Seurattu SDK 52/2018 saakka.

4.12.1992/1256

Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on pääsääntöisesti kumottu L:lla 12.12.2002/1090, joka on voimassa 1.1.2003 alkaen. Ks. AjoneuvoL 1090/2002 102 §.

Liikenneministerin esittelystä säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 92 ja 108 §:n nojalla, sellaisena kuin ne ovat, 92 § osittain ja 108 § kokonaan muutettuna 6 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla (989/92), moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain (722/66) 34 §:n nojalla, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (486/81), sekä auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 25 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (478/90):

1 luku

Soveltamisala

1 §

1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden sekä raitiovaunujen varusteisiin.

2. Asetuksen säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta:

a) sellaiseen vammaisen käyttöön tarkoitettuun, käsikäyttöiseen tai enintään 1 kW:n tehoisella moottorilla varustettuun pyörätuoliin, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h; eikä

b) sellaiseen potkukelkkaan, leikkiajoneuvoon ja vastaavaan laitteeseen, joka ei ole varustettu moottorilla.

3. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoasetuksen (560/92) 2 §:ssä määriteltyihin sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta siten kuin sotilasajoneuvoasetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

4. Tätä asetusta sovelletaan erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin siten kuin liikenneministeriön päätöksessä määrätään.

2 luku

Ajoneuvoja koskevia määritelmiä

2 § (24.4.1998/290)
Moottoriajoneuvo

Moottoriajoneuvo on moottorikäyttöinen ajoneuvo, joka on tarkoitettu pääasiassa henkilöiden tai tavaran kuljetukseen tai muuhun tiellä kulkemiseen ja jota ei ole pidettävä traktorina, moottorityökoneena tai maastoajoneuvona. Moottoriajoneuvoja ovat auto (M- ja N-luokat), moottoripyörä (L3- ja L4-luokka) ja mopo (L1- ja L2-luokka) sekä näihin ryhmiin kuulumattomat L-luokkien ajoneuvot.

3 §
Auto

1. Autolla (M- ja N-luokan ajoneuvot) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään rakennettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 30 km/h. Autoksi ei kuitenkaan katsota nelipyöräistä ajoneuvoa, joka 4 tai 5 §:n nojalla luetaan L-luokkaan kuuluvaksi. Auto voi myös vetää hinattavaa ajoneuvoa. (11.7.1997/671)

2. Henkilöauto (M1-luokka) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle.

3. Linja-auto (M2- ja M3-luokan ajoneuvot) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle. M2-luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 5 tonnia ja M3-luokan ajoneuvon yli 5 tonnia. (11.7.1997/671)

4. Pakettiauto (N1-luokka) on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia.

5. Kuorma-auto on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia. Kuorma-autot jaetaan N2-luokkaan, jonka kokonaismassa on enintään 12 tonnia ja N3-luokkaan, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 12 tonnia.

6. Ajoneuvoja luokiteltaessa rinnastetaan erikoistarkoituksiin rakennettujen ajoneuvojen varusteet, kuten nosturi, betonipumppu ja huoltovälineet tavaraan.

3 a § (11.7.1997/671)
Vetoauto

1. Vetoautolla (vetoajoneuvo) tarkoitetaan N-luokan ajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään perävaunuja.

2. Perävaunun vetoautolla tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja. Se voi olla varustettu kuormalavalla.

3. Puoliperävaunun vetoautolla tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään puoliperävaunuja.

3 b § (11.7.1997/671)
Linja-auto

1. Pienoislinja-autolla tarkoitetaan M2- tai M3-luokan ajoneuvoa, joka on suunniteltu kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajalle.

2. Nivellinja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta pysyvästi toisiinsa nivelöidystä jäykästä osasta. Kunkin osan matkustajaosastojen on oltava yhteydessä toisiinsa siten, että matkustajat voivat liikkua vapaasti osien välillä.

3. Kaksikerroksisella linja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, jossa matkustajille tarkoitetut tilat on järjestetty ainakin yhdessä osassa kahteen päällekkäin olevaan tasoon ja jonka ylemmässä kerroksessa ei ole varattu tilaa seisoville matkustajille.

4 § (24.4.1998/290)
Moottoripyörä ja L5-luokan ajoneuvot

1. Moottoripyörällä (L3- ja L4-luokka) tarkoitetaan kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa (L3-luokka) tai tällaista sivuvaunulla varustettua (L4-luokka) ajoneuvoa. Moottoripyörän moottorina on yli 50 cm3:n polttomoottori tai suurin rakenteellinen nopeus sen käyttövoimasta riippumatta on suurempi kuin 45 km/h.

2. L5-luokkaan luetaan tieliikenteeseen tarkoitettu kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka:

a) moottorina on yli 50 cm3:n polttomoottori tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on käyttövoimasta riippumatta suurempi kuin 45 km/h;

b) pyörät on järjestetty symmetrisesti pituussuuntaisen keskiakselin suhteen; ja

c) kuormittamaton massa on enintään 1 000 kg; sähkökäyttöisen ajoneuvon akkujen massaa ei oteta huomioon kuormittamatonta massaa määrättäessä.

3. L5-luokkaan luetaan myös nelipyöräinen tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo, jonka:

a) ottomoottorin tilavuus on yli 50 cm3 tai muun kuin ottomoottorin teho yli 4 kW taikka jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 45 km/h;

b) kuormittamaton massa on henkilökuljetukseen tarkoitettuna enintään 400 kg tai tavarankuljetukseen tarkoitettuna enintään 550 kg, sähköajoneuvon kyseessä ollessa kummassakin tapauksessa akkujen massaa lukuun ottamatta; ja

c) moottorin teho ei ylitä 15 kW.

5 § (24.4.1998/290)
Mopo ja kevyt nelipyörä

1. Mopolla (L1- ja L2-luokka) tarkoitetaan kaksipyöräistä (L1-luokka) tai kolmipyöräistä (L2-luokka) moottoriajoneuvoa, jonka moottorina on enintään 50 cm3:n polttomoottori ja suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h. Tähän luokkaan luetaan myös muulla voimanlähteellä kuin polttomoottorilla varustettu kaksi- tai kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h.

2. Pienitehoinen mopo on kaksipyöräinen polkimin varustettu mopo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on 25 km/h ja moottorin enimmäisteho on 1 kW.

3. Mopoksi ei kuitenkaan katsota sellaista enintään 250 W:n sähkömoottorilla varustettua polkupyörää, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta nopeuden saavuttaessa 25 km/h. Tällaisen ajoneuvon osalta sovelletaan, mitä 11 luvussa säädetään polkupyörästä.

4. Kevyt nelipyörä on nelipyöräinen ajoneuvo, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a) kuormittamaton massa on alle 350 kg, sähköajoneuvon kyseessä ollessa akkujen massaa lukuun ottamatta;

b) suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h; ja

c) ottomoottorin enimmäistilavuus on 50 cm3 tai muun kuin ottomoottorin teho ei ylitä 4 kW.

6 § (18.6.1999/754)
Traktori

1. Traktori (T-luokka) on moottorikäyttöinen joko pyörin tai teloin varustettu ajoneuvo, joka on rakennettu vetämään, työntämään, käyttämään tai kuljettamaan pääasiassa maa- tai metsätaloudessa käytettäviä työvälineitä tai vetämään taikka työntämään maa- tai metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja.

2. Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin kytkentämassaltaan enintään 10 tonnin perävaunulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin.

3. Traktorin suurin rakenteellinen nopeus pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden suurinta suunniteltua nopeutta ja kuormalavoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 74/152/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 82/890/ETY, 88/412/ETY, 97/54/EY ja 98/89/EY, määrätyllä tavalla mitattuna on enintään 40 km/h, liikennetraktorin kuitenkin enintään 50 km/h.

7 §
Moottorityökone

Moottorityökone on:

a) työkoneeksi rakennettu tai varustettava moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

b) tienpitoon rakennettu muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, vaikka sen suurin rakenteellinen nopeus ylittääkin 40 km/h; ja

c) perävaunujen ja kuljetusalustojen siirtoon satamasta laivaan tai muulla terminaalialueella tarkoitettu vetotrukki, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, ellei ajoneuvoa ole pidettävä kuorma-autona tai liikennetraktorina.

8 §
Maastoajoneuvo

1. Maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tarkoitettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan rakennettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. Maastoajoneuvoksi ei katsota kuitenkaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi moottorikelkkailureitin lisäksi myös muulla tiellä.

2. Moottorireellä tarkoitetaan jalaksin tai teloin varustettua maastoajoneuvoa. Moottorikelkka on telavetoinen moottorireki, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdelle henkilölle ja jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.

3. Ilmatyynyaluksella tarkoitetaan maahan tai veteen tukeutuen pääosin ilmatyynyn varassa liikkumaan kykenevää ajoneuvoa, joka ei ole tarkoitettu kulkemaan maata pitkin.

9 § (11.7.1997/671)
Perävaunu

1. Perävaunulla (O1–O4-luokka) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin rakennettua hinattavaa ajoneuvoa. Perävaunu ei kulje omalla käyttövoimalla ja on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi. Reki on jalaksin varustettu perävaunu.

2. Puoliperävaunulla tarkoitetaan hinattavaa ajoneuvoa, joka on suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun. Puoliperävaunu aiheuttaa huomattavan kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun.

3. Varsinainen perävaunu (vetoaisaperävaunu) on perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka etuakselistoa ohjaava vetolaite on nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden ja joka ei välitä merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetävään ajoneuvoon.

4. Keskiakseliperävaunu on nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu, jonka akselisto on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle siten, että vain vähäinen osa perävaunun kokonaismassasta kohdistuu kytkentäkohtaan. Kytkentäkohtaan kohdistuva massa ei saa ylittää 1000 kg tai 10 prosenttia perävaunun kokonaismassasta, sen mukaan kumpi on pienempi. Keskiakseliperävaunu on myös nivelöimättömällä vetoaisalla ja puoliperävaunun vetopöydällä varustettu apuvaunu (dolly), jota käytetään ajoneuvoyhdistelmän puoliperävaunua vetoautoon kytkettäessä. Traktoriperävaunu on traktoriin kytkettäväksi tarkoitettu keskiakseliperävaunu, jossa vetävään ajoneuvoon kohdistuu tässä momentissa tarkoitettua suurempi massa, kuitenkin enintään 3 000 kg.

9 a § (11.7.1997/671)
Perävaunujen alaluokat

Perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella seuraaviin luokkiin:

a) perävaunu, jonka kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia, luetaan O1-luokkaan (kevyt perävaunu);

b) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia, luetaan O2-luokkaan;

c) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia, luetaan O3-luokkaan; ja

d) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, luetaan O4-luokkaan.

10 §
Hinattava laite

1. Hinattavalla laitteella tarkoitetaan muuta hinattavaa ajoneuvoa kuin perävaunua.

2. Hinattava laite on myös:

a) erikoiskuljetukseen käytettävän puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettu puoliperävaunun tavoin kuormittuva välivaunu, joka jakaa perävaunulta tulevan kuormituksen vetoauton vetopöydälle ja välivaunun akselistolle;

b kohta on kumottu A:lla 11.7.1997/671.

c) M1- tai N1-luokan autoon kytkettävä apuvaunu vaurioituneen auton hinaamista varten.

11 § (24.4.1998/290)
Moottorittomat ajoneuvot

1. Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen rakennettua, vähintään kaksipyöräistä, polkimin tai käsikammin varustettua moottoritonta ajoneuvoa. Polkupyörä voi olla varustettu myös sähköisellä apumoottorilla, jos sen toiminta on sidottu samanaikaiseen poljentaan ja moottorin toiminta on nopeuden ja tehon suhteen rajattu.

2. Hevosajoneuvolla tarkoitetaan hevosen vetämää vaunua tai rekeä.

3 luku

Lisämäärittelyt rakenteellisia vaatimuksia, ajoneuvojen ja niiden käytön verottamista sekä ajokorttisäädöksiä varten

12 §
Maastoautot

1. M1-luokan auto ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N1-luokan auto katsotaan maastoautoksi (M1G- ja N1G-luokka), jos:

a) sen vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä;

b) siinä on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusmekanismi tai se on varustettu vastaavalla järjestelyllä;

c) sen laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 30 prosenttia; ja

d) se täyttää vähintään viisi seuraavista kuudesta ehdosta:

i) lähestymiskulma on vähintään 25°;

ii) jättökulma on vähintään 20°;

iii) ylityskulma on vähintään 20°;

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 180 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 180 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 200 mm.

(18.6.1993/530)

2. Kokonaismassaltaan yli kahden tonnin N1-luokan auto sekä kokonaismassaltaan enintään 12 tonnin M2-, M3- ja N2-luokan auto katsotaan maastoautoksi (N1G-, M2G-, M3G- ja N2G-luokka), jos:

a) se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä; tai

b) se täyttää seuraavat kolme ehtoa:

i) vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä tai kytkettävissä vetäväksi akseliksi;

ii) vähintään yksi auton akselistojen tasauspyörästöistä on lukittavissa tai varustettu vastaavalla järjestelyllä; ja

iii) auton laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

3. N3-luokan auto ja kokonaismassaltaan yli 12 tonnin M3-luokan auto katsotaan maastoautoksi (M3G- ja N3G-luokka), jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä, tai jos se täyttää seuraavat ehdot:

a) vähintään puolet auton pyöristä on vetäviä;

b) vähintään yksi auton akselistojen tasauspyörästöistä on lukittavissa tai varustettu vastaavalla järjestelyllä;

c) auton laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia; ja

d) auto täyttää vähintään neljä seuraavista kuudesta ehdosta:

i) lähestymiskulma on vähintään 25°;

ii) jättökulma on vähintään 25°;

iii) ylityskulma on vähintään 25°;

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 250 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 250 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 300 mm.

4. Maastoauton mäennousukyvyn mittaus tai laskenta, lähestymis-, ylitys- ja jättökulma sekä maavara määrätään EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/156/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/53/ETY.

13 §
Invataksi

1. Invataksi on pyörätuolia käyttävien vammaisten ja muiden liikuntarajoitteisten kuljetukseen rakennettu ja varustettu M1-luokan auto, jota käytetään luvanvaraisessa henkilöliikenteessä. (22.12.1993/1569)

2. Invataksissa on pyörätuolia varten nostin. Matalalattiaisessa invataksissa voi kuitenkin olla nostimen sijasta rakenteeltaan leveyssuunnassa yhtenäinen kulkuluiska, jonka kaltevuus on enintään 8 prosenttia. Invataksissa on vähintään kaksi pyörätuolipaikkaa, joita kumpaakin varten on tilaa vähintään 0,7 m x 1,1 m. Pyörätuolipaikan tilassa saa olla vaihtoehtoista käyttöä varten helposti sivuun käännettävät istuimet, joiden tarvitsema tila ei vähennä pyörätuolien tilaa. Pyörätuolien ja niissä matkustavien tulee olla luotettavasti kiinnitettävissä ajoneuvoon. (8.12.1994/1122)

3. Liikuntavammaisen kuljetukseen varatun tilan korkeus on vähintään 1,45 metriä. Siihen johtavan kulkuaukon leveys on vähintään 0,8 metriä ja korkeus vähintään 1,45 metriä. Kulku autoon on järjestetty helpoksi.

4. Invataksissa on auton katolla tai edessä ja takana keltapohjainen kilpi, jossa on mustalla tieliikenneasetuksen (182/82) merkin n:o 683 mukainen vammaisen tunnus ja teksti TAKSI tai TAXI.

14 §
Pelastusauto

1. Pelastusauto on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti rakennettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva auto.

2. Pelastusauto on myös muu auto, joka on kunnan tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen, Ilmailulaitoksen tai Valtionrautateiden hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan palo- ja pelastustoimen tehtäviin.

3. Pelastusautoksi katsotaan myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.

4. Pelastusauto merkitään kunnan vaakunalla tai palokunnan nimellä taikka auton omistavan valtion viraston tai laitoksen tunnuksella. Pelastusautossa on kiinteät hälytyslaitteet ja se on lisäksi rakenteeltaan ja varusteiltaan sisäasiainministeriön antamien määräysten mukainen.

15 § (25.9.1998/703)
Sairasauto

Sairasauto on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten. Sairasauto täyttää mitoiltaan ja varusteiltaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan ministeriön tarvittaessa vahvistamat vaatimukset ja on asianomaisen terveyskeskuksen sairaankuljetukseen hyväksymä.

16 §
Eläinlääkintäauto

1. Eläinlääkintäauto on eläinlääkärintointa harjoittavan eläinlääkärin omistuksessa oleva M1- tai N1-luokan autosta rakennettu ja varustettu, eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu N1-luokan auto, jossa on tilaa matkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla.

2. Eläinlääkintäauton ohjaamo-osan takana olevan korin osan sisäkorkeus mitattuna 0,8 metrin levyisellä ja 1,4 metrin pituisella alueella on vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa on eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellisella jäähdytyslaitteella varustettu säilytystila sekä kiinteät kaapit, laatikostot ja muut tarpeelliset rakenteet.

17 § (25.9.1998/703)
Matkailuauto

1. Matkailuauto on erityiskäyttöön tarkoitettu M1-luokan ajoneuvo, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat:

a) istuimia ja pöytä;

b) makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista;

c) keittomahdollisuus; ja

d) säilytystiloja.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan. Pöytä voi kuitenkin olla helposti poistettavissa.

3. Autoverolaissa (1482/1994) tarkoitettu verovapaa matkailuauto on matkailutarkoitukseen rakennettu ja varustettu, liikenneasioista vastaavan ministeriön antamat määräykset täyttävä M1-luokan auto. Verovapaan matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta.

18 § (25.9.1998/703)
Ruumisauto

1. Ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

2. Autoverolaissa tarkoitettu verovapaaruumisauto on hautaustointa harjoittavan omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu, väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa M1-luokan auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori.

3. Verovapaan ruumisauton ohjaamon ja arkkutilan välillä on kiinteä väliseinä. Arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 metriä. Arkkutilassa on enintään yksi istuin yhdelle henkilölle.

19 §
Huoltoauto

1. Huoltoauto on ajoneuvojen ja koneiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu N-luokan auto, jossa on tilaa enintään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä.

2. Huoltoauto on myös valtion, valtion liikelaitoksen, sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- taikka vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun, radan ja ratakaluston tai sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- ja vesilaitosten verkon ja laitteiden tai puolustusvoimien sotavarustuksen huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu M1-luokan auto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle.

20 §
Auton alustalle rakennettu työkone

Auton alustalle rakennettu työkone on N2- tai N3-luokan ajoneuvo, joka on varustettu erityisillä välineillä työn tekoa varten ja jota ei ole tarkoitettu muun tavaran kuin työssä tarpeellisten työvälineiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen.

21 §
Museoajoneuvo

Museoajoneuvo on valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

21 a § (25.9.1998/703)
Panssaroitu ajoneuvo

Panssaroitu ajoneuvo on kuljetettavien matkustajien tai tavaroiden suojeluun tarkoitettu ajoneuvo, joka on panssarointi- ja luodinkestävyysvaatimusten mukainen.

21 b § (25.9.1998/703)
Kaksikäyttöauto

1. Kaksikäyttöauto on N1-luokan ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi istuinpaikat enintään kuudelle henkilölle. Kaksikäyttöauton suurimmasta sallitusta kokonaismassasta auton tavarakuorman massa on suurempi kuin 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajapaikkojen (ilman kuljettajaa) yhteen laskettu massa.

2. Istuinpaikan katsotaan olevan olemassa, jos ajoneuvo on varustettu helposti käytettävissä olevilla istuinten kiinnityspisteillä. Helposti käytettävissä olevilla istuinten kiinnityspisteillä tarkoitetaan niitä kiinnityspisteitä, joita voidaan käyttää. Jotta kiinnityspisteet eivät olisi helposti käytettävissä, valmistajan on fyysisesti estettävä niiden käyttö esimerkiksi hitsaamalla niiden päälle suojalevyt tai asentamalla vastaavat pysyvät rakenteet, jotka eivät ole irrotettavissa tavanomaisesti saatavilla olevin työkaluin.

22 §
Eräät moottoripyöräluokat

1. Kevyt moottoripyörä on enintään 125 cm3:n polttomoottorilla varustettu kaksipyöräinen moottoripyörä.

2 momentti on kumottu A:lla 30.12.1997/1366.

3. Invalidimoottoripyörä on vammaisen käyttöön tarkoitettu ja rakennettu kolmipyöräinen moottoripyörä.

23 §
Tavaramopo

Tavaramopo on tavaran kuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu L-luokan ajoneuvo.

4 luku

Muut määrittelyt

24 § (11.7.1997/671)
Ministeriö

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ministeriöllä sitä ministeriötä, jonka toimialaan kuuluvat tiellä käytettävät ajoneuvot.

2. Jos ajoneuvojen määrittelyssä 2 ja 3 luvussa tarkoitettuihin luokkiin syntyy epätietoisuutta, ministeriö päättää mihin luokkaan ajoneuvo on luettava ja antaa tarvittaessa sitä koskevat ohjeet.

24 a § (25.9.1998/703)
Mitat

1. Ajoneuvon pituus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612–1978 termin n:o 6.1 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon pituutta mitattaessa ei muissa ajoneuvoissa kuin M1- luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:

a) pyyhin- ja pesulaitteet;

b) etu- ja takamerkintäkilvet;

c) tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus;

d) kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus;

e) valaistuslaitteet;

f) taustapeilit;

g) takatilan valvonnan apulaitteet;

h) ilmanottoputket;

i) vaihtokuormatilan kiinnitysvasteet;

j) astinlaudat;

k) puskurikumit;

l) ajoasennossa olevat nostolavat, rampit ja vastaavanlaiset laitteistot, jotka eivät ylitä 200 mm edellyttäen, ettei ajoneuvon kuormauskapasiteetti kasva; ja

m) moottoriajoneuvon kytkentälaitteet.

2. Ajoneuvon leveys on mitta, joka mitataan standardin ISO 612–1978 termin n:o 6.2 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon leveyttä mitattaessa ei muissa kuin M1-luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:

a) tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus;

b) kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus;

c) renkaan rikkoutumisen ilmaisimet;

d) roiskeenestojärjestelmän ulkonevat joustavat osat;

e) valaistuslaitteet;

f) linja-autojen ajoasennossa olevat rampit, nostolavat ja vastaavanlaiset laitteistot edellyttäen, etteivät ne ulotu 10 mm kauemmas ajoneuvon sivusta ja että ramppien eteenpäin ja taaksepäin suuntautuvat kulmat pyöristetään vähintään 5 mm:n säteellä ja reunat vähintään 2,5 mm:n säteellä;

g) taustapeilit;

h) rengaspaineen ilmaisimet;

i) nostettavat portaat; ja

j) renkaan kylkien pullistuma renkaan ja maan kosketuspisteen yläpuolella.

3. Ajoneuvon korkeus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612–1978 termin n:o 6.3 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon korkeutta mitattaessa ei muissa kuin M1luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:

a) antennit; ja

b) virroittimet yläasennossaan.

4. Muun ajoneuvon kuin puoliperävaunun vetoauton ja puoliperävaunun kuormatilan pituudella tarkoitetaan etäisyyttä kuormatilan etummaisesta ulkoisesta pisteestä ajoneuvon takimmaiseen ulkoiseen pisteeseen mitattuna vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa. Etäisyyttä mitattaessa ei oteta huomioon:

a) ohjaamon takimmaisen pisteen etupuolella olevaa kuormatilaa;

b) 1 momentissa mainittuja laitteita; eikä

c) ulkonevia jäähdytyslaitteita ja muita apulaitteita, jotka sijaitsevat kuormatilan etupuolella.

5. Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai perävaunujen pituus, kun niiden pituusakselit ovat samalla suoralla.

6. Jos mitatut arvot poikkeavat valmistajan samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista mitoista, käytetään mittoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa mitattuja arvoja.

25 § (11.7.1997/671)
Kokonaismassa

1. Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan sallimaa suurinta kuormatun ajoneuvon massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kokonaismassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa kuormatun perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon.

2. Jos ajoneuvon alustan valmistaja on rajoittanut ajoneuvon kokonaismassan 1 momentissa tarkoitettua pienemmäksi, katsotaan ajoneuvon kokonaismassaksi alustan valmistajan ilmoittama arvo.

3. Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa kuormitetun moottoriajoneuvon ja kuormitetun hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen massojen summan suurinta arvoa, joka perustuu moottoriajoneuvon rakenteeseen.

4. Suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan kuormitetun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurinta massaa, jonka mukaisesti ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.

25 a § (11.7.1997/671)
Omamassa ja kuormittamaton massa

1. Ajoneuvon omamassalla (ajokuntoisen ajoneuvon massa) tarkoitetaan ajokuntoisen kuormaamattoman ajoneuvon massaa koreineen ja kytkentälaitteineen, jos kyseessä on vetoajoneuvo, tai alustan ja ohjaamon yhteismassaa, jos valmistaja ei asenna koria tai kytkentälaitetta. Omamassaan luetaan jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä kuin jätevesistä, työkalut, vararengas ja kuljettaja ja linja-autojen osalta henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökuntaan kuuluvalle. L-luokan ajoneuvossa ei kuljettajan massaa kuitenkaan lueta omamassaan. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun omamassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon. Matkailuauton omamassaan luetaan 90 prosenttiin vetoisuudestaan täytettyjä juomavesi- ja kaasusäiliöitä vastaava massa.

2. Jos mitatut massat eivät poikkea enempää kuin 3 prosenttia valmistajan vastaavalle samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista massoista, tai enempää kuin 5 prosenttia, jos kyseessä on massaltaan enintään 3,5 tonnin N1-, O1-, O2- tai M2-luokan ajoneuvo, käytetään massoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa valmistajan ajokuntoiselle ajoneuvolle ilmoittamia massoja ja niiden jakautumista akseleille. Muussa tapauksessa käytetään mitattuja massoja.

3. L-luokan ajoneuvon kuormittamattomalla massalla tarkoitetaan ajoneuvon omamassaa vähennettynä polttoaineen ja sellaisten lisävarusteiden massalla, joita säännökset tai ajoneuvon normaali käyttö eivät välttämättä edellytä.

25 b § (11.7.1997/671)
Akseli- ja telimassa

1. Suurimmalla teknisesti sallitulla akselitai telimassalla tarkoitetaan valmistajan sallimaa suurinta massaa, joka ajoneuvon kokonaismassasta jonkin akselin tai telin välityksellä kohdistuu tiehen ja joka perustuu ajoneuvon ja akselin tai telin rakenteeseen.

2. Suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla akseli- tai telimassalla tarkoitetaan suurinta kuormitettua akseli- tai telimassaa, jonka mukaisesti ajoneuvo voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.

25 c § (11.7.1997/671)
Kytkentämassa, kytkentäkohtaan kohdistuva massa ja kytkimen massa

1. Kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen todellista kokonaismassaa. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lueta vetoauton vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa.

2. Moottoriajoneuvon suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla hinattavalla massalla tarkoitetaan suurinta kytkentämassaa, jota moottoriajoneuvo saa vetää ja jonka mukaisesti moottoriajoneuvo voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.

3. Suurimmalla teknisesti sallitulla moottoriajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan massaa, joka vastaa valmistajan ilmoittamaa, moottoriajoneuvon ja kytkentälaitteen tai yksin kytkentälaitteen rakenteeseen perustuvaa suurinta sallittua kytkentäkohtaan kohdistuvaa pystysuoraa massaa. Massa ei sisällä vetoauton kytkentälaitteen massaa, mutta se sisältää minkä tahansa muihin ajoneuvoihin asennettavan kytkentälaitteen massan.

4. Suurimmalla teknisesti sallitulla puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan perävaunun valmistajan ilmoittamaa massaa, joka vastaa suurinta sallittua staattista pystysuoraa kuormitusta perävaunusta vetoauton vetolaitteelle.

