Seurattu SDK 287/2017 saakka.

28.5.1993/473

Räjähdeasetus (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 25.6.2015/819, joka on voimassa 1.7.2015 alkaen.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään räjähdysvaarallisista aineista 19 päivänä kesäkuuta 1953 annetun lain (263/53) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (22.12.1994/1385)

Tämä asetus koskee 2 ja 3 §:ssä säädetyin poikkeuksin räjähteitä sekä niiden valmistusta, käyttöä, luovuttamista, hallussapitoa, kauppaa, varastointia, säilyttämistä, maahantuontia, siirtoa ja hävittämistä sekä suuronnettomuuden vaaran torjuntaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi määrätä, että räjähteiden siirtoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös muihin kuin 4 §:ssä tarkoitettuihin aineisiin ja välineisiin, milloin siihen on aineiden ja välineiden räjähdysvaaran vuoksi perusteltua aihetta.

2 §

Tämä asetus ei koske toimintaa puolustusvoimissa eikä rajavartiolaitoksen ja poliisin virkatehtävien hoitamista.

Asetus ei myöskään koske:

1) sellaista räjähteiden valmistusta, käsittelyä, kuljetusta tai varastointia kaivoksissa, josta määrätään erikseen;

2) räjähteiden kuljettamista tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa, aluksessa tai postissa; eikä

3) tulitikkuja muutoin kuin valmistuksen osalta.

3 §

Tämän asetuksen säännökset räjähteiden valmistuksesta eivät koske:

1) räjähteen käsittelyä käyttöpaikalla sen välitöntä käyttöä varten; eikä

2) yksityisen henkilön suorittamaa asianomaisella luvalla hallussa pidettävien ampuma-aseiden patruunoiden lataamista omaa tarvetta varten.

4 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) räjähteellä räjähdysainetta ja räjähdysainetta sisältävää esinettä tai välinettä, ei kuitenkaan sellaista esinettä tai välinettä, joka sisältää niin pieniä määriä räjähdysainetta, että aineen syttyessä esineen tai välineen ulkopuolelle ei aiheudu sirpaleita, liekkiä, savua, kuumuutta tai voimakasta ääntä; räjähteellä tarkoitetaan myös muuta ainetta, esinettä tai välinettä, joka on valmistettu tuottamaan räjähdyksen tai pyroteknisen ilmiön;

2) räjähdysaineella kiinteää tai nestemäistä ainetta tai aineseosta, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodostamaan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä aiheutuu vahinkoa aineen ympärillä; räjähdysaineeksi katsotaan myös pyrotekniset aineet, vaikkei niistä kehittyisikään kaasuja; räjähdysaineeksi ei kuitenkaan katsota ainetta, joka voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän kaasu-, höyry- tai pölyseoksen, ellei se sellaisenaan ole räjähdysainetta;

3) pyroteknisellä aineella ainetta tai aineseosta, joka on tarkoitettu tuottamaan itsestään etenevien lämpöä kehittävien kemiallisten reaktioiden seurauksena lämpöä, valoa, ääntä, kaasua, savua tai näiden yhdistelmiä; ilmiön aiheuttajana ei kuitenkaan ole detonaatioksi luettava räjähdys;

4) vaarallisuusluokalla räjähteestä onnettomuustapauksessa aiheutuvan vaaran suuruutta kuvaavaa luokkaa;

5) räjähteen määrällä räjähteen sisältämän räjähdysaineen massaa, jollei toisin määrätä;

6) räjähteen valmistuksella:

a) räjähdysaineen valmistusta;

b) räjähdysaineen muotoilemista, työstämistä ja sekoittamista muihin aineisiin;

c) räjähdysaineen pakkaamista taikka sijoittamista esineeseen tai välineeseen;

d) aineen tai osan lisäämistä taikka liittämistä räjähdysainetta sisältävään esineeseen tai välineeseen; sekä

e) a–d kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaa toimintaa;

7) tehtaalla räjähteiden valmistukseen ja varastointiin sekä liiketoiminnan harjoittamiseen tarkoitettua aluetta rakennuksineen ja laitteineen mukaan luettuna laitteisto, jossa räjähdysaine valmistetaan käyttöpaikalla tai muualla varsinaisen tehdasalueen ulkopuolella;

8) varastolla räjähteen varastointiin tarkoitettua paikkaa varastosuojineen;

9) varastosuojalla pysyvästi tai tilapäisesti räjähteiden varastointiin käytettävää rakennusta, rakennuksen osaa, huonetilaa, luolaa ja koppia sekä varastokäytössä olevaa kaappia;

10) myymälävarastolla 38 §:ssä tarkoitettujen varastosuojien muodostamaa varastoa, jossa varastoidaan pääosin liikkeenharjoittajan omaan vähittäismyyntiin tarkoitettuja räjähteitä; (22.12.1994/1385)

11) suojaetäisyydellä varastosuojan tai muun räjähteitä sisältävän kohteen ja suojattavan kohteen välistä lyhintä sallittua etäisyyttä; (22.12.1994/1385)

12) räjähdealan yrityksellä luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on räjähteiden valmistus-, varastointi-, käyttö-, siirto- tai kauppaoikeus; (17.12.2009/1103)

13) siirrolla räjähteen siirtämistä paikasta toiseen Euroopan talousalueella lukuun ottamatta saman laitoksen alueella, kuten tehdasalueella, varastoalueella ja työmaalla, tapahtuvia siirtoja; (17.12.2009/1103)

14) pyroteknisten tuotteiden luokalla pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1102/2009) 5 §:ssä säädettyä ilotulitteiden, teattereissa käytettävien pyroteknisten tuotteiden ja muiden pyroteknisten tuotteiden luokituksen mukaista luokkaa. (17.12.2009/1103)

2 luku

Turvallisuusvaatimukset

5 §

Räjähteiden valmistuksessa, varastoinnissa, käytössä sekä kuljetuksessa tehdas-, varasto- ja satama-alueella tulee noudattaa käsiteltävien räjähteiden laatuun ja määrään sekä olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa on lisäksi otettava huomioon vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) sekä sen nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset, jos käsiteltävien räjähteiden vaaraominaisuudet sitä edellyttävät. (5.2.1999/131)

6 §

Asiattomien pääsyn estämisestä tehtaan ja varaston alueelle sekä siitä, ettei räjähteitä joudu valmistuksen, varastoinnin ja käytön yhteydessä asiattomien haltuun, tulee huolehtia toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla. Kaupan hallussa olevat räjähteet on pidettävä siten, etteivät asiaankuulumattomat pääse niihin käsiksi.

Tehtaan, varaston ja käytössä tarvittavien laitteistojen ja varusteiden huolto ja kunnossapito tulee järjestää toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla.

Käyttö- ja huoltohenkilöstölle tulee järjestää valmistuksen, varastoinnin ja käytön luonteeseen nähden riittävästi turvalliseen toimintaan tähtäävää koulutusta.

Yleiseen kauppaan tai yleiseen käyttöön laskettavien räjähteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja niiden tahattoman syttymisen tulee olla räjähteiden käyttötarkoitus huomioon ottaen niin epätodennäköistä kuin se on kohtuudella mahdollista. Räjähteiden tulee lisäksi olla sellaisia, ettei niiden varastoinnista eikä käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä aiheudu muutoinkaan vaaraa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle.

7 §

Räjähteen käytössä tulee noudattaa valmistajan tai maahantuojan käyttöohjeita.

3 luku

Valmistus

Perustamislupa
8 §

Räjähteiden valmistus on 29 §:n 1 momentissa tarkoitetuin poikkeuksin sallittu vain teknillisen tarkastuskeskuksen luvalla (perustamislupa) sekä noudattamalla, mitä tässä asetuksessa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.

9 §

Perustamislupaa sekä lupaa tehdasalueella tapahtuvaan räjähteiden varastointiin on haettava teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Hakemus liitteineen on toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle kolmena kappaleena.

Hakemuksessa on mainittava:

1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;

2) paikka, jossa valmistusta aiotaan harjoittaa;

3) valmistettavat samoin kuin valmistuksessa käytettävät räjähteet ja muut vaarallisiksi katsottavat aineet sekä niiden ominaisuuksia koskevat tiedot;

4) valmistettavien ja valmistuksessa käytettävien räjähteiden suurin määrä, joka suunnitellun valmistuksen kannalta on samanaikaisesti tarpeen kussakin työhuoneessa ja välittömästi sen yhteyteen sijoitetussa varastosuojassa;

5) samanaikaisesti kussakin työhuoneessa tai sitä vastaavassa työtilassa työskentelevien henkilöiden suurin yhteismäärä; tähän määrään luetaan myös ne henkilöt, jotka työn vuoksi joutuvat toistuvasti käymään työhuoneessa tai työtilassa; sekä

6) tehdasalueella sijaitsevat varastot ja niissä varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät.

Hakemukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, että hakija hallitsee tehdasaluetta;

2) selvitys tehdasalueeseen rajoittuvasta hakijan hallinnassa olevasta maa- ja vesialueesta;

3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva yleiskartta, josta ilmenevät valmistuspaikan sijainti ja sen ympäristö vähintään viiden kilometrin säteellä;

4) selostus suojaetäisyyden, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle tehdasalueen rajoista ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;

5) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros suunnitellusta tehdasalueesta sille suunniteltuine tehdasrakennuksineen ja varastosuojineen, minkä lisäksi piirroksesta tulee ilmetä alueen vesijohtoverkosto paloposteineen sekä tehdasalueen rajoista lukien vähintään 150 metrin levyinen tehdasaluetta ympäröivä vyöhyke rakennuksineen ja laitteineen;

6) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 taikka perustellusta syystä muuhun mittakaavaan laaditut räjähteiden valmistushuoneiden ja varastosuojien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenee rakennuksen suuruus ja rakennustapa sekä koneet ja niiden sijoitus samoin kuin lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, palontorjunnan ja viemäröinnin järjestely;

7) kirjallinen selvitys kaaviopiirroksineen ja teknisine tietoineen valmistuksen suunnitellusta kulusta;

8) selvitys valmistuslaitteistojen samoin kuin niiden ohjaus-, säätö-, valvonta- ja varolaitteistojen sekä suojausjärjestelmien toiminnasta;

9) selvitys valmistuslaitteistojen mitoitusperusteista ja rakenneaineiden valintaperusteista;

10) selvitys palontorjunnan järjestelyistä, kemikaalivuotojen hallinnasta ja muista onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalta suunnitelluista toimenpiteistä; (5.2.1999/131)

11) selvitys toimipaikan käyttö- ja turvallisuusorganisaatiosta; sekä

12) selvitys

a) toimintaan liittyvistä vaaralähteistä, olosuhteista ja tilanteista, joissa onnettomuus on mahdollinen; sekä

b) tyypillisistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista, niiden seurauksista laitoksen sisällä ja vaikutuksista laitoksen ulkopuolelle sekä niihin johtavista virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisesta ja vaurioista.

(5.2.1999/131)
10 §

Jollei kaikkia 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja kysymyksessä olevan laitoksen osalta ole saatavissa, hakemus voidaan kuitenkin käsitellä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että hakemuksesta käyvät ilmi riittävät luvan myöntämiseen tarvittavat tiedot ottaen huomioon laitoksen toiminta ja laajuus.

Hakemusta voidaan tarvittaessa täydentää hakemuksen käsittelyn aikana.

11 §

Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia hakemuksesta kunnan palopäällikön sekä työsuojelupiirin lausunto.

