain 25–27 §:ssä säädetyin rajoituksin.

2 momentti on kumottu A:lla 26.11.1999/1064. (25.11.1999/1104)

Todistukseen merkitään henkilön aikaisemmat suku- ja etunimet vain hakijan pyynnöstä. Jos nimi on muutettu henkilön täytettyä 15 vuotta, aikaisempi nimi on kuitenkin aina merkittävä todistukseen, joka annetaan:

1) esitettäviksi tuomioistuimelle oikeudenkäyntiä tai hakemusasian käsittelyä varten;

2) sosiaali-, ulosotto-, syyttäjä-, poliisi- tai sotilasviranomaisia varten; taikka

3) yksityiselle henkilölle rikosrekisterin otteen hankkimista varten.

Aikaisemmat nimet on aina merkittävä todistukseen, joka annetaan liitettäväksi hakemukseen nimen muuttamisesta.

Väestötietojärjestelmästä annettava asiakirja voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on oltava maininta asiakirjassa. Todistuksessa ei saa olla korjauksia tai lyhenteitä, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä.

31 § (26.11.1999/1064)
Tietojen tutkiminen

Valtion tai kunnan viranomaiselle, laissa säädettyä tehtävää hoitavalle yhteisölle ja historiallista tai tieteellistä tutkimusta, opinnäytettä tai sukututkimusta tekevälle henkilölle voidaan antaa lupa rekisteriviranomaisen valvonnassa tutkia väestötietojärjestelmän tietoja ja niihin liittyviä asiakirjoja. Tällöin on otettava huomioon, mitä väestötietolain 24–27 §:ssä säädetään.

32 § (26.11.1999/1064)
Rakennustietojen käyttö otantaperusteena

Luovutettaessa tietoja suoramainontaa, etämyyntiä tai muuta suoramarkkinointia, mielipide- ja markkinatutkimusta taikka muuta näihin verrattavaa tarkoitusta varten otantaperusteena saa käyttää väestötietolain 27 §:n 2 momentissa säädettyjen tietojen ohella rakennuslupaa, rakennuksen sijaintia, käyttötarkoitusta, valmistumisvuotta, kerrosalaa ja kerroslukua, pääasiallista lämmitystapaa ja lämmitysainetta, liittymää alueen vesi-, viemäri-, kaasu-, sähkö- ja kaapeliverkostoon sekä yhtä muuta rakennukseen liittyvää tunnistetietoa.

32 a § (26.11.1999/1064)
Todistus lapsen syntymästä

Jos lapsen tietoja ei ole merkitty väestötietojärjestelmään, maistraatti, jolle 5 a §:ssä tarkoitettu ilmoitus on toimitettu, voi pyynnöstä antaa lapsen äidille tai sille, jonka hoidossa lapsi on, ilmoituksen perusteella todistuksen lapsen syntymästä.

8 luku

Erinäisiä säännöksiä

33 §
Ilmoitus huoltajan kuolemasta

Rekisteritoimiston on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle siitä, että lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa.

34 § (24.4.2003/327)
Kansalaisvarmenteen hakijan tunnistaminen

Väestörekisterikeskuksen myöntäessä sähköiseen asiointiin käytettäviä kansalaisvarmenteita muuhun kuin väestötietolain 23 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun korttiin tai tekniseen välineeseen, hakemuksen vastaanottajan on todettava hakijan henkilöllisyys voimassa olevasta kotimaisesta poliisin myöntämästä passista tai henkilökortista, 1 päivänä lokakuuta 1990 tai sen jälkeen annetusta ajokortista taikka, jos poliisi on mainitun pykälän 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittanut hakemukseen liittyvän tunnistamisen, poliisin hakemuksen vastaanottajalle toimittamasta erillisestä henkilön tunnistamista koskevasta asiakirjasta.

35 § (28.7.1999/831)

35 § on kumottu A:lla 28.7.1999/831.

36 §
Lomakkeiden vahvistaminen

Väestörekisterikeskus vahvistaa tämän asetuksen edellyttämien lomakkeiden kaavat, jollei erikseen toisin säädetä.

Lomakkeiden kaavoja vahvistettaessa on otettava huomioon tietosuojan ja virallisen tilaston vaatimukset.

37 §
Kiinteistörekisterin pitäjä

Mitä tässä asetuksessa säädetään kiinteistörekisterin pitäjästä, koskee myös maarekisterin ja tonttikirjan pitäjää.

9 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

38 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan kielilain soveltamisesta henkikirjoituksessa 14 päivänä joulukuuta 1946 annettu asetus (857/46).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

16.5.1994/352:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

21.11.1994/995:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

31.1.1997/84:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

6.2.1998/98:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

28.7.1999/831:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26.11.1999/1064:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tiedot holhouslakiin (34/1898) perustuvista uskotun miehen toimista, jotka ovat voimassa 1 päivänä joulukuuta 1999, talletetaan väestötietojärjestelmään puolen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

24.4.2003/327:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

10.3.2005/145:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2005.

21.4.2005/258:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27.12.2007/1492:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.