25 d § (14.12.2000/1063)
Kuljettajan ja matkustajien massa

Kuljettajan ja matkustajien massaksi lasketaan 75 kg tai direktiivin mukainen massa, jos se poikkeaa tästä.

25 e § (11.7.1997/671)
Massan jakautumista koskevat laskelmat

1. M1-luokan ajoneuvon massan jakautumista koskevat laskelmat suoritetaan M1-luokan moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista annetun neuvoston direktiivin 92/21/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 95/48/EY, liitteen II mukaisesti.

2. Massan jakautumista koskevat laskelmat muille kuin M1-luokan ajoneuvoille suoritetaan tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/27/EY liitteessä II olevan 7.4. kohdan mukaisesti.

26 § (11.7.1997/671)
Akseli ja akseliryhmä

1. Telillä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman akselin käsittävää akselistorakennetta, jossa akselien välinen kuormitus jakautuu määräsuhteessa ja jossa kahden peräkkäisen akselin välinen etäisyys on enintään 2,60 metriä.

2. Kaksoisakselistolla tarkoitetaan sellaista etuvetoisen M1- ja N1-luokan ajoneuvon sekä O1- ja O2-luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta, jossa peräkkäisten akselien väli on enintään 1,00 metriä ja jossa akselien jousituksia ei ole kytketty toisiinsa akselien välisen kuormituksen tasaamiseksi. Kolmoisakselistona pidetään vastaavaa kolmiakselista O1- ja O2-luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta.

3. Akseliryhmällä tarkoitetaan akseleita, jotka ovat telin osia. Kahden akselin ryhmää kutsutaan kaksiakseliseksi teliksi ja kolmen akselin ryhmää kolmiakseliseksi teliksi. Yksittäisakseli muodostaa yhden akselin ryhmän.

4. Auton ohjaavalla akselilla tarkoitetaan ohjauspyörän liikkeen mukaan mekaanisesti, hydraulisesti tai sähköisesti ohjattua akselia tai akseliryhmää.

5. Ohjautuvalla akselilla tarkoitetaan renkaan ja tien kosketuksen aiheuttamien voimien tai momenttien vaikutuksesta ohjautuvaa akselia tai teliä.

26 a § (11.7.1997/671)
Akselinnostolaite

1. Akselinnostolaitteella tarkoitetaan direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaista tai muunlaista ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitetta, jolla akseliin tai akseleihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää tai suurentaa ajoneuvon kuormitustilanteen mukaisesti. Nostolaite toimii joko nostamalla pyörät maasta tai laskemalla ne maahan taikka nostamatta pyöriä maasta. Akselinnostolaitetta käytetään renkaiden kulumisen pienentämiseksi, kun ajoneuvoa ei ole kuormitettu suurimpaan sallittuun massaan, tai moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön (ajon) helpottamiseksi liukkaalla alustalla lisäämällä vetävään akseliin kohdistuvaa kuormitusta.

2. Nostettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, jota voidaan nostaa ja laskea 1 momentissa tarkoitetulla akselinnostolaitteella.

3. Kuormitettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, johon kohdistuvaa kuormitusta voidaan muuttaa akselia nostamatta 1 momentissa tarkoitetun akselinnostolaitteen avulla.

26 b § (11.7.1997/671)
Ilmajousitus ja sitä vastaava jousitus

1. Ilmajousituksella tarkoitetaan jousitusjärjestelmää, jossa vähintään 75 prosenttia jousivaikutuksesta aiheutuu ilmajousituksesta.

2. Ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella tarkoitetaan ajoneuvon akselin tai akseliryhmän jousitusjärjestelmää, joka on direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevan 7.11. kohdan mukainen.

27 § (15.6.2000/563)
Vähäpäästöiset ajoneuvot

1. Vähäpäästöisellä autolla tarkoitetaan autoa, joka täyttää 46 §:ssä asetetut vaatimukset.

2. Ympäristöluokkaan I kuuluvalla autolla tarkoitetaan M2-, M3-, N2- ja N3-luokan ajoneuvoa, jonka pakokaasu- ja hiukkaspäästöt eivät ylitä 48 §:n 1–3 momentin ja jonka äänen voimakkuus ei ylitä 54 §:n 2 momentin raja-arvoja.

3. Erittäin ympäristöystävällisellä ajoneuvolla tarkoitetaan M2-, M3-, N1-, N2- ja N3-luokan ajoneuvoa, joka täyttää 48 §:n 4 momentissa asetetut vaatimukset.

27 a § (6.9.2001/781)
Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo

Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo on N- tai O-luokan ajoneuvo, joka on vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin tarkoitetuista moottoriajoneuvoista ja niiden perävaunuista sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnästä annetun direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/91/EY mukainen tai E-säännön n:o 105 sellaisen version mukainen, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

28 §
Takaikkunan huurteenpoistolaite

1. Takaikkunan huurteenpoistolaitteisto on laitteisto, joka puhdistaa huurteen ja sumun vähintään 70 prosentin suuruiselta osalta siitä takalasin osasta, jonka vähintään tulee näkyä 97 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sisäpuolisesta taustapeilistä. Jos takalasin huurteenpoistolaite toimii sähkövastuslankojen avulla, sen sähköteho on vähintään 250 W lasin pinnan neliömetriä kohti sanotun 70 prosentin näkyvyysalueen kohdalla.

2. Takalasin huurteenpoistolaitteeksi katsotaan myös laite, joka ei täytä 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia, mutta joka kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n standardin 5898 mukaisessa testissä puhdistaa huurteen 20 minuutin kuluessa testijakson alkamisesta 60 prosentilta 1 momentissa tarkoitetusta alueesta tai 50 prosenttilta suorakulmion muotoisesta alueesta, jonka kanta ja korkeus ovat samat kuin sanotun alueen kanta ja korkeus.

3. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske L-luokan ajoneuvoa. (21.12.2000/1188)

29 §
Valonheitinten pesulaite

Valonheitinten pesulaitteeksi katsotaan laitteisto, joka vastaa E-säännön n:o 45/01 vaatimuksia ja on varustettu 50 pesukertaa mahdollistavalla tilavuusluokan 50 pesunestesäiliöllä.

30 §
Hyväksymis- ja varmentamisjärjestelmät

1. EY-hyväksymisellä ja e-hyväksymisellä tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston tai Euroopan yhteisöjen komission taikka Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhdessä antaman asetuksen tai direktiivin mukaista ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä. Tällainen hyväksyminen osoitetaan vaatimustenmukaisuustodistuksella taikka ajoneuvoon, varusteeseen tai osaan tehdyllä e-hyväksymismerkinnällä, jossa on asetuksen tai direktiivin numero ja suorakulmion ympäröimänä e-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus. (7.6.1995/849)

2. E-hyväksymisellä tarkoitetaan ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/76) liitetyn säännön mukaisesti. E-hyväksyminen osoitetaan ajoneuvoon, varusteeseen tai osaan tehdyllä hyväksymismerkinnällä, jossa on säännön numero ja renkaan ympäröimänä E-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus.

3. EY-direktiiviä tai E-sääntöä vastaavalla rakenneosalla tarkoitetaan sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää 1 tai 2 momentissa tarkoitetun EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset. M1- ja L-luokan ajoneuvossa käytettävän rakenneosan tulee olla EY-, e- tai E-hyväksytty. Muussa ajoneuvossa käytettävän tällaisen rakenneosan ei tarvitse olla EY-, e- tai E-hyväksytty. (21.12.2000/1188)

4. FMVSS-standardin vaatimuksia vastaavalla rakenneosalla tarkoitetaan sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää Amerikan Yhdysvaltojen liittovaltion asettaman turvallisuusstandardin vaatimukset.

5. Ajoneuvon rakenneosa ja varuste katsotaan hyväksyttäväksi myös, jos se täyttää sitä koskevan E-säännön tai EY-direktiivin myöhemmässä muutoksessa asetetut vaatimukset.

6. Samoin katsotaan ajoneuvon rakenneosa ja varuste hyväksyttäväksi, jos se täyttää sitä koskevan vaatimustasoltaan E-sääntöä lievemmän EY-direktiivin vaatimukset ehdolla, että nämä vaatimukset vastaavat aiemman E-säännön vaatimustasoa. (18.6.1993/530)

5 luku

Yleiset, kaikkia ajoneuvoja koskevat säännökset

31 §
Yleiset rakenne- ja varustevaatimukset

1. Ajoneuvossa tulee olla tieliikennelain 83 ja 83 b §:ssä tarkoitetut laitteet ja varusteet, ellei jäljempänä 6–16 luvussa toisin säädetä.

2. Ajoneuvossa olevista laitteista ja varusteista säädetään tarkemmin tässä ja 6–16 luvussa.

3. Sellaista tunnusta, joka eri ajoneuvoryhmiä koskevissa säännöksissä säädetään pakolliseksi tai sallituksi tiettyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoryhmään, ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon.

4. Ajoneuvossa ei saa olla mitään, mikä kuljettajan paikalta estää näkemästä ajotietä eteen ja sivuille tai mikä haittaa kuljettajan toimintaa.

5. Ajoneuvoon, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta, sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten sijasta niitä vaatimuksia, jotka olivat Suomessa voimassa ajoneuvon valmistusajankohtana.

31 a § (6.9.2001/781)
Eräiden E-sääntöjen tunnustaminen

Ajoneuvojen ja niiden osien, joiden ominaisuuksista tai hyväksynnästä ei ole annettu erityisiä säännöksiä, katsotaan vastaavan tieliikennelain (267/1981) 83, 83 a ja 83 b §:n vaatimuksia seuraavasti:

a) nestekaasua polttoaineena käyttävien moottoriajoneuvojen erityislaitteet E-säännön n:o 67 vaatimuksia;

b) traktori kuljettajan näkökentän osalta E-säännön n:o 71 vaatimuksia;

c) akkukäyttöinen, yksinomaan sähkövoimalla kulkeva ajoneuvo akkua ja sähkölaitteita koskevien ominaisuuksiensa osalta E-säännön n:o 100 vaatimuksia; ja

d) traktorin ja sen perävaunun ilmarenkaat E-säännön n:o 106 vaatimuksia.

31 b § (22.3.2001/280)
Muualla kuin Suomessa ensi kertaa käyttöön otetun ajoneuvon vaatimustenmukaisuus

Ajoneuvon katsotaan täyttävän tämän asetuksen vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää:

a) ne vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa;

b) viimeisimpien ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana sovellettaviksi sallittujen E-sääntöjen tai EY:n jäsenvaltiossa sovellettaviksi sallittujen direktiivien vaatimukset, jolloin kuitenkin M1- ja N1-luokan ajoneuvon pakokaasupäästöjen ja takaistuimen turvavöiden kiinnityspisteiden tulee täyttää samana ajankohtana Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa koskevat vaatimukset; taikka

c) ETA-valtiossa voimassa olleet kansalliset muut kuin a tai b kohdassa tarkoitetut vaatimukset, jotka turvallisuutta ja ympäristöä koskevilta osin vastaavat vähintään a tai b kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

32 § (25.8.1994/773)
Valmistenumero

1. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa tulee olla koriin, runkoon tai vastaavaan rakenteeseen ajoneuvon oikealle puolelle selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan esimerkiksi meistämällä pysyvästi merkitty ajoneuvon valmistajan tai viranomaisen antama valmistenumero.

2. Autossa ja sen perävaunussa valmistenumeron tulee olla moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lakisääteisiä kilpiä ja merkintöjä sekä niiden sijaintia ja kiinnitysmenetelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (76/114/ETY) mukainen, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 78/507/ETY.

3. Moottoripyörässä, mopossa ja L5-luokan ajoneuvossa tulee valmistenumeron vastata kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä annetun EY:n neuvoston direktiivin 93/34/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 1999/25/EY. (23.12.1999/1243)

4. Traktorissa valmistenumeron on oltava pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tiettyihin osiin ja ominaisuuksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (89/173/ETY) mukainen.

32 a § (30.9.1997/902)
Valmistajan kilpi

1. Autoon ja sen perävaunuun, kaksi- ja kolmipyöräiseen moottoriajoneuvoon sekä traktoriin on kiinnitettävä valmistajan kilpi lujasti selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan ajoneuvon sellaiseen osaan, jota ei yleensä vaihdeta ajoneuvon käytön aikana.

2. Jos ajoneuvoa muutetaan siten, että kilvessä ilmoitetut tiedot muuttuvat, tulee vaaditun kilven viereen kiinnittää toinen kilpi, josta käyvät ilmi muuttuneet tiedot ja se, että uusi kilpi tältä osin korvaa alkuperäisen kilven.

32 b § (15.5.1998/337)
Auton ja perävaunun valmistajan kilpeä koskevat vaatimukset

1. Auton ja sen perävaunun kilven on oltava 32 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin mukainen, ja siihen on merkittävä selvästi ja häviämättömästi ainakin seuraavat tiedot alla mainitussa järjestyksessä:

a) valmistajan nimi;

b) M1-luokan ajoneuvossa EY-tyyppihyväksyntänumero;

c) ajoneuvon valmistenumero;

d) suurin M1- ja N1-luokan ajoneuvolle rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa kuormattuna;

e) suurin ajoneuvoyhdistelmälle rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa kuormattuna, jos M1- ja N1-luokan ajoneuvoa käytetään vetoajoneuvona;

f) suurin M1- ja N1-luokan ajoneuvolle rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kullekin akselille kohdistuva massa, lueteltuna ajoneuvon etupäästä takaosaan; ja

g) puoliperävaunussa suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu vetotapille kohdistuva massa.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot saavat olla merkittyinä muun kuin sanotussa momentissa tarkoitetun ajoneuvon valmistajan kilpeen.

32 c § (30.9.1997/902)
Kaksi- ja kolmipyöräisen moottoriajoneuvon valmistajan kilpeä koskevat vaatimukset

Moottoripyörän, mopon ja L5-luokan ajoneuvon kilven on oltava 32 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin mukainen ja siihen on merkittävä selvästi ja häviämättömästi ainakin seuraavat tiedot alla mainitussa järjestyksessä:

a) valmistajan nimi;

b) EY-tyyppihyväksyntänumero;

c) ajoneuvon valmistenumero; ja

d) ajoneuvon moottorin staattinen melu ja vastaava kierrosluku.

32 d § (30.9.1997/902)
Mittoja koskeva kilpi tai todistus

1. Edellä 32 a ja 32 b §:ssä säädetyn valmistajan kilven lisäksi tai sijasta M2-, M3-, N2- ja N3-luokan ajoneuvossa sekä O3- ja O4-luokan perävaunussa tulee olla jokin seuraavista kilvistä tai todistuksista:

a) 32 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin mukaiset ja direktiivissä säädetyllä tavalla kiinnitetyt valmistajan kilpi ja mahdollisimman lähelle sitä kiinnitetty mittoja koskeva kilpi;

b) yksi 32 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin 76/114/ETY mukainen, direktiivissä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi, jossa on a kohdassa tarkoitettujen kahden kilven tiedot; tai

c) katsastuksen suorittajan antama todistus, jossa on samat otsikot ja tiedot kuin a kohdassa tarkoitetuissa kilvissä; asiakirja on säilytettävä helposti tarkastettavassa paikassa ja se tulee suojata asianmukaisesti.

2. Mittoja koskevassa kilvessä tai todistuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a) valmistajan nimi;

b) ajoneuvon valmistenumero;

c) moottoriajoneuvon tai perävaunun pituus;

d) moottoriajoneuvon tai perävaunun leveys; ja

e) tiedot ajoneuvoyhdistelmän pituuden mittaamiseksi.

3. Edellä 2 momentin e kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoitetaan seuraavasti:

a) vetoautossa etäisyys etuosasta vetolaitteen kytkentäkohdan keskelle (vetotappi tai -pöytä), jolloin siirrettävän vetopöydän osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta; ja

b) perävaunussa etäisyys vetolaitteen kytkentäkohdan keskipisteestä (vetosilmukka ja vetotappi) perävaunun takaosaan, jolloin usealla kytkentäkohdalla, siirrettävällä vetolaitteella tai pituudeltaan säädettävällä vetoaisalla varustetun ja pituudeltaan säädettävän perävaunun osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta; puoliperävaunun vetämiseen tarkoitetussa apuvaunussa on vastaavasti ilmaistava mitta vetosilmukasta vetopöytään sekä puoliperävaunussa, joka on tarkoitettu perävaunun vetämiseen, mitta vetotapista perävaunun takaosassa olevan vetolaitteen kytkentäkohtaan.

32 e § (30.9.1997/902)
Takarekisterikilven kiinnityspaikka

1. Auton takarekisterikilven kiinnityspaikan tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavaa tilaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/222/ETY vaatimuksia.

2. Moottoripyörän, mopon ja L5-luokan ajoneuvon takarekisterikilven kiinnityspaikan tulee vastata kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen takarekisterikilven kiinnityspaikasta annetun neuvoston direktiivin 93/94/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 1999/26/EY. (23.12.1999/1243)

33 §
Akselistot

1. Akselistolle kohdistuvaksi massaksi saa hyväksyä kaksoisakselistolle enintään 2,5 tonnia ja kolmoisakselistolle enintään 3,5 tonnia.

2. Milloin hinattavan ajoneuvon kaksiakselisen telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 2,4 metriä tai kolmiakselisen telin vastaava etäisyys 2,8 metriä, telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai pakko-ohjattu. Varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli ei kuitenkaan saa olla ohjautuva.

3. Kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin kiinteille tai pakko-ohjatuille akseleille kohdistuvien massojen summasta.

4. Ohjautuvat akselit on varustettava kuljettajan paikalta käytettävällä, ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella.

34 §
Valaisinten ja heijastinten asentaminen

1. Ajoneuvoon ei saa asentaa muita kuin jäljempänä eri ajoneuvoryhmiä koskevissa säännöksissä pakollisiksi säädettyjä tai sallittuja valaisimia ja heijastimia.

2. Jollei jäljempänä toisin säädetä, on valaisimet asennettava symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaisen keskilinjan suhteen.

35 §
Varoituskolmio

Varoituskolmion tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 27/03 mukaisesti.

35 a § (14.12.2000/1063)
Yhdysvaltalaisten, kanadalaisten ja japanilaisten standardien mukaisen ajoneuvon vaatimustenmukaisuus

Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun ajoneuvon katsotaan täyttävän 5 luvussa säädetyt EY-direktiivien mukaisuutta koskevat vaatimukset, jos se näiltä osin täyttää kaikki ajoneuvon mallivuotta koskevat yhdysvaltalaiset, kanadalaiset tai japanilaiset ajoneuvotekniset vaatimukset.

35 b § (11.7.1997/671)
M1-luokan ajoneuvon massat ja mitat

M1-luokan ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 92/21/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/48/EY.

35 c § (25.9.1998/703)
Eräitä ajoneuvoryhmiä koskevat poikkeukset

M1-luokan ajoneuvon osien EY-, e- tai E-hyväksyntää koskevaa 30 §:n 3 momentissa olevaa vaatimusta ja ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntänumeroa koskevaa 32 b §:ssä olevaa vaatimusta ei sovelleta:

a) invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon, huoltoautoon ja panssaroituun M1-luokan ajoneuvoon;

b) vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (167/1997) tarkoitettuun rakennettuun ajoneuvoon;

c) käytetystä ajoneuvosta M1-luokkaan muutoskatsastettavaan ajoneuvoon;

d) muuttotavarana maahan tuotavaan ajoneuvoon;

e) vientirekisteröitävään ajoneuvoon;

f) ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevaan ajoneuvoon;

g) perintönä tai testamentilla saatuun ajoneuvoon;

h) tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankittuun ajoneuvoon;

i) vammaisen kuljettajan käyttöön tarkoitettuun ajoneuvoon;

j) pelastustoimen tai poliisin virkatehtävään käytettävään ajoneuvoon;

k) nopeuskilpailussa käytettävään M1- luokan ajoneuvoon, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, ajoneuvoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun tai katsastukseen mentäessä tai sieltä palattaessa;

l) piensarjatyyppikatsastettua mallia olevaan M1-luokan ajoneuvoon;

m) M1-luokan ajoneuvoon, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu EY-tyyppihyväksytystä M1-luokan ajoneuvosta vähintään kuljettajan istuinrivin takana olevia istuimia, niiden kiinnitystä ja turvavöiden sijoitusta muuttamalla alkuperäisistä EY- tai E-hyväksytyistä ratkaisuista poikkeavaksi;

n) M1-luokan ajoneuvoon, joka on Suomessa sisätilaratkaisultaan yksilöllisesti varustettu M1-luokan ajoneuvoksi tarkoitetusta keskeneräisestä ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen; eikä

o) M1-luokan ajoneuvoon, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu N-luokan ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen.

6 luku

Auto

36 § (19.6.2002/541)
Renkaat

1. M- ja N-luokan ajoneuvon renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaista ja renkaiden asentamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/43/EY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 30, 54 tai 64 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Pinnoitetussa renkaassa tulee olla merkintä renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu - Regummerad". Tällaista pinnoitusmerkintää ei vaadita, jos pinnoitettu rengas on E-hyväksytty ja merkitty tekstillä "Retread" E-säännön n:o 108 tai 109 mukaisesti.

3. Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä eikä syventää. Muuhun renkaaseen saa tartuntakyvyn parantamiseksi tehdä lisäuria alkuperäisten urien suurimpaan syvyyteen asti tai teräskudoksisessa renkaassa renkaan valmistajan sallimaan suurimpaan syvyyteen asti.

4. Edellä 1 momentissa mainitussa direktiivissä tarkoitettuja ajoneuvon renkaiden vierintämeluvaatimuksia ei sovelleta:

a) yksinomaan ennen 1 päivää lokakuuta 1980 ensirekisteröityihin ajoneuvoihin suunniteltuihin renkaisiin;

b) renkaisiin, joiden nopeusluokka on alle 80 km/h;

c) renkaisiin, joiden vanteen nimellishalkaisija on enintään 254 mm tai vähintään 635 mm; eikä

d) T-tyyppisiin tilapäiskäyttöön tarkoitettuihin vararenkaisiin.

A:lla 541/2002 muutettu 36 § tuli voimaan 3.8.2002 voimaantulosäännöksessä säädetyin poikkeuksin. Ks. voimaantulosäännös.

37 §
Nastojen lukumäärä ja asennus

1. Auton nastarenkaassa, jonka vanteen halkaisija on enintään 13"", saa olla enintään 90 nastaa ja renkaassa, jonka vanteen halkaisija on enintään 15"", enintään 110 nastaa. Suuremmalle vanteelle asennettavassa henkilöautonrenkaassa saa olla enintään 130 nastaa ja muussa renkaassa enintään 150 nastaa. (26.4.1996/304)

2. Nastat on kiinnitettävä renkaaseen siten, että kulutuspinnan keskelle jää vähintään kolmasosa pinnan leveydestä nastattomaksi.

3. Nastojen kärkien ulkonemien keskiarvo saa uudessa nastarenkaassa tai kiinnitettäessä käytettyyn renkaaseen uusia nastoja olla kevyessä kuorma-autonrenkaassa ja henkilöautonrenkaassa enintään 1,2 mm ja kuorma-autonrenkaassa enintään 1,5 mm. (26.4.1996/304)

38 §
Nastojen hyväksyminen

1. Auton nastarenkaassa käytettävien nastojen tulee olla hyväksyttyä tyyppiä. Nastassa saa olla vain yksi kärki eikä se saa olla terävä eikä putkimainen. Nastan tyyppihyväksymistä haetaan Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksiköltä.

2. Nastan tyyppihyväksymisen ehtona on, että henkilöautonrenkaassa nastan staattinen pistovoima 1,2 mm:n ulkonemalla mitattuna on enintään 120 N ja että nastan massa on enintään 1,1 g. Kevyessä kuorma-autonrenkaassa nastan edellä tarkoitettu pistovoima saa olla enintään 180 N ja massa enintään 2,3 g sekä kuorma-autonrenkaassa vastaavasti 1,5 mm:n ulkonemalla mitattuna 340 N ja 3,0 g. Ajoneuvohallintokeskus voi myös hyväksyä muun kuin tässä tarkoitetuilla nastoilla varustetun nastarenkaan ehdolla, että sen aiheuttama tienpäällysteen kuluminen ei ole tämän momentin vaatimukset täyttävällä nastalla varustetun nastarenkaan aiheuttamaa kulumista suurempi. (26.4.1996/304)

3. Ministeriö antaa tarkemmat määräykset nastan pistovoiman mittaamisesta.

39 § (22.3.2001/280)
Ohjauslaite

1. Ohjauslaitteen tulee olla auton vasemmalla puolella. Tienpitoon erityisesti rakennetussa tai varustetussa autossa samoin kuin postin, lehtien ja mainosten jakeluun sekä jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen käytettävässä autossa saa ohjauslaite olla oikealla puolella, jolloin käyttötarkoituksen myöhemmin muuttuessa ohjauslaitteen sijoitusta ei tarvitse muuttaa. Ohjauslaite saa olla oikealla puolella myös vasemmanpuoleisen liikenteen maasta muuttotavarana maahantuodussa, perintönä tai testamentilla saadussa taikka tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitussa autossa ja autossa, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta.

2. Auton kolmiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava.

3. Ohjauslaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/311/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 92/62/ETY ja 99/7/EY, tai E-säännön n:o 79 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

39 a § (30.9.1997/902)
Ohjauslaitteen toiminta törmäystilanteessa

1. M1-luokan ajoneuvon ja sellaisen N1-luokan ajoneuvon, jonka suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa on pienempi kuin 1,5 tonnia, ohjauslaitteen tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen sisävarusteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (ohjausmekanismin toiminta törmäystilanteessa) annetun neuvoston direktiivin 74/297/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 91/662/ETY, mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 12/03 mukaisesti.

2. Ajoneuvon, joka on EY-hyväksytty 58 a §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti, katsotaan täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset.

40 § (22.3.2001/280)
Laite luvattoman käytön estämiseksi ja hälytyslaite

1. Tieliikennelain 83 b §:ssä tarkoitetun vaatimuksen auton varustamisesta luvattoman käytön estävällä laitteella katsotaan täyttyvän, jos auto on EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estäviä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/61/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 95/56/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 18 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. M1-luokan ajoneuvossa on lisäksi oltava sanotun direktiivin tai E-säännön n:o 97 sanottua direktiiviä vastaavan version mukaisesti hyväksytty ajonestolaite. Jos muuhun luokkaan kuuluvassa ajoneuvossa on ajonestolaite, senkin tulee olla hyväksytty mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Muussa kuin M1- ja N1-luokan ajoneuvossa luvattoman käytön estävänä laitteena hyväksytään virtalukko. Jos tällaisessa ajoneuvossa on ohjaus- tai vaihdelukko, sen on täytettävä 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset.

3. Jos autossa on hälytyslaite, auton tulee olla tyyppihyväksytty tai hälytyslaitteen olla EY-hyväksytty 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

41 § (22.3.2001/280)
Jarrut

1. M- ja N-luokan ajoneuvon jarrujen tulee vastata tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 71/320/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 74/132/ETY, 75/524/ETY, 79/489/ETY, 85/647/ETY, 88/194/ETY, 91/422/ETY ja 98/12/EY, tai E-säännön n:o 13 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä, taikka paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen (631/1990) vaatimuksia. Henkilöauton katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia myös, jos auto on tyyppiä, jonka jarrut on E-hyväksytty säännön n:o 13-H mukaisesti.

2. Jarruissa saa käyttää vain auton valmistajan niihin alun perin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa. Varaosajarrupäällysteiden katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos ne ovat e-hyväksytyt direktiivin 98/12/EY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 90 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

3. M2-, M3-, N2- ja N3-luokan ajoneuvossa tulee olla 1 momentissa mainitussa direktiivissä tai E-säännössä tarkoitetut 1 luokan lukkiutumattomat jarrut.