12 §

Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus julkisista kuulutuksista annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti siinä kunnassa, jonka alueella valmistusta aiotaan harjoittaa, sekä, jos suojaetäisyydet sitä edellyttävät, myös naapurikunnissa.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on julkipanoa varten toimitettava kuulutus, hakemus ja 9 §:n 3 momentin 2, 3 ja 5 kohdassa mainitut asiakirjat ja asemapiirros kuntaan sekä samalla ilmoitettava määräpäivä, johon mennessä muistutukset hakemusta vastaan on tehtävä.

Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausuntonsa ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on ilmoitettava ainakin yhtä kysymyksessä olevalle alueelle yleisesti leviävää sanomalehteä käyttäen hakemuksen kuulutettavaksi tulosta sekä asianosaisten mahdollisuudesta tehdä muistutuksia hakemuksen johdosta.

13 §

Hakemuksen kuuluttamisesta ja 12 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset peritään hakijalta.

Hakijan on lisäksi ilmoitettava erikseen suojavyöhykkeellä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille hakemuksen jättämisestä teknilliselle tarkastuskeskukselle. Ilmoituksessa on mainittava tulevasta kuulutusmenettelystä ja siihen liittyvästä muistutusmahdollisuudesta. Jos omistajan tai haltijan selville saaminen on aiheutuva haitta huomioon ottaen kohtuuttoman hankalaa, ilmoitus voidaan tältä osin jättää tekemättä.

14 §

Perustamislupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.

Lupapäätöksessä on mainittava paikka, jossa valmistusta saa harjoittaa, räjähteet, joita saa valmistaa, määräykset 9 §:n 2 momentin 4–6 kohdassa mainituista seikoista sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut lisämääräykset ja asetetut ehdot.

Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset, selostukset ja kaaviot.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava jäljennös päätöksestä kunnan palopäällikölle sekä työsuojelupiirille.

Tehtaan käyttöönottotarkastus ja käyttölupa
15 § (13.10.1995/1172)

Tehdasta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on tarkastettu. Tehtaan käyttöönottotarkastusta on pyydettävä turvatekniikan keskukselta.

Jos perustamisluvasta on poikettu, hakijan on toimitettava uudet piirustukset ja selvitykset kolmena kappaleena turvatekniikan keskukselle viimeistään tarkastustilaisuudessa.

Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava työsuojelupiirille ja kunnan palopäällikölle.

16 §

Toimitetusta tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava, täyttääkö tehdas tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset sekä lupapäätöksen ehdot. Pöytäkirjasta on yksi kappale toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle ja 15 §:n 3 momentissa tarkoitetuille viranomaisille sekä toimitusta pyytäneelle.

17 §

Sen jälkeen kun tehdas on tarkastettu, teknillisen tarkastuskeskuksen tulee antaa lupa ottaa tehdas käyttöön (käyttölupa), jollei tarkastuksessa ole ilmennyt seikkoja, jotka ovat esteenä käyttöluvan myöntämiselle. Käyttöluvassa on mainittava mahdolliset muutokset perustamislupaan sekä turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut lisämääräykset ja -ehdot.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava jäljennös käyttöluvasta 15 §:n 3 momentissa tarkoitetuille viranomaisille.

18 §

Teknillinen tarkastuskeskus voi antaa luvan tehtaan tai sen osan koekäyttöön (väliaikainen käyttölupa) ennen kuin tehdas on tarkastettu tai saanut käyttöluvan.

Väliaikaisen käyttöluvan edellytyksenä on, että tehtaalle on nimetty vastaava johtaja ja hänelle sijainen.

Vastaava johtaja
19 §

Tehtaan omistajan tai haltijan on nimettävä käytöstä vastaava johtaja ja hänelle sijainen.

Jos tehtaassa valmistetaan räjähteitä, joiden valmistustavat olennaisesti poikkeavat toisistaan tai valmistusmäärät ovat huomattavan suuria, voi teknillinen tarkastuskeskus määrätä, että tehtaan vastaavan johtajan lisäksi jokaisella osastolla tulee olla vastaava johtaja ja johtajan sijainen.

Tehtaan omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että vastaavalla johtajalla on mahdollisuus hoitaa laitosta annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin lupapäätöksen ehtojen tarkoittamalla tavalla.

20 §

Vastaavalta johtajalta ja hänen sijaiseltaan vaaditaan, että hän on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, että hän tuntee riittävästi räjähteiden ominaisuuksia sekä hallitsee räjähteitä koskevat säännökset ja määräykset ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus räjähteiden valmistuksesta.

Vastaavaksi johtajaksi tai hänen sijaisekseen voidaan kuitenkin nimetä henkilö, joka on suorittanut teknillisessä oppilaitoksessa tehtävään soveltuvan tutkinnon, jos tällä räjähteitä valmistavassa tehtaassa hankitun pitkäaikaisen kokemuksen perusteella voidaan katsoa olevan tehtävän edellyttämä pätevyys.

21 §

Räjähteiden ominaisuuksien sekä räjähteitä koskevien säännösten ja määräysten hallitsemisen toteaa turvatekniikan keskus kokeessa. (13.10.1995/1172)

Hyväksytystä kokeesta on asianomaiselle annettava todistus, johon on merkittävä, millaisen tehtaan tai tehdasosaston vastaavana johtajana hän saa toimia.

22 §

Tehtaan vastaavan johtajan ja osaston vastaavan johtajan on huolehdittava siitä, että räjähteiden valmistus ja varastointi tapahtuu teknillisesti oikealla ja turvallisella tavalla sekä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin valmistusta koskevien lupapäätösten mukaisesti.

Tehtaan vastaavan johtajan ja osaston vastaavan johtajan on valvottava, että henkilökunta koulutetaan turvalliseen työskentelyyn.

Tehtaan vastaavan johtajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että jokaiselle tehdasalueella tai tehtaan varastoalueella olevalle varastosuojalle nimetään hoitaja ja tälle sijainen, jotka ovat perehtyneet varastoitaviin räjähteisiin sekä niiden varastointiin ja joiden tehtävänä on huolehtia varastojärjestyksen säilymisestä. Saman henkilön hoidossa saa olla useampi kuin yksi varastosuoja.

23 §

Vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti teknilliselle tarkastuskeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) edellä 21 §:ssä tarkoitettu todistus;

2) selvitys vastaavan johtajan koulutuksesta;

3) asianomaisen kirjallinen suostumus tehtävään; sekä

4) selvitys vastaavan johtajan vastuualueesta.

24 §

Jos vastaava johtaja tai sijainen jättää toimensa, on uusi johtaja tai sijainen nimettävä ja ilmoitettava viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Teknillinen tarkastuskeskus voi vaatia uuden vastaavan johtajan tai hänen sijaisensa nimeämistä, jollei omistajan tai haltijan nimeämällä henkilöllä ole riittäviä edellytyksiä tehtävän hoitamiseen.

Työmaalla tapahtuva räjähdysaineen tilapäinen valmistus
25 §

Lupahakemus, joka koskee räjähdysaineen tilapäistä valmistusta työmaalla, on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Hakemuksessa on mainittava:

1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;

2) paikka tai paikat, joissa räjähdysainetta aiotaan valmistaa ja käyttää;

3) valmistuksen arvioitu kestoaika;

4) valmistuksesta vastaava henkilö; sekä

5) kerrallaan valmistettavan räjähdysaineen enimmäismäärä.

Hakemukseen on liitettävä:

1) vähintään mittakaavaan 1:2 000 laadittu asemapiirros;

2) selvitys siitä, että valmistuksesta vastaavalla henkilöllä on ylipanostajan tai sitä vastaava pätevyys;

3) valmistuksesta vastaavan henkilön kirjallinen suostumus tehtävän hoitamiseen; sekä

4) selvitys toimenpiteistä turvallisuuden varmistamiseksi.

26 §

Teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää valmistusluvan, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa. Lupa voidaan antaa siksi ajaksi, jonka räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ennen luvan antamista on hakemuksesta pyydettävä työsuojelupiirin lausunto.

Jos räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä kaksi vuotta pitemmän ajan, luvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuosi kerrallaan.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava jäljennös lupapäätöksestä kunnan palopäällikölle sekä työsuojelupiirille.

27 §

Räjähdysaineen valmistusta työmaalla ei saa aloittaa ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että valmistuspaikat ja -laitteet ovat niistä erikseen annettujen määräysten mukaiset ja sijaitsevat asemapiirroksessa merkityssä paikassa. Tarkastuksesta on ilmoitettava kunnan palopäällikölle ja työsuojelupiirille. (13.10.1995/1172)

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako valmistuksen aloittaa ja valmistukselle mahdollisesti asetetut ehdot.

Mitä 1 momentissa säädetään työmaan tarkastuksesta, koskee myös 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua tarkastusta.

28 § (26.3.1997/268)

Räjähdysaineen tilapäisen valmistuksen työmaalla tulee tapahtua asianomaisten määräysten mukaisesti ja valmistuksesta vastaavan henkilön johdolla.

Räjähteiden valmistus kokeilutarkoituksessa ja kokeilu
29 §

Se, joka on saanut 17 §:ssä tarkoitetun luvan määrätyn räjähteen valmistukseen, saa ilman eri lupaa kokeilutarkoituksessa valmistaa pienissä erissä muutakin räjähdettä. Näin valmistettua räjähdettä ei saa luovuttaa toiselle eikä viedä pois valmistuspaikalta muussa tarkoituksessa kuin kokeiden tekemistä ja hävittämistä varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valmistuksen ja kokeiden on tapahduttava tehtaan tai osaston vastaavan johtajan johdolla.

30 §

Muualla kuin tehtaassa tapahtuvaan räjähteen valmistukseen kokeilutarkoituksessa ja kokeiluun tieteellistä, teknillistä, opetuksellista tai muuta tarkoitusta varten on haettava lupa teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Lupa voidaan myöntää, vaikkei toiminta kaikilta osin ole tämän asetuksen säännösten tai sen nojalla annettujen määräysten mukaista edellyttäen, että toiminnan luonteeseen nähden riittävä turvallisuus on taattu. Teknillinen tarkastuskeskus voi luvassa asettaa toiminnalle tarpeellisiksi katsomiaan rajoituksia tai ehtoja.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös elokuva-, näyttämö- ja muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa tarvittavissa tehosteräjäytyksissä käytettävien räjähteiden valmistamista.

Erinäisiä valmistusta koskevia säännöksiä
31 §

Valmistetuista räjähteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta.

32 §

Jos tässä asetuksessa tarkoitettua tehdasta tai sen toimintaa halutaan olennaisesti muuttaa sen jälkeen, kun tehdas on tarkoitukseensa hyväksytty, tähän on saatava teknillisen tarkastuskeskuksen lupa.

Olennaiseksi muutokseksi katsotaan uuden räjähdelajin valmistuksen aloittaminen, tehdasrakennuksen oleellinen laajentaminen, valmistusmenetelmän oleellinen muuttaminen tai uusien varastosuojien rakentaminen.

Luvan hakemisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 9–18 §:ssä säädetään. Hakemusta ei kuitenkaan tarvitse kuuluttaa eikä siitä tarvitse tiedottaa, ellei suunniteltu muutos aiheuta suojaetäisyyksien kasvua.

Vähäisiä muutoksia saa kuitenkin tehtaan toimesta tehdä ilman teknillisen tarkastuskeskuksen lupaa edellyttäen, ettei räjähteiden tai työntekijöiden määrä muutoksen johdosta lisäänny eikä valmistusmenetelmää olennaisesti muuteta. Tehdyt muutokset tulee 91 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä esitellä tarkastuksen suorittajalle.