4. Mekaanisella voimanvälityksellä toimivan seisontajarrun saa nopeuskilpailuun käytettävässä autossa, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, autoa kilpailussa käytettäessä sekä sillä kilpailuun tai katsastukseen mentäessä ja sieltä palattaessa korvata auton valmistajan nopeuskilpailukäyttöön tarkoittamalla hydraulisella voimanvälityksellä toimivalla seisontajarrulla. Auton varaosajarrupäällysteiden ei tarvitse täyttää 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia.

41 a § (13.4.2000/360)
Moottoritehon ja massan suhde

Moottoriajoneuvon moottorin on tuotettava teho, jonka suuruus on vähintään 5 kW yhdistelmän suurimman rekisteröinnissä ja käytössä sallitun kokonaismassan tonnia kohti. Moottoriteho mitataan moottoriajoneuvojen moottorin tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/1269/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 88/195/ETY, 89/491/ETY ja 1999/99/EY, tai E-säännön n:o 85 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

41 b § (11.7.1997/671)
Vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin kohdistuva massa

M2-, M3- ja N-luokan ajoneuvon massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

41 c § (6.9.2001/781)
Kääntyvyys

Auton tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisen etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.

41 d § (6.9.2001/781)
Takakulman sivusuuntainen siirtymä

1. Kuorma-auton (N2- ja N3-luokka) korin tulee olla siten mitoitettu, että lähdettäessä autolla liikkeelle ohjauksen ollessa 12,50 metrin säteistä kääntöympyrää vastaavassa asennossa, korin äärimmäisen takakulman siirtymä auton sivun määräämästä pituussuuntaisesta pystytasosta mitattuna on enintään 0,80 metriä.

2. Linja-auton (M2- ja M3-luokka) korin tulee olla siten mitoitettu, että tultaessa suoraan ajaen 12,50 metrin säteiseen kääntöympyrään ja alettaessa seurata sitä, korin äärimmäisen takakulman siirtymä suoraan ajon aikaisesta auton sivun määräämästä pystytasosta mitattuna on enintään 0,60 metriä.

3. Akselinnostolaitteella varustettujen ajoneuvojen mitoituksessa 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta on sovellettava myös akselin tai akselien ollessa yläasennossa. Niiden N-luokan ajoneuvojen osalta, joiden nostettavat akselit ovat yläasennossa tai kuormitettavat akselit kuormaamattomina, luku 0,80 metriä korvataan luvulla 1,00 metriä.

42 § (22.3.2001/280)
Pakoputkisto

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputkiston pään tulee olla siten sijoitettu ja suunnattu, ettei pakokaasuista ole tarpeettomasti haittaa auton matkustajille, jalankulkijoille tai muille tien käyttäjille. Muun kuin M1- ja N1-luokan ajoneuvon pakoputken pään tulee olla suunnattu taaksepäin tai vasemmalle. Jos pakoputki vasemmalla sivulla tai takana vasemmalla puolella on suunnattu enemmän kuin 45° vasemmalle, on sen pää lisäksi käännettävä siten, että pakokaasut suuntautuvat vähintään 45°:een kulmalla vaakatasosta alaspäin. N2- ja N3-luokan ajoneuvossa pakoputki saa olla suunnattu ylöspäin, jolloin sen tulee ulottua ainakin ohjaamon ylimmän kohdan tasolle. Pakoputken ulkohalkaisija saa olla enintään 120 mm, tai jos siihen on erityistä syytä, enintään 150 mm.

3. Pakoputken pään ympärillä, 50 mm:n matkalla sen päästä mitattuna, on oltava vähintään 50 mm vapaata tilaa.

43 § (30.9.1997/902)
Hinauslaitteet

1. Autossa tulee edessä olla hinauslaite tai kiinnityskohta hinaustankoa tai -köyttä varten. M1-luokan ajoneuvossa, kuorman vetämiseen sopimatonta ajoneuvoa lukuun ottamatta, tulee olla hinauslaite tai kiinnityskohta myös takana.

2. Hinauslaitteen tai kiinnityskohdan tulee kestää veto- ja puristusvoima, joka vastaa puolta ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta massasta.

3. Hinauslaitteen tai hinaustangon kiinnityskohdan katsotaan täyttävän 2 momentissa tarkoitetut vaatimukset, jos se on moottoriajoneuvojen hinauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/389/ETY mukainen, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 96/64/EY.

43 a § (11.7.1997/671)
Kytkentäkohtaan kohdistuva massa

1. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on suurempi kuin 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 10 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 1 000 kg, sen mukaisesti kumpi on pienempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.

2. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on enintään 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 4 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 25 kg, sen mukaisesti kumpi on suurempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.

43 b § (18.6.1999/754)
Vetolaitteet

1. N3-luokan ajoneuvossa, jota ei ole varustettu perävaunun vetokytkimellä tai -pöydällä, tulee olla takana vetopalkki vetokoukun kiinnittämistä varten. Vetopalkissa tulee olla standardin ISO 3584 mukainen rei"itys. Vetopalkkia ei vaadita autossa, joka on varustettu takalaitanosturilla tai vetokoukun asentamisen estävällä laitteella.

2. Varsinaisen perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tulee olla auton pituusakselilla. Puoliperävaunun vetopöydän kääntöpisteen tulee sijaita auton pituusakselilla, taka-akselin tai telin kuormituspisteessä tai sen etupuolella.

3. Perävaunun vetolaite tulee kiinnittää luotettavasti auton runkoon tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin tai laitteisiin. O1- ja O2-luokan keskiakseliperävaunun vetokoukun saa kuitenkin kiinnittää myös auton koriin valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Tuki- ja vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa, jolloin kiinnityspiste saa olla taka-akseliston takapuolella.

4. Perävaunun vetoon tarkoitetun vetolaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen mekaanisista kytkentälaitteista sekä niiden kiinnittämisestä kyseisiin ajoneuvoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetokytkimen kiinnitykseen tarkoitetun vetopalkin lujuudesta ja hyväksymisestä.

43 c § (22.3.2001/280)
Etualleajosuoja

1. N2- ja N3-luokan ajoneuvon tulee olla rakennettu tai varustettu erityisesti M1- ja N1-luokan ajoneuvojen suojaamiseksi edestä tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata moottoriajoneuvojen etualleajosuojausta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/40/EY vaatimuksia tai E-säännön n:o 93 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittua direktiiviä.

2. Etualleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:

a) ajoneuvossa, jossa korin, alustan tai autoon kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttävät etualleajosuojaukselle asetetut vaatimukset;

b) N2- ja N3-luokan maastoajoneuvoissa; eikä

c) ajoneuvossa, jossa sen käyttötarkoituksesta johtuen etualleajosuojausta ei voida käyttää.

44 § (22.3.2001/280)
Alleajosuoja takana

1. M- ja N-luokan ajoneuvossa tulee olla takapuskuri tai vastaava laite erityisesti M1- ja N1-luokan ajoneuvojen suojaamiseksi takaa tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen polttonestesäiliöitä ja alleajosuojia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 79/490/ETY, 81/333/ETY ja 97/19/EY, tai E-säännön n:o 58 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Alleajosuojaa takana ei kuitenkaan vaadita:

a) ajoneuvossa, jossa korin, alustan tai autoon kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttävät alleajosuojalle asetetut vaatimukset;

b) M1-, M2-, M3- ja N1-luokan ajoneuvossa, jonka korirakenteen takaosan korkeus kuormittamattomana tien pinnasta on enintään 0,55 metriä enintään 0,20 metriä auton leveyttä pienemmältä leveydeltä ja enintään 0,45 metrin etäisyydellä ajoneuvon takapäästä;

c) puoliperävaunun vetoautossa;

d) sellaisessa erityiseen tehtävään tarkoitetussa N-luokan ajoneuvossa, jota saa tiellä käyttää vain sen siirtämiseksi työmaalta toiselle;

e) sellaisessa puutavaran tai pitkän tavaran kuljetukseen tarkoitetussa autossa, jossa ei ole korirakennetta;

f) N2- ja N3-luokan maastoajoneuvossa;

g) muilla vaihtokorilaitteilla kuin jalkalavalaitteilla varustetussa autossa; eikä

h) muussa autossa, jossa alleajosuoja olennaisesti vaikeuttaa auton tai sen laitteiden käyttöä.

45 §
Sivusuojat

1. N2- ja N3-luokan auton tulee olla siten rakennettu tai varustettu, että suojattomien tienkäyttäjien vaara auton sivujen alle kaatumiseen ja pyörien alle joutumiseen on mahdollisimman vähäinen. Sivusuojauksen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivusuojia koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (89/297/ETY) tai E-säännön n:o 73 vaatimuksia.

2. Jos auton sivut on siten suunniteltu tai varusteltu, että niiden muoto ja osien ominaisuudet yhdessä täyttävät 1 momentissa tarkoitetun EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, voidaan auton rakenteen katsoa korvaavan sivusuojat.

3. Erityistä sivusuojaa ei vaadita:

a) puoliperävaunun vetoautossa;

b) jokapyörävetoisessa N2G- ja N3G-luokan autossa; eikä

c) autossa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityiskäyttöön ja johon ei ole käytännössä mahdollista asentaa sivusuojausta.

46 § (6.9.2001/781)
Henkilö- ja pakettiauton pakokaasupäästöt

1. M1- ja N1- luokan ajoneuvon sekä muulla kuin maa- tai nestekaasulla toimivalla ottomoottorilla varustetun muun auton tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen kaasujen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna neuvoston direktiiveillä 74/290/ETY, 83/351/ETY, 88/76/ETY, 88/436/ETY, 89/458/ETY, 91/441/ETY ja 93/59/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 94/12/EY, 96/69/EY, 98/69/EY, 2001/1/EY ja 2001/100/EY sekä komission direktiiveillä 77/102/ETY, 78/665/ETY, 89/491/ETY, 96/44/EY, 98/77/EY ja 1999/102/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 49 tai n:o 83 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. (13.6.2002/511)

A:lla 13.6.2002/511 muutettu 1 momentti tuli voimaan 30.6.2002 voimaantulosäännöksessä säädetyin poikkeuksin. Ks. voimaantulosäännös.

2. M1- ja N1-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset myös, jos ajoneuvon moottori on EY-hyväksytty ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- ja nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/1/EY ja 1999/96/EY sekä komission direktiivillä 2001/27/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 49 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

47 § (18.6.1999/754)

47 § on kumottu A:lla 18.6.1999/754.

48 § (6.9.2001/781)
Raskaiden diesel- ja ottomoottorien pakokaasupäästöt

1. M2-, M3-, N2- ja N3-luokan ajoneuvossa käytettävän dieselmoottorin ja maa- tai nestekaasulla toimivan ottomoottorin tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/1/EY ja 1999/96/EY sekä komission direktiivillä 2001/27/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 49 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

2. M2- ja N2-luokan ajoneuvon katsotaan vastaavan 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 46 §:n mukaisesti.

3. Jos auton alustalle rakennetun työkoneen moottori ei ole tyyppihyväksytty 1 momentin mukaisesti, moottorin tulee olla EY-hyväksytty liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2001/63/EY. (13.6.2002/511)

A:lla 13.6.2002/511 muutettu 3 momentti tuli voimaan 30.6.2002.

4. Erittäin ympäristöystävällisen ajoneuvon moottorin tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna direktiiveillä 1999/96/EY ja 2001/27/EY.

49 § (15.6.2000/563)
Dieselmoottorin savutus

Auton dieselmoottorin tulee näkyvän savutuksen osalta vastata ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 72/306/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuina komission direktiiveillä 89/491/ETY ja 97/20/EY, tai täyttää E-säännön n:o 24 sellaisen version vaatimukset, joka tasoltaan vastaa mainittujen direktiivien vaatimuksia.

50 § (18.12.1998/1037)
Varaosakatalysaattori

1. Ilman ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää (OBD) olevaan M1- ja N1-luokan ajoneuvoon tarkoitetun varaosakatalysaattorin tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltion lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 98/77/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 103 mukaisesti.

2. Nopeuskilpailuun käytettävän auton, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, varaosakatalysaattorin ei tarvitse täyttää 1 momentissa asetettuja vaatimuksia autoa kilpailussa käytettäessä sekä sillä kilpailuun tai katsastukseen mentäessä ja sieltä palattaessa.

51–52 §

51–52 § on kumottu A:lla 20.5.1996/338.

53 § (5.12.1996/965)
Eräitä autoryhmiä koskevat poikkeukset pakokaasupäästörajoituksista

Edellä 46–49 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta:

a) vientirekisteröitävään autoon, milloin se on tarkoitettu vietäväksi rekisteröitäväksi muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtio); eikä

b) nopeuskilpailussa käytettävään henkilöautoon, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, autoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun tai katsastukseen mentäessä ja sieltä palattaessa.

53 a § (13.4.2000/360)
Hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus

Jos kuluttajille tarkoitetussa M1-luokan ajoneuvon mainoksessa tai vastaavassa taikka ajoneuvon teknisissä tiedoissa ilmoitetaan auton hiilidioksidipäästöt tai polttoaineenkulutus, ainakin kaupunkiajon ja maantieajon yhdistetty arvo on ilmoitettava. Päästöt (g/km) tai kulutus (litraa/100 km) ilmoitetaan mitattuina moottoriajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineen kulutuksesta annetun neuvoston direktiivin 80/1268/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/491/ETY, 93/116/EY ja 1999/100/EY, tai E-säännön n:o 101 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

53 b § (13.4.2000/360)
Tehon ilmoittaminen

Jos kuluttajille tarkoitetussa polttomoottorilla varustetun auton mainoksessa tai vastaavassa taikka auton teknisissä tiedoissa ilmoitetaan moottorin teho, on ilmoitettava moottorin nettoteho mitattuna moottoriajoneuvojen moottorien tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/1269/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 88/195/ETY, 89/491/ETY, 97/21/EY ja 1999/99/EY, tai E-säännön n:o 85 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

54 § (4.9.1998/665)
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa M- ja N-luokan ajoneuvossa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei ajoon käytettävän moottorin imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta ajoneuvon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/157/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 73/350/ETY, 81/334/ETY, 84/372/ETY, 89/491/ETY, 96/20/EY ja 1999/101/EY sekä neuvoston direktiiveillä 77/212/ETY, 84/424/ETY ja 92/97/ETY, tai hyväksytty E-säännön n:o 51 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. (13.4.2000/360)

2. Varaosaäänenvaimentimen tulee olla e-hyväksytty 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 59 mukaisesti. ETA-valtioissa valmistettujen ja niissä laillisesti säädetyt vaatimukset täyttävien varaosaäänenvaimentimien katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia, vaikka niitä ei olisikaan varustettu E-hyväksyntää osoittavalla merkinnällä.

55 §
Nopeudenrajoitin

1. M3-luokan autossa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, ja N3-luokan autossa tulee olla nopeudenrajoitin, joka on M3-luokan autoissa asetettu rajoittamaan nopeuden enintään 100 km/h:iin ja N3-luokan autoissa enintään 85 km/h:iin. Nopeudenrajoittimen tulee vastata EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/24/ETY tai E-säännön n:o 89 vaatimuksia.

2. Nopeudenrajoitinta ei vaadita:

a) sotilasajoneuvossa;

b) pelastusautossa;

c) poliisiautossa;

d) yksinomaan taajamaliikenteessä käytettävässä M3-luokan autossa; eikä

e) autossa, jonka nopeus ei sen rakenteen johdosta voi nousta 1 momentissa tarkoitettuja arvoja korkeammaksi.

3. Nopeudenrajoittimen asentamisesta ja korjaamisesta säädetään erikseen.

56 § (22.3.2001/280)
Radiohäiriöt ja sähkömagneettinen yhteensopivuus

Sekä otto- että dieselmoottorilla varustetun auton tulee vastata ajoneuvojen aiheuttamista radiohäiriöistä ja sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta annetun neuvoston direktiivin 72/245/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 89/491/ETY ja 95/54/EY, tai E-säännön n:o 10 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

57 § (22.3.2001/280)
Polttoainesäiliö

1. M- ja N-luokan ajoneuvon polttoainesäiliön ja sen sijoituksen tulee vastata direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/19/EY, tai M1-luokan ajoneuvon polttoainesäiliön E-säännön n:o 34 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. Muovista valmistetun polttoainesäiliön tulee vastata mainitun direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/8/EY. Matkailu-, sairas- ja ruumisautossa saa polttoainesäiliön täyttöputken suunnan ja pituuden sekä sisäänrakennetun säiliön paikan muuttaa.

2. Jos polttoainesäiliön tilavuus on suurempi kuin 800 litraa, säiliöön on sovellettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä säädetään.

58 §
Roiskesuojat ja -läpät

1. Autossa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos auton korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. M1-luokan auton roiskesuojien tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen lokasuojia koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (78/549/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 94/78/EY. Muussa kuin M1-luokan autossa roiskesuojien tulee täyttää 3–5 momentin vaatimukset. (7.6.1995/849)

3. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana N1-luokan autossa vähintään 50° ja muussa autossa 90° kyseisestä pystytasosta taaksepäin. Roiskesuojien tulee ulottua pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta taaksepäin siten, että auton ollessa kuormittamaton roiskesuojan takapää ulottuu vähintään 150 mm pyörän akselin yläpuolella olevaan vaakatasoon. Lisäksi roiskesuojan reunan ja sanotun vaakatason leikkauskohdan tulee olla renkaan tai, jos kyseessä on paripyörät, ulomman renkaan pitkittäissuuntaisen keskitason ulkopuolella.

4. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 3 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

5. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 3 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

6. N2- ja N3-luokan autossa tulee takapyörien roiskesuojissa olla roiskesuojien levyiset roiskeläpät enintään 1,2 metrin etäisyydellä pyörän akselista. Niiden alareunan etäisyys maasta auton ollessa kuormittamaton saa olla enintään neljäsosa mainitusta etäisyydestä, jollei auton ja jousituksen rakenne muuta edellytä. N2-luokan autossa, jonka omamassa on suurempi kuin 7,5 tonnia, ja N3-luokan autossa EY:n neuvoston tiettyjen luokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (91/226/ETY) vaatimukset täyttävien roiskeläppien katsotaan vastaavan tämän momentin vaatimuksia.

58 a § (22.3.2001/280)
Kuljettajan ja matkustajan suojaaminen etutörmäyksessä

M1-luokan ajoneuvon, jonka kokonaismassa on enintään 2,5 tonnia, tulee olla EY-hyväksytty autossa olevien henkilöiden suojaamiseksi edestä päin tapahtuvassa törmäyksessä moottoriajoneuvon kuljettajan ja matkustajien suojaamisesta etutörmäyksessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/79/EY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/98/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 94 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske monivaiheisesti valmistettuja ajoneuvoja, joita ei valmisteta enempää kuin direktiivin 70/156/ETY liitteessä XII pienille sarjoille säädetty enimmäismäärä.

58 b § (22.3.2001/280)
Matkustajien suojaaminen sivutörmäyksessä

M1- ja N1-luokan ajoneuvon, jonka matalimman istuimen R-piste on enintään 700 mm maan pinnasta, tulee olla EY-hyväksytty matkustajien suojaamisesta moottoriajoneuvojen sivutörmäyksessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/27/EY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 95 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainitussa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske monivaiheisesti valmistettuja ajoneuvoja, joita ei valmisteta enempää kuin direktiivin 70/156/ETY liitteessä XII pienille sarjoille säädetty enimmäismäärä.

59 § (6.9.2001/781)
Saranat ja lukot sekä astinlaudat

M1- ja N-luokan auton sivuovien saranoiden ja lukkojen sekä astinlautojen tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ovia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 70/387/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna komission direktiiveillä 98/90/EY ja 2001/31/EY, tai hyväksytyt E-säännön n:o 11 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

60 § (22.3.2001/280)
Istuinten kiinnitys

1. M- ja N-luokan ajoneuvon istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen sisustusta (istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuutta) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/408/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 81/577/ETY ja 96/37/EY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 17 sellaisen version mukaisesti, joka vastaa mainittuja direktiivejä, taikka, jos on kyse M2- tai M3-luokan ajoneuvosta, E-säännön n:o 80 mainittuja direktiivejä vastaavan version mukaisesti. Ajoneuvon valmistajan pyynnöstä voidaan M2-luokan ajoneuvon istuinten kiinnitys- ja säätölaitteet hyväksyä säännön n:o 17/06 mukaisesti. Kokoontaitettavien ja sivulle tai taakse suunnattujen istuinten ei tarvitse täyttää sanotussa direktiivissä tai säännössä tarkoitettuja vaatimuksia.

2. Istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden katsotaan N1-luokan ajoneuvosta M1-luokan ajoneuvoksi muutetussa ajoneuvossa sekä M2- ja M3-luokan ajoneuvossa täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset, jos kyseiset laitteet vastaavat 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

61 §
Istumapaikat

1. Auton istumapaikkojen määrää laskettaessa on kutakin henkilöä varten varattava vähintään 400 mm x 400 mm istuinpinta ja 500 millimetrin korkeudella istuimesta vähintään 400 millimetrin levyinen hartiatila. Istuimen leveys mitataan 100 millimetrin etäisyydellä ja hartiatilan leveys 50 millimetrin etäisyydellä selkänojan vastaavasta kohdasta.

2. Takaistuimen katsotaan 1 momentin vaatimuksista poiketen riittävän kolmelle henkilölle, jos sen istuinpinnan leveys 1 momentin mukaisesti mitattuna on vähintään 1100 mm hartiatilan ollessa vähintään 1200 mm.

3. Vapaan korkeuden kuormitetun istuimen pinnasta, mitattuna selkänojan suunnassa 100 millimetrin etäisyydellä tästä, tulee olla vähintään 850 mm. Istuimen selkänojan korkeuden tulee olla vähintään 500 mm.

4. Auton alkuperäisille istuimille ei tässä pykälässä tarkoitettujen mittojen rajoissa saa hyväksyä enempää istumapaikkoja, kuin mille auton valmistaja on sen tarkoittanut.

5. Jolleivät matkailuauton istuimet täytä tämän pykälän säännöksiä, niiden tulee täyttää matkailuauton istuimista erikseen annetut määräykset.

6. Kokoontaitettavalla istuimella tarkoitetaan tilapäiskäyttöön tarkoitettua apuistuinta, joka on tavallisesti kokoontaitettuna. (11.7.1997/671)

62 § (4.5.2000/415)
Matkustajien tilat N-luokan auton ohjaamossa

1. Tässä pykälässä ohjaamolla tarkoitetaan kuljettajan ja matkustajien käyttöön suunniteltua ja varustettua ajoneuvon korin yhtenäistä tilaa, joka ei ole tarkoitettu tavarankuljetukseen. N2- ja N3- luokan auton ohjaamossa tulee olla ohjaamon levyinen ja korkuinen takaseinä. Takaseinän etäisyys ohjauspyörän keskiöstä auton pituussuunnassa taaksepäin mitattuna ohjauspyörän ollessa takimmaisessa käyttöasennossa saa olla enintään 2500 mm.

2. N1- ja N2- luokan auton ohjaamon saa varustaa kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdelle henkilölle tarkoitetuin istuimin. Istuimien tulee sijaita kuljettajan istuimen vieressä. Ohjaamossa katsotaan olevan kuljettajan lisäksi tilaa kahdelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1100 mm.

3. N3-luokan auton ohjaamon saa varustaa kuljettajan istuimen lisäksi enintään kolmelle henkilölle tarkoitetuin istuimin, jotka sijaitsevat kuljettajan istuimen vieressä. Ohjaamossa katsotaan olevan kuljettajan lisäksi tilaa kahdelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1100 mm, ja kolmelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1500 mm.

4. Koulukuorma-auton ja N3-luokan ajoneuvon ohjaamossa saa kuljettajan istuimen ja sen viereisten istuinten lisäksi olla näiden istuinten taakse sijoitettuina istuimet enintään neljälle henkilölle. Istuimilta tulee olla esteetön kulkuväylä ulos tai etummaisten istuimien on oltava helposti käännettävissä siten, että kulkuväylä ulos johtavalle ovelle on esteetön. N3- luokan ajoneuvon ohjaamossa saa kuljettajan istuimen lisäksi olla istuimet enintään kuudelle henkilölle.

5. Istuimen katsotaan ohjaamossa olevan sijoitettu kuljettajan istuimen taakse, jos kuljettajan istuimen ollessa siirrettynä takimmaiseen valmistajan tarkoittamaan ajonaikaiseen käyttöasentoon kuljettajan istuimen istuinosan ja selkänojan yhtymäkohdan etäisyys auton pituussuunnassa on yli 400 mm taakse sijoitetun istuimen istuinosan ja selkänojan yhtymäkohdasta.

6. Koulukuorma-auton kuljettajan istuimen taakse sijoitettujen istuinpaikkojen mitoitus saa poiketa 61 §:n säännöksistä.

7. Koulukuorma-auton ja N3-luokan ajoneuvon ohjaamossa kuljettajan istuimen taakse sijoitettujen istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden tulee vastata kyseiselle ajoneuvoluokalle 60 §:ssä säädettyjä vaatimuksia sekä turvavöiden kiinnityspisteiden vastata 64 a §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

63 § (18.6.1999/754)
Istuimet N-luokan auton tavaratilassa

1. N1- luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet autoverolain 24 §:n ehdoin ottaen huomioon 2 momentin b–d kohdan rajoitukset. N1-luokkaan kuuluvan kaksikäyttöauton tavaratilaan saa edellä sanotusta poiketen asentaa istuimet, jotka niiden kiinnitystä, turvavyövarustusta ja turvavöiden kiinnityspisteitä sekä pääntukia koskevien vaatimusten osalta vastaavat M1-luokan autoja koskevia vaatimuksia.

2. N2- ja N3-luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet seuraavin ehdoin:

a) istuimia saa asentaa ajoneuvon kantavuuden rajoissa, jolloin kuljettajan lisäksi tilaa saa olla enintään kahdeksalle henkilölle;

b) istuinten ja selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;

c) istuimet on kiinnitettävä istuinosan takareunasta saranoilla pysyvästi tavaratilan ulko- tai väliseinään ja ne on voitava kääntää ja lukita pystyasentoon siten, etteivät ne tässä asennossa oleellisesti vähennä tavaran kuljetukseen tarkoitettua tilaa; ja

d) kussakin korin osastossa, jossa on istuimia, on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi sopiva kattoluukku taikka helposti irrotettava tai rikottava ikkuna.

3. N2- ja N3-luokan ajoneuvon kuormalavaan tai koriin saa asentaa tukevasti kiinnitetyt penkit seuraavin ehdoin:

a) istumapaikkoja saa olla ajoneuvon kantavuuden rajoissa;

b) istuinten ja mahdollisten selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;

c) kutakin henkilöä varten on varattava vähintään 400 mm x 700 mm lavatila; ja

d) jos kuormatila on avonainen, se on varustettava riittävän korkeilla ja tukevilla kaiteilla ja, jos kuormatila on umpinainen, siinä on oltava tarkoituksenmukaiset hätäuloskäytävät.

4. N-luokan ajoneuvon tavaratilaan ei saa asentaa muita eikä muunlaisia pysyviä eikä tilapäisiä istuimia tai niiden asentamiseen tarkoitettuja laitteita kuin tässä pykälässä on mainittu.

64 § (14.9.2000/790)
Turvavyöt

1. M- ja N-luokan ajoneuvon kaikilla eteen- tai taaksepäin suunnatuilla istuimilla tulee olla helposti käytettävissä olevat turvavyöt. Turvavyötä ei kuitenkaan vaadita:

a) kokoontaitettavilla istuimilla;

b) istuimilla, jotka on tarkoitettu käytettäviksi vain ajoneuvon seistessä paikallaan; eikä

c) sellaisessa M2- ja M3-luokan ajoneuvossa, joka on suunniteltu kaupunkikäyttöön ja jossa on paikkoja seisoville matkustajille.

2. Kussakin ajoneuvoluokassa ja kullakin istuimella vaadittavan turvavyötyypin tulee olla moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 77/541/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 81/576/ETY ja komission direktiiveillä 82/319/ETY, 90/628/ETY, 96/36/EY ja 2000/3/EY, olevan liitteen XV mukainen. Ajoneuvon turvajärjestelmän tulee olla hyväksytty sanottujen direktiivien mukaisesti tai turvavyön tulee vastata mainittujen direktiivien vaatimuksia tai E-säännön n:o 16 sellaista versiota, joka vaatimustasoltaan vastaa direktiivejä.

64 a § (22.3.2001/280)
Turvavöiden kiinnityspisteet

1. Kussakin ajoneuvoluokassa ja kullakin istuimella vaadittavien turvavöiden kiinnityspisteiden määrän tulee vastata moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteitä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/115/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 81/575/ETY ja komission direktiiveillä 82/318/ETY, 90/629/ETY ja 96/38/EY, tai E-säännön n:o 14 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Kiinnityspisteiden tulee N1-luokan ajoneuvosta M1-luokan ajoneuvoksi muutetun ajoneuvon sekä M2- ja M3-luokan ajoneuvon muita kuin etuistuinten turvavöiden kiinnityspisteitä lukuun ottamatta vastata 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

64 b § (14.9.2000/790)
Varoitus ilmatyynystä

Ilmatyynyllä varustetussa matkustajan istuimessa on oltava varoitus taaksepäin suunnatun lasten turvaistuimen käytöstä kyseisellä istuimella. Selittävää tekstiä mahdollisesti sisältävän kuvatunnuksen muodossa oleva varoitusmerkki on kiinnitettävä kestävästi ja sijoitettava niin, että se on helposti nähtävissä kyseiselle istuimelle taaksepäin suunnattua turvaistuinta asennettaessa. Jos varoitus ei näy oven ollessa suljettuna, tulee näkyvissä olla pysyvä merkintä matkustajan edessä olevasta ilmatyynystä. Varoitusmerkkiä ei kuitenkaan vaadita, jos ajoneuvossa on laite, joka automaattisesti tunnistaa turvaistuimen olemassaolon ja varmistaa, ettei ilmatyyny laukea turvaistuimen ollessa asennettuna. Varoitusmerkintä ilmatyynystä tulee olla myös lasten turvajärjestelmissä komission direktiivin 2000/3/EY mukaisesti.

65 § (22.3.2001/280)
Lasten turvalaitteet

1. Tieliikennelain 88 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuna lapselle ja muulle alle 150 cm:n pituiselle henkilölle soveltuvana turvaistuimena tai muuna lapsen turvalaitteena hyväksytään direktiivin 2000/3/EY tai E-säännön n:o 44/03 mukainen turvaistuin, koroketyyny ja muu turvalaite tai vaihtoehtoisesti turvaistuin, koroketyyny ja muu turvalaite, jota laillisesti valmistetaan tai markkinoidaan Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa ja joka vastaa mainitun direktiivin tai E-säännön turvallisuustasoa. Jos lasten turvalaitetta ei ole hyväksytty mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti, on ennen tällaisen tuotteen käyttöönottoa, myyntiä tai muuta luovutusta esitettävä tuotteen vaatimuksenmukaisuudesta luotettava selvitys Ajoneuvohallintokeskukselle.

2. Turvaistuimena tai turvalaitteena hyväksytään myös henkilön sairauden tai vamman edellyttämällä tavalla yksilöllisesti muotoiltu, varustettu ja yksittäiskappaleena valmistettu turvalaite samoin kuin kahden tai useamman henkilön samanaikaisesti istuttavaksi muotoiltu ja varustettu turvalaite.

66 § (22.3.2001/280)
Pääntuet

M1-luokan ajoneuvossa, suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvossa ja N1-luokan ajoneuvossa tulee olla kuljettajan istumapaikkaa ja etuistuimella äärimmäisenä oikealla olevaa istumapaikkaa varten istuimen selkänojaan kiinteästi liittyvä tai erillinen pääntuki. Ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty 60 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti tai istuimen olla EY-hyväksytty sanotun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 25 sanottua direktiiviä vastaavan version mukaisesti taikka pääntuen e-hyväksytty moottoriajoneuvojen istuimien pääntukia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/932/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty mainitun säännön mukaisesti.

67 § (22.3.2001/280)
Sisustus

M1-luokan ajoneuvon ohjaamon ja matkustajatilan laitteiden sijoituksen sekä hallintalaitteiden, katkaisimien ja muiden sisustusosien pyöristysten ja pehmusteiden tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen sisustusta (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto, kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/60/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 78/632/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 21 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. M1-luokan ajoneuvon sähkökäyttöisten ikkunoiden sekä kattopaneeli- ja väliseinäjärjestelmien tulee olla hyväksytyt mainitun direktiivin 74/60/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/4/EY.

68 § (5.6.2002/463)
Tuulilasi ja muut ikkunat

1. Auton tuulilasin tulee olla kerroslasia.

2. Tuulilasin ja muiden ikkunoiden on oltava turvalasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuulilasin ja muiden ikkunoiden tulee vastata turvalaseista ja lasimateriaaleista moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa annetun neuvoston direktiivin 92/22/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 2001/92/EY, tai E-säännön n:o 43 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittujen direktiivien vaatimuksia.

68 a § (5.6.2002/463)
Lämmityslaite

1. M- ja N-luokan ajoneuvojoissa tulee matkustajatilaa varten olla lämmityslaite, joka vastaa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lämmityslaitteista, neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 78/548/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/56/EY vaatimuksia.

2. Auton polttolämmittimen tulee vastata 1 momentissa tarkoitetun direktiivin vaatimuksia.

69 § (7.6.1995/849)
Huurteen- ja sumunpoistolaitteisto

Autossa tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. M1-luokan autossa huurteen- ja sumunpoistolaitteen tulee olla testattu –18 ± 3°C lämpötilassa ja hyväksytty moottoriajoneuvojen lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (78/317/ ETY) mukaisesti.

70 § (7.6.1995/849)
Tuulilasin pyyhin ja pesin

Autossa tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä. M1-luokan auton pyyhkimen ja pesulaitteen tulee olla hyväksytty moottoriajoneuvojen pyyhin- ja pesinjärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (78/318/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 94/68/EY. M2- ja M3-luokan auton pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään viisi litraa.

71 § (22.3.2001/280)
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. M- ja N-luokan ajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kauko- ja lähivalaisimet;

b) suuntavalaisimet ja niiden hätävilkkukytkentä;

c) jarruvalaisimet ja M1-luokan ajoneuvossa keskijarruvalaisin;

d) takarekisterikilven valaisin;

e) etu- ja takavalaisimet;

f) takana punaiset heijastimet;

g) sivuheijastimet, jos auton pituus on suurempi kuin 6,00 metriä;

h) sivuvalaisimet, jos auton pituus on suurempi kuin 6,00 metriä, ei kuitenkaan puoliperävaunun vetoautossa;

i) takasumuvalaisin tai -valaisimet;

j) peruutusvalaisin tai -valaisimet;

k) äärivalaisimet, jos auton leveys on suurempi kuin 2,10 metriä; taakse näkyviä äärivalaisimia ei kuitenkaan vaadita puoliperävaunun vetoautossa;

l) taksiliikenteeseen käytettävässä M1-luokan ajoneuvossa auton laatua osoittava tunnusvalaisin;

m) joukkoliikenteeseen käytettävässä M2- ja M3-luokan ajoneuvossa edessä ainakin linjan päätepisteen osoittava valaistu kilpi; paikallis- ja lähiliikenteeseen käytettävässä autossa riittää kuitenkin linjanumeron osoittava valaistu kilpi, joka tällöin tulee olla myös auton takana;

n) hinausautossa, tienpitoon käytettävässä autossa ja sellaisessa maidonkuljetusautossa, joka joudutaan pysäyttämään tien vasemmalle puolelle, vilkkuva ruskeankeltainen varoitusvalaisin;

o) hälytysautossa vilkkuva sininen varoitusvalaisin; ja

p) ajoneuvon ulkopuolelle edessä tai yli yhden metrin takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lisäkaukovalaisimet;

b) lumen aurausta suorittavassa autossa ylös asennetut lisälähi-, lisäkauko-, lisäsuunta- ja lisäetuvalaisimet;

c) etusumuvalaisimet;

d) pysäköintivalaisimet, jos auton pituus on enintään 6,00 metriä ja leveys enintään 2,00 metriä;

e) sivuheijastimet autossa, jonka pituus on enintään 6,00 metriä;

f) sivuvalaisimet autossa, jonka pituus on enintään 6,00 metriä;

g) etuheijastimet;

h) äärivalaisimet autossa, jonka leveys on vähintään 1,80 metriä ja enintään 2,10 metriä, sekä puoliperävaunun vetoauton ohjaamon takana;

i) ylös asennettu keskijarruvalaisin muussa kuin M1-luokan ajoneuvossa;

j) huomiovalaisimet;

k) poliisiautossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa autossa vilkkuva sininen varoitusvalaisin ja enintään yksi eteenpäin suunnattu punainen vilkkuva pysäytysvalaisin sekä korin tai ohjaamon katolla merkinnällä "POLIISI"" tai "POLIS" varustettu sininen valaistu kilpi;

l) hälytysajoneuvona käytettävässä autossa, tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävässä autossa, 90 §:ssä tarkoitetussa tiepalveluautossa ja, milloin muuta erityistä syytä on, ajoneuvohallintokeskuksen luvalla muussakin autossa ruskeankeltainen vilkkuva varoitusvalaisin;

m) tiepalveluautossa sen laatua osoittava tunnusvalaisin;

n) M-luokan pelastus-, sairas- ja huoltoautossa sekä poliisin virkatehtävässä olevassa autossa ja N-luokan ajoneuvossa kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet;

o) N2- ja N3-luokan ajoneuvossa kuljetusyrityksen, kuljetuksen ostajan tai auton omistajan nimen taikka linjan päätepaikkakuntien nimet osoittavan kilven sekä luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M2- ja M3-luokan ajoneuvossa sivulla linjanumeron ja edessä auton täynnä olemista osoittavan kilven valaisimet;

p) M2-, M3-, N2- ja N3-luokan ajoneuvossa sivuille ja taakse näkyvät heijastavat nauhamaiset tai ääriviivamerkinnät ja mainokset; ja

q) erikoiskuljetukseen käytettävässä autossa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

3. Edellä 1 momentin a–k kohdassa ja 2 momentin a–j kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee vastata 4 momentissa säädetyin poikkeuksin moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/756/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina neuvoston direktiivillä 83/276/ETY ja komission direktiiveillä 80/233/ETY, 82/244/ETY, 84/8/ETY, 89/278/ETY, 91/663/ETY ja 97/28/EY, tai E-säännön n:o 48 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotussa direktiivissä tai E-säännössä säädetään.

4. Lumen aurausta suorittavan auton lisälähi-, lisäkauko-, lisäsuunta- ja lisäetuvalaisimet saa asentaa sellaiselle korkeudelle kuin olosuhteet vaativat, lähivalaisimet kuitenkin niin suunnattuina, etteivät ne tarpeettomasti häiritse vastaantulijoita. Lisälähivalaisimien virtapiiri on varustettava sellaiseen paikkaan sijoitetulla kytkimellä, ettei varsinaisia lähivaloja voida ajon aikana vaihtaa lisälähivaloiksi tai päinvastoin.

72 § (23.12.1999/1243)
Lähi- ja kaukovalaisimet

Lähivalaisimien tulee olla oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitetut. Lähi- ja kaukovalaisimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen kauko- tai lähivalaisimina toimivia ajovalaisimia sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettäviä valonlähteitä (hehkulamput ja muut)koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/761/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/517/ETY ja 1999/17/EY, tai hyväksytyt vaihtoehtoisesti E-säännön n:o 1, 5, 8, 20, 31 tai 98 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu ja e-hyväksytty sanotun direktiivin mukaisesti tai hyväksytty vaihtoehtoisesti E-säännön n:o 2, 8, 20, 37 tai 99 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä. Yhtäaikaisesti kytkettävissä olevien kaukovalaisimien yhteinen valoteho ei saa ylittää 225 000 kandelaa, jolloin yhtäaikaisesti kytkettäviin kaukovalaisimiin merkittyjen vertailulukujen summa ei ylitä arvoa 75.

73 § (23.12.1999/1243)
Suuntavalaisimet

Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/277/ETY ja 1999/15/EY, tai hyväksytyt E-säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

74 § (22.3.2001/280)
Jarruvalaisimet

Jarruvalaisimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen äärivalaisimia, etuvalaisimia, takavalaisimia, jarruvalaisimia, huomiovalaisimia ja sivuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/758/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/516/ETY ja 97/30/EY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 7 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

75 § (30.9.1997/902)
Takarekisterikilven valaisin

Takarekisterikilven valaisimen tulee valaista takarekisterikilpeä ja olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilven valaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/760/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/31/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 4 mukaisesti.

76 §
Etu- ja takavalaisin

Etu- ja takavalaisimiin sovelletaan mitä 74 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimesta.

77 § (22.3.2001/280)
Heijastimet

1. Heijastimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/757/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/29/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 3 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

78 § (23.12.1999/1243)
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/518/ETY ja 1999/14/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 38 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

79 § (30.9.1997/902)
Peruutusvalaisin

Peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/539/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/32/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

80 §
Äärivalaisimet

Äärivalaisimiin sovelletaan mitä 74 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimesta.

81 §
Taksivalo

Henkilöautossa, jota saa käyttää luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen ilman erityisiä, kuljetuksen laatuun kohdistuvia rajoituksia, tulee olla katolle asennettu noin 300 mm levyinen ja 115 mm korkuinen kaikkiin suuntiin keltaista valoa näyttävä valaisin, johon on eteen tai eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana "TAKSI" tai "TAXI". Valaisimen saa asentaa auton keskelle tai vasemmalle puolelle vähintään 0,15 metrin etäisyydelle auton sivusta. Valaisimeen saa merkitä mustin merkein auton järjestysnumeron, ryhmänumeroa osoittavan tunnuksen ja asemapaikan. Valaisimeen saa liittää laitteen, jolla valaisimen saa vilkkumaan hätätilanteessa.

82 §
Kilpien valaisimet

1. Kilven valaisimien valaiseva pinta ei saa näkyä suoraan eteen- eikä taaksepäin eikä myöskään sivulle päin. Kilpi saa kuitenkin olla sisältä valaistu. Kilven valaisimien, tai jos kilpi on sisältä valaistu, itse kilven tulee antaa valkoista tai vaaleankeltaista valoa, joka ei saa vilkkua. Käytettävien lamppujen teho saa olla enintään 18 W.

2. M2-luokan auton nimi- ja numerokilvessä tulee tekstin korkeuden olla vähintään 100 mm, jos teksti on yhdessä rivissä, ja vähintään 50 mm, jos teksti on kahdessa rivissä. Pelkän linjanumeron käsittävässä kilvessä tulee numeroiden korkeuden olla vähintään 150 mm. M3-luokan autossa vastaavat vähimmäiskorkeudet ovat 150 mm, 70 mm ja 200 mm.

83 §
Vilkkuva varoitusvalaisin

1. Vilkkuvan varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen sitä edellyttää, saa näitä valaisimia olla useita. Kuljettajaa varten tulee olla varoitusvalaisimen toimintaa osoittava merkkivalaisin.

84 § (23.12.1999/1243)
Etusumuvalaisimet

Etusumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 76/762/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/18/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 19 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

85 § (23.12.1999/1243)
Pysäköintivalaisimet

Pysäköintivalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 77/540/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/16/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 77 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

86 § (30.9.1997/902)
Huomiovalaisimet

Huomiovalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 87 mukaisesti.

87 § (30.9.1997/902)
Sivuvalaisimet

Sivuvalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 91 mukaisesti.

88 §
Poliisin pysäytysvalaisin

Poliisin pysäytysvalaisimen tulee olla sijoitettu auton pituussuuntaiselle keskiviivalle tai vasemmalle puolelle katolle, tuulilasin taakse tai puskurin yläpuolelle. Valaisimen tulee syttyä ja sammua 1–2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

89 §
Vetoauton tunnusvalaisimet

Vetoauton tunnusvalaisimet on sijoitettava symmetrisesti ja ne saavat olla enintään 100 mm etäisyydellä toisistaan. Tunnusvalaisimissa käytettävien lamppujen teho saa olla enintään 20 W.

90 §
Tiepalveluauton tunnusvalaisin

1. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistoimintaan osallistuvan tiepalvelua harjoittavan rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään 15 tiepalvelua harjoittavaa jäsentä, järjestämässä tiepalvelutoiminnassa käytettävään, riittävällä ensiapu- ja korjausvälineistöllä sekä varaosilla samoin kuin viestintävälineistöllä varustettuun yksityiskäyttöön rekisteröityyn autoon saa asentaa katon etuosaan enintään 10 W lampuilla valaistun ja enintään 650 mm levyisen ja 120 mm korkuisen, kaikkiin suuntiin keltaista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana ""TIEPALVELU"", ""VÄGSERVICE"" tai ""ROAD SERVICE"" taikka näiden yhdistelmä ja tarvittaessa tiepalvelujärjestön nimi ja tunnus.

2. Erityisesti ensiaputoimintaan käytettävään autoon saa 1 momentissa mainituin perustein, kuitenkin korjausvälineitä ja varaosia vaatimatta, asentaa valkoista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana ""ENSIAPU"", ""FÖRSTA HJÄLP"" tai ""FIRST AID"" taikka näiden yhdistelmä ja ensiapujärjestön tunnus.

3. Tiepalvelua tai ensiaputoimintaa harjoittavan järjestön enintään vuotta aikaisemmin antama todistus kyseisen auton kuljettajan riittävästä ensiaputaidosta ja, jos on kysymys tiepalvelusta, korjaustaidosta sekä auton käyttämisestä tähän toimintaan on pidettävä autoa ajettaessa mukana ja vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle. Tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun autoa kuljetetaan tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan.

91 §
Hinausauton valolaite

Hinausautossa tulee olla irrallinen taka-, jarru- ja suuntavalaisimet käsittävä laite asetettavaksi hinattavan ajoneuvon taakse suoritettaessa hinausta oloissa, joissa valoja on käytettävä eivätkä ajoneuvon valaisimet ole määräysten mukaisesti käytettävissä. Vaihtoehtoisesti hinausautossa saa olla kahdennetut taka-, jarru- ja suuntavalaisimet ohjaamon takana ylhäällä. Niitä saa käyttää vain hinauksen aikana.

92 § (22.3.2001/280)
Kuorma-auton tunnuskilpi

N2- ja N3-luokan ajoneuvossa saa olla E-säännön n:o 70/01 vaatimuksia vastaavat, vuorottaisin vinottaisin punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin ja keltaisin heijastavin poikkiraidoin varustetut raskaan ajoneuvon tunnuskilvet.

92 a § (3.4.1998/258)
Heijastavat ääriviivamerkinnät ja mainokset M2-, M3-, N2- ja N3-luokan ajoneuvossa

1. Jos autossa on sivuille tai taakse näkyviä heijastavia nauhamaisia tai ääriviivamerkintöjä ja niiden sisään sijoitettuja heijastavia mainoksia, niiden tulee olla toteutetut säännön n:o 104 mukaisesti E-hyväksytyllä heijastavalla materiaalilla.

2. Heijastavissa merkinnöissä ei saa käyttää taaksepäin valkoista valoa heijastavaa materiaalia. Heijastavia merkintöjä tai mainoksia ei saa olla vetoautossa, ellei perävaunussa ole niitä.

3. Heijastavan nauhamaisen tai ääriviivamerkinnän tulee olla 50–60 mm leveä ja sen tulee osoittaa vähintään 80 prosenttia ajoneuvon pituudesta ja leveydestä. Jos merkintä ei ole jatkuva, heijastinnauhojen välit saavat olla enintään puolet lyhimmän nauhaosuuden pituudesta. Nauhamaisten merkintöjen tai ääriviivamerkinnän alareunan tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,50 metrin tai, jos tämä ei ajoneuvon rakenteesta johtuen ole mahdollista, enintään 2,10 metrin korkeudella.

4. Heijastava mainos tulee sijoittaa ajoneuvon sivuille ääriviivamerkinnän sisään eikä mainos saa heikentää ääriviivamerkinnän eikä valaisinten tai heijastimien toimintaa. Mainoksessa saa olla enintään 15 kirjainta tai numeroa. Kirjainten ja numeroiden korkeuden tulee olla vähintään 0,30 metriä ja enintään 1,00 metriä. Edellä 1 momentissa mainitussa E-säännössä tarkoitetulla D-luokan heijastusmateriaalilla toteutetun mainoksen pinta-ala saa olla enintään 2,00 m2.

93 § (30.9.1997/902)
Nopeusmittari

1. Autossa, jota ei ole varustettu ajopiirturilla, tulee olla nopeusmittari asennettuna ohjaamoon siten, että kuljettaja voi vaikeudetta lukea sen näyttämän.

2. Nopeusmittarin tulee vastata moottoriajoneuvojen nopeudenmittaus- ja peruutuslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 75/443/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/39/EY, tai E-säännön n:o 39 vaatimuksia.

94 § (22.12.1993/1569)
Ajopiirturi

1. N2-, N3-, M2- ja M3-luokan autossa on oltava ajopiirturi. Ajopiirturia ei kuitenkaan vaadita autossa, johon ei tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 4 artiklan nojalla sovelleta ajo- ja lepoaikasäännöksiä tai jossa asetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan vuorolistajärjestelmää. Ajopiirturia ei myöskään vaadita autossa, johon ei ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 7 §:n mukaan sovelleta sanottua EY:n asetusta. Ajo-opetukseen käytettävässä N2-, N3, M2- ja M3-luokan autossa tulee kuitenkin olla ajopiirturi.

2. Ajopiirturin tulee olla e-hyväksytty tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksilla (ETY) N:o 3314/90 ja N:o 3688/92 sekä asetuksella (EY) N:o 2479/95. (5.1.1996/3)

95 §
Taksamittari

1. Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävässä M1-luokan autossa tulee olla taksamittari, jollei lupaviranomainen ole myöntänyt tästä vapautusta.

2. Taksamittarin tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston taksimittareita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/95/ETY) mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymää mallia. Taksamittarin tulee olla ajoneuvohallinnon yksikön valtuuttaman asennus- ja korjausliikkeen taikka katsastustoimipaikan sinetöimä. Sinetöinnin on oltava sellainen, ettei mittarin osoitusta voida muuttaa sinetöintiä murtamatta.

3. Taksamittari ei saa olla asetettu voimassa olevaa taksaa korkeammalle taksalle. Sinetissä tai erillisessä levykkeessä on oltava asianomaisen taksapäätöksen ajankohtaa osoittava merkintä.

95 a § (5.12.1996/965)
Hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien kuvatunnukset

Auton hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien kuvatunnusten tulee vastata moottoriajoneuvojen sisällä käytettäviä varusteita (hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien kuvatunnuksia) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (78/316/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 93/91/ETY ja 94/53/EY.

96 § (30.9.1997/902)
Äänimerkinantolaite

1. Autossa tulee olla äänimerkinantolaite. Auton tai siihen asennetun äänimerkinantolaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/388/ETY tai E-säännön n:o 28 vaatimuksia.

2. Hälytysajoneuvona käytettävässä autossa tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava äänimerkinantolaite, jonka äänen voimakkuus on seitsemän metrin etäisyydeltä auton edestä mitattuna suurempi kuin 104 dBA. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun autoon.

3. Autossa, M1-luokan autoa lukuun ottamatta, saa olla jaksottaista ääntä antava, auton peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin. Peruutushälyttimen äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä auton takaa mitattuna ei saa olla suurempi kuin 75 dBA.

97 § (22.3.2001/280)
Taustapeilit

1. Muussa kuin M1- ja N1-luokan ajoneuvossa tulee olla korin kummallakin puolella ulkopuolinen taustapeili. M1- ja N1-luokan ajoneuvossa tulee olla taustapeili korin vasemmalla puolella ja, jos ajoneuvon takaikkunasta ei ole näkyvyyttä, korin kummallakin puolella. M1- ja N1-luokan ajoneuvossa tulee lisäksi ohjaamon sisällä olla taustapeili, ei kuitenkaan ajoneuvossa, jossa ei ole näkyvyyttä takaikkunasta. Taustapeilien määrän, sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata moottoriajoneuvojen taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 79/795/ETY, 85/205/ETY, 86/562/ETY ja 88/321/ETY, tai E-säännön n:o 46 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. Matkailu-, sairas- ja ruumisauton, jonka kokonaismassa on yli 2500 kg, taustapeilit saadaan hyväksyä, jos ne täyttävät sitä ajoneuvoluokkaa koskevat vaatimukset, josta erityiskäyttöön tarkoitettu auto on varustettu, tai erityiskäyttöön tarkoitetun ajoneuvon kokonaismassaa vastaavan N-luokan ajoneuvon vaatimukset.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun direktiivin ja E-säännön mukaiset näkyvyysvaatimukset eivät koske perävaunun vetoon tarkoitetun M1- ja N1-luokan ajoneuvon lisätaustapeilejä eivätkä kouluautossa opettajalle vaadittavaa peiliä.

3. Milloin ajoneuvon rakenteesta tai siihen liittyvästä laitteesta tai varusteesta johtuen näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, on ajoneuvoon asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden kautta kuljettaja pystyy näkemään ajoneuvon sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.

98 §
Nopeuskilpi

1. N1-luokan autossa, jonka suurin sallittu nopeus on 80 km/h, on oltava taakse näkyvä, mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 80. M2- ja M3-luokan autossa, jonka suurin sallittu nopeus on 100 km/h, on oltava vastaava kilpi, johon on merkitty luku 100.

2. Suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava, muutoin 1 momentin säännöksen mukainen kilpi on kiinnitettävä sellaiseen muuhun autoon, jonka nopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h.

99 §
Näköesteet

1. Auton tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten tulee olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Auton sisä- tai ulkopuolelle ei saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä. Ministeriön määräysten mukaisen pysäköintikiekon saa kuitenkin kiinnittää tuulilasin oikealle puolelle. Samoin saa lapsen turvaistuimen kiinnittää kuljettajan vieressä olevalle istuimelle ehdolla, ettei se kohtuuttomasti rajoita näkyvyyttä.

1 a. M1-luokan ajoneuvossa tulee kuljettajan näkökentän vastata moottoriajoneuvojen kuljettajien näkökenttää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (77/649/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 81/643/ETY, 88/366/ETY ja 90/630/ETY. (5.12.1996/965)

2. M1-luokan auton takaikkunaan ei saa ripustaa tai kiinnittää merkkejä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä sisäpuolisen taustapeilin kautta taaksepäin enemmän kuin 97 §:ssä tarkoitetuissa EY-direktiivissä ja E-säännössä sallitaan.

100 §
Luvanvaraisessa liikenteessä käytettävän auton merkinnät

Luvanvaraiseen liikenteeseen käytettävässä N-luokan autossa tulee olla kummallakin sivulla selvästi ja pysyvästi merkittynä liikenneluvan haltijan nimi. Merkinnässä kirjaimien tulee olla korkeudeltaan vähintään 60 mm.

101 § (22.3.2001/280)
Ulokkeet

1. M- ja N-luokan ajoneuvon koriin tai lavaan ei saa asentaa tai kiinnittää sellaisia osia tai varusteita, joissa on suoraan eteenpäin, sivulle tai taaksepäin suunnattuja piikkimäisiä tai muunlaista vaaraa aiheuttavia ulokkeita.