4 luku

Räjähteen hyväksyminen ja maahantuonti

Räjähteen hyväksyminen
33 § (17.12.2009/1103)

Valmistajan tai maahantuojan on haettava Turvatekniikan keskuksen hyväksyminen ennen muiden pyroteknisten tuotteiden kuin luokkaan 1–3 kuuluvien ilotulitteiden yleiseen kauppaan laskemista tai yleiseen käyttöön luovuttamista.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske ampuma-aseiden patruunoita, työkaluissa käytettäviä patruunoita eikä Merenkulkuhallituksen hyväksymiä valaisu- ja merkinanto- sekä muita vastaavia välineitä.

34 §

Edellä 33 §:ssä tarkoitetussa hakemuksessa on annettava tarpeelliset räjähteen rakennetta, koostumusta ja ominaisuuksia koskevat tiedot.

Turvatekniikan keskuksella on oikeus tarvittaessa vaatia hakemukseen liitettäväksi testauslaitoksen lausunto räjähteen ominaisuuksista. (20.12.1996/1226)

Jos hakemuksessa osoitetaan, että räjähde on testattu pätevässä ja luotettavassa testauslaitoksessa ulkomailla, turvatekniikan keskus hyväksyy testaustulokset tältä osin. (20.12.1996/1226)

Jos maahantuoja tai valmistaja haluaa laskea yleiseen kauppaan tai luovuttaa yleiseen käyttöön räjähteen, jolle toinen maahantuoja tai valmistaja on jo saanut 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymisen, voi tämä käyttää hyväkseen 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen osalta aikaisemman hyväksymishakemuksen yhteydessä esitettyjä tietoja, jos esittää aikaisemman hakijan tätä koskevan kirjallisen suostumuksen.

35 §

Teknillinen tarkastuskeskus voi 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymisen yhteydessä edellyttää, että räjähteen laatua on valvottava, ja määrätä räjähdettä, sen pakkausta sekä räjähteen luovutusta, käyttöä ja laadunvalvontaa koskevia ehtoja ja rajoituksia.

35 a § (11.10.2012/544)

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymien ilotulitteiden valmistajalla tai maahantuojalla on oltava järjestelmälliset menettelyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, 71 §:ssä tarkoitettua laadunvalvontaa varten.

Ilotulitteiden maahantuojan tulee varmistaa ennen maahantuotujen tuotteiden luovutusta ja valmistajan ennen Suomessa valmistettujen tuotteiden luovutusta, että:

1) tuotteet ovat hyväksymispäätösten ja niiden ehtojen mukaisia;

2) tuotteet ovat ehjiä ja toimivat tarkoitetulla tavalla;

3) tuotteisiin kiinnitetyt merkinnät ovat kemikaaliturvallisuuslain 69 §:n ja hyväksymispäätöksen mukaiset; sekä

4) tuotteissa on mukana selkeä ja ymmärrettävä suomen- ja ruotsinkielinen käyttöohje.

35 b § (11.10.2012/544)

Edellä 35 a §:n 2 momentissa tarkoitettu varmistus on tehtävä ottamalla koe-erä jokaisesta valmistus- tai maahantuontierästä. Koe-erän suuruus määräytyy seuraavasti:

Valmistus- tai maahantuontierän suuruus, Q kpl Näytteen suuruus, kpl
Q ≤ 400 10
400 < Q ≤ 1 000 20
1 000 < Q ≤ 10 000 40
10 000 < Q ≤ 50 000 60
50 000 < Q ≤ 100 000 80
100 000 < Q ≤ 500 000 100
500 000 < Q ≤ 1 000 000 140
1 000 000 < Q ≤ 5 000 000 200

Jos valmistus- tai maahantuontierän suuruus on yli 5 miljoonaa kappaletta, jaetaan erä enintään 5 miljoonan kappaleen eriin, joista jokaisesta erästä otetaan näyte taulukon mukaisesti.

Jokaisesta erästä tulee säilyttää mallikappale niin kauan kuin ilotulite on markkinoilla.

35 c § (11.10.2012/544)

Ilotulitteiden valmistajan ja maahantuojan on pidettävä laadunvalvonnasta pöytäkirjaa, joka sisältää laadunvalvontatiedot tuotekohtaisesti. Pöytäkirja on säilytettävä vähintään kolme vuotta laadunvalvonnan suorittamisesta.

36 §

Teknillisen tarkastuskeskuksen on pidettävä luetteloa yleiseen kauppaan laskettavaksi hyväksymistään räjähteistä. Luettelosta tulee ilmetä ainakin kunkin räjähteen kauppanimi, vaarallisuusluokka ja käyttötarkoitus sekä valmistaja tai maahantuoja.

36 a § (27.6.2013/524)

Ilotulitteiden valmistajan tai maahantuojan tulee esittää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kemikaaliturvallisuuslain 93 §:n mukaisessa ilmoituksessa:

1) valmistajan tai maahantuojan nimi ja yhteystiedot;

2) valmistuksesta tai maahantuonnista vastaavan henkilön tai henkilöiden nimet, heidän pätevyytensä ja heille annettu koulutus;

3) ilotulitteiden varastoinnin järjestelyt;

4) laadunvalvonnan järjestelyt;

5) selvitys paikasta, jossa toiminnanharjoittaja voi tehdä koeammunnat koulutusta, laadunvalvontaa tai hävittämistä varten;

6) selvitys menettelyistä, joilla virheellisen tuotteen vähittäismyynti keskeytetään ja tarvittaessa saadaan kerätyksi pois kuluttajilta;

7) selvitys menettelyistä, joilla ilmoitetaan viranomaisille ja tarvittaessa tiedotusvälineille tuotevirheestä;

8) selvitys menettelyistä, joilla omassa toiminnassa tai vähittäismyynnissä viallisiksi todetut ilotulitteet hävitetään;

9) vastuuvakuutuksen suuruus.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto arvioi ilmoituksen asiakirjojen ja vastuuhenkilön kirjallisen kuulustelun perusteella toiminnan turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttymisen ja antaa asiasta toiminnanharjoittajalle kirjallisen päätöksen.

Maahantuonti
37 §

Luvan räjähteen maahantuontiin (maahantuontilupa) antaa turvatekniikan keskus. Lupaa on haettava kirjallisesti ja lupahakemuksessa on ilmoitettava räjähteen nimi, vaarallisuusluokka, määrä, käyttötarkoitus ja valmistaja. Hakemuksessa on myös selvitettävä varastoinnin järjestely. (20.12.1996/1226)

Räjähteen maahantuojan on tullaustilaisuudessa ennen kuin räjähde luovutetaan tullista esitettävä tulliviranomaiselle 1 momentissa tarkoitettu maahantuontilupa. Tulliviranomainen merkitsee lupaan maahantuotujen räjähteiden lajit ja määrät.

Räjähteen maahantuontiin ei kuitenkaan tarvita 1 momentin maahantuontilupaa, kun räjähde sisältyy kiinteästi asennettuna turvalaitteena tai varustukseen kuuluvana pelastautumisvälineenä lentokoneeseen, alukseen, veneeseen, autoon tai muuhun ajoneuvoon.

Ampumatarvikkeiden ja puolustusvoimille tulevien räjähteiden maahantuonnin osalta on noudatettava, mitä siitä erikseen säädetään. (20.12.1996/1226)

37 a § (20.12.1996/1226)

Mitä 37 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään räjähteiden maahantuonnista, ei koske räjähteitä, jotka tuodaan Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta.

4 a luku (22.12.1994/1385)

Räjähteiden siirto Euroopan talousalueella

37 b § (5.2.1999/131)

Mitä tässä luvussa säädetään, ei koske:

1) pyroteknisten välineiden siirtoa;

2) ampuma-aseissa, työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävien patruunoiden tai niihin rinnastettavien välineiden siirtoa;

3) ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetun omaan käyttöön 49 §:n mukaisesti hankkiman ruudin ja sytytysnallien siirtoa.

37 c § (22.12.1994/1385)

Räjähteitä saa siirtää ainoastaan niille räjähdealan yrityksille, jotka ovat saaneet teknilliseltä tarkastuskeskukselta räjähteiden siirtoon oikeuttavan asiakirjan (siirtotodistus).

Siirtotodistus myönnetään räjähdealan yritykselle, joka on tehnyt ilmoituksen teknilliselle tarkastuskeskukselle rekisteröintiä varten ja jolla on oikeus hankkia räjähteitä.

Ilmoituksessa räjähdealan yrityksen on esitettävä yhteystiedot sekä selvitys, että sillä on oikeus hankkia räjähteitä.

Siirtotodistus on voimassa viisi vuotta, jollei erityistä syytä muuhun ole. Teknillinen tarkastuskeskus voi asettaa siirtotodistukseen ehtoja tai rajoituksia ja peruuttaa siirtotodistuksen perustellusta syystä.

37 d § (22.12.1994/1385)

Siirtotodistuksesta on ennen räjähteiden lähettämistä toimitettava jäljennös räjähteiden lähettäjälle.

Siirtotodistus, sen jäljennös tai vastaava ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja on esitettävä pyydettäessä Suomessa tapahtuvan siirron aikana teknilliselle tarkastuskeskukselle tai poliisille.

Jos räjähteiden siirto tapahtuu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kautta, siirtotodistus on pyydettäessä esitettävä räjähteiden siirtoa valvoville asianomaisen valtion viranomaisille.

37 e § (22.12.1994/1385)

Jos räjähteitä siirretään sellaisesta valtiosta tai sen osasta, jossa edellytetään jokaiselle siirrolle erillistä asiakirjaa, siirtotodistus myönnetään toimituseräkohtaisena. Siirtotodistus voidaan myöntää toimituseräkohtaisena myös muusta erityisestä syystä.

Toimituseräkohtaista siirtotodistusta haetaan teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Hakemuksessa on esitettävä seuraavat tiedot:

1) räjähteiden lähettäjän ja siirron järjestäjien nimet ja osoitteet;

2) räjähteiden määrät;

3) räjähteiden kauppanimet, kuvaukset, käyttötarkoitukset ja YK-numerot;

4) räjähteiden vaatimustenmukaisuutta koskevat tiedot, jos räjähteet luovutetaan ensimmäistä kertaa jakeluun tai käyttöön Euroopan talousalueella;

5) kuljetustapa ja -reitti sekä tarvittaessa rajanylityspaikat Euroopan talousalueella; sekä

6) ennakoitu lähtö- ja saapumispäivämäärä.

37 f § (22.12.1994/1385)

Räjähdettä ei saa luovuttaa siirrettäväksi, ellei räjähteiden vastaanottaja ole toimittanut määräpaikkakunnan toimivaltaiselta viranomaiselta saatua räjähteiden siirtotodistusta. Ennen räjähteiden siirtoa on lisäksi saatava hyväksyminen myös niiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden toimivaltaisilta viranomaisilta, joiden alueen kautta räjähteet kuljetetaan.

Toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan tässä luvussa Suomessa teknillistä tarkastuskeskusta sekä muiden valtioiden sitä viranomaista, joka valvoo räjähteiden siirtoa.

37 g § (22.12.1994/1385)

Lisäksi on noudatettava, mitä räjähteiden maastaviennistä muualla säädetään.

37 h § (22.12.1994/1385)

Teknillinen tarkastuskeskus pitää rekisteriä räjähdealan yrityksistä. Rekisterissä olevia tietoja saadaan luovuttaa Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden viranomaisille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle.

37 i § (22.12.1994/1385)

Räjähdealan yrityksen on pidettävä räjähteistä tiedostoa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

1) saapuneet räjähteet ja niiden lähettäjien nimet;

2) lähetetyt räjähteet ja niiden vastaanottajien nimet sekä siirtotodistusten numerot;

3) varastossa olevat räjähteet; sekä

4) omassa toiminnassa käytetyt räjähteet.

Tiedosto on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jona siirto tapahtui. Tiedosto on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisille.