2. M1-luokan ajoneuvon tulee vastata moottoriajoneuvojen ulkonevia osia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/483/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 79/488/ETY, tai E-säännön n:o 26 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. N-luokan ajoneuvon tulee vastata N-luokan moottoriajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevista ulkonevista osista annetun neuvoston direktiivin 92/114/ETY tai E-säännön n:o 61 vaatimuksia.

3. Ajoneuvoon asennettavaa antennia ei saa suunnata siten, että se ulottuu pituus- tai leveyssuunnassa yli auton ääriviivojen.

102 § (4.9.1998/665)
Linja-autoa koskevat erityissäännökset

1. M2- ja M3-luokan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,55 metriä ja pituus enintään 12,00 metriä tai nivelrakenteisena enintään 18,00 metriä, tulee sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, vastata E-säännön n:o 36/01 tai 52/01 taikka linja-autojen rakenteesta ja varusteista annetun liikenneministeriön päätöksen (637/1990) vaatimuksia. Linja-auton korirakenteen lujuuden katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia, jos korirakenne on E-hyväksytty säännön n:o 66 mukaisesti. Kaksikerroksisen linja-auton katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia, jos linja-auto on E-säännön n:o 107 mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä.

2. M3-luokan auton, jonka leveys on suurempi kuin 2,55 metriä tai pituus muunlaisena kuin nivelrakenteisena suurempi kuin 12,00 metriä, tulee vastata 1 momentissa mainitun liikenneministeriön päätöksen vaatimuksia.

3. Yli 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetun M3-luokan ajoneuvon sisustusmateriaalien paloturvallisuuden tulee vastata tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisäpuolisten rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/28/EY vaatimuksia.

103 § (25.9.1998/703)
Invataksia, pelastusautoa, sairasautoa, matkailuautoa, ruumisautoa ja huoltoautoa koskevat poikkeukset

1. Invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon ja huoltoautoon ei sovelleta:

a) 43 §:n säännöstä vetolaitteesta takana;

b) 53 a §:n säännöstä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisesta;

c) 59 §:n sivuovien saranoita ja lukkoja koskevia vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat muille kuin ajon aikana käytettäville istuimille johtavia ovia;

d) 60 §:n istuinten kiinnitystä, 64 turvavöitä, 64 a §:n turvavöiden kiinnityspisteitä ja 66 §:n pääntukia koskevia vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat muita kuin ajon aikana käytettäviä istuimia;

e) 67 §:n sisustuksen turvallisuutta koskevia vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat ajon aikana käytettävän takimmaisen istuimen selkänojan takana olevaa aluetta; eikä

f) 71 §:n vaatimusta siitä, että eräiden valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta.

2. Jos 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on muutettu N2-, N3-, M2- tai M3-luokan ajoneuvosta, siihen ei sovelleta mainitussa momentissa tarkoitettuja vaatimuksia eikä:

a) 41 §:n jarruille asetettuja vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat M1-luokan ajoneuvoa;

b) 46 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia; eikä

c) 70 §:n tuulilasin pyyhintä ja pesintä koskevaa vaatimusta.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon sovelletaan vastaavan kokonaismassaista N-luokkaa tai sitä ajoneuvoluokkaa, josta tässä pykälässä tarkoitettu ajoneuvo on muutettu, koskevia 41 §:ssä tarkoitettuja jarruvaatimuksia sekä 46–48 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia. Tässä tarkoitettu kokonaismassaltaan yli 2500 kg:n auto saadaan hyväksyä melupäästöominaisuuksiltaan, jos auto täyttää ne vaatimukset, jotka koskevat sitä valmista tai keskeneräistä autoa, josta erityiskäyttöön varustettu auto on muutettu, tai ne vaatimukset, jotka koskevat kokonaismassaltaan erityiskäyttöön valmistettua autoa vastaavaa N-luokan ajoneuvoa. Edustavimmalle perusajoneuvolle myönnetty hyväksyntä pysyy voimassa, vaikka viitemassa muuttuisi. Lisäksi pakoputken pituuden muuttaminen viimeisimmän äänenvaimentimen ja katalysaattorin jälkeen on sallittu enintään kahden metrin pituiselta matkalta ilman lisätestejä.

4. Matkailu-, sairas- ja ruumisautoon ei sovelleta:

a) 39 §:n vaatimusta siitä, että ohjauslaitteen tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos ajoneuvo muutettu N-luokan ajoneuvosta tai sen kokonaismassa on suurempi kuin 2500 kg;

b) 58 a §:n vaatimusta kuljettajan ja matkustajan suojaamisesta etutörmäyksessä;

c) 58 b §:n vaatimusta matkustajien suojaamisesta sivutörmäyksessä;

d) 68 §:n varmuuslasivaatimusta siltä osin kuin se koskee muita laseja kuin tuulilasia ja etusivulaseja; muut ikkunat kuin tuulilasi ja etusivuikkunat saavat olla jäykkää muovimateriaalia;

e) 69 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla hyväksytty ja testattu EY-direktiivin mukaisesti, jos auton kokonaismassa ylittää 2500 kg;

f) 70 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin pyyhkimen ja pesimen tulee olla hyväksytty EY-direktiivin mukaisesti, jos auton kokonaismassa ylittää 2500 kg;

g) 99 §:n vaatimusta siitä, että näkökenttä vastaa EY-direktiivin vaatimusta, jos auton kokonaismassa ylittää 2500 kg; tuulilasin ja etusivuikkunoiden valonläpäisyn tulee kuitenkin vastata tuulilasia ja etusivuikkunoita koskevia vaatimuksia; eikä

h) 101 §:n vaatimusta siitä, että ajoneuvon tulee ulkonevien osiensa osalta vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta.

103 a § (25.9.1998/703)
Panssaroitua ajoneuvoa koskevat poikkeukset

1. Panssaroituun M1-luokan ajoneuvoon ei sovelleta:

a) 36 §:n vaatimusta siitä, että renkaiden tulee olla e- tai E-hyväksytyt;

b) 39 §:n vaatimusta siitä, että ohjauslaitteen tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia;

c) 43 §:n vaatimusta siitä, että hinauslaite on EY-direktiivin mukainen, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksista;

d) 46 §:n pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksista;

e) 53 a §:n säännöstä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisesta;

f) 58 a §:n vaatimusta kuljettajan ja matkustajan suojaamisesta etutörmäyksessä;

g) 58 b §:n vaatimusta matkustajien suojaamisesta sivutörmäyksessä;

h) 64 ja 64 a §:n vaatimuksia siitä, että turvavöiden ja niiden kiinnityspisteiden tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksista;

i) 67 §:n sisustuksen turvallisuutta koskevaa vaatimusta, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;

j) 68 §:n vaatimusta siitä, että ajoneuvon ikkunoissa käytettävän varmuuslasin tulee vastata EY-direktiivin, E-säännön taikka suomalaisen tai yhdysvaltalaisen standardin vaatimuksia;

k) 69 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla hyväksytty ja testattu EY-direktiivin mukaisesti, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;

l) 70 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin pyyhkimen ja pesimen tulee olla hyväksytty EY-direktiivin mukaisesti, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;

m) 71 §:n vaatimusta siitä, että eräiden valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;

n) 96 §:n vaatimusta siitä, että äänimerkinantolaitteen tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;

o) 97 §:n taustapeilejä koskevan vaatimuksen viittausta sivu- ja takalasien valonläpäisevyyskertoimeen; valonläpäisevyyskertoimen tulee kuitenkin olla vähintään 60 prosenttia;

p) 99 §:n vaatimusta siitä, että näkökentän tulee vastata EY-direktiivin vaatimuksia; tuulilasin ja etusivuikkunoiden valonläpäisevyyskertoimen tulee kuitenkin olla vähintään 60 prosenttia eikä näkökenttä etuviistoon saa olla liian rajoittunut; eikä

q) 101 §:n vaatimusta siitä, että ajoneuvon tulee ulkonevien osiensa osalta vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta.

103 b § (25.9.1998/703)
Erityiskäyttöisten ajoneuvojen vaatimukset

Seuraavien ajoneuvojen ja niiden osien tulee vastata ajoneuvon käyttöönottoajankohtana Suomessa voimassa olleita vaatimuksia:

a) invataksi, pelastusauto, sairasauto, matkailuauto, ruumisauto, huoltoauto ja panssaroitu M1-luokan ajoneuvo;

b) vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (167/1997) tarkoitettu rakennettu ajoneuvo;

c) käytetystä ajoneuvosta M1-luokkaan muutoskatsastettava ajoneuvo;

d) vammaisen kuljettajan käyttöön tarkoitettu ajoneuvo vammaisen kuljettajan erityistarpeisiin varustettuja osia lukuun ottamatta;

e) pelastustoimen tai poliisin virkatehtävään käytettävä ajoneuvo pelastustoimen tai poliisin erityistarpeisiin varustettuja osia lukuun ottamatta;

f) nopeuskilpailussa käytettävä M1- luokan ajoneuvo, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, ajoneuvoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun tai katsastukseen mentäessä tai sieltä palattaessa;

g) piensarjatyyppikatsastettua mallia oleva M1-luokan ajoneuvo;

h) M1-luokan ajoneuvo, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu EY-tyyppihyväksytystä M1-luokan ajoneuvosta vähintään kuljettajan istuinrivin takana olevia istuimia, niiden kiinnitystä ja turvavöiden sijoitusta muuttamalla alkuperäisistä EY- tai E-hyväksytyistä ratkaisuista poikkeavaksi;

i) M1-luokan ajoneuvo, joka on Suomessa sisätilaratkaisultaan yksilöllisesti varustettu M1-luokan ajoneuvoksi tarkoitetusta keskeneräisestä ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen; ja

j) M1-luokan ajoneuvo, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu N-luokan ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen.

104 § (22.3.2001/280)
Auton vaatimustenmukaisuus

M1-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on direktiivin 70/156/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 78/315/ETY, 78/547/ETY, 80/1267/ETY, 87/358/ETY, 87/403/ETY ja 92/53/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/27/EY, 96/79/EY, 97/27/EY, 98/91/EY ja 2000/40/EY sekä komission direktiiveillä 93/81/ETY, 95/54/EY ja 98/14/EY tyyppihyväksyttyä tyyppiä.

104 a § (14.12.2000/1063)
Yhdysvaltalaisten, kanadalaisten ja japanilaisten standardien mukaisen auton vaatimustenmukaisuus

1. Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun M1-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 6 luvussa säädetyt EY- tai E-hyväksyntää koskevat vaatimukset, mukaan lukien lähivalaisimien korkeudensäätölaitetta koskeva vaatimus, jos ajoneuvo täyttää kaikkien auton mallivuotta koskevien FMVSS- tai CMVSS- standardien taikka japanilaisten ajoneuvoja koskevien turvallisuussääntöjen tai yhdysvaltalaisten, kanadalaisten tai japanilaisten pakokaasupäästöjä koskevien sääntöjen mukaiset vaatimukset.

2. Tässä pykälässä tarkoitetun auton valaisimien lukumäärän tulee täyttää 71 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaiset vaatimukset. Lähi- ja kaukovalaisinten on vastattava 72 §:ssä säädettyjä vaatimuksia tai oltava merkinnällä DOT sekä tyyppiä HB1–HB5, HB7, D2S tai D2R olevilla lampuilla varustetut. Auton etuvalaisimien tulee vastata väriltään sekä etusuuntavalaisimien väriltä ja näkyvyydeltä 73 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

104 b § (25.9.1998/703)
Erityistarkoitusauton vaatimuksenmukaisuus

Matkailu-, sairas- ja ruumisauton sekä panssaroidun M1-luokan ajoneuvon rakenteen, osan tai ominaisuuden katsotaan ilman eri tarkastusta täyttävän 103–103 b §:ssä säädetyt vaatimukset, jos rakenne, osa tai ominaisuus vastaa direktiivin 70/156/ETY liitteen XI vaatimuksia.

7 luku (24.4.1998/290)

Moottoripyörä ja L5-luokan ajoneuvo

105 § (24.4.1998/290)
Renkaat

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon renkaiden tulee olla e-hyväksytyt kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen renkaita ja niiden asennusta koskevan 1 luvun mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 75 mukaisesti.

2. L4- ja L5-luokan ajoneuvossa saa käyttää myös autolle 36 § 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti hyväksyttyjä renkaita.

3. Moottoripyörän renkaan kulutuspinnan uria ei saa syventää.

105 a § (24.4.1998/290)
Nastat

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon nastarenkaiden nastojen ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöautonrenkaan nastoista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Moottoripyörän renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

106 § (23.12.1999/1243)
Matkustajan kädensijat

Kaksipyöräisen moottoripyörän (L3-luokka) matkustajan kädensijojen tulee olla EYhyväksytyt kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen matkustajan kädensijoista annetun neuvoston direktiivin 93/32/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/24/EY. Kädensijoja ei kuitenkaan edellytetä ajoneuvossa, jota ei ole tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen.

107 § (6.9.2001/781)
Laite luvattoman käytön estämiseksi

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla kiinteästi asennettu ohjauslukko tai muu laite ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi. Lukkolaitteen tulee olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävästä suojalaitteesta annetun neuvoston direktiivin 93/33/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/23/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 62 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

2. L3- – L5-luokan ajoneuvossa saa käyttää myös autolle 40 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti hyväksyttyä laitetta ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi.

108 § (6.9.2001/781)
Seisontatuki

Kaksipyöräisessä moottoripyörässä (L3-luokka) tulee olla seisontatuki. Seisontatuen tulee olla EY-hyväksytty kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen seisontatuesta annetun neuvoston direktiivin 93/31/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2000/72/EY.

109 § (22.3.2001/280)
Jarrut

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon jarrujen tulee olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista annetun neuvoston direktiivin 93/14/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 78 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

2. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

109 a § (21.12.2000/1188)
Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon massat ja mitat

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista annetun neuvoston direktiivin 93/93/ETY mukaisesti.

110 § (24.4.1998/290)
Vetolaitteet

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon perävaunun vetolaitteen tulee olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin perävaunun kytkentälaitteita kaksi- ja kolmipyöräisille moottoriajoneuvoille koskevan 10 luvun mukaisesti.

111 § (24.4.1998/290)
Polttoainejärjestelmä

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon polttoainesäiliön tulee olla EY-hyväksytty ja asennettu 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöitä koskevan 6 luvun mukaisesti.

111 a § (24.4.1998/290)
Pakokaasupäästöt

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tulee pakokaasupäästöjen osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- tai kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen aiheuttamien ilmansaasteiden vastaisia toimenpiteitä koskevan 5 luvun mukaisesti.

112 § (24.4.1998/290)
Teho, vääntömomentti ja huippunopeus

1. Jos kuluttajille tarkoitetussa polttomoottorilla varustetun moottoripyörän tai L5-luokan ajoneuvon mainoksessa tai vastaavassa taikka moottoripyörän teknisissä tiedoissa ilmoitetaan moottorin teho, vääntömomentti tai huippunopeus, on ne ilmoitettava mitattuina kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/1/EY mukaisesti.

2. Moottoripyörän, jonka sylinteritilavuus on enintään 125 cm3 ja teho enintään 11 kW, tulee olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksipyöräisten mopojen ja moottoripyörien virityksen estäviä toimenpiteitä koskevan 7 luvun mukaisesti.

3. Edellä 2 momentissa tarkoitetun ajoneuvon seuraavien osien tai niistä muodostuvan alkuperäisestä poikkeavan kokonaisuuden vaihtaminen ajoneuvon ja minkä tahansa saman valmistajan toisen ajoneuvon välillä ei ole sallittua, jos ajoneuvon teho kasvaa yli 10 prosenttia tai nousee suuremmaksi kuin 11 kW:

a) kaksitahtimoottoreissa: sylinteri/mäntä-kokonaisuus, kaasutin, imusarja ja pakojärjestelmä; sekä

b) nelitahtimoottoreissa a kohdan lisäksi: sylinterikansi ja nokka-akseli. Ajoneuvon suurinta nettotehoa ei kuitenkaan saa ajoneuvon rakennetta muuttamalla ylittää.

113 § (22.3.2001/280)
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa moottoripyörässä on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta moottoripyörän tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä.

2. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tulee melun osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- tai kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan 9 luvun mukaisesti.

3. L3-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty säännön n:o 41 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

4. L5-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty säännön n:o 9 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

114 § (24.4.1998/290)
Sähköisten tai elektronisten laitteiden sähkömagneettinen yhteensopivuus

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tulee olla sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen ja itsenäisten teknisten sähköisten tai elektronisten laitteiden sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan 8 luvun mukaisesti. Sama koskee sellaista erikseen asennettavaa itsenäistä sähköistä tai elektronista laitetta, joka on suunniteltu yksinomaan kaksi- ja kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin.

115 § (24.4.1998/290)
Turvavyöt ja niiden kiinnitykset

1. Korilla varustetussa omalta massaltaan yli 250 kg olevassa L5-luokan ajoneuvossa tulee olla turvavyöt.

2. Korilla varustetun L5-luokan ajoneuvon tulee turvavöiden ja niiden kiinnityksen osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin korilla varustettujen kolmipyöräisten mopojen, kolmipyörien ja nelipyörien turvavyökiinnityksiä ja turvavöitä koskevan 11 luvun mukaisesti. Sama koskee myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun L5-luokan ajoneuvoon asennettavia turvavöitä ja niiden kiinnitystä.

3. Korilla varustetussa L5-luokan ajoneuvossa käytettävän turvavyötyypin tulee olla e- tai E-hyväksytty M1-luokan ajoneuvon turvavöitä koskevan, 64 § 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

116 § (24.4.1998/290)
Tuulilasi

1. Umpinaisella korilla varustetussa L5-luokan ajoneuvossa tulee olla tuulilasi.

2. Umpinaisella korilla varustetun L5-luokan ajoneuvon tulee lasien ja näkyvyyden osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin korilla varustettujen kolmipyörämopojen sekä kolmi- ja nelipyöräisten moottoriajoneuvojen laseja, tuulilasinpyyhkimiä, pesulaitteita sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteistoa koskevan 12 luvun mukaisesti.

116 a § (24.4.1998/290)
Tuulilasin laitteet

1. Umpinaisella korilla varustetussa L5-luokan ajoneuvossa tulee olla tuulilasin pyyhin ja pesulaite sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteisto.

2. Umpinaisella korilla varustetun L5-luokan ajoneuvon tuulilasin pyyhkimien, pesulaitteen sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla EY-hyväksytty 116 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. Pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

117 § (6.9.2001/781)
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kauko- ja lähivalaisin tai -valaisimet;

b) suuntavalaisimet;

c) jarruvalaisin tai -valaisimet;

d) takarekisterikilven valaisin;

e) etu- ja takavalaisin tai -valaisimet;

f) takana punainen heijastin tai punaiset heijastimet;

g) suuntavalaisimien hätävilkkukytkentä L5-luokan ajoneuvossa; ja

h) poliisimoottoripyörässä vilkkuva sininen varoitusvalaisin.

2. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lisäkaukovalaisin tai -valaisimet;

b) etusumuvalaisin tai -valaisimet;

c) takasumuvalaisin tai -valaisimet;

d) suuntavalaisimien hätävilkkukytkentä muussa kuin L5-luokan ajoneuvossa;

e) peruutusvalaisin tai -valaisimet L5-luokan ajoneuvossa;

f) sivuheijastimet; ja

g) poliisimoottoripyörässä enintään yksi eteenpäin suunnattu punainen vilkkuva pysäytysvalaisin.

3. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt jonkin 118–123, 123 a, 124 tai 125 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti tai hyväksytyt nelipyöräiselle M1- tai N1-luokan ajoneuvolle jonkin 72–75, 77–79 tai 84 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

4. Valaisimien ja heijastimien tulee värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisimen osalta vastata kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta annetun neuvoston direktiivin 93/92/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 2000/73/EY, tai E-säännön n:o 53 sellaisen version vaatimuksia, jotka vastaavat mainittujen direktiivien vaatimuksia. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan koske poliisimoottoripyörään asennettavia 1 momentin h kohdassa ja 2 momentin g kohdassa määriteltyjä valaisimia.

5. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon valaisimissa käytettävien lamppujen tulee olla kyseiseen valaisimeen tarkoitetut ja e- tai E-hyväksyttyjä kyseistä valaisinta koskevan direktiivin tai E-säännön n:o 37 mainittua direktiiviä vastaavan version mukaisesti tai 3 momentissa tarkoitettujen M1- ja N1-luokan ajoneuvoille tyyppihyväksyttyjen valaisimien lamppuja koskevien vaatimusten mukaisesti.

118 § (22.3.2001/280)
Lähi- ja kaukovalaisimet

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla EY-hyväksytyt 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimia ja merkkivalolaitteita koskevan 2 luvun mukaisesti taikka E-hyväksytty säännön n:o 57 tai 72 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

119 § (24.4.1998/290)
Suuntavalaisimet

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti taikka E-hyväksytyt säännön n:o 50 mukaisesti.

2. Suuntavalaisimien hätävilkkukytkennän tulee vastata 117 §:n 4 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

120 § (24.4.1998/290)
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon jarru-, etu- ja takavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

121 § (24.4.1998/290)
Takarekisterikilven valaisin

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon takarekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytty 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

122 § (24.4.1998/290)
Heijastimet

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon heijastimien tulee olla EY- tai E-hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnatun heijastimen tulee olla valkoinen, sivuille suunnattujen heijastimien ruskeankeltaiset ja taakse suunnatun heijastimen punainen. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

123 § (24.4.1998/290)
Etusumuvalaisin

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon etusumuvalaisimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt 84 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

123 a § (24.4.1998/290)
Takasumuvalaisin

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon takasumuvalaisimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt 78 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

124 § (24.4.1998/290)
Peruutusvalaisin

L5-luokan ajoneuvon peruutusvalaisimen tulee olla e- tai E-hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

125 § (24.4.1998/290)
Vilkkuva varoitusvalaisin

1. Poliisimoottoripyörän sinisen varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai ajoneuvohallintokeskuksen hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen edellyttää, saa näitä valaisimia olla useita.

125 a § (24.4.1998/290)
Poliisin pysäytysvalaisin

Pysäytysvalaisimen tulee syttyä ja sammua 1–2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

126 § (21.12.2000/1188)
Nopeusmittari

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla nopeusmittari, joka on kuljettajan välittömässä näkökentässä ja joka on selvästi luettavissa sekä päivällä että yöllä.

2. Nopeusmittarin näyttämä ei saa poiketa todellisesta nopeudesta alaspäin. Näyttämä saa olla enintään 10 prosenttia lisättynä 8 km/h todellista nopeutta suurempi.

3. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon nopeusmittarin tulee olla e-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen nopeusmittareista ja kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/7/EY mukaisesti tai E-hyväksytty 93 §:n 2 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

126 a § (6.9.2001/781)
Hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnukset

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tulee hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnusten osalta olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/29/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2000/74/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 60 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

126 b § (24.4.1998/290)
Äänimerkinantolaite

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla äänimerkinantolaite. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tai ajoneuvoon asennetun äänimerkinantolaitteen tulee olla EY- tai E-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen äänimerkinantolaitteesta annetun neuvoston direktiivin 93/30/ETY tai 96 §:ssä mainitun E-säännön mukaisesti.

2. Hälytysajoneuvona käytettävässä poliisimoottoripyörässä tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava, 1 momentissa tarkoitettua voimakkaampi äänimerkinantolaite. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun moottoripyörään.

127 § (24.4.1998/290)
Taustapeilit

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee vasemmalla ja oikealla puolella olla ulkopuolinen taustapeili. Umpinaisella korilla varustetussa L5-luokan ajoneuvossa tulee olla taustapeili ajoneuvon vasemmalla puolella ja sen lisäksi taustapeili ohjaamon sisällä. Sisäpuolista taustapeiliä ei kuitenkaan vaadita ajoneuvossa, jossa ei ole näkyvyyttä taaksepäin, jolloin sisäpuolinen taustapeili tulee korvata ajoneuvon oikean puoleisella taustapeilillä.

2. Taustapeilien tulee olla e- tai E-hyväksytyt sekä asennetut 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin taustapeilejä kaksi- ja kolmipyöräisissä moottoriajoneuvoissa koskevan 4 luvun tai E-säännön n:o 81 mukaisesti.

3. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa voidaan käyttää myös 97 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisia suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3 500 kg:n ajoneuvoille tarkoitettuja e- tai E-hyväksyttyjä taustapeilejä.

127 a § (24.4.1998/290)
Ulkonevat osat

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa ei saa olla sellaisia kärjellisiä, teräviä tai ulospäin osoittavia osia, joiden muoto, mitat, suunta tai kovuus lisäävät ruumiinvamman riskiä tai vakavuutta mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

2. Moottoripyörän ja kolmipyöräisen L5-luokan ajoneuvon tulee ulkonevien osien osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin ulkonevia osia kaksi- ja kolmipyöräisessä ajoneuvossa koskevan 3 luvun mukaisesti.

128 § (24.4.1998/290)
L4-luokan moottoripyörän erityisvaatimukset

1. Sivuvaunun saa kytkeä vain sellaiseen kaksipyöräiseen moottoripyörään, jonka omamassa on vähintään 100 kg. Sivuvaunu on kytkettävä moottoripyörän oikealle puolelle.

2. Jos sivuvaunu on tarkoitettu tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen, sivuvaunu on varustettava jarrulla.

3. Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetussa sivuvaunussa saa olla enintään kaksi istumapaikkaa.

4. Moottoripyörän oikeanpuoleiset suuntavalaisimet on peitettävä tai poistettava käytöstä. Sivuvaunun oikealle puolelle on asennettava peitettyjä tai poistettuja vastaavat suuntavalaisimet.

129 § (24.4.1998/290)
Moottoripyöräilijän suojakypärä

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä moottoripyöräilijän suojakypäriä ovat E-säännön n:o 22/04 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

130 § (22.3.2001/280)
Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon vaatimustenmukaisuus

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/7/EY, tyyppihyväksyttyä tyyppiä.

130 a § (24.4.1998/290)
Yhdysvaltalaisten standardien mukaisen moottoripyörän vaatimustenmukaisuus

1. Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun moottoripyörän katsotaan täyttävän tässä luvussa asetetut EY- tai E-hyväksyntää koskevat vaatimukset, jos se täyttää kaikkien moottoripyörän mallivuotta koskevien FMVSS-standardien ja yhdysvaltalaisten pakokaasupäästöjä koskevien sääntöjen vaatimukset.

2. Tässä pykälässä tarkoitetun moottoripyörän valaisimien lukumäärään ja etuvalaisimen väriin sovelletaan 117 §:n 4 momentissa säädettyjä vaatimuksia.

8 luku (24.4.1998/290)

Mopo ja kevyt nelipyörä

131 § (24.4.1998/290)
Renkaat

1. Mopon ja kevyen nelipyörän renkaiden tulee olla e- tai E-hyväksytyt 105 § 1 momentissa mainitun direktiivin luvun tai E-säännön mukaisesti. L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä saa käyttää myös autolle 36 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti hyväksyttyjä renkaita.

2. Mopon ja kevyen nelipyörän renkaan kulutuspinnan uria ei saa syventää.

131 a § (24.4.1998/290)
Nastat

Mopon ja kevyen nelipyörän nastarenkaiden nastojen ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöauton renkaan nastoista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Mopon renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

132 § (24.4.1998/290)
Matkustajan kädensijat

L1-luokan ajoneuvon matkustajan kädensijojen tulee olla EY-hyväksytyt 106 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti. Kädensijoja ei kuitenkaan edellytetä ajoneuvossa, jota ei ole tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen.

133 § (6.9.2001/781)
Laite luvattoman käytön estämiseksi

1. Jos mopossa tai kevyessä nelipyörässä on kiinteästi asennettu ohjauslukko tai ajoneuvon luvattoman käytön estävä muu laite, tulee sen olla EY- tai E-hyväksytty 107 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä saa käyttää myös autolle 40 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti hyväksyttyä laitetta luvattoman käytön estämiseksi.

134 § (24.4.1998/290)
Seisontatuki

L1-luokan ajoneuvossa tulee olla seisontatuki. Seisontatuen tulee olla EY-hyväksytty 108 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti.

135 § (24.4.1998/290)
Jarrut

1. Mopon ja kevyen nelipyörän jarrujen tulee olla EY- tai E-hyväksytyt 109 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

135 a § (21.12.2000/1188)
Mopon ja kevyen nelipyörän massat ja mitat

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee massojen ja mittojen osalta olla EY-hyväksytty 109 a §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti.

136 § (24.4.1998/290)
Vetolaitteet

Mopon ja kevyen nelipyörän perävaunun vetolaitteen tulee olla EY-hyväksytty 110 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

137 § (24.4.1998/290)
Polttoainejärjestelmä

Polttomoottorilla varustetun mopon ja kevyen nelipyörän tulee polttoainesäiliön osalta olla EY-hyväksytty 111 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

137 a § (24.4.1998/290)
Pakokaasupäästöt

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee pakokaasupäästöjen osalta olla EY-hyväksytty 111 a §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

138 § (24.4.1998/290)
Teho, vääntömomentti ja huippunopeus

1. Jos kuluttajille tarkoitetussa polttomoottorilla varustetun mopon tai kevyen nelipyörän mainoksessa tai vastaavassa taikka mopon tai kevyen nelipyörän teknisissä tiedoissa ilmoitetaan moottorin teho, vääntömomentti tai huippunopeus, on ne ilmoitettava mitattuina 112 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti.

2. Virityksen estämiseksi tulee mopon ja kevyen nelipyörän olla EY-hyväksytty 112 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. Mopon ja kevyen nelipyörän seuraavien osien tai niistä muodostuvan alkuperäisestä poikkeavan kokonaisuuden vaihtaminen ajoneuvon ja minkä tahansa saman valmistajan toisen ajoneuvon välillä ei ole sallittua, jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus kasvaa yli 5 km/h:

a) kaksitahtimoottoreissa: sylinteri/mäntä-kokonaisuus, kaasutin, imusarja ja pakojärjestelmä; sekä

b) nelitahtimoottoreissa a kohdan lisäksi: sylinterikansi ja nokka-akseli. Mopon ja kevyen nelipyörän suurinta rakenteellista nopeutta ei kuitenkaan saa ajoneuvon rakennetta muuttamalla ylittää.

139 § (22.3.2001/280)
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa mopossa ja kevyessä nelipyörässä on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta mopon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä.

2. Mopon ja kevyen nelipyörän tulee melun osalta olla EY-hyväksytty 113 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. L1-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty säännön n:o 63 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

4. L2-luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty 113 §:n 4 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

140 § (24.4.1998/290)
Sähköisten tai elektronisten laitteiden sähkömagneettinen yhteensopivuus

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta olla EY-hyväksytty 114 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti. Sama koskee sellaista erikseen asennettavaa itsenäistä sähköistä tai elektronista laitetta, joka on suunniteltu yksinomaan kaksi- ja kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin.

141 § (14.9.2000/790)
Turvavyöt ja niiden kiinnitykset

1. Korilla varustetussa omalta massaltaan yli 250 kg olevassa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla turvavyöt.

2. Korilla varustetun L2-luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän tulee turvavöiden kiinnityksen osalta olla EY-hyväksytty 115 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti. Sama koskee myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun L2-luokan ajoneuvoon ja kevyeen nelipyörään asennettavia turvavöitä ja niiden kiinnitystä.

3. Korilla varustetussa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä käytettävän turvavyötyypin tulee olla e- tai E-hyväksytty moottoriajoneuvon turvavöitä koskevan, 64 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

142 § (24.4.1998/290)
Tuulilasi

1. Umpinaisella korilla varustetussa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla tuulilasi.

2. Umpinaisella korilla varustetun L2-luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän tulee lasien ja näkyvyyden osalta olla EY-hyväksytty 116 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

142 a § (24.4.1998/290)
Tuulilasin laitteet

1. Umpinaisella korilla varustetussa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla tuulilasinpyyhin ja pesulaite sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteisto.

2. Umpinaisella korilla varustetun L2-luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän tuulilasin pyyhkimien, pesulaitteiston sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla EY-hyväksytyt 116 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. Huurteen- ja sumunpoistolaitteistoa ei kuitenkaan vaadita sellaisessa kolmipyöräisessä L2-luokan ajoneuvossa, jossa moottorin teho on enintään 4 kW.

4. Pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

143 § (22.3.2001/280)
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lähivalaisin tai -valaisimet;

b) takavalaisin tai -valaisimet;

c) etuvalaisin tai -valaisimet L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä;

d) jarruvalaisin tai -valaisimet L1-luokan ajoneuvossa, jonka moottorin teho on suurempi kuin 0,5 kW tai suurin rakenteellinen nopeus suurempi kuin 25 km/h, sekä L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä;

e) suuntavalaisimet umpinaisella korirakenteella varustetussa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä;

f) takaheijastin tai -heijastimet;

g) sivuheijastin L1-luokan ajoneuvossa; ja

h) poljinheijastimet L1-luokan ajoneuvossa, jonka polkimet eivät ole sisään taitettavissa.

2. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kaukovalaisin tai -valaisimet;

b) etuvalaisin L1-luokan ajoneuvossa;

c) jarruvalaisin L1-luokan ajoneuvossa, jonka moottorin teho on enintään 0,5 kW ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h;

d) suuntavalaisimet muussa kuin umpinaisella korirakenteella varustetussa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä;

e) takarekisterikilven valaisin;

f) etuheijastimet L1-luokan ajoneuvossa; ja

g) sivuheijastimet L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä.

3. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt jonkin 144–148 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti tai hyväksytyt moottoripyörälle jonkin 118–123, 123 a, 124 tai 125 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

4. Mopon ja kevyen nelipyörän tulee valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisimen osalta vastata 117 §:n 4 momentissa mainitun direktiivin vaatimuksia tai E-säännön n:o 74 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittua direktiiviä.

5. Mopon ja kevyen nelipyörän valaisimissa käytettävien lamppujen tulee olla kyseiseen valaisimeen tarkoitetut ja e- tai E-hyväksytyt kyseistä valaisinta koskevan direktiivin tai E-säännön n:o 37 sanottua direktiiviä vastaavan version tai jonkin 3 momentissa tarkoitettujen moottoripyörälle tyyppihyväksyttyjen valaisimien lamppuja koskevien vaatimusten mukaisesti.

144 § (24.4.1998/290)
Lähi- ja kaukovalaisimet

Mopon ja kevyen nelipyörän lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytty säännön n:o 56 tai 82 mukaisesti.

145 § (24.4.1998/290)
Suuntavalaisimet

Mopon ja kevyen nelipyörän suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

146 § (24.4.1998/290)
Jarru-, etu- ja takavalaisin

Mopon ja kevyen nelipyörän jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

147 § (24.4.1998/290)
Takarekisterikilven valaisin

Mopon ja kevyen nelipyörän takarekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

148 § (24.4.1998/290)
Heijastimet

1. Mopon ja kevyen nelipyörän heijastimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnatun heijastimen tulee olla valkoinen, sivuille suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnatun punainen. L1-luokan ajoneuvon poljinheijastimien tulee kuitenkin olla ruskeankeltaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

3. Polkimien heijastimien on lisäksi oltava muodoltaan sellaiset, että ne mahtuvat suorakulmioon, jonka sivumittojen suhde on korkeintaan kahdeksan. Jokaisen neljän poljinheijastimen heijastavan pinta-alan on oltava vähintään 8 cm2.

148 a § (21.12.2000/1188)
Nopeusmittari

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla nopeusmittari, joka on kuljettajan välittömässä näkökentässä ja joka on selvästi luettavissa sekä päivällä että yöllä.

2. Nopeusmittarin näyttämä ei saa poiketa todellisesta nopeudesta alaspäin. Näyttämä saa olla enintään 10 prosenttia lisättynä 4 km/h todellista nopeutta suurempi.

3. Mopon ja kevyen nelipyörän nopeusmittarin tulee olla e-hyväksytty 126 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytty 93 §:n 2 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

149 § (24.4.1998/290)
Hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnukset

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnusten osalta olla EY- tai E-hyväksytty 126 a §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

149 a § (24.4.1998/290)
Äänimerkinantolaite

Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla äänimerkinantolaite. Mopoon ja kevyeeseen nelipyörään asennetun äänimerkinantolaitteen tulee olla EY- tai E-hyväksytty 126 b §:n 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

150 § (24.4.1998/290)
Taustapeilit

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee vasemmalla puolella olla taustapeili. Umpinaisella korilla varustetussa L2-luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla lisäksi taustapeili ohjaamon sisällä. Ajoneuvossa, jossa ei ole takana näkyvyyttä ulos, sisäpuolinen taustapeili tulee korvata ajoneuvon oikean puoleisella taustapeilillä.

2. Taustapeilien tulee olla e- tai E-hyväksytyt ja asennetut 127 § 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

3. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä voidaan käyttää myös 97 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3 500 kg ajoneuvoille e- tai E-hyväksyttyjä taustapeilejä.

150 a § (24.4.1998/290)
Ulkonevat osat

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä ei saa olla sellaisia kärjellisiä, teräviä tai ulospäin osoittavia osia, joiden muoto, mitat, suunta tai kovuus lisäävät ruumiinvamman riskiä tai vakavuutta mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

2. Mopon ja L2-luokan ajoneuvon tulee ulkonevien osien osalta olla EY-hyväksytty 127 a §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

151 § (24.4.1998/290)
Mopoilijan suojakypärä

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä mopoilijan suojakypäriä ovat 129 §:ssä mainitun E-säännön mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja sanotussa pykälässä tarkoitetun standardin vaatimukset täyttävät suojakypärät.

152 § (24.4.1998/290)
Pienitehoisen mopon vaatimustenmukaisuus

Pienitehoinen polkimin varustettu kaksipyöräinen mopo, jonka enimmäisteho on 1 kW ja suurin rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h, saa poiketa renkaita, matkustajan kädensijoja, luvattoman käytön estäviä laitteita, tehoa ja vääntömomenttia, valaisimia ja heijastimia sekä hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnuksia koskevista vaatimuksista siten kuin 131 §:n 1 momentissa, 132 ja 133 §:ssä, 138 §:n 2 momentissa, 143 §:n 4 momentissa sekä 149 §:ssä tarkoitetuissa direktiiveissä erikseen säädetään.

152 a § (22.3.2001/280)
Mopon ja kevyen nelipyörän vaatimustenmukaisuus

Mopon ja kevyen nelipyörän katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on 130 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti tyyppihyväksyttyä tyyppiä.

9 luku

Traktori ja moottorityökone

153 §
Renkaat ja telaketjut

Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat. Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 10 km/h, saa olla umpirenkaat tai metalliset telaketjut.

154 § (22.4.1999/510)
Ohjauslaite

1. Traktorin ja moottorityökoneen ohjauslaitteen ja kuljettajan istuimen tulee sijaita siten, että kuljettajalla on olosuhteiden vaatima näkyvyys eteen ja sivuille.

2. Traktorin ja moottorityökoneen ohjauksen voimansiirrossa saa käyttää erillisen pumpun tuottamaa nestepainetta, jos tiettyä ohjauspyörän asentoa vastaa määrätty ohjaavien pyörien asento ja jos moottorin pysähtyessä ajoneuvoa voidaan tyydyttävästi ohjata.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa käyttää myös eri puolien pyörien tai telojen pyörimisnopeutta muuttamalla ajoneuvoa ohjaavaa laitetta. Tällöin saa ohjauksen voimansiirtoon käyttää käyttövipuun yhdistetyn venttiilin ohjaamaa nestepainetta.

4. Traktorin ohjauslaitteen tulee vastata pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 75/321/ETY säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiiveillä 88/411/ETY ja 98/39/EY.

155 § (30.9.1997/902)
Jarrut

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla tehokas käyttöjarru ja seisontajarru tai käyttöjarrun pidätyslaite. Traktorin jarrujen tulee vastata pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/432/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 96/63/EY.

2. Liikennetraktorin käyttöjarrulla tulee 1 momentin vaatimuksesta poiketen olla sellainen teho, että sitä käyttämällä saavutettu hidastuvuus on vähintään 3,5 m/s2 tien ja renkaan välisen kitkakertoimen ollessa 0,8. Liikennetraktorin seisontajarrun tulee täyttää 1 momentissa mainitun direktiivin jarrutustehoa koskeva vaatimus kuormattuna tai, jos liikennetraktoriin voi kytkeä perävaunun, kuormatulla perävaunulla varustettuna.

3. Hydrostaattisella voimansiirrolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa ei vaadita varsinaista käyttöjarrua, jos riittävä hidastuvuus voidaan saavuttaa voimansiirron avulla. Ajoneuvon tulee tällöin kuitenkin pysyä paikallaan moottorin sammuessa.

4. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksymiä säätöja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

156 § (22.4.1999/510)
Pakoputkisto

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, taikka jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, pakosarja tai -putkisto on varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputkiston pään suuntauksen tulee täyttää direktiivissä 98/38/EY säädetyt vaatimukset.

157 § (21.6.2000/593)
Vetolaite

1. Traktorissa tulee edessä olla vetolaite tai kiinnityskohta vetotankoa tai -köyttä varten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden kytkentälaitteita ja peruutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 79/533/ETY määräysten mukaisesti, sellaisena kuin ne ovat muutettuna komission direktiivillä 1999/58/EY.

2. Jos traktorissa on takana kytkentälaite hinattavan ajoneuvon kytkemiseksi, kytkentälaitteen tulee vastata direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 2000/1/EY.

158 § (14.9.2000/790)
Traktorin dieselmoottorin savutus

Traktorin dieselmoottorin savutuksen tulee täyttää pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/537/ETY vaatimukset sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/54/EY, tai E-säännön n:o 24 vastaavan vaatimustason version vaatimukset.

158 a § (14.9.2000/790)
Traktorin dieselmoottorin pakokaasu- ja hiukkaspäästöt

1. Traktorissa käytettävän dieselmoottorin tulee olla EY-hyväksytty maatalous- ja metsätraktoreiden käyttövoimaksi tarkoitettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja neuvoston direktiivin 74/150/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/25/EY mukaisesti.

2. Traktorin dieselmoottorin katsotaan vastaavan 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 48 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti.

3. Traktorin dieselmoottorin katsotaan vastaavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/25/EY tarkoitetun tyyppihyväksynnän ensimmäisen vaiheen osalta 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 46 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY, taikka hyväksytty E-säännön n:o 49 tai n:o 96 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

159 §
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta ajoneuvon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Traktorin moottorin äänen voimakkuus, mitattuna 2 momentissa tarkoitetussa direktiivissä määrätyllä tavalla, ei saa ylittää 89 dBA, kun traktorin omamassa on suurempi kuin 1,5 tonnia eikä 85 dBA, kun traktorin omamassa on enintään 1,5 tonnia.

2. Traktorin katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tiettyjä osia ja ominaisuuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/151/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/410/ETY.

3. Äänenvaimentimia ei saa poistaa eikä niitä tai moottoria siten muuttaa, että niistä riippuva äänen voimakkuus ylittää sallitun arvon. Ajoneuvoa ei myöskään saa varustaa laitteilla, joilla äänenvaimentimet voidaan kytkeä toiminnasta moottorin käydessä.

160 § (6.9.2001/781)
Radiohäiriöt ja sähkömagneettinen yhteensopivuus

Traktorissa tulee olla radiohäiriöiden torjuntajärjestelmä, joka vastaa maatalous- ja metsätraktoreiden aiheuttamien radiohäiriöiden poistamisesta ja sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta annetun neuvoston direktiivin 75/322/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 2000/2/EY ja 2001/3/EY.

161 § (22.4.1999/510)
Palovaaran välttäminen

Traktorin polttoainesäiliön rakenteen ja sijoituksen tulee vastata 159 §:ssä mainitussa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiiveillä 88/410/ETY ja 98/38/EY.

162 §
Roiskesuojat

1. Liikennetraktorissa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos ajoneuvon korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määritellyn suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana vähintään 50° kyseisestä pystytasosta taaksepäin.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 2 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

4. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 2 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

163 §
Tuulilasi ja muut ikkunat

Traktorin tuulilasin ja mahdollisten muiden ikkunoiden tulee vastata EY-direktiivin 89/173/ETY, E-säännön n:o 43 tai standardin SFS 2728 vaatimuksia.

164 §
Huurteen- ja sumunpoistolaitteisto

Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. Huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla kuljettajan säädeltävissä.

165 §
Tuulilasin pyyhin ja pesin

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä.

2. Traktorin pyyhinjärjestelmän tulee vastata EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden näkyvyysalueita ja tuulilasinpyyhkimiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/347/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 79/1073/ETY, tai standardin SFS 4420 vaatimuksia.

3. Tuulilasin pesimen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

166 § (21.6.2000/593)
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lähivalaisimet;

b) suuntavalaisimet ja niiden hätävilkkukytkentä;

c) traktorissa jarruvalaisimet;

d) takarekisterikilven valaisin, jos rekisterikilpi on tarkoitettu kiinnitettäväksi taakse;

e) etu- ja takavalaisimet;

f) takana punaiset heijastimet;

g) tiellä tai sen vierellä tehtävään työhön käytettävässä traktorissa ja moottorityökoneessa vilkkuva ruskeankeltainen varoitusvalaisin; ja

h) ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin edessä tai takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka omamassa on suurempi kuin 0,5 tonnia, tulee olla takana hitaan ajoneuvon kilpi. Kilpeä ei vaadita, jos traktoriin tai moottorityökoneeseen on kytketty tällaisella kilvellä varustettu hinattava ajoneuvo.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kaukovalaisimet;

b) moottorityökoneessa jarruvalaisimet;

c) etusumuvalaisimet;

d) takasumuvalaisimet;

e) pysäköintivalaisimet;

f) peruutusvalaisimet;

g) sivuvalaisimet;

h) etu- ja sivuheijastimet;

i) äärivalaisimet sellaisessa traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka leveys on suurempi kuin 2,1 metriä;

j) kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

k) erikoiskuljetukseen käytettävässä traktorissa tai sen kuormassa ja moottorityökoneessa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

4. Edellä 1 momentin a–f kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen traktorin valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee traktorissa, takarekisterikilven valaisimen sijoitusta lukuun ottamatta, täyttää pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jä- senvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/933/ETY määräykset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 1999/56/EY, tai täyttää E-säännön n:o 86 määräykset. Traktorin muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotuissa direktiiveissä tai E-säännössä on määrätty.

167 § (22.3.2001/280)
Lähi- ja kaukovalaisimet

Lähivalaisimien tulee olla oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitetut. Traktorin lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osien tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 79/532/ETY tai direktiivin 76/761/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1, 5, 8, 20 tai 31 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu ja E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 2, 8, 20 tai 37 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

168 § (22.3.2001/280)
Suuntavalaisimet

Traktorin suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

169 § (30.9.1997/902)
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

Traktorin jarru-, etu- ja takavalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

170 § (22.4.1999/510)
Takarekisterikilven kiinnityspaikka ja valaisimet

1. Traktorin takarekisterikilven kiinnityspaikan tulee vastata 159 §:ssä mainitussa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 98/38/EY.

2. Traktorin takarekisterikilven valaisimen tulee valaista rekisterikilpeä ja olla hyväksytty 75 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

171 § (30.9.1997/902)
Heijastimet

1. Traktorin heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

172 §
Vilkkuva varoitusvalaisin

1. Vilkkuvan varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen edellyttää, saa valaisimia olla useita. Kuljettajaa varten tulee olla varoitusvalaisimen toimintaa osoittava merkkivalaisin.

173 § (30.9.1997/902)
Hitaan ajoneuvon kilpi

Hitaan ajoneuvon kilpi on sijoitettava ajoneuvon taakse keskelle tai vasemmalle puolelle enintään 10°:n poikkeamalla suoraan taaksepäin suunnattuna enintään 2,40 metrin korkeudelle. Hitaan ajoneuvon kilven tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 69/01 mukaisesti.

174 § (22.3.2001/280)
Etusumuvalaisimet

Traktorin etusumuvalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/762/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 19 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

175 §
Takasumuvalaisin

Traktorin takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

176 §
Pysäköintivalaisin

Traktorin pysäköintivalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/540/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 77 mukaisesti.

177 § (30.9.1997/902)
Peruutusvalaisin

Traktorin peruutusvalaisimen tulee olla hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

178 § (30.9.1997/902)
Sivuvalaisimet

1. Jos traktorin tai moottorityökoneen pituus on suurempi kuin 6,00 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys ajoneuvon pituussuunnassa on vähintään 2,00 metriä ja enintään 6,00 metriä. Valaisimet on, milloin niitä on ajoneuvon kummallakin puolella vähintään kaksi, asennettava siten, että etummainen on enintään 2,00 metrin etäisyydellä ajoneuvon etupäästä ja takimmainen enintään 1,00 metrin etäisyydellä takapäästä.

2. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimen tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin sekä 45° eteen- ja taaksepäin.

4. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

5. Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

6. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

179 § (22.12.1993/1569)
Ajopiirturi

1. Liikennetraktorissa on oltava ajopiirturi. Ajopiirturia ei kuitenkaan vaadita liikennetraktorissa, johon ei ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 7 §:n mukaan sovelleta tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettua Euroopan yhteisöjen neuvoston asetusta (ETY) N:o 3820/85 tai johon ei mainitun EY:n asetuksen 4 artiklan nojalla sovelleta ajo- ja lepoaikasäännöksiä.

2. Ajopiirturin tulee olla e-hyväksytty neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksilla (ETY) N:o 3314/90 ja N:o 3688/92 sekä asetuksella (EY) N:o 2479/95. (5.1.1996/3)

180 § (22.4.1999/510)
Äänimerkinantolaite

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla äänimerkinantolaite.

2. Traktorin äänimerkinantolaitteen äänen voimakkuuden seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna on oltava vähintään 93 dBA ja enintään 112 dBA. Äänen tulee olla yhtäjaksoista ja äänenkorkeudeltaan tasaista. Äänimerkinantolaitteen katsotaan täyttävän edellä esitetyt vaatimukset, jos ajoneuvo tai sen äänimerkinantolaite on e-hyväksytty moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/388/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 28 mukaisesti ja äänenvoimakkuuden osalta laite täyttää 159 §:ssä mainitussa direktiivissä säädetyt vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 98/38/EY.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin, jonka äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

181 § (22.4.1999/510)
Taustapeili

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla taustapeili, ei kuitenkaan traktorissa, jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.

2. Traktorin taustapeilin sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvos- ton direktiivissä 74/346/ETY säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 98/40/EY. Umpinaisella ohjaamolla varustetun traktorin ja moottorityökoneen taustapeilin on oltava näkyvissä tuulilasin pyyhkimien puhdistaman tuulilasin osan tai sivuikkunan läpi.

3. Jos traktorin tai moottorityökoneen rakenteen tai siihen liittyvän laitteen taikka varusteen vuoksi näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, ajoneuvoon on asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden avulla kuljettaja pystyy näkemään ajoneuvon sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.

182 §
Näköesteet

Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Niiden kohdalle ei ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä.

183 §
Ulkonevat osat ja laitteet

Milloin traktoriin tai moottorityökoneeseen on liitetty työväline, joka ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2,60 metriä, on ulkonevat osat merkittävä sekä eteen- että taaksepäin vuorottaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin e- tai E-hyväksytyin heijastimin.

183 a § (22.4.1999/510)
Lisäpainot

EY-tyyppihyväksytyn traktorin vastapainojen ja niiden kiinnitystavan tulee vastata direktiivissä 98/38/EY säädettyjä vaatimuksia.

184 §
Kävellen ohjattava traktori ja moottorityökone

1. Kävellen ohjattavaksi tarkoitetussa traktorissa tai moottorityökoneessa tulee olla laite, joka pysäyttää ajoneuvon kuljettajan menettäessä otteensa sen hallintalaitteista.

2. Kävellen ohjattavaksi tarkoitetussa traktorissa ja moottorityökoneessa ei vaadita taka- eikä suuntavalaisimia, taustapeiliä, peruutuslaitetta eikä äänimerkinantolaitetta.

184 a § (6.9.2001/781)
EY-tyyppihyväksytyn traktorin vaatimusten mukaisuus

Traktorin katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/150/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 79/694/ETY, 82/890/ETY, 88/297/ETY, 97/54/EY, 2000/25/EY ja 2001/3/EY, mukaisesti tyyppihyväksyttyä mallia ja ajoneuvon valmistaja on antanut sille mainitun direktiivin 5 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuustodistuksen.

185 §
Muiden säännösten soveltaminen

Traktoriin ja moottorityökoneeseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, niiden rakenteesta ja varusteista työturvallisuuslain (299/58) nojalla annettuja säännöksiä.

10 luku

Maastoajoneuvo

186 §
Renkaat ja telaketjut

Maastoajoneuvossa tulee olla ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat. Maastoajoneuvossa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 10 km/h, saa olla umpirenkaat tai metalliset telaketjut.

187 §
Ohjauslaite

1. Maastoajoneuvon ohjauksen voimansiirrossa saa käyttää erillisen pumpun tuottamaa nestepainetta edellyttäen, että tiettyä ohjauspyörän asentoa vastaa määrätty ohjaavien pyörien asento ja että moottorin pysähtyessä ajoneuvoa voidaan tyydyttävästi ohjata.

2. Maastoajoneuvossa saa käyttää myös eri puolien pyörien tai telojen pyörimisnopeutta muuttamalla ajoneuvoa ohjaavaa laitetta. Tällöin saa ohjauksen voimansiirtoon käyttää käyttövipuun yhdistetyn venttiilin ohjaamaa nestepainetta.

188 §
Jarrut

1. Maastoajoneuvossa tulee olla tehokas käyttöjarru ja seisontajarru tai käyttöjarrun pidätyslaite.

2. Maastoajoneuvossa jarruin varustettujen akselien tai telaparien tulee kantaa vähintään puolet ajoneuvon kokonaismassasta.

3. Jarrun hallintalaite saa olla rakenteeltaan sellainen, että sillä voidaan erikseen jarruttaa ajoneuvon eri puolien pyöriä ja teloja. Eri puolien pyörien hallintalaitteet on voitava kuitenkin luotettavasti kytkeä toimimaan yhdessä, jollei rakenteeseen sisälly erillistä, kaikkiin jarrutettuihin pyöriin tai teloihin vaikuttavaa hallintalaitetta.

189 §
Pakoputkisto

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputken pään tulee olla sijoitettu ja suunnattu siten, ettei pakokaasuista aiheudu haittaa ajoneuvon matkustajille tai muille tien käyttäjille.

189 a § (8.12.1994/1122)
Melun rajoittaminen

Moottorikelkassa on oltava tehokas äänenvaimennin. Moottorikelkan äänen voimakkuus, mitattuna standardin SAE J192A mukaisesti, ei saa ylittää 78 dBA.

190 §
Tuulilasi ja muut ikkunat

1. Maastoajoneuvon tuulilasin ja mahdollisten muiden ikkunoiden tulee olla varmuuslasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Lasin tulee tyydyttävästi kestää liikenteessä esiintyviä mekaanisia, ilmastollisia ja kemiallisia rasituksia sekä kulutusta. Sen tulee lisäksi olla riittävän läpinäkyvää eikä se saa aiheuttaa sen läpi nähtävän kohteen vääristymistä eikä liikenteen ohjauksessa käytettävien värien sekaantumisen vaaraa.