4 b luku (27.6.2013/524)

Ilotulitusnäytöksen järjestäjän velvollisuudet

37 j § (27.6.2013/524)

Ilotulitusnäytöksen järjestäjän tulee esittää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kemikaaliturvallisuuslain 94 §:n mukaisessa ilmoituksessa:

1) näytöksen järjestäjän nimi ja yhteystiedot;

2) näytöksistä vastaavaksi henkilöksi nimettävän henkilön tai henkilöiden nimet, heidän pätevyytensä ja heille annettu koulutus;

3) näytöksissä käytettävien pyroteknisten ja muiden tuotteiden ammunnassa käytettävien laitteiden periaatteellinen toiminta- ja turvajärjestelmäkuvaus;

4) ilotulitteiden säilytys ja käsittely ampumapaikalla;

5) toimenpiteet, joilla toiminnanharjoittaja varmistuu tuotteiden ja käyttämiensä laitteiden asianmukaisuudesta;

6) menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi tuotteita ammuttaessa;

7) vastuuvakuutuksen suuruus.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto arvioi ilmoituksen asiakirjojen ja vastuuhenkilön kirjallisen kuulustelun perusteella toiminnan turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttymisen ja antaa asiasta toiminnanharjoittajalle kirjallisen päätöksen.

37 k § (27.6.2013/524)

Ilotulitusnäytöksen järjestäjällä tulee olla järjestelmälliset menettelyt, joilla varmistetaan näytöksissä käytettävien ilotulitteiden ja niiden laukaisulaitteiden toiminnallinen luotettavuus.

Ilotulitusnäytöksen järjestäjän on tehtävä eräkohtaiset riittävät koeammunnat, joilla varmistetaan ilotulitteiden turvallisuus. Laadunvalvonnan pöytäkirjat on säilytettävä yhden vuoden ajan.

Ilotulitusnäytöksen järjestäjällä tulee olla kirjalliset ohjeet menettelyistä, joilla määritetään tuotekohtaisesti näytöksissä tarvittavat suojaetäisyydet.

5 luku

Kauppa

Kaupan varastointi
38 §

Myymälähuoneessa sijaitsevassa varastossa saa varastoida samanaikaisesti enintään 25 000 patruunoiden sytytysnallia, 200 000 työvälineissä tai lähetyspistooleissa käytettävää patruunaa, 10 kg ruutia, josta kuitenkin enintään 3 kg on mustaruutia, sekä 50 kg ilotulitusvälineitä ja muita pyroteknisiä tuotteita. Samassa varastossa saa näiden lisäksi varastoida enintään 150 000 ampuma-aseiden patruunaa.

Myymälärakennuksessa muualla kuin myymälähuoneessa tai muissa rakennuksissa kuin myymälärakennuksessa sijaitsevassa varastossa varastosuojaa kohti saa varastoida samanaikaisesti enintään 1 momentissa mainitut määrät kaksinkertaisina.

Myymälärakennuksen ulkopuolella pihamaalla sijaitsevassa varastosuojassa saa varastoida samanaikaisesti enintään 30 kg louhintaräjähteitä.

Myymälärakennuksen ulkopuolella piha-maalla sijaitsevassa kontissa saa varastoida enintään kolmen viikon ajan kuljetuspakkauksissa olevia, vaarallisuusluokkien 1.3 ja 1.4 ilotulitteita enintään 500 kg kuitenkin siten, että ilotulitteista enintään 200 kg on vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvia ilotulitteita. (11.10.2012/544)

Myymälävarastossa olevat räjähteet on varastoitava varastosuojissa, joiden rakenteesta ja sijoituksesta annetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä tarkempia määräyksiä.

38 a § (13.10.1995/1172)

Ruudin ja muiden kuin 41 ja 42 §:ssä tarkoitettujen räjähteiden kauppaa saa harjoittaa vain kiinteään liikehuoneistoon perustetussa myymälässä.

38 b § (13.10.1995/1172)

Ilotulitusvälineiden vähittäismyynti on kielletty joulukuun 1. ja 26. päivän välisenä aikana, jollei ostajalla ole 79 §:ssä tarkoitettua palopäällikön kirjallista hyväksyntää ilotulitusvälineiden käyttöön.

Ilotulitusväline tulee luovuttaa myymälässä suoraan asiakkaalle.

Vastaavan hoitajan tai hänen sijaisensa tulee olla paikalla liikkeessä ilotulitusvälineitä asiakkaille luovutettaessa.

Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei koske 42 §:ssä tarkoitettuja ilotulitusvälineitä.

39 §

Lukuun ottamatta 40–42 §:ssä tarkoitettuja varastoja räjähteiden varastointiin kaupan yhteydessä tulee hakea lupa (kaupan varastointilupa) turvatekniikan keskukselta. (13.10.1995/1172)

Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava:

1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala ja kotipaikka;

2) paikka, jossa kaupan varastointia tullaan harjoittamaan; sekä

3) myymälässä ja erillisissä varastosuojissa varastoitavien räjähteiden lajit ja suurin määrä.

Hakemukseen on liitettävä:

1) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros, josta käy selville liikkeen sijainti, lähiympäristö 100 metrin säteellä rakennuksineen sekä liikerakennuksen ulkopuolelle suunniteltujen varastosuojien sijainti; sekä

2) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut piirustukset, joista käy selville varastosuojien sijainti sekä rakennepiirustukset, jos varastosuojan rakenne ei täytä standardin SFS 4399 vaatimuksia.

Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.

40 §

Ilotulitusvälineiden ja vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvien muiden pyroteknisten välineiden varastoinnista kaupan yhteydessä on tehtävä ilmoitus palopäällikölle vähintään yksi kuukausi ennen kaupan aloittamista. (13.10.1995/1172)

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla kaupan varastolla tulee olla 46 §:ssä tarkoitettu kaupasta ja varastoinnista vastaava hoitaja ja hänelle tarpeellinen määrä 46 §:n vaatimukset täyttäviä sijaisia. (13.10.1995/1172)

Ilmoituksessa on selvitettävä 39 §:n 2 ja 3 momentissa edellytetyt tiedot sekä vastaavan hoitajan nimi.

Jos 91 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa ilmenee, ettei varasto täytä tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia, palopäällikkö voi antaa säännösten ja määräysten täyttämiseksi tarpeellisiksi harkitsemiaan määräyksiä tai ehtoja.

40 a § (11.10.2012/544)

Edellä 38 §:n 4 momentissa tarkoitettu kontti on sijoitettava siten, että kontin etäisyys myymälärakennuksesta, jossa myynti tapahtuu, on vähintään 15 metriä. Kontin etäisyyttä tulee pidentää, jos kontin viereisellä seinällä on suuri palokuorma. Etäisyyttä voidaan pienentää enintään 10 metriin saakka, jos myymälärakennuksen kontin puoleinen seinä on palonkestävä tai koko myymälärakennus on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Kontin etäisyyden tulee kuitenkin aina olla rakennuskorkeutta suurempi.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi kontti tulee sijoittaa siten, että sen etäisyys:

1) toisesta varastokontista on vähintään 10 metriä;

2) autojen pysäköintipaikoista on vähintään 10 metriä;

3) yleisestä tiestä ja rautatiestä on vähintään 10 metriä;

4) lähimmästä polttonesteiden jakelulaitteesta on vähintään 50 metriä;

5) asuinrakennuksesta, koulusta tai urheiluhallista on vähintään 50 metriä;

6) vanhainkodista, sairaalasta, päiväkodista tai muusta hoitolaitoksesta on vähintään 100 metriä.

Kontin oviaukot on suunnattava siten, että kontin tulipalossa ilotulitteiden heitteistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa.

Kontin on oltava mahdollisimman helposti lähestyttävissä vaihtoehtoisista suunnista pelastuslaitoksen kalustolla ja sen on oltava helposti siirrettävissä.

Kontin sijoitus on otettava huomioon liiketilan pelastussuunnitelmassa.

Kontin sijoituksessa on otettava huomioon myös muut lähellä olevat rakennukset ja niiden turvallisuusjärjestelyt.

41 §

Se, jolla on lupa ampuma-aseiden tai ampuma-aseiden patruunoiden kauppaan, saa ilman 39 §:ssä tarkoitettua lupaa tai 40 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varastoida kauppaa varten ampuma-aseiden ja lähetyspistoolien patruunoita sekä patruunoiden sytytysnalleja ja ruutia enintään 38 §:n 1 momentissa tarkoitetut määrät.

Varastoinnissa tulee muutoin noudattaa tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia.

42 §

Jos myymälävarastossa on enintään 50 kg (brutto) ainoastaan jäljempänä mainittuja räjähteitä, ei varastointiin tarvitse hakea 39 §:ssä tarkoitettua kaupan varastointilupaa eikä siitä tarvitse tehdä 40 §:n mukaista ilmoitusta palopäällikölle. Näitä räjähteitä ovat:

1) tähtisadetikut, nallipyssyn nallit ja muut näihin verrattavat räjähteet;

2) savua kehittävät aineet, bengaalitikut ja papatit sekä muut näihin verrattavat räjähteet, jos teknillinen tarkastuskeskus 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymiskäsittelyn yhteydessä hyväksyy niiden varastoinnin kaupan yhteydessä ilman lupaa tai ilmoitusta; sekä

3) työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävät patruunat; liikkeessä saa kuitenkin olla kerrallaan enintään 50 000 patruunaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen räjähteiden kauppaa harjoittavalla liikkeellä ei myöskään tarvitse olla 46 §:ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa.

43 §

Edellä 39 §:ssä tarkoitettu lupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on ennen 39 §:ssä tarkoitetun asian ratkaisemista hankittava siitä kunnanhallituksen ja kunnan palopäällikön lausunto.

44 §

Kaupan varastointilupaa koskevassa päätöksessä on mainittava:

1) paikka, jossa varastointia saa harjoittaa;

2) varastoitavien räjähteiden luokat ja lajit;

3) myymälässä pidettävien ja erillisissä varastosuojissa varastoitavien räjähteiden suurimmat määrät; sekä

4) muut mahdollisesti annetut määräykset ja asetetut ehdot.

Lupapäätökseen on liitettävä 39 §:n 3 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut piirustukset.

Jäljennös lupapäätöksestä on toimitettava kunnan palopäällikölle.

45 §

Edellä 39 §:ssä tarkoitettua räjähteiden varastointia ei saa aloittaa, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varastopaikat ovat tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä 43 §:ssä tarkoitetun luvan mukaiset. (13.10.1995/1172)

Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava kunnan palopäällikölle.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.

Vastaava hoitaja
46 §

Räjähteiden kauppaa harjoittavan liikkeen palveluksessa tulee olla räjähteiden kaupasta ja varastoinnista vastaava hoitaja, joka riittävästi tuntee räjähteiden ominaisuudet sekä niiden kauppaa ja varastointia koskevat säännökset ja määräykset ja jolla on riittävät valtuudet ja käytännön mahdollisuudet tehtäviensä hoitamiseen liikkeessä.

Vastaavan hoitajan tulee huolehtia siitä, että kauppaa ja varastoa hoidetaan räjähteistä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin varastoa koskevien lupapäätösten mukaisesti.

Räjähteitä saa luovuttaa vain vastaava hoitaja tai hänen hyväksymänsä 18 vuotta täyttänyt henkilö.

47 §

Turvatekniikan keskus toteaa kokeessa vastaavan hoitajan pätevyyden. Hyväksytystä kokeesta annetaan todistus, johon on merkittävä, millaisten tuotteiden kaupan hoitajana kokeen hyväksytysti suorittanut saa toimia. Todistus on voimassa 10 vuotta. (13.10.1995/1172)

Todistuksen uusimisen yhteydessä vastaavan hoitajan tulee suorittaa uusi koe, jollei hän ole viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut vastaavana hoitajana.