2. Moottorikelkkaan saa asentaa tuulisuojan edellyttäen, ettei se haittaa näkyvyyttä kuljettajan paikalta tai kuljettajan mahdollisuutta hallita moottorikelkkaa. Tuulisuojan tulee olla riittävän luja ja valmistettu läpinäkyvästä, yleensä vähintään 2,0 mm paksusta muovista tai vastaavasta aineesta, joka särkyessään ei muodosta teräviä särmiä.

191 §
Huurteen- ja sumunpoistolaitteisto

Maastoajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. Huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla kuljettajan säädeltävissä.

192 §
Tuulilasin pyyhin ja pesin

1. Maastoajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä. Pyyhkimen tulee puhdistaa märkää tuulilasia vähintään 45 edestakaisen iskun nopeudella minuutissa. Pyyhin saa toimia jaksottaisesti, jos iskujen määrä täyttää edellä sanotun vaatimuksen.

2. Maastoajoneuvon tuulilasin pesulaitteen nestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

193 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Maastoajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lähivalaisimet;

b) suuntavalaisimet, jos ajoneuvon ohjaamo on umpinainen ja sen omamassa on suurempi kuin 0,5 tonnia;

c) takavalaisimet;

d) etu-, sivu- ja takaheijastimet; ja

e) ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin edessä tai takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Maastoajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kaukovalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) etuvalaisimet; ja

d) välttämättömät työ- ja apuvalaisimet.

3. Ajoneuvon molemmilla puolilla vaadittavat valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle ajoneuvon sivusta. Heijastimet on sijoitettava enintään 0,9 metrin korkeudelle.

4. Suuntavalaisimia ja sivuheijastimia lukuun ottamatta moottorikelkassa vaaditaan vain yksi 1 tai 2 momentissa tarkoitettu valaisin ja heijastin.

194 § (22.3.2001/280)
Lähi- ja kaukovalaisimet

Lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/761/ETY tai 79/532/ETY mukaisesti, E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1, 5, 8, 20 tai 31 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä, tai muu lähivalaisimeksi sopiva valaisin. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu.

195 §
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla edessä ja takana vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan. Suuntavalaisimen tulee näyttää ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa ja sen lampun tehon tulee olla vähintään 4 W.

2. Maastoajoneuvossa, jonka pituus on enintään 4,6 metriä, saa 1 momentissa tarkoitetut suuntavalaisimet korvata kummallakin sivulla yhdellä valaisimella, joka näkyy eteen- ja taaksepäin.

3. Kuljettajaa varten tulee olla suuntavalojen toimintaa osoittava ilmaisin.

196 §
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

1. Jarruvalaisimen tulee toimia käyttöjarrua käytettäessä. Jarruvalaisimen tulee näyttää punaista valoa taaksepäin.

2. Etuvalaisimen tulee näyttää valkoista ja takavalaisimen punaista valoa. Etuvalaisimen tulee olla kytketty toimimaan samanaikaisesti lähivalaisimen kanssa ja takavalaisimen lähi- ja mahdollisen etuvalaisimen kanssa.

197 § (30.9.1997/902)
Heijastimet

Heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

198 §
Äänimerkinantolaite

1. Maastoajoneuvon äänimerkinantolaitteen äänen voimakkuuden seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna on oltava vähintään 93 dBA ja enintään 104 dBA, moottorikelkassa kuitenkin vähintään 89 dBA tai, jos kelkkaa ei ole varustettu akulla, vähintään 76 dBA.

2. Äänen tulee olla yhtäjaksoista ja äänenkorkeudeltaan tasaista.

3. Maastoajoneuvossa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin, jonka äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

199 §
Taustapeilit

1. Maastoajoneuvossa, moottorikelkkaa lukuun ottamatta, tulee olla taustapeili.

2. Umpinaisella ohjaamolla varustetun maastoajoneuvon taustapeilin on oltava näkyvissä tuulilasin pyyhkimien puhdistaman tuulilasin osan tai sivuikkunan läpi.

200 §
Näköesteet

Maastoajoneuvossa tulee tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Niiden kohdalle ei ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä.

201 §
Hätäkatkaisin

Moottorikelkassa tulee olla laite, joka pysäyttää ajoneuvon kuljettajan menettäessä otteensa sen hallintalaitteista.

202 § (22.4.1996/267)
Moottorikelkkailijan suojakypärä

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä moottorikelkkailijan suojakypäriä ovat E-säännön n:o 22/04 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

203 §
Ilmatyynyalusta koskevat poikkeukset

Ilmatyynyalukseen ei sovelleta ohjauslaitetta, jarruja, valaisimia, heijastimia eikä taustapeilejä koskevia vaatimuksia.

11 luku

Moottorittomat ajoneuvot

204 § (24.4.1998/290)
Polkupyörää koskevien säännösten soveltaminen

Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan 11 §:n 1 momentissa määriteltyyn polkupyörään, jonka istuinkorkeus istuimen matalimmassa säätöasennossa on 0,635 metriä tai enemmän. Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös potkupyörään.

205 §
Jarrut

1. Polkupyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite. Tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen tarkoitetussa polkupyörässä, perävaunulla varustetussa polkupyörässä ja polkupyörässä, jossa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee kuitenkin olla kaksi erillistä tehokasta jarrulaitetta.

2. Jarrulaitteiden jarrutustehon ja lujuuden tulee täyttää standardin SFS 5200 tai ISO 4210 jarruja koskevat vaatimukset.

206 §
Ohjauslaite

Jos polkupyörän ohjaustangon ja etuhaarukan yhdistävä ohjainkannatin on säädettävissä, tulee sen olla varustettu pysyvällä merkinnällä vähimmäissyvyydestä, johon ohjainkannatin on asetettava etuhaarukan laakeriputkeen. Vähimmäissyvyyden tulee olla 2,5 kertaa ohjainkannatinputken ulkohalkaisija putken alapäästä mitattuna.

207 § (30.9.1997/902)
Heijastimet

1. Polkupyörässä tulee olla etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet. Sivuheijastimet on oltava polkupyörän sekä etu- että takaosassa kummallakin sivulla. Poljinheijastimia tulee kussakin polkimessa olla kaksi ja polkiessa niistä toisen tulee olla suunnattu eteen- ja toisen taaksepäin. Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu-, sivu- eikä poljinheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.

2. Etuheijastimen tulee olla valkoinen, takaheijastimen punainen sekä poljin- ja sivuheijastimien ruskeankeltaisia. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat, jotka väriltään ja heijastuskyvyltään vastaavat E-säännön n:o 88 vaatimuksia.

3. Etu- ja takaheijastimen tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,20 metrin korkeudella tiestä.

4. Etu-, sivu- ja takaheijastimen tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön luokkaan IV A. Poljinheijastimien tulee täyttää sanotun direktiivin tai Esäännön luokan I A punaisen heijastimen heijastusvaatimukset.

5. Polkupyörässä saa olla turvaviiriin kiinnitetyt, eteenpäin valkoiset tai keltaiset ja taaksepäin keltaiset tai punaiset heijastimet. Turvaviiri saa olla käännettävissä pyörän pitkittäissuuntaan.

6. Polkupyörässä saa olla tässä pykälässä vaadittujen heijastimien lisäksi eteenpäin valkoisia, sivullepäin keltaisia ja taaksepäin punaisia heijastimia. Tässä pykälässä vaadittujen heijastimien lisäksi eteenpäin ja taaksepäin sallitut heijastimet saavat olla asennettuina leveyssuunassa polkupyörän keskilinjasta poiketen ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä. (3.4.1998/258)

208 § (3.4.1998/258)
Valaisimet

1. Ajettaessa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa tulee polkupyörässä olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Polkupyörässä saa olla taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin. Valaisimet saavat olla sijoitettuina leveyssuunnassa polkupyörän keskilinjasta poiketen.

2. Valaisimien tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä.

209 §
Äänimerkinantolaite

Polkupyörässä tulee olla äänimerkinantolaitteena soittokello.

210 §
Hevosajoneuvo

1. Hevosajoneuvossa tulee olla kulkusuunnassa sen vasemmalla puolella edessä eteenpäin suunnattu valkoinen ja takana taaksepäin suunnattu punainen E-hyväksytty heijastin.

2. Käytettäessä hevosajoneuvoa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa on siinä oltava kulkusuunnassa sen vasemmalla puolella eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.

12 luku

Raitiovaunu

211 §
Yleiset rakennevaatimukset

1. Raitiovaunun tulee rakenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan olla turvallinen ja muutoin tarkoitukseen sopiva.

2. Raitiovaunussa tulee olla tehokkaat käyttö- ja seisontajarrut sekä kiskojarru.

212 §
Valaisimet ja heijastimet

1. Raitiovaunussa tulee olla edessä:

a) yksi keskiviivalle sijoitettu, valkoista valoa antava lähi- ja kaukovalaisin tai kaksi keskiviivan suhteen symmetrisesti sijoitettua tällaista valaisinta;

b) etuvalaisin joko erillisenä tai ajovalaisimiin yhdistettynä; ja

c) valkoinen linjan tunnuksen tai numeron sisältävä valaisin.

2. Raitiovaunussa tulee olla takana:

a) yksi keskiviivalle sijoitettu punainen takavalaisin tai kaksi keskiviivan suhteen symmetrisesti sijoitettua punaista takavalaisinta; ja

b) kaksi keskiviivan suhteen symmetrisesti sijoitettua punaista heijastinta.

3. Raitiovaunussa tulee olla kummallakin sivulla ainakin yksi ruskeankeltainen suuntavalaisin.

213 §
Muut varusteet

Raitiovaunussa tulee olla:

a) tuulilasi, sen pyyhin ja huurteenpoistolaite;

b) äänimerkinantolaite;

c) tarpeelliset taustapeilit;

d) sisällä valaisimet, jotka riittävästi valaisevat vaunun sisustan ja portaat; ja

e) matkustajatilasta ohjaamoon johtavat merkinantolaitteet.

214 §
Raitiovaunun perävaunu

Raitiovaunun perävaunua koskevat soveltuvin osin edellä raitiovaunusta annetut säännökset.

13 luku

Auton perävaunu

215 §
Rakenne

Auton perävaunu saa olla pituudeltaan säädettävissä edellyttäen, että säätämiseen tarkoitetut rakenteet ja laitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja kestävät.

216 § (19.6.2002/541)
Renkaat

Auton perävaunun renkaisiin sovelletaan, mitä M- ja N-luokan ajoneuvon renkaista 36 §:ssä säädetään.

A:lla 541/2002 muutettu 216 § tuli voimaan 3.8.2002 voimaantulosäännöksessä säädetyin poikkeuksin. Ks. voimaantulosäännös.

217 §
Nastat

Auton perävaunun nastarenkaiden nastojen määrään, kiinnitykseen, ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä auton nastarenkaiden vastaavista ominaisuuksista 37 ja 38 §:ssä säädetään.

217 a § (30.9.1997/902)
Ohjauslaite

1. Ohjauslaitteen tulee vastata 39 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

2. Jos apuvaunun vetopöydän alla on kuulakehä, sen on oltava lukittavissa keskiasentoonsa. Kuulakehän kiertoliike on rajoitettava kumpaankin suuntaan enintään 30°:n suuruiseksi.

218 § (4.9.1998/665)
Jarrut

1. Auton perävaunussa, O1-luokan perävaunua lukuun ottamatta, tulee olla luotettavat ja tehokkaat jarrulaitteet. Niiden tulee vastata 41 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin, E-säännön tai ministeriön päätöksen vaatimuksia. Perävaunussa tulee olla seisontajarru ja laite, joka saattaa perävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä.

2. Jarruissa saa käyttää vain perävaunun valmistajan niihin alun perin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksymiä säätöja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa. Varaosajarrupäällysteiden katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos ne ovat e- tai E-hyväksytyt 41 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

3. O3- ja O4-luokan perävaunussa tulee olla 41 §:n 1 momentissa mainitussa direktiivissä tai E-säännössä tarkoitetut lukkiutumattomat jarrut.

218 a § (11.7.1997/671)
Puoliperävaunun kääntyvyys

1. Perävaunun tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisen etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Puoliperävaunun katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos mitta vetotapista kiinteiden teliakseleiden kääntöpisteeseen ei ole suurempi kuin

(kaava puuttuu)

jossa L on perävaunun leveys. Jos yhdessä tai useammassa ohjaamattomassa teliakselissa on akselinnostolaite, se otetaan huomioon kääntyvyyttä mitattaessa.

2. Valmistajan pyynnöstä 1 momentin vaatimukset voidaan varmistaa vastaavalla soveltuvalla laskelmalla tai geometrisella tarkastelulla.

219 § (18.6.1999/754)
Vetolaitteet

1. Perävaunun vetosilmukan, vetotapin, vetopöydän tai vetokytkimen tulee sijaita perävaunun pituusakselilla.

2. Vetoaisa saa olla pituudeltaan säädettävä, jolloin siinä tulee olla luotettavat lukituslaitteet. Sen tulee olla kaikissa käyttöasennoissa hyväksytty siihen kohdistuville kuormille. Milloin pituuden muuttaminen tapahtuu hydraulisella tai vastaavalla laitteistolla, sen käyttövoima on rajoitettava siten, ettei vetolaitteisiin kohdistu turvallisuutta vaarantavaa kuormitusta.

3. Perävaunun vetosilmukan, -aisan ja -tapin tulee vastata direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetoaisan lujuudesta ja hyväksymisestä, milloin vetoaisa on tarkoitettu käytettäväksi etutelillä varustetussa perävaunussa.

4. Perävaunuun asennettavaan vetokytkimeen, -pöytään ja -palkkiin sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä auton vetolaitteista säädetään.

220 §
Alleajosuoja

1. Auton perävaunussa tulee olla takapuskuri tai vastaava laite erityisesti M1- ja N1-luokan ajoneuvojen suojaamiseksi takaa tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata 44 §:n 1 momentissa tarkoitetun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia. (5.12.1996/965)

2. Alleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:

a) perävaunussa, jossa korin, alustan tai perävaunuun kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttävät alleajosuojalle asetetut vaatimukset;

b) O1- ja O2-luokan perävaunussa, jonka korirakenteen takaosan korkeus kuormittamattomana tien pinnasta on enintään 0,55 metriä enintään 0,2 metriä perävaunun leveyttä pienemmältä leveydeltä ja 0,45 metrin etäisyydellä ajoneuvon takapäästä;

c) perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityisesti jakamattomien, pitkien kuormien, kuten tukkien tai terästankojen kuljettamiseen;

d) jokapyörävetoiseen N2G- ja N3G-luokan ajoneuvoon kytketyssä perävaunussa;

e) perävaunussa, jossa alleajosuoja olennaisesti vaikeuttaa perävaunun tai sen laitteiden käyttöä; eikä

f) puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitetussa apuvaunussa.

(11.7.1997/671)
221 §
Sivusuojat

1. Autoon kytkettäväksi tarkoitetun O3- ja O4-luokan perävaunun tulee olla siten rakennettu tai varustettu, että suojattomien tienkäyttäjien vaara perävaunun sivujen alle kaatumiseen ja pyörien alle joutumiseen on mahdollisimman vähäinen. Sivusuojauksen tulee vastata EY-direktiivin 89/297/ETY tai E-säännön n:o 73 vaatimuksia.

2. Jos perävaunun sivut on siten suunniteltu tai varusteltu, että niiden muoto ja osien ominaisuudet yhdessä täyttävät 1 momentissa tarkoitetun direktiivin tai E-säännön vaatimukset, voidaan perävaunun rakenteen katsoa korvaavan sivusuojat.

3. Erityisiä sivusuojia ei vaadita:

a) perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityisesti jakamattomien, pitkien kuormien, kuten tukkien tai terästankojen kuljettamiseen;

b) jokapyörävetoiseen N2G- ja N3G-luokan autoon kytketyssä perävaunussa;

c) perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityiskäyttöön ja johon ei ole käytännössä mahdollista asentaa sivusuojaa; eikä

d) puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitetussa apuvaunussa.

(11.7.1997/671)
221 a § (11.7.1997/671)
Polttoainesäiliö

Perävaunussa ei saa olla muuta polttoainesäiliötä kuin enintään 200 litran säiliö perävaunussa olevaa polttoainetta käyttävää laitetta, kuten kylmäkojetta varten. Puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettua apuvaunua ei saa varustaa polttoainesäiliöllä.

222 §
Roiskesuojat ja -läpät

1. Auton perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana, perävaunun ollessa kuormittamaton, ainakin akselin tasalle.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla suurempi kuin puolitoista kertaa renkaan säde.

4. O3- ja O4-luokan perävaunussa tulee takapyörien roiskesuojissa olla roiskesuojien levyiset roiskeläpät enintään 1,2 metrin etäisyydellä pyörän akselista. Niiden alareunan etäisyys maasta perävaunun ollessa kuormittamaton saa olla enintään neljäsosa mainitusta etäisyydestä, jollei perävaunun ja jousituksen rakenne muuta edellytä.

5. O3- ja O4-luokan perävaunussa EY:n neuvoston antaman direktiivin 91/226/ETY vaatimukset täyttävien roiskeläppien katsotaan vastaavan 4 momentin vaatimuksia.

222 a § (5.6.2002/463)
Ikkunat

Ikkunoiden on oltava turvalasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Ikkunoiden tulee vastata 68 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

222 b § (5.6.2002/463)
Lämmityslaite

Jos perävaunussa on lämmityslaite, sen tulee vastata 68 a §:ssä mainitun direktiivin vaatimuksia.

223 § (30.9.1997/902)
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Auton perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) rekisterikilven valaisin;

d) etuvalaisimet perävaunussa, jonka leveys on suurempi kuin 1,60 metriä, ei kuitenkaan puoliperävaunun kytkemiseen käytettävässä apuvaunussa;

e) takavalaisimet;

f) takana kolmiomaiset punaiset heijastimet;

g) etuheijastimet;

h) sivuheijastimet;

i) sivuvalaisimet, jos perävaunun pituus, vetoaisa mukaan lukien, on suurempi kuin 6,00 metriä;

j) takasumuvalaisin tai -valaisimet, ei kuitenkaan puoliperävaunun kytkemiseen käytettävässä apuvaunussa;

k) äärivalaisimet, jos perävaunun leveys on suurempi kuin 2,10 metriä, ei kuitenkaan puoliperävaunun kytkemiseen käytettävässä apuvaunussa; ja

l) ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Auton perävaunussa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) etuvalaisimet perävaunussa, jonka leveys on enintään 1,60 metriä;

b) peruutusvalaisin tai -valaisimet;

c) sivuvalaisimet perävaunussa, jonka pituus on enintään 6,00 metriä;

d) äärivalaisimet perävaunussa, jonka leveys on vähintään 1,80 metriä ja enintään 2,10 metriä;

e) ylös asennettu keskijarruvalaisin;

f) takana muunmuotoiset kuin kolmiomaiset punaiset heijastimet, jos ne on ryhmitelty yhteen muiden takavalaisimien kanssa;

g) kuormausta ja purkausta varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet;

h) O3- ja O4-luokan ajoneuvossa sivuille ja taakse näkyvät nauhamaiset tai ääriviivamerkinnät ja mainokset; sekä

i) erikoiskuljetukseen käytettävässä perävaunussa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

3. Edellä 1 momentin a–k kohdassa sekä 2 momentin a–f kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen ja kytkennän tulee täyttää 72 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimukset. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä mainitussa direktiivissä tai E-säännössä säädetään.

224 § (22.3.2001/280)
Suuntavalaisimet

Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

225 § (30.9.1997/902)
Jarruvalaisimet

Jarruvalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

226 § (30.9.1997/902)
Rekisterikilven valaisin

Rekisterikilven valaisimen tulee valaista rekisterikilpeä ja olla hyväksytty 75 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

227 § (30.9.1997/902)
Etu- ja takavalaisin

Etu- ja takavalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

228 § (30.9.1997/902)
Heijastimet

1. Heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Taakse suunnattujen heijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

229 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

230 § (30.9.1997/902)
Äärivalaisimet

Äärivalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

231 § (30.9.1997/902)
Peruutusvalaisin

Peruutusvalaisimen tulee olla hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

232 § (30.9.1997/902)
Sivuvalaisimet

Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

233 §
Nopeuskilpi

Perävaunuun, jonka hinausnopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on kiinnitettävä taakse näkyvä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava luku.

234 § (22.3.2001/280)
Pitkän ajoneuvoyhdistelmän kilpi

Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka suurin pituus ylittää 15,50 metriä, tulee olla taakse suunnattuina E-säännön n:o 70/01 vaatimuksia vastaavat pitkän ajoneuvon merkkikilvet tai 25 mm levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään 0,30 m x 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla musta ajoneuvoyhdistelmän kuva. Kuvan alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta.

234 a § (3.4.1998/258)
Heijastavat ääriviivamerkinnät ja mainokset O3- ja O4-luokan perävaunussa

1. Jos perävaunussa on sivuille tai taakse näkyviä heijastavia nauhamaisia tai ääriviivamerkintöjä ja niiden sisään sijoitettuja heijastavia mainoksia, niiden tulee olla toteutetut 92 a §:ssä mainitun säännön mukaisesti E-hyväksytyllä heijastavalla materiaalilla.

2. Heijastavissa merkinnöissä ei saa käyttää taaksepäin valkoista valoa heijastavaa materiaalia. Heijastavia merkintöjä tai mainoksia ei saa olla perävaunussa, ellei vetoautossa ole niitä.

3. Heijastavan nauhamaisen tai ääriviivamerkinnän tulee olla 50–60 mm leveä ja sen tulee osoittaa vähintään 80 prosenttia ajoneuvon pituudesta ja leveydestä. Jos merkintä ei ole jatkuva, heijastinnauhojen välit saavat olla enintään puolet lyhimmän nauhaosuuden pituudesta. Nauhamaisten merkintöjen tai ääriviivamerkinnän alareunan tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,50 metrin tai, jos tämä ei ajoneuvon rakenteesta johtuen ole mahdollista, enintään 2,10 metrin korkeudella.

4. Heijastava mainos tulee sijoittaa ajoneuvon sivuille ääriviivamerkinnän sisään eikä mainos saa heikentää ääriviivamerkinnän eikä valaisinten tai heijastimien toimintaa. Mainoksessa saa olla enintään 15 kirjainta tai numeroa. Kirjainten ja numeroiden korkeuden tulee olla vähintään 0,30 metriä ja enintään 1,00 metriä. Edellä 92 a §:n 1 momentissa mainitussa E-säännössä tarkoitetulla D-luokan heijastusmateriaalilla toteutetun mainoksen pinta-ala saa olla enintään 2,00 m2.

14 luku

Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunu

235 § (22.3.2001/280)
Renkaat

1. Moottoripyörän, mopon ja polkupyörän perävaunussa tulee olla ilmarenkaat. Maastoajoneuvon perävaunussa saa olla jalakset tai telat.

2. Moottoripyörän perävaunun renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, E-hyväksytyt säännön n:o 30 tai 75 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä, taikka täyttää FMVSS-standardin n:o 109 vaatimukset.

236 §
Nastat

Moottoripyörän perävaunun nastarenkaiden nastojen määrään, kiinnitykseen, ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöauton nastarenkaiden vastaavista ominaisuuksista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Moottoripyörän perävaunun renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

237 §
Vetolaitteet

Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunun vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

238 §
Pakolliset valaisimet ja heijastimet

1. Mopon ja polkupyörän perävaunussa sekä sellaisessa maastoajoneuvon perävaunussa, jonka kokonaismassa on enintään 200 kg, tulee olla etu-, sivu- ja takaheijastimet. Kokonaismassaltaan suuremmassa maastoajoneuvon perävaunussa tulee olla lisäksi suunta- ja takavalaisimet. (24.5.1996/357)

2. Moottoripyörän perävaunussa tulee 1 momentissa tarkoitettujen valojen ja heijastimien lisäksi olla jarruvalaisimet.

3. Valaisimet ja heijastimet tulee olla perävaunun molemmilla puolilla. Kuitenkin perävaunussa, jonka leveys on enintään 0,8 metriä, vaaditaan vain yksi jarruvalaisin, takavalaisin ja takaheijastin.

4. Eteen- tai taaksepäin suunnatut valaisimet ja heijastimet, jos niitä on parillinen määrä, on sijoitettava moottoripyörän, mopon ja polkupyörän perävaunussa enintään 0,1 metrin ja maastoajoneuvon perävaunussa enintään 0,4 metrin etäisyydelle perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,2 metrin korkeudelle sekä etu- ja takaheijastimet enintään 0,9 metrin korkeudelle. (24.5.1996/357)

239 §
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Suuntavalaisimet eivät saa olla 0,3 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

240 §
Jarruvalaisimet

1. Moottoripyörän perävaunun jarruvalaisimien tulee näyttää taaksepäin punaista valoa. Valon tulee toimia käytettäessä kumpaa tahansa moottoripyörän jarruista. Jarruvalaisimien lampun tehon tulee olla vähintään 5 W.

2. Jarruvalaisimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

241 §
Takavalaisin

1. Takavalaisimien tulee näyttää taaksepäin punaista valoa. Takavalaisimien tulee olla siten kytketyt, että ne toimivat samanaikaisesti vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisinten kanssa. Takavalaisimien lampun tehon tulee olla moottoripyörän perävaunussa vähintään 2 W ja maastoajoneuvon perävaunussa vähintään 5 W.

2. Maastoajoneuvon perävaunussa takavalaisin saa olla enintään 1,5 metrin korkeudella.

3. Takavalaisimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

242 § (22.3.2001/280)
Heijastimet

1. Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunussa tulee olla kummallakin sivulla ruskeankeltainen sivuheijastin sekä kummallakin puolella edessä valkoinen ja takana kolmionmuotoinen punainen heijastin.

2. Etu- ja takaheijastimet on sijoitettava enintään 10°:n poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina.

3. Takaheijastimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

4. Heijastimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 3 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä. Polkupyörän perävaunun sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat, jotka väriltään ja heijastuskyvyltään vastaavat E-säännön n:o 88 vaatimuksia.

243 §
Roiskesuojat

Moottoripyörän perävaunussa tulee kutakin pyörää varten olla tarkoituksenmukaiset roiskesuojat. Niiden tulee koko pituudeltaan vastata vähintään renkaan leveyttä ja ulottua vähintään 60° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja vähintään 90° sen takapuolelle perävaunun ollessa kuormittamaton. Roiskesuojan ei kuitenkaan tarvitse peittää pyörää edellä vaaditulla tavalla, jos ajoneuvon muut rakenteet estävät vastaavasti roiskumisen.

15 luku

Traktorin ja moottorityökoneen perävaunu

244 §
Renkaat ja nastat

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa tulee olla ilmarenkaat, jalakset tai kumipäällysteiset telat.

2. Renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

245 §
Jarrut

1. Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla luotettavat ja tehokkaat jarrulaitteet. Käyttöjarrulla tulee olla sellainen teho, että sitä käyttämällä saavutettava hidastuvuus, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,8, on vähintään 3,5 m/s2. Liikennetraktorin perävaunussa tulee lisäksi olla seisontajarru ja laite, joka saattaa perävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä.

2. Milloin muun traktorin perävaunussa on jarrut, niiden tulee vastata EY-direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia. Telirakenteisessa perävaunussa jarrujen tulee vaikuttaa etummaisen akselin pyöriin.

246 §
Vetolaitteet

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunun vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

2. Traktorin perävaunun kytkentälaitteen tulee olla kytkettävissä EY-direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia vastaavaan traktorin kytkentälaitteeseen.

247 §
Vetävällä akselilla varustettu traktoriperävaunu

Milloin traktoriperävaunun akseli on vetävä, tulee siihen kuuluvan voimansiirron olla sellainen, ettei tämän akselin yksinään kuljettaessa yhdistelmää ajonopeus voi ylittää 40 km/h.

248 §
Roiskesuojat

1. Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana, perävaunun ollessa kuormittamaton, ainakin akselin tasalle.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla suurempi kuin puolitoista kertaa renkaan säde.