48 §

Jos vastaava hoitaja jättää toimensa tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, liikkeelle on nimettävä uusi hoitaja viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Räjähteiden luovuttaminen
49 § (27.6.2013/524)

Pyroteknisten tuotteiden luokkaan 4 kuuluvia ilotulitteita saa luovuttaa vain sellaisen toiminnanharjoittajan käyttöön, joka on saanut 36 a §:n tai 37 j §:n mukaisen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksen toiminnan turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä.

Luokkiin T1 ja T2 kuuluvia pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain sellaisen toiminnanharjoittajan käyttöön, jolla on palveluksessaan tehosteräjäyttäjän (E-luokka) pätevyyden omaava panostaja.

Luokkaan P2 kuuluvia pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain sellaisen toiminnanharjoittajan käyttöön, jolla on palveluksessaan asianmukaisen koulutuksen saanut asiantuntija.

Luokkaan P2 kuuluvia autojen turvalaitteiden asiantuntijalla on oltava ajoneuvotekninen koulutus tai riittävä alan työkokemus sekä tuotteen valmistajan tai maahantuojan tai näiden valtuuttaman organisaation antama tuotekohtainen koulutus.

Muiden kuin 4 momentissa tarkoitettujen luokkaan P2 kuuluvien tuotteiden asiantuntijalla on oltava tuotteen valmistajan tai maahantuojan tai näiden valtuuttaman organisaation antama tuotekohtainen koulutus.

Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitetussa tuotekohtaisessa koulutuksessa on annettava tarpeelliset tiedot pyroteknisen tuotteen ominaisuuksista, vaarallisuusluokasta ja riskeistä, sekä tuotteen asianmukaisesta varastoinnista, turvallisesta käytöstä, käsittelystä ja hävittämisestä. Lisäksi koulutuksessa on perehdytettävä siihen, miten asennuksen turvallisuus ja asennetun tuotteen asianmukainen toiminta varmistetaan. Hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta tulee olla kirjallinen todistus.

49 a § (17.12.2009/1103)

Kuluttajan käyttöön ei saa luovuttaa seuraavia, pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määriteltyjä ilotulitteita:

1) kädessä pidettäviä luokan 2 ilotulitteita;

2) paukkupommeja yksittäisinä tai yhdistelmätuotteiden osina; lukuun ottamatta tuotteita, joissa yksittäinen pamahtava panos sisältää enintään 0,05 grammaa mustaruutia;

3) paukkupommeja, jotka syttyvät iskusta maahan heittämällä;

4) roomalaisia kynttilöitä yksittäisinä tuotteina, joiden laukaisuputken sisähalkaisija on alle 20 millimetriä;

5) kertalaukeavia tähtipommeja yksittäisinä tuotteina, joiden putken sisähalkaisija on alle 28 millimetriä ja avauspanoksena muu kuin mustaruuti;

6) luokan 2 mukaisista raketeista miniraketteja;

7) luokkaan 3 kuuluvia tuotteita lukuun ottamatta suihkuja ja patatyyppisiä tuotteita, joiden pyroteknisen massan kokonaismäärä on enintään 1000 grammaa; suihkuja ja patatyyppisiä toimintoja sisältävässä yhdistelmätuotteessa pyroteknisen massan kokonaismäärä saa olla enintään 2000 grammaa, josta muiden kuin suihkujen osuus saa olla enintään 1000 grammaa.

50 § (27.6.2013/524)

Ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetulle saadaan luovuttaa ruutia kerralla enintään kaksi kiloa ja sytytysnalleja enintään 1 000 kappaletta.

51 § (27.6.2013/524)

Räjähteiden luovuttamisen kemikaaliturvallisuuslain 82 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tai yhteisölle tulee tapahtua kuittausta vastaan. Kuittiin on merkittävä luovutetun räjähteen kauppanimi ja määrä sekä päiväys ja vastaanottajan allekirjoitus ja nimenselvennys. Luovuttajalle on lisäksi toimitettava oikeaksi todistettu jäljennös voimassa olevasta siirtotodistuksesta.

Räjähteen noutajan on esitettävä räjähteen luovuttajalle kemikaaliturvallisuuslain 82 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valmistus- tai varastointiluvan haltijan tai räjähteistä vastaavan panostajan antama valtuutus.

52 §

Sen, joka on hankkinut räjähteen, on huolehdittava sen oikeasta säilyttämisestä, varastoinnista, käsittelystä ja käyttämisestä.

Työnantaja saa kuitenkin työn suorittamista varten luovuttaa räjähteen täysi-ikäiselle, palveluksessaan olevalle henkilölle, jonka voidaan katsoa olevan riittävän luotettava ja arvostelukykyinen.

53 §

Räjähteiden kauppaa harjoittavan liikkeen on pidettävä kirjaa, josta ilmenee ainakin seuraavat tiedot:

1) luovutetut räjähteet ja niiden määrät;

2) vastaanottajaa koskevat tiedot;

3) toimitusosoite ja -ajankohta; sekä

4) liikkeen varastossa olevat räjähteet.

Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua kirjanpitoa ei edellytetä myytäessä lähetyspistooleissa ja työkaluissa käytettäviä patruunoita, hätätilanteeseen käytettäviksi tarkoitettuja valaisu- ja merkinantovälineitä tai muita vastaavia välineitä eikä yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjä pyroteknisiä tuotteita. (27.6.2013/524)

Ampuma-aseissa käytettäviä patruunoita koskevasta kirjanpidosta säädetään erikseen. (5.2.1999/131)

54 §

Ennen räjähteen luovuttamista se on pakattava tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti noudattaen, mitä kauppa- ja teollisuusministeriö räjähteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä erikseen määrää.

54 a § (27.6.2013/524)

54 a § on kumottu A:lla 27.6.2013/524.

6 luku

Varastointi

Pysyvä varastointi
55 §

Räjähteiden pysyvään varastointiin tulee hakea lupaa (varastointilupa) teknilliseltä tarkastuskeskukselta.

56 §

Varastointilupaa on haettava kirjallisesti ja hakemuksessa on mainittava:

1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;

2) paikka, jonne varasto aiotaan perustaa;

3) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät; sekä

4) varastoinnin tarkoitus.

Hakemukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta;

2) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti;

3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä;

4) selostus suojaetäisyydestä, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;

5) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakennelmien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenevät mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely.

(5.2.1999/131)

Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.

Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.

57 §

Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.

Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.

58 §

Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.

Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.

Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset.

Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle.

59 §

Varastoa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. (13.10.1995/1172)

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.

60 §

Elokuva-, näyttämö- ja muussa niihin rinnastettavassa toiminnassa tehostetarkoituksissa käytettävien räjähteiden varastointiin tulee hakea lupa teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Luvan hakemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 39 §:ssä säädetään kaupan varastointiluvan hakemisesta. Luvan myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 43 §:ssä säädetään. Teknillinen tarkastuskeskus voi lupapäätöksessä määrätä, että varasto on tarkastettava ennen käyttöönottoa.

Mitä 38 §:ssä säädetään myymälävarastosta, koskee soveltuvin osin myös tehostevarastoa.

Tilapäinen varastointi
61 §

Räjäytys- ja louhintatyötä varten voi turvatekniikan keskus myöntää luvan (tilapäinen varastointilupa) yhtä tai useampaa tilapäistä varastosuojaa varten, joissa kussakin saa varastoida enintään 5 000 kg räjähteitä. (5.2.1999/131)

Lupa voidaan antaa siksi ajaksi, jonka räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi.

Jos räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä kahta vuotta pitemmän ajan, voidaan lupa uusia tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuodeksi kerrallaan. Pitempiaikaisesta varastoinnista on voimassa, mitä pysyvistä varastoista säädetään ja määrätään.

62 §

Tilapäistä varastointilupaa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava:

1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;

2) paikka, jonne varastosuoja aiotaan sijoittaa;

3) varastoinnin tarkoitus; sekä

4) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät.

Hakemukseen on liitettävä:

1) kartta ja selostus varastosuojan lähistöllä olevista rakennuksista, niiden etäisyyksistä varastosuojaan sekä muista turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista;

2) selvitys varastosuojan rakenteesta; sekä

3) tiedot henkilöstä, joka tulee toimimaan vastaavana hoitajana ja hänen kirjallinen suostumuksensa tehtävän hoitamiseen.

63 §

Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.

Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.

Päätökseen on liitettävä tarvittavat piirustukset.

Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille, kunnan palopäällikölle ja työsuojelupiirille.

64 §

Varastoa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava työsuojelupiirille ja kunnan palopäällikölle. (13.10.1995/1172)

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.

65 §

Jos räjähteiden tilapäistä varastosuojaa tarvitaan samassa paikassa vuosittain tehtävän työn vuoksi tai muusta syystä toistuvasti lyhyehkön ajan kerrallaan, teknillinen tarkastuskeskus voi harkintansa mukaan uudistaa aikaisemmin myöntämänsä luvan 62 §:n 2 momentissa tarkoitettuja selvityksiä vaatimatta.

66 §

Teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää tilapäisen varastointiluvan myös muuta kuin räjäytys- ja louhintatyötä varten. Varastoitavien räjähteiden, luvan keston ja uusimisen, luvan hakemisen, lupapäätöksen sekä varaston tarkastuksen osalta on voimassa, mitä niistä 61–65 §:ssä säädetään.

Vastaava varastonhoitaja
67 §

Edellä 55, 60, 61 ja 66 §:ssä tarkoitetulla varastolla tulee olla vastaava varastonhoitaja ja 55 §:ssä tarkoitetulla pysyvällä varastolla myös vastaavan varastonhoitajan sijainen, joiden tulee huolehtia siitä, että varastoa hoidetaan räjähteistä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin varastoa koskevien lupapäätösten mukaisesti.

68 §

Vastaavan varastonhoitajan ja varastonhoitajan sijaisen tulee riittävästi tuntea räjähteiden ominaisuudet sekä niiden varastointia koskevat säännökset ja määräykset.

Turvatekniikan keskus toteaa kokeessa vastaavan varastonhoitajan pätevyyden. Hyväksytystä kokeesta on annettava todistus, johon on merkittävä, millaisten tuotteiden varastonhoitajana kokeen hyväksytysti suorittanut saa toimia. Todistus on voimassa 10 vuotta. (13.10.1995/1172)

Todistuksen uusimisen yhteydessä vastaavan varastonhoitajan tulee suorittaa uusi koe, jollei hän ole viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut vastaavana varastonhoitajana.

Panostaja-asetuksessa tarkoitettu panostajan pätevyyskirja antaa sen voimassaoloaikana pätevyyden toimia 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana varastonhoitajana tai vastaavan varastonhoitajan sijaisena.

69 §

Jos vastaava varastonhoitaja tai hänen sijaisensa jättää toimensa tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, varastolle on nimettävä uusi vastaava varastonhoitaja viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

7 luku

Säilytys

70 §

Tässä luvussa tarkoitettu räjähteiden säilytys on sallittu ilman varastointilupaa.

Räjähteiden säilytyksessä tulee noudattaa räjähteiden laatuun ja määrään sekä olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Erityisesti tulee huolehtia siitä, ettei räjähteitä joudu asiattomien haltuun.

71 §

Asuinhuoneistossa taikka huonetiloissa, joissa ihmisiä oleskelee, saa säilyttää yhteensä enintään 2 kg ruutia, enintään 20 000 ampuma-aseissa, työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävää patruunaa, enintään 1 000 patruunoiden sytytysnallia sekä enintään 5 kg ilotulitusvälineitä ja muita pyroteknisiä valmisteita.

Ruuti ja pyrotekniset valmisteet tulee säilyttää erillään toisistaan omissa lukituissa kaapeissaan, jotka on sijoitettu siten, ettei niiden läheisyydessä ole sellaisia lämmönlähteitä eikä sellaista tulenkäsittelyä, josta voisi aiheutua räjähteen syttyminen, eikä myöskään helposti syttyviä muita aineita. Edellä 1 momentissa tarkoitetut patruunat ja sytytysnallit tulee myös säilyttää lukitussa kaapissa joko erillään muista räjähteistä tai samassa kaapissa ruudin kanssa.

Räjähteitä ei kuitenkaan saa säilyttää ullakkotiloissa eikä kaksi tai useampia asuinhuoneistoja käsittävän rakennuksen eri asuinhuoneistojen yhteisessä tilassa eikä tällaisessa tilassa olevassa talousirtaimiston asuntokohtaiseen säilyttämiseen varatussa tilassa.

72 §

Räjähteiden omistajan hallinnassa olevassa muussa kuin 71 §:ssä tarkoitetussa lukitussa tilassa saa säilyttää louhintaräjähteitä ja ruutia yhteensä enintään 5 kg, enintään 30 000 ampuma-aseissa, työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävää patruunaa sekä ilotulitusvälineitä ja muita pyroteknisiä valmisteita yhteensä enintään 25 kg. Räjäytysnallit tulee säilyttää vähintään 1 metrin etäisyydellä muista räjähteistä.

73 §

Valaisu- ja merkinantovälineitä saa säilyttää enintään 50 kg veneilyseurojen ja muiden vastaavien rekisteröityjen yhdistysten tätä tarkoitusta varten varustamissa paloviranomaisten tarkastamissa tiloissa.

Edellä 72 §:ssä ja 1 momentissa tarkoitetun säilytyspaikan tulee olla vähintään 10 metrin päässä asutusta rakennuksesta sekä vähintään 5 metrin päässä naapurin rajasta ja yleisestä tiestä.

74 §

Panostaja, jolla on panostaja-asetuksessa tarkoitettu pätevyyskirja, saa säilyttää työmaalla räjähteitä siten kuin siitä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (410/86) määrätään.

75 §

Räjähteitä saa siirtokuormauspaikalla säilyttää siirtokuormauksen ajan, kuitenkin enintään 12 tuntia.

Räjähteet tulee siirtokuormauksen aikana pitää erillään muusta tavarasta paikassa, jossa ne ovat jatkuvan valvonnan alaisina. Tupakointi ja avotulen käsittely räjähteiden läheisyydessä on kielletty.

Jos siirtokuormauspaikalla säilytetään massaräjähdysvaarallisia räjähteitä, tulee siirtokuormauspaikan ja ulkopuolisten kohteiden välisen etäisyyden olla vähintään tilapäistä varastointia koskevien suojaetäisyyksien mukainen.

Mitä edellä 3 momentissa on säädetty, ei koske vähittäismyyntipakkauksiin pakattua ruutia.

8 luku

Räjähteiden käyttö

Räjähteiden käyttö räjäytys- ja louhintatyössä
76 §

Räjähteiden käytössä räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava 5–7 §:ssä säädettyjä turvallisuusvaatimuksia.

Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua vähäistä räjäytystyötä lukuun ottamatta tulee räjäytystyöstä ilmoittaa poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi:

1) räjäytystyömaan sijainti;

2) työmaan arvioitu kestoaika;

3) käytettävien räjähteiden lajit;

4) räjäytystyön johtajan nimi ja yhteystiedot; sekä

5) räjähteiden säilytys- ja varastopaikat.

Poliisi voi ilmoituksen perusteella määrätä räjähteiden turvallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituksia aiotulle käytölle ja tarvittaessa määrätä käytön edellyttämistä varotoimenpiteistä. Poliisi voi kieltää käytön, jos siitä aiotussa paikassa ja aiottuna ajankohtana voidaan katsoa aiheutuvan ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa.

Räjäytys- ja louhintatyössä on lisäksi otettava huomioon, mitä työntekijöiden suojelusta on erikseen säädetty ja määrätty.

Pyroteknisten välineiden käyttö
77 §

Pyroteknisiä välineitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu henkilövahinkojen tai tulipalojen vaaraa.

Muiden kuin yleiseen kauppaan tai käyttöön hyväksyttyjen pyroteknisten välineiden käyttö on kielletty, ellei teknillinen tarkastuskeskus ole hyväksynyt käyttöä 49 §:n 3 momentissa tarkoitetun hyväksymisen yhteydessä. Välinettä käytettäessä on noudatettava sen mukana tulevia käyttöohjeita. Välineen muuttaminen tai välineiden yhdistäminen käyttöohjeiden vastaisesti on kielletty.

78 §

Pyroteknistä välinettä saa pitää hallussaan vain henkilö, joka on oikeutettu sen hankkimiseen.

79 § (17.12.2009/1103)

Luokan 2 ja 3 ilotulitteiden käytöstä on ilmoitettava käyttöpaikkakunnan pelastusviranomaiselle.

Ilmoitus on tehtävä vähintään viittä vuorokautta ennen tapahtumaa ja ilmoituksessa tulee käydä ilmi:

1) aiottu käyttöpaikka;

2) tarkka käyttöaika;

3) käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot.

Pelastusviranomaisen tulee tehdä asiasta kirjallinen päätös, joka toimitetaan ilmoittajalle. Pelastusviranomainen voi asettaa toiminnalle turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia tai kieltää käytön.

Luokan 2 ja 3 ilotulitteita voidaan kuitenkin käyttää joulukuun 31 päivän kello 18:n ja tammikuun 1 päivän kello 2:n välisenä aikana ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta, ellei pelastusviranomainen paikallisesti ole muuta määrännyt.

Kun luokkien 2 ja 3 ilotulitteita käytetään muussa tilaisuudessa kuin yksityisen henkilön järjestämässä tilaisuudessa, tulee käytöstä tehdä 81 §:n mukainen ilmoitus.

80 §

Sen estämättä, mitä 77 §:n 2 momentissa säädetään, voi pyroteknisten välineiden valmistaja taikka se, joka on saanut siihen teknillisen tarkastuskeskuksen luvan, käyttää erityisissä ilotulitusnäytöksissä välineitä, joilla ei ole teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymistä yleiseen kauppaan tai yleiseen käyttöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa haetaan kirjallisesti teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Hakemuksessa on selvitettävä, että hakija tai hakijan palveluksessa oleva, välineiden käytöstä vastaava henkilö tuntee riittävästi käytettävät välineet, niiden toiminnan, oikeat käyttötavat ja varotoimenpiteet käytön yhteydessä.

81 §

Edellä 80 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilotulitusnäytöksen järjestämisestä on ilmoitettava paikkakunnan poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen näytöksen järjestämistä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi näytöksen paikka, tarkka ajankohta ja millaisia välineitä näytöksessä aiotaan käyttää, varotoimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä käyttäjien henkilötiedot.

Poliisin on kuultava tarvittaessa ilmoituksen johdosta kunnan paloviranomaista.

Poliisi voi asettaa näytöksen järjestämiselle räjähteiden turvallisen käsittelyn ja yleisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia sekä kieltää näytöksen järjestämisen.

Poliisin tulee ilmoittaa näytöksestä kunnan paloviranomaisille ja aluehälytyskeskukselle.

82 § (17.12.2009/1103)

82 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1103.

9 luku

Räjähteiden hävittäminen

83 §

Poliisin tulee räjähdysvaarallisista aineista annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti huolehtia löytötavarana tai muulla tavalla poliisin haltuun joutuneen räjähteen asianmukaisesta säilyttämisestä sekä kuljettamisesta säilytys- tai hävityspaikkaan.

Poliisin on huolehdittava haltuunsa joutuneiden räjähteiden hävittämisestä, jos räjähteet ovat pilaantuneita tai on syytä olettaa niiden olevan pilaantuneita.

Räjähteet saa hävittää vain henkilö, jolla on panostajan pätevyys tai poliisipiirin päällikön määräämä tehtävään pätevä henkilö. (5.2.1999/131)

Hävittämisen tulee tapahtua mahdollisimman turvallisella tavalla riittävän kaukana asutuista paikoista ja teistä sekä muista paikoista, joissa oleskelee ihmisiä.

84 §

Puolustusvoimien on otettava haltuunsa räjähde, joka on kuulunut tai jonka sen laadun perusteella on syytä olettaa kuuluneen joko Suomen tai muun maan puolustusvoimille. Puolustusvoimien on huolehdittava sen asianmukaisesta ja turvallisesta kuljettamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä.

85 §

Pilaantunutta tai pilaantuneeksi epäiltyä räjähdettä ei saa käyttää eikä luovuttaa muuhun tarkoitukseen kuin hävitettäväksi.

86 §

Räjähdetehtaan, -varaston ja -myymälän omistajan tai haltijan sekä räjähteiden maahantuojan on huolehdittava hallussaan olevien räjähteiden hävittämisestä, milloin räjähteet ovat pilaantuneita tai niiden käyttökelpoisuutta on muuten syytä epäillä.

Hävittämisen saa muualla kuin räjähdetehtaan alueella suorittaa vain henkilö, jolla on panostajan pätevyys, tai teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tehtävään pätevä henkilö.

Teknillisellä tarkastuskeskuksella on oikeus määrätä 1 momentissa tarkoitettu räjähde takavarikoitavaksi ja toimituttaa räjähteen hävittäminen räjähteen haltijan kustannuksella, jos on syytä olettaa, ettei räjähteen haltijalla ole edellytyksiä suorittaa 1 momentissa tarkoitettua hävittämistä riittävän turvallisesti ja siten kuin siitä tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

86 a § (17.12.2009/1103)

Ilotulitteiden vähittäismyyjällä on oltava kirjallinen ohje, jonka mukaisesti kuluttajalta palautuvien viallisten ilotulitteiden turvallinen säilytys ja toimitus takaisin valmistajalle tai maahantuojalle järjestetään.

Viallisten tuotteiden säilytyksen tulee täyttää 5 luvun vaatimukset.

Jos myyntipiste on olemassa kausiluonteisesti, on myynnin loputtua kuluttajalle järjestettävä mahdollisuus kohtuullisessa ajassa palauttaa viallinen tuote myyntipisteeseen tai sen ilmoittamalle yhteyshenkilölle.

10 luku

Suuronnettomuuden vaaran torjunta

87 § (22.6.2005/485)

87 § on kumottu A:lla 22.6.2005/485.

87 a § (5.2.1999/131)

Räjähteiden valmistuksessa ja varastoinnissa tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi.

88 § (5.2.1999/131)

Jos vaarallisuusluokan 1.4 räjähteiden määrä tehtaassa tai varastossa on 50 000 kg tai suurempi taikka muiden räjähteiden määrä siellä on 10 000 kg tai suurempi, toiminnasta tulee laatia asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (toimintaperiaateasiakirja). (22.6.2005/485)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen määräytymisessä otetaan huomioon myös muut vaaralliset kemikaalit määrittämällä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 14 §:n mukainen suhdelukujen summa. Jos palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on suurempi kuin 1, toimintaperiaateasiakirja tulee laatia.

Toimintaperiaateasiakirjassa tulee selostaa toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Asiakirjan laatimisessa on noudatettava vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen liitteessä III esitettyjä periaatteita ottaen huomioon toiminnassa esiintyvä suuronnettomuus- ja muu onnettomuusvaara.

Räjähteiden valmistuksessa ja varastoinnissa tulee noudattaa toimintaperiaateasiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita.

Toimintaperiaateasiakirja tai yhteenveto asiakirjasta liitetään tehdasta tai varastoa koskevaan lupahakemukseen. Asiakirja tulee esittää tarkastuksen yhteydessä ja osoittaa, miten siinä esitettyjen toimintaperiaatteiden noudattamisesta on huolehdittu.

89 § (5.2.1999/131)

Jos vaarallisuusluokan 1.4 räjähteiden määrä tehtaassa tai varastossa on 200 000 kg tai suurempi taikka muiden räjähteiden määrä siellä on 50 000 kg tai suurempi, toiminnasta tulee laatia turvallisuusselvitys. (22.6.2005/485)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen määräytymisessä otetaan huomioon myös muut vaaralliset kemikaalit määrittämällä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 15 §:n mukainen suhdelukujen summa. Jos palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien suhdelukujen summa on suurempi kuin 1, turvallisuusselvitys tulee laatia.

89 a § (5.2.1999/131)

Turvallisuusselvityksessä tulee osoittaa:

1) toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä tarpeelliset tiedot näiden periaatteiden toteuttamiseksi tarvittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen liitteen III mukaisesti;

2) että toiminnassa on tunnistettu suuronnettomuuksien vaarat ja ryhdytty tarpeellisiin toimiin niiden ehkäisemiseksi ja tällaisten onnettomuuksien ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheuttamien seurauksien rajoittamiseksi;

3) että 2 luvussa säädetyt turvallisuusvaatimukset on otettu huomioon;

4) että sisäinen pelastussuunnitelma on laadittu;

5) riittävät tiedot ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten;

6) riittävät tiedot tehtaan tai varaston sijoittamista ja ympärillä olevan maan käytön suunnittelua varten.

Turvallisuusselvityksessä tulee olla vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen liitteessä IV luetellut tiedot ja luettelo tehtaassa tai varastossa olevista vaarallisista kemikaaleista.

89 b § (5.2.1999/131)

Turvallisuusselvitys tulee toimittaa turvatekniikan keskukselle riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Turvallisuusselvitystä voidaan tarvittaessa täydentää käsittelyn yhteydessä. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä turvallisuusselvitykseen.

Turvallisuusselvitys toimitetaan turvatekniikan keskukselle kolmin kappalein.

Turvallisuusselvitys tulee tarkistaa ja saattaa se ajan tasalle seuraavissa tapauksissa:

1) jos toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuksien vaaraa lisäävä muutos;

2) jos tarkistaminen on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon turvallisuustekniikassa, vaarojen arvioinnissa ja teknisessä tietämyksessä tapahtunut kehitys ja lisääntyminen;

3) jos onnettomuus- ja vaaratilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioon otettavia seikkoja;

4) turvatekniikan keskuksen pyynnöstä.

Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi. Tarkistettu selvitys tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen.

Turvallisuusselvityksestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 23, 25 ja 26 §:ssä säädetään.

89 c § (5.2.1999/131)

Edellä 88 ja 89 §:ssä tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen sisäisestä ja ulkoisesta pelastussuunnitelmasta on voimassa, mitä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 27 ja 28 §:ssä säädetään.

89 d § (5.2.1999/131)

Edellä 89 §:ssä tarkoitetun tehtaan ja varaston tulee tiedottaa turvallisuustoimenpiteistä ja onnettomuustapauksissa noudatettavaa käyttäytymistä koskevista toimintaohjeista sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin kyseisessä tehtaassa tai varastossa alkunsa saanut suuronnettomuus voi vaikuttaa.

Tiedotteesta on käytävä ilmi vähintään vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen liitteessä VII tarkoitetut asiat.

Tiedote on tarkistettava joka kolmas vuosi ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. Tiedotus on uusittava, jos tehtaassa tai varastossa on tapahtunut muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia suuronnettomuusvaaraan. Muussa tapauksessa tiedotus on uusittava ainakin viiden vuoden välein.

89 e § (5.2.1999/131)

Turvatekniikan keskuksen on määriteltävä lupahakemuksessa ja turvallisuusselvityksessä saamiensa tietojen perusteella alueet, joissa suuronnettomuuden todennäköisyys voi kasvaa tehtaan tai varaston sijainnin ja toisten tehtaiden tai varastojen läheisyyden takia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen tulee:

1) antaa alueen toisille tehtaille ja varastoille tiedot tehtaassa tai varastossa olevista suuronnettomuus- ja muista onnettomuusvaaroista;

2) ottaa huomioon muiden tehtaiden ja varastojen aiheuttamat suuronnettomuus- ja muut onnettomuusvaarat toimintaperiaatteissaan, turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, turvallisuusselvityksessään, sisäisessä pelastussuunnitelmassaan ja muissa selvityksissään;

3) tehdä yhteistyötä yleisölle tiedottamisessa ja tietojen toimittamisessa turvatekniikan keskukseen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten.

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös niitä tehtaita ja varastoja, jotka muodostavat useamman eri toiminnanharjoittajan vastuulla olevasta osasta toiminnallisen kokonaisuuden.

89 f § (5.2.1999/131)

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava 88 ja 89 §:ssä tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen tekninen toteutus, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät sekä niiden toimivuus järjestelmällisesti, jollei se ole hyväksynyt muita tehtaan tai varaston valvontaan soveltuvia keinoja, joiden avulla se voi varmistua edellä tarkoitetuista asioista.

Turvatekniikan keskus tekee 88 ja 89 §:ssä tarkoitetuille tehtaille ja varastoille tarkastusohjelman, jonka mukaan ne tarkastetaan seuraavasti:

1) tehtaat ja varastot, joilta edellytetään turvallisuusselvitys, vähintään kerran vuodessa; sekä

2) tehtaat ja varastot, joilta edellytetään toimintaperiaateasiakirja, vähintään kerran kahdessa vuodessa.

Edellä 2 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan pidentää, jos tehtaalla tai varastolla on käytössään osoitettuja, järjestelmällisiä menettelyitä, joiden perusteella turvatekniikan keskus voi varmistua tehtaan tai varaston teknisestä turvallisuudesta, toimintaperiaatteista ja johtamisjärjestelmistä sekä niiden toimivuudesta taikka jos tehtaan tai varaston suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällisen arvion perusteella tehtaalle tai varastolle on laadittu muu ohjelma.

Edellä 2 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan vastaavasti lyhentää, jos se turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeellista.

Turvatekniikan keskus tekee tarkastusohjelman yhteistyössä työsuojelupiirin ja kunnan palopäällikön kanssa.

89 g § (5.2.1999/131)

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava 88 ja 89 §:ssä tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen tekninen toteutus, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät säännöllisesti tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuksessa tulee osoittaa ainakin, että:

1) turvallisuusselvityksessä, hakemuksessa, ilmoituksessa tai muussa turvatekniikan keskukseen toimitetussa selvityksessä esitetyt tiedot vastaavat tehtaassa ja varastossa vallitsevaa tilannetta;

2) lupapäätöksessä asetetut ehdot täyttyvät;

3) tehdyt muutokset on toteutettu säännösten mukaisesti;

4) toimintaperiaatteita onnettomuuksien ehkäisemiseksi noudatetaan;

5) riittävät toimenpiteet onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi on toteutettu ottaen huomioon tehtaassa ja varastossa harjoitetut toiminnat;

6) on varauduttu riittävin toimenpitein onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi tehtaan ja varaston alueella ja sen ulkopuolella;

7) väestölle on annettu 89 d §:ssä tarkoitetut tiedot;

8) tehdas tai varasto täyttää myös muut tämän asetuksen sekä sen nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset.

11 luku

Valvonta

90 §

Tämän asetuksen noudattamista valvovat teknillinen tarkastuskeskus sekä siten kuin tässä asetuksessa säädetään poliisi ja kunnan palopäällikkö.

Edellä 1 momentissa mainittujen valvontaviranomaisten lisäksi valvovat tullilaitos räjähteiden maahantuontia ja satamaviranomaiset räjähteiden siirtokuormausta satamassa.

Työsuojeluviranomaisille kuuluvasta työsuojelun valvonnasta säädetään erikseen.

91 §

Sellaisten kohteiden tarkastuksista, joihin liittyy suuronnettomuusvaara, säädetään 89 f ja 89 g §:ssä. Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava muut räjähteitä valmistavat tehtaat joka toinen vuosi ja muut pysyvät varastot joka viides vuosi. Jokaisesta tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus, johon merkitään tarkastetut kohteet ja sekä havaitut puutteet. (5.2.1999/131)

Poliisin tehtävänä on valvoa, että räjähteiden käytössä noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä ja sen nojalla annettuja määräyksiä.

Kunnan palopäällikön tulee kerran vuodessa tarkastaa myymälävarastot ja niiden paloturvallisuus.

91 a § (13.10.1995/1172)

Palopäällikön tulee keskeyttää ilotulitusvälineiden myynti, jos myymälävaraston tarkastuksen yhteydessä ilmenee, että

1) varastoinnista ei ole tehty 40 §:n mukaista ilmoitusta;

2) 46 §:n mukaista vastaavaa hoitajaa tai hänen sijaistaan ei ole paikalla ilotulitusvälineitä asiakkaille luovutettaessa;

3) ilotulitusvälineitä luovutetaan sallittua ikärajaa nuoremmille; tai

4) ilotulitusvälineiden kauppa tai ilotulitusvälineiden varastointi ei täytä räjähdystarvikkeista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (130/80) vaatimuksia.

92 §

Tässä asetuksessa tarkoitetut luvat ja hyväksymiset voidaan tarvittaessa antaa määräaikaisina.

93 §

1 momentti on kumottu A:lla 13.10.1995/1172.

Tässä asetuksessa palopäällikön suoritettavaksi säädetyn tarkastuksen saa suorittaa hänen määräämänsä henkilö, ellei asianomaisen kunnan osalta muuta määrätä.

12 luku

Muutoksenhaku

94 §

Poliisin ja palopäällikön tämän asetuksen nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa lääninhallitukseen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Turvatekniikan keskuksen tämän asetuksen nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Valituksesta huolimatta on päätöstä noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. (13.10.1995/1172)

L muutoksenhausta hallintoasioissa 154/1950 on kumottu HallintolainkäyttöL:lla 586/1996.

13 luku

Erinäiset säännökset

95 §

Sen lisäksi mitä tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään, on sähkölaitteiden rakenteen, asennuksen ja tarkastuksen osalta noudatettava, mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään.

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mihin tilaluokkaan jokin tila kuuluu, asian ratkaisee teknillinen tarkastuskeskus.

96 §

Kun räjähteiden luvanvarainen varastointi lopetetaan, luvanhaltijan on tehtävä asiasta kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle sekä poistettava räjähteiden varastointia osoittavat merkit.

Jos luvanhaltijan nimi tai toiminimi muuttuu, on tästä tehtävä kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Teknillisen tarkastuskeskuksen on ilmoitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista muutoksista poliisille ja kunnan palopäällikölle.

Jos tehdas tai luvanvarainen varasto siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, tämän on ilmoitettava siitä kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle.

97 §

Jos luvanvarainen varasto halutaan muuttaa sen jälkeen, kun varasto on tarkoitukseensa hyväksytty, tulee tästä kirjallisesti ilmoittaa turvatekniikan keskukselle ennen muutoksen toteuttamista. (13.10.1995/1172)

Jos muutos on vähäinen eikä räjähteiden tai työntekijöiden määrä lisäänny, voi turvatekniikan keskus ilmoituksen perusteella tehdä kysymyksessä olevaan lupaan tarvittavat muutokset ilman 39–45 tai 56–60 §:n mukaista menettelyä. Muussa tapauksessa turvatekniikan keskuksen on osoitettava asianomainen hakemaan muutoksen vuoksi uusi lupa asianmukaisessa järjestyksessä. (13.10.1995/1172)

Räjähdevarastokaappi saadaan luvan myöntämisen jälkeen siirtää räjähdekauppaa harjoittavassa liikkeessä muuhun paikkaan edellyttäen, että palopäällikkö on 91 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä todennut varastokaapin uuden sijoituksen täyttävän tämän asetuksen ja sen nojalla annetut määräykset.

Edellä 40 §:ssä tarkoitettuja myymälävarastoja koskevat muutosilmoitukset tehdään 1 momentista poiketen palopäällikölle.

98 §

Jos tämän asetuksen säännösten noudattaminen jossakin tapauksessa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin, valvontaviranomainen voi valvontaansa kuuluvissa asioissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen määräyksistä.

99 § (5.2.1999/131)

Jos räjähdysonnettomuudesta tai räjähdettä valmistavassa tehtaassa tai räjähdevarastossa sattuneesta tulipalosta on seurauksena kuolema, vaikealaatuinen vamma taikka muu kuin vähäinen omaisuus- ja ympäristövahinko, räjähteen haltijan tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava siitä turvatekniikan keskukselle ja poliisille. Onnettomuusalue on tarpeellisten pelastus- ja turvallisuustoimenpiteiden jälkeen jätettävä koskemattomaksi onnettomuuden syyn selvittämistä varten.

Turvatekniikan keskukselle on toimitettava onnettomuutta koskeva selvitys, jossa

1) kuvataan onnettomuustilanne ja olosuhteet onnettomuuden sattuessa;

2) annetaan tiedot onnettomuudessa osallisina olleista kemikaaleista ja mahdollisen päästön määrästä;

3) selvitetään onnettomuuden vaikutukset tai odotettavissa olevat vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen;

4) kuvataan pelastus- ja torjuntatoimenpiteet, joihin on ryhdytty onnettomuuden takia;

5) selvitetään, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä onnettomuudesta aiheutuvien pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi ja vastaavien onnettomuuksien toistumisen ehkäisemiseksi.

Jos myöhempi tutkimus paljastaa uusia seikkoja 2 momentissa tarkoitetussa selvityksessä ilmoitetuista asioista tai niistä tehdyistä johtopäätöksistä, selvitys tulee saattaa ajan tasalle.

Turvatekniikan keskuksella on lisäksi oikeus saada tarvittavia lisätietoja onnettomuuden syiden selvittämiseksi ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

100 § (5.2.1999/131)

Turvatekniikan keskuksen on tutkittava onnettomuus, jos se on onnettomuuden syyn selvittämiseksi tai kysymyksessä olevan tehtaan tai varaston teknisen turvallisuuden taikka onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeellista.

101 § (5.2.1999/131)

Myös vähäisemmistä kuin 99 §:ssä tarkoitetuista räjähdysonnettomuuksista ja tulipaloista räjähteen haltijan tulee tehdä ilmoitus turvatekniikan keskukselle.

14 luku

Voimaantulo

102 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993. Suuronnettomuuden vaaran torjuntaa koskevat 87–89 §:n ja 103 §:n velvoitteet tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä helmikuuta 1980 annettu räjähdystarvikeasetus (85/80) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Räjähdystarvikkeista annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (130/80) jää kuitenkin voimaan siihen saakka kunnes kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä toisin määrätään.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettujen säännösten nojalla annetut luvat ja hyväksymiset ovat edelleen voimassa seuraavin poikkeuksin:

1) ennen tammikuun 1 päivää 1972 annettujen varastointilupien, kauppalupien ja myymälävaraston lupien voimassaolo päättyy 1 päivänä syyskuuta 1994;

2) varaston ja kaupan vastaaville hoitajille räjähdystarvikkeiden ominaisuuksien sekä niiden kauppaa ja varastointia koskevien säännösten ja määräysten tuntemisesta annettujen todistusten voimassaolo päättyy 1 päivänä syyskuuta 1994; tämän estämättä todistus on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien; todistusten uusimisesta on voimassa, mitä siitä 47 ja 68 §:ssä säädetään; sekä

3) yleiseen kauppaan laskemista tai yleiseen käyttöön luovuttamista koskevat hyväksynnät ovat edelleen voimassa hyväksymispäätöksen mukaisesti kuitenkin enintään 1 päivään syyskuuta 1998 saakka.

Sellaiset räjähdystarvikeasetuksessa tarkoitetut pysyvät varastot ja myymälävarastot, joille lääninhallitus on antanut varastointiluvan tammikuun 1 päivänä 1972 tai sen jälkeen, siirtyvät teknillisen tarkastuskeskuksen valvontaan 1 päivänä syyskuuta 1993. Teknillinen tarkastuskeskus voi tarvittaessa tehdä muutoksia lääninhallituksen lupaan tai kumota sen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

103 §

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevien 9 §:n 3 momentin 12 kohdassa ja 56 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen osalta on tehtävä mainituissa säännöksissä tarkoitettu vaaran arviointia koskeva selvitys ennen syyskuun 1 päivää 1993. Selvitys tehdään kuitenkin 2 momentissa tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen osalta turvallisuusselvityksen yhteydessä.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevien 87 §:ssä tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen osalta on tehtävä mainitussa säännöksessä tarkoitettu turvallisuusselvitys, tarkistettava 9 ja 56 §:ssä tarkoitettujen tietojen ja selvitysten ajan tasalla olo ja toimitettava selvitykset teknilliselle tarkastuskeskukselle 87 §:n mukaisesti ennen syyskuun 1 päivää 1995.

104 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä määrätään tarkemmin niistä siirtymäajoista, joiden kuluessa räjähteiden valmistusta, varastointia ja kauppaa harjoittavien tulee saattaa toimintansa tämän asetuksen muiden kuin 103 §:ssä tarkoitettujen säännösten ja asetuksen nojalla annettujen määräysten mukaiseksi.

Räjähdekauppaa harjoittava liike, joka on lupapäätöksessä oikeutettu varastoimaan myymälähuoneessa räjähteitä, saa ilman eri lupaa nostaa myymälähuoneessa varastoitavien räjähteiden määrän 38 §:n 1 momentin mukaiseksi. Lisäyksestä tulee kuitenkin kirjallisesti ilmoittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Teknillisellä tarkastuskeskuksella on kuitenkin oikeus määrätä räjähteen valmistukselle ja varastoinnille rajoituksia tai muita ehtoja siirtymäkauden aikana, mikäli se henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen estämiseksi katsotaan tarpeelliseksi.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.12.1994/1385:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Räjähteitä saa kuitenkin siirtää Suomessa ilman siirtotodistusta enintään 31 päivään joulukuuta 1995. Räjähteiden siirtoa koskevia säännöksiä ei sovelleta räjähteiden siirrossa niihin Euroopan talousalueen valtioihin tai niiden valtioiden kautta, joissa vastaava räjähteiden siirtoa koskeva menettely ei ole voimassa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetut räjähteiden hyväksynnät ovat voimassa hyväksymispäätöksen mukaisesti. Muiden räjähteiden kuin pyroteknisten välineiden hyväksymispäätökset ovat voimassa kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2002.

Tämän asetuksen voimaantulon jälkeen räjähdeasetuksen 33 §:n perusteella annetut räjähteiden hyväksynnät ovat voimassa hyväksymispäätöksen mukaisesti. Muiden räjähteiden kuin pyroteknisten välineiden hyväksynnät ovat voimassa kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2002.

Neuvoston direktiivi 93/15/ETY; EYVL N:o L 121, 15.5.1993, s. 20

13.10.1995/1172:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

Teknilliselle tarkastuskeskukselle räjähdeasetuksessa säädetyt tehtävät siirtyvät tämän asetuksen tullessa voimaan turvatekniikan keskukselle.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetut luvat ja hyväksynnät ovat edelleen voimassa asianomaisten päätösten mukaisesti, jollei 102 §:n 3 momentista muuta seuraa.

Sellaiset ilotulitusvälineet, jotka teknillinen tarkastuskeskus on ennen 1 päivää marraskuuta 1995 hyväksynyt luovutettaviksi 15 vuotta täyttäneille, saa tämän asetuksen tultua voimaan luovuttaa vain 18 vuotta täyttäneille.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetut hyväksynnät ilotulitusvälineille, jotka eivät täytä 33 §:n 2 momentin vaatimuksia, päättyvät 31 päivänä lokakuuta 1995. Kuitenkin sellaisia ilotulitusvälineitä, jotka on valmistettu Suomessa tai tuotu maahan ennen 1 päivää marraskuuta 1995, saa edelleen luovuttaa kaupassa ja käyttää 1 päivään lokakuuta 1996.

Neuvoston direktiivi 83/189/ETY; EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8

20.12.1996/1226:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

26.3.1997/268:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.

5.2.1999/131:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1999.

Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetusta toiminnasta tulee laatia toimintaperiaateasiakirja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2000, jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetusta toiminnasta on tehtävä 89 §:n mukainen turvallisuusselvitys seuraavina määräaikoina:

1) niistä tehtaista ja varastoista, jotka ovat tehneet turvallisuusselvityksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 87 §:n perusteella, viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2001;

2) muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista tehtaista ja varastoista viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetusta toiminnasta sisäinen pelastussuunnitelma on tehtävä seuraavina määräaikoina:

1) 88 §:ssä tarkoitetuista tehtaista ja varastoista viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2001;

2) 89 §:ssä tarkoitetuista tehtaista ja varastoista viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2002.

Edellä 4 momentissa tarkoitetut sisäiset pelastussuunnitelmat on toimitettava turvatekniikan keskukseen momentissa mainittuun määräaikaan mennessä.

Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetussa toiminnassa 89 d §:ssä säädettyä tiedottamisvelvollisuutta koskevat samat määräajat kuin turvallisuusselvityksen laatimista.

22.6.2005/485:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Toiminnanharjoittajan tulee tässä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi laatia toimintaperiaateasiakirja viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005 sekä sisäinen pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2006.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/105/EY ; EUVL N:o L 345, 31.12.2003, s. 97

17.12.2009/1103:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2009. Asetuksen 33 §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan 4 päivänä heinäkuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen 33 §:n 2 momentin nojalla hyväksyttyjä ilotulitteita voidaan luovuttaa ja käyttää 31 päivään tammikuuta 2010. Tämän jälkeen mainitun lainkohdan nojalla hyväksytyistä ilotulitteista saadaan luovuttaa ja käyttää 4 päivään heinäkuuta 2017 muita kuin seuraavia ilotulitteita:

1) paukkupommeja yksittäisinä tai yhdistelmätuotteiden osina; lukuun ottamatta tuotteita, joissa yksittäinen pamahtava panos sisältää enintään 0,05 grammaa mustaruutia;

2) roomalaisia kynttilöitä yksittäisinä tuotteina, joiden laukaisuputken sisähalkaisija on alle 20 millimetriä;

3) kertalaukeavia tähtipommeja yksittäisinä tuotteina, joiden putken sisähalkaisija on alle 28 millimetriä ja avauspanoksena muu kuin mustaruuti;

4) miniraketteja ja raketteja, joissa pyroteknistä massaa on enemmän kuin 75 grammaa;

5) muita ilotulitteita, joissa pyroteknistä massaa on enemmän kuin 200 grammaa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/23/EY (32007L0023); EUVL N:o L 154, 14.6.2007, s. 21

11.10.2012/544:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2012.

27.6.2013/524:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä heinäkuuta 2013.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/23/EY (32007L0023) ; EUVL N:o L 154, 14.6.2007, s.21

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.