249 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet, milloin vetävän ajoneuvon suuntavalaisimet eivät ole selvästi näkyvissä;

b) jarruvalaisimet liikennetraktorin perävaunussa;

c) etuvalaisimet liikennetraktorin perävaunussa;

d) takavalaisimet;

e) sivuvalaisimet liikennetraktorin perävaunussa, jonka korirakenteen pituus on yli 6,0 metriä;

f) takana punaiset heijastimet;

g) etuheijastimet, jos traktoriperävaunun leveys on yli 2,2 metriä tai moottorityökoneen perävaunun leveys yli 1,6 metriä; ja

h) hitaan ajoneuvon kilpi.

2. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) etuvalaisimet;

d) takasumuvalaisimet;

e) peruutusvalaisin;

f) sivuvalaisimet;

g) etuheijastimet;

h) sivuheijastimet;

i) kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

j) erikoiskuljetukseen käytettävässä perävaunussa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

3. Valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 2,1 metrin korkeudelle. Heijastimet saa sijoittaa enintään 0,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 1,2 metrin korkeudelle.

250 § (22.3.2001/280)
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Traktorin perävaunun suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

251 § (30.9.1997/902)
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

1. Jarru- ja takavalaisimien tulee olla punaiset ja etuvalaisimien valkoiset. Jarruvalaisimen tulee toimia traktorin tai moottorityökoneen käyttöjarrua käytettäessä. Etu- ja takavalon tulee toimia traktorin tai moottorityökoneen etu-, lähi- ja kaukovalaisimien toimiessa.

2. Jarruvalon tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin, kuitenkin vähintään 5° alaspäin, jos valaisin on alempana kuin 0,75 metriä, sekä 45° sivuille päin.

3. Traktorin perävaunun jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla hyväksytty 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

252 § (30.9.1997/902)
Sivuvalaisimet

1. Jos perävaunun pituus on suurempi kuin 6,00 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys perävaunun pituussuunnassa on vähintään 2,00 metriä ja enintään 6,00 metriä.

2. Sivuvalaisimet saavat olla enintään 1,20 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

4. Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

5. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti traktorin tai moottorityökoneen etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

253 § (30.9.1997/902)
Heijastimet

1. Etu- ja takaheijastimet on sijoitettava enintään 10°:n poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina mahdollisimman lähelle korin kulmia.

2. Sivuheijastimien tulee olla sivulle suunnatut. Niiden sijoituksen tulee vastata sivuvaloista annettuja säännöksiä.

3. Etuheijastimien tulee olla valkoiset, takaheijastimien punaiset ja sivuheijastimien ruskeankeltaiset. Takaheijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoisia.

4. Heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

254 § (30.9.1997/902)
Hitaan ajoneuvon kilpi

Hitaan ajoneuvon kilpi on sijoitettava perävaunun taakse keskelle tai vasemmalle puolelle enintään 2,00 metrin etäisyydelle takapäästä ja enintään 10°:n poikkeamalla suoraan taaksepäin suunnattuna enintään 1,80 metrin korkeudelle. Hitaan ajoneuvon kilven tulee olla E-hyväksytty 173 §:ssä mainitun säännön mukaisesti.

255 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

256 § (30.9.1997/902)
Peruutusvalaisin

1. Peruutusvalaisin saa toimia vain peruutettaessa taikka traktorin tai moottorityökoneen peruutusvaihteen ollessa kytketty.

2. Peruutusvalaisimen tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,20 metrin korkeudella. Milloin perävaunussa on yksi peruutusvalaisin, sen sijainti saa poiketa 34 §:n 2 momentin säännöksestä.

3. Traktorin perävaunun peruutusvalaisimen tulee olla hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

257 §
Kävellen ohjattavan traktorin perävaunu

Kävellen ohjattavan traktorin perävaunussa ei vaadita takavaloa. Siinä tulee olla etu- ja takaheijastimet, joiden sijoitus saa poiketa edellä tässä luvussa säädetyistä mitoista.

16 luku

Hinattavat laitteet

258 §
Renkaat ja nastat

1. Hinattavassa laitteessa tulee olla ilmarenkaat, umpirenkaat, jalakset tai telat.

2. Renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

259 § (11.7.1997/671)
Vetolaitteet

1. Hinattavan laitteen vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Vetoautossa olevan vetolaitteen tulee olla varustettu tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

2. Kytkinlaitteiden sijoituksen, mitoituksen ja lujuuden osalta noudatetaan, mitä laitetta vetävän moottorikäyttöisen ajoneuvon ja vastaavan perävaunun vetolaitteista säädetään.

259 a § (25.8.1994/773)
Polttoainesäiliö

Hinattavassa laitteessa ei saa olla muuta polttoainesäiliötä kuin mikä on tarpeen hinattavassa laitteessa olevaa polttoainetta käyttävää laitetta varten. Milloin polttoainesäiliön tilavuus on suurempi kuin 800 litraa, on siihen sovellettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä on määrätty.

260 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Hinattavassa laitteessa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet, jos vetävän ajoneuvon suuntavalaisimet eivät ole selvästi näkyvissä;

b) takavalaisimet käytettäessä hinattavaa laitetta olosuhteissa, jotka liikennesääntöjen mukaan edellyttävät valojen käyttöä;

c) takana punaiset heijastimet; ja

d) etuheijastimet, jos hinattavan laitteen leveys yli 1,6 metriä.

2. M1- tai N1-luokan autoon kytkettävässä hinattavan ajoneuvon etupyörien alle asetettavassa apuvaunussa tulee olla taka-, jarru- ja suuntavalaisimet sekä takaheijastimet joko kiinteästi asennettuina tai irrotettavissa olevassa ja hinauksen ajaksi hinattavan auton taakse kiinnitettävässä valaisintelineessä. Muussa apuvaunussa ja välivaunussa ei vaadita valaisimia, mutta siinä tulee olla etu- ja takaheijastimet.

3. Hinattavassa laitteessa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) takavalaisimet;

d) etuvalaisimet;

e) takasumuvalaisimet;

f) peruutusvalaisin;

g) sivuvalaisimet;

h) etuheijastimet;

i) sivuheijastimet;

j) välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

k) ylileveässä hinattavassa laitteessa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

4. Valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle hinattavan laitteen sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 2,1 metrin korkeudelle. Heijastimet saa sijoittaa enintään 0,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 1,2 metrin korkeudelle.

261 § (22.3.2001/280)
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

262 § (30.9.1997/902)
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

1. Jarru- ja takavalaisimien tulee olla punaiset ja etuvalaisimien valkoiset. Jarruvalaisimen tulee toimia vetävän ajoneuvon käyttöjarrua käytettäessä. Etu- ja takavalon tulee toimia vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisimien toimiessa.

2. Jarruvalon tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin, kuitenkin vähintään 5° alaspäin, jos valaisin on alempana kuin 0,75 metriä, sekä 45° sivuille päin.

3. Jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla hyväksytty 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

263 § (30.9.1997/902)
Sivuvalaisimet

1. Jos hinattavan laitteen pituus on suurempi kuin 6,00 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys laitteen pituussuunnassa on vähintään 2,00 metriä ja enintään 6,00 metriä.

2. Sivuvalaisimet saavat olla enintään 1,20 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

4. Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

5. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

264 § (30.9.1997/902)
Heijastimet

1. Etu- ja takaheijastimet on sijoitettava enintään 10°:n poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina mahdollisimman lähelle korin kulmia.

2. Sivuheijastimien tulee olla sivulle suunnatut. Niiden sijoituksen tulee vastata sivuvaloista annettuja säännöksiä.

3. Etuheijastimien tulee olla valkoiset, takaheijastimien punaiset ja sivuheijastimien ruskeankeltaiset. Takaheijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoisia.

4. Heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

265 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

266 § (30.9.1997/902)
Peruutusvalaisin

1. Peruutusvalaisin saa toimia vain peruutettaessa tai vetävän ajoneuvon peruutusvaihteen ollessa kytketty.

2. Peruutusvalaisimen tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,20 metrin korkeudella. Milloin hinattavassa laitteessa on yksi peruutusvalaisin, sen sijainti saa poiketa 34 §:n 2 momentin säännöksestä.

3. Peruutusvalaisimen tulee olla hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

267 §
Nopeuskilpi

Hinattavaan laitteeseen, jonka hinausnopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on kiinnitettävä taakse näkyvä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava luku.

17 luku

Erinäisiä säännöksiä

268 § (11.7.1997/671)
Ajoneuvojen rakenne ja varusteet

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin ajoneuvon alustoihin, joita ei ole vielä varustettu korilla. Niissä ei kuitenkaan tilapäisten siirtojen aikana vaadita heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia.

269 § (14.12.2000/1063)
Kaikkia ajoneuvoluokkia koskevat poikkeukset

1. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä:

a) myöntää määräaikaisen vain Suomessa voimassa olevan poikkeuksen ajoneuvolle ja sen osalle, jolle ei vielä ole myönnetty tässä asetuksessa vaadittua hyväksyntää, jos ajoneuvo tai sen osa on testattu Suomessa tai muussa ETA-valtiossa ja täyttää hyväksynnän edellytyksenä olevat vaatimukset;

b) hyväksyä vähintään neljä vuotta ennen rekisteröintiä maahan tuodun rekisteröimättömän ajoneuvon, jota ei ole käytetty, otettavaksi käyttöön maahantuontiajankohtana voimassa olleiden vaatimusten mukaisesti;

c) uudistaa määräajaksi taikka määrätylle henkilölle tai yhteisölle myönnetyn poikkeuksen uudeksi määräajaksi taikka toiselle henkilölle tai yhteisölle;

d) myöntää ajoneuvomallin tyyppikatsastuksessa vähäisiä poikkeuksia tämän asetuksen vaatimuksista.

2. Ajoneuvohallintokeskus toimittaa ministeriölle joka vuosi luettelon tämän pykälän, 269 a, 269 b ja 270–275 §:n nojalla myönnetyistä poikkeuksista.

269 a § (14.12.2000/1063)
Sarjan viimeisiä ajoneuvoja koskevat poikkeukset

1. Ajoneuvohallintokeskus voi teknisestä tai taloudellisesta syystä myöntää poikkeuksia valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille uuden, voimassa olevaa direktiiviä muuttavan direktiivin, jäljempänä uusi direktiivi, vaatimuksista seuraavin ehdoin:

a) ajoneuvot täyttävät ennen uudessa direktiivissä säädettyjen vaatimusten voimaantuloa voimassa olleet vaatimukset, ja niitä varten on annettu vaatimustenmukaisuustodistus;

b) valmista ajoneuvoa koskevat poikkeukset ovat voimassa enintään kuusi kuukautta uudessa direktiivissä säädettyjen vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaoloaika päättyy kalenterivuoden lopussa, seitsemän kuukautta direktiivissä säädettyjen vaatimusten voimaantulosta;

c) keskeneräisestä ajoneuvosta valmistettua invataksia, pelastusautoa, sairasautoa, matkailuautoa, ruumisautoa ja huoltoautoa sekä 103 b §:n h–j kohdassa tarkoitettua ajoneuvoa koskevat poikkeukset ovat voimassa enintään 12 kuukautta uudessa direktiivissä säädettyjen vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaoloaika päättyy kalenterivuoden lopussa, 13 kuukautta direktiivissä säädettyjen vaatimusten voimaantulosta;

d) poikkeus voidaan myöntää enintään 10 prosentille edellisenä kalenterivuonna tai edellisen 12 kuukauden aikana Suomessa käyttöön otetuista samaan ajoneuvoluokkaan kuuluvista samanmerkkisistä ajoneuvoista; mainittu prosenttiluku pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun; sekä

e) ajoneuvojen, joille poikkeus myönnetään, tulee olla Suomessa uuden direktiivin voimaantuloa edeltävänä päivänä.

2. Ajoneuvohallintokeskuksen on varmistettava, ettei 1 momentin d kohdassa mainittua enimmäismäärää ylitetä. Ajoneuvohallintokeskus merkitsee tiedon myönnetystä poikkeuksesta ajoneuvon rekisteriotteeseen.

3. Ajoneuvohallintokeskus ilmoittaa kuukauden kuluessa muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille myönnettyjen poikkeuksien keston ja syyt yhdessä direktiivin 70/156/ETY 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tietojen kanssa. Ajoneuvohallintokeskus lähettää joka vuosi komissiolle luettelon myönnetyistä poikkeuksista ja niiden syistä.

269 b § (14.12.2000/1063)
Poikkeukset uutta teknologiaa soveltaville ajoneuvoille, osille tai erillisille teknisille yksiköille

1. Ajoneuvohallintokeskus voi myöntää luonteeltaan yhden tai useamman erityisdirektiivin yhteen tai useampaan vaatimukseen soveltumattomia tekniikoita tai ratkaisuja käyttäen valmistetuille ajoneuvoille, osille tai erillisille teknisille yksiköille poikkeuksen, jos poikkeus ei merkittävästi haittaa ympäristöä tai vaaranna liikenneturvallisuutta.

2. Ajoneuvohallintokeskus lähettää kuukauden kuluessa jäljennöksen poikkeuksesta ja sen liitteistä muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille ja toimittaa viipymättä komissiolle kertomuksen, joka sisältää:

a) syyn, miksi kyseisistä tekniikoista tai ratkaisuista johtuu, että ajoneuvo, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei sovellu jonkin erityisdirektiivin vaatimuksiin;

b) kuvauksen esille tulevista turvallisuus- ja ympäristönsuojelukysymyksistä sekä toteutetut toimenpiteet;

c) kuvauksen testeistä ja niiden tuloksista, jotka osoittavat jonkin 1 momentissa tarkoitetun erityisdirektiivin vaatimuksia vastaavan turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason; sekä

d) ehdotukset vastaavien erityisdirektiivien muutoksiksi tai tarvittaessa uusiksi erityisdirektiiveiksi.

270 § (14.12.2000/1063)
Auton rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, myöntää poikkeuksen:

a) nastojen lukumäärää, sijoitusta, massaa, ulkonemaa, pistovoimaa ja hyväksyntää koskevista 37 ja 38 §:ssä säädetyistä vaatimuksista rallikilpailuun osallistuville henkilöautoille;

b) jarruja koskevista 41 §:n 1 momentissa säädetyistä hyväksyntävaatimuksista;

c) ikkunoiden materiaalin sekä tuulilasin ja takalasin laitteiden 68, 68 a, 69 ja 70 §:ssä tarkoitetuista hyväksyntävaatimuksista muuttotavarana tai yksittäiskappaleena omaan käyttöön rekisteröitäväksi tuodulle autolle ja kilpailu- tai muuhun erikoistarkoitukseen käytettävälle autolle;

d) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä, väriä ja hyväksyntää koskevista 71, 72 ja 74 §:ssä säädetyistä vaatimuksista ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevalle autolle, muuttotavarana tai yksittäiskappaleena omaan käyttöön rekisteröitäväksi tuodulle autolle ja kilpailu- tai muussa erikoistarkoituksessa käytettävälle autolle;

e) näköesteitä koskevista 99 §:n 1 momentin säännöksistä erikoisrakenteiselle tai kilpailutarkoituksessa käytettävälle autolle tai tiellä tapahtuvaa työskentelyä varten;

f) tämän asetuksen mukaan vaadittavista hyväksynnöistä ETA-valtiossa yksittäiskappaleena valmistetulle tai piensarjana tyyppihyväksytylle M1-luokan ajoneuvolle, jos vaatimusten täyttyminen voidaan muulla tavoin luotettavasti osoittaa.

271 § (14.12.2000/1063)
Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, myöntää poikkeuksen:

a) kilpailussa käytettävälle moottoripyörälle 105 a §:ssä tarkoitettujen nastarenkaiden nastojen lukumäärää, pistovoimaa ja hyväksyntää, 117 ja 119 §:ssä säädettyjä suuntavalaisimia sekä 127 §:ssä säädettyjä taustapeilejä koskevista vaatimuksista;

b) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä, väriä ja hyväksyntää koskevista 117 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyistä vaatimuksista muuttotavarana tai yksittäiskappaleena omaan käyttöön rekisteröitäväksi tuodulle moottoripyörälle ja L5-luokan ajoneuvolle sekä kilpailu- tai muussa erikoistarkoituksessa käytettävälle moottoripyörälle;

c) tämän asetuksen mukaan vaadittavista hyväksynnöistä ETA-valtiossa yksittäiskappaleena valmistetulle tai piensarjana tyyppihyväksytylle ajoneuvolle, jos vaatimusten täyttyminen voidaan muulla tavoin luotettavasti osoittaa.

272 § (14.12.2000/1063)
Mopon ja kevyen nelipyörän rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen:

a) tässä asetuksessa säädetyistä vaatimuksista toisessa ETA-valtiossa vuonna 1994 tai sen jälkeen käyttöön otetulle, yksittäiskappaleena omaan käyttöön rekisteröitäväksi tuodulle L1-luokan ajoneuvolle, jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus vastaa mopon suurimmalle rakenteelliselle nopeudelle 5 §:ssä säädettyjä vaatimuksia;

b) tämän asetuksen mukaan vaadittavista hyväksynnöistä ETA-valtiossa yksittäin valmistetulle tai piensarjana tyyppihyväksytylle ajoneuvolle, jos vaatimusten täyttyminen voidaan muulla tavoin luotettavasti osoittaa.

273 § (14.12.2000/1063)
Traktorin ja moottorityökoneen rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

1. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, myöntää yksittäiselle traktorille ja moottorityökoneelle poikkeuksen:

a) liikuntarajoitteisen henkilön käyttöön tulevalle nelipyöräiselle traktorille 32 §:n ja 9 luvun säännöksistä;

b) traktorin vetolaitteita koskevista 157 §:ssä säädetyistä vaatimuksista;

c) liikennetraktorin roiskesuojien mitoitusta koskevista 162 §:ssä säädetyistä vaatimuksista;

d) ikkunoiden materiaalin sekä tuulilasin laitteiden 163 ja 165 §:ssä tarkoitetuista hyväksyntävaatimuksista erikoistarkoitukseen käytettävälle traktorille;

e) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä, väriä ja hyväksyntää koskevista 166–178 §:ssä säädetyistä vaatimuksista;

f) näköesteitä ja ulkonevia osia koskevista 182 ja 183 §:n säännöksistä erikoisrakenteiselle traktorille ja moottorityökoneelle tai tiellä tapahtuvaa työskentelyä varten.

2. Ajoneuvohallintokeskus voi, jos poikkeus ei oleellisesti vaaranna liikenneturvallisuutta, myöntää moottorityökoneelle sen siirtämiseksi työmaalta toiselle tai huoltotarkoituksessa poikkeuksen:

a) ohjauksen voimansiirron ominaisuuksia koskevista 154 §:n 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista;

b) hydrostaattisen voimansiirron avulla toimivien jarrujen ominaisuuksia koskevista 155 §:n 3 momentissa säädetyistä vaatimuksista.

274 § (14.12.2000/1063)
Maastoajoneuvon ja moottorittoman ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, myöntää poikkeuksen 10 ja 11 luvussa säädetyistä vaatimuksista yksittäiselle ajoneuvolle.

275 § (14.12.2000/1063)
Perävaunun ja hinattavan laitteen rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, myöntää poikkeuksen:

a) yliraskaan erikoiskuljetusperävaunun ohjauslaitetta ja vetolaitetta koskevista 217 a §:n 1 momentissa ja 219 §:n 3 momentissa säädetyistä hyväksyntävaatimuksista;

b) jarruja koskevista 218 §:n 1 momentissa säädetyistä hyväksyntävaatimuksista;

c) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä, väriä ja hyväksyntää koskevista 223, 225, 238, 249 ja 260 §:ssä säädetyistä vaatimuksista erikoistarkoitukseen käytettävälle perävaunulle ja hinattavalle laitteelle;

d) traktorin perävaunun vetolaitetta koskevasta 246 §:n 2 momentissa säädetyistä hyväksyntävaatimuksesta.

276 §
Muutoksenhaku

1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

2. Tämän asetuksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

277 §
Rangaistukset

Joka rikkoo tätä asetusta, on tuomittava rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään.

278 §
Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja se koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa ja erillistä liikennetarviketta. (5.12.1996/965)

2. Henkilöauton nastarenkaan saa 38 §:n 2 momentin säännöksen estämättä ottaa käyttöön ennen 20 päivää huhtikuuta 1993, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

3. Maastohenkilöauton saa 47 §:n säännösten estämättä ottaa Suomessa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta 1993, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

4. Dieselmoottorilla varustetun kuorma- ja linja-auton saa 48 §:n 1 ja 2 momentin säännösten estämättä ottaa Suomessa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1993, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

5. Nopeudenrajoitinta koskeva 55 §:n vaatimus koskee autoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä toukokuuta 1994 tai sen jälkeen. Vaatimusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995 alkaen ulkomaanliikenteessä käytettävään ja 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen muuhun autoon, joka on otettu käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1988 tai sen jälkeen. (18.6.1993/530)

6. Turvavöitä ja niiden kiinnityspisteitä N2- ja N3-luokan ajoneuvossa koskevat 64 §:n vaatimukset koskevat autoa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä heinäkuuta 1997 tai sen jälkeen.

7. Auton saa 71 §:n 3 momentin säännöksen estämättä hyväksyä tyyppikatsastuksessa 31 päivään joulukuuta 1993 saakka ja ottaa käyttöön 31 päivään joulukuuta 1994 saakka siitä huolimatta, että siinä ei ole lähivalojen korkeudensäätölaitetta. (18.6.1993/530)

8. Ennen asetuksen voimaantuloa Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua muuta kuin 133, 152 tai 202 §:ssä tarkoitettua suojakypärää saa käyttää ja sen saa myydä tai muuten luovuttaa 31 päivään joulukuuta 1996 saakka. (18.6.1993/530)

9. Auton perävaunun saa 223 §:n säännösten estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1994, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (18.6.1993/530)

10. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunun saa 249 §:n säännösten estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1994, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (18.6.1993/530)

11. Hinattavan laitteen saa 260 §:n säännösten estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1994, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (18.6.1993/530)

279 §
Aiempien säädösten kumoaminen

1. Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä maaliskuuta 1982 annettu ajoneuvoasetus (233/82) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä liikenneministeriön sen nojalla antama päätös ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta (150/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2. Lisäksi kumotaan:

a) henkilö- ja pakettiautojen ja niiden perävaunujen kytkennästä annettu liikenneministeriön päätös (861/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

b) museoajoneuvoista annettu liikenneministeriön päätös (93/80);

c) polkupyöristä annettu liikenneministeriön päätös (304/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

d) lasten turvalaitteista annettu liikenneministeriön päätös (729/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

e) kuorma-autojen ja perävaunujen ristiinkytkennästä annettu liikenneministeriön päätös (247/90); sekä

f) moottoripyöräilijän, moottorikelkkailijan ja mopoilijan suojakypärästä annettu liikenneministeriön päätös (985/91).

3. Ajoneuvoasetuksen nojalla annetut liikenneministeriön päätökset jäävät, 1 ja 2 momentissa mainittuja lukuun ottamatta, edelleen voimaan, kunnes niistä tämän asetuksen tai ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/92) nojalla toisin määrätään.

4. Tällä asetuksella kumotaan ajoneuvoasetuksen nojalla myönnetyt poikkeusluvat 1 päivästä tammikuuta 1995.

280 §
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen otetut ajoneuvot

1. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksytyssä ajoneuvossa ei kuitenkaan vaadita valonheitinten pesulaitetta, takaikkunan huurteenpoistolaitetta eikä henkilöautossa oikeanpuoleista taustapeiliä. Lisäksi saa takasumuvalaisin olla tarvittaessa myös ajoneuvon oikealla puolella.

2. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon määrittelyä ei muuteta, ellei ajoneuvon omistaja tällaista muutosta vaadi.

3. Jos ajoneuvon rakennetta tai varusteita muutetaan tämän asetuksen tultua voimaan, on muutos tehtävä tämän asetuksen mukaisesti.

4. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa muualla käyttöön otetun ajoneuvon saa ottaa Suomessa käyttöön, jos ajoneuvo täyttää:

a) ne vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa;

b) viimeisimpien ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana sovellettavaksi sallittujen E-sääntöjen tai EY:n jäsenvaltiossa sovellettaviksi sallittujen direktiivien vaatimukset, jolloin kuitenkin M1- ja N1-luokan ajoneuvon pakokaasupäästöjen ja takaistuimen turvavöiden kiinnityspisteiden tulee täyttää samana ajankohtana Suomessa ensi kertaakäyttöön otettua ajoneuvoa koskevat vaatimukset; tai

c) ETA-valtiossa voimassa olleet kansalliset, muut kuin a tai b kohdassa tarkoitetut vaatimukset, jotka turvallisuutta ja ympäristöä koskien vastaavat vähintään a tai b kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

(5.12.1996/965)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

18.6.1993/530:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

22.12.1993/1569:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston asetukset (85/3820/ETY), ja (85/3821/ETY)

25.8.1994/773:

1. Tämä asetus tulee voimaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, 1 päivänä tammikuuta 1995 ja se koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen käyttöön otettua ajoneuvoa ja liikennetarviketta.

2. Asetuksen 131 §:n 4 ja 6 momentin, 132 §:n 1-5 momentin ja 151 §:n 1-5 momentin kumoamisen osalta tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

3. Tämän asetuksen 3 §:n 1 momentin sekä 4, 5, 133 a ja 152 a §:n voimaantulosta säädetään erikseen.

4. Asetuksen 71 §:n 4 momentin kumoaminen ja 32 a §:n 2 momentti, 32 b §:n 1 momentti, 39 §:n 5 momentti, 53 a, 53 b, 68 a ja 95 a §, 99 §:n 1 a momentti ja 101 §:n 1 a momentti koskevat M1-luokan ajoneuvoa, jolle myönnetään EY- tyyppihyväksyminen tai joka tyyppikatsastetaan uuteen mallisarjaan kuuluvana 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen tai joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1998 tai sen jälkeen. (1.12.1995/1348)

5. Muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta 71 §:n 4 momentin kumoamisen ja 32 a §:n 2 momentin, 32 b §:n 1 momentin, 39 §:n 5 momentin, 53 b ja 95 a §:n, 101 §:n 1 a momentin ja 217 a §:n voimaantulosta säädetään erikseen.

6. Moottoripyörän, mopon sekä L2- ja L5-luokan ajoneuvon saa 109 §:n 1 momentin ja 138 §:n 1 momentin estämättä hyväksyä tyyppikatsastuksessa ennen 5 päivää huhtikuuta 1995, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (21.11.1994/989)

7. Moottoripyörän, mopon sekä L2- ja L5-luokan ajoneuvon saa 32 §:n 3 momentin, 32 a §:n 1 ja 3 momentin, 107 a, 108, 108 a ja 127 a §:n, 128 §:n 1 momentin sekä 136 a, 137, 137 a, 148 a ja 149 §:n estämättä hyväksyä tyyppikatsastuksessa ennen 14 päivää kesäkuuta 1995, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (21.11.1994/989)

8. Moottoripyörän, mopon sekä L2- ja L5-luokan ajoneuvon saa 32 b §:n 2 momentin sekä 116 ja 144 §:n estämättä hyväksyä tyyppikatsastuksessa ennen 1 päivää marraskuuta 1995, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (21.11.1994/989)

8 a. Moottoripyörän, mopon sekä L2- ja L5-luokan ajoneuvon saa 32 §:n 3 momentin, 32 a §:n 1 ja 3 momentin, 32 b §:n 2 momentin, 107 a, 108 ja 108 a §:n, 109 §:n 1 momentin, 116 ja 127 a §:n, 128 §:n 1 momentin, 136 a, 137 ja 137 a §:n, 138 §:n 1 momentin sekä 144, 148 a ja 149 §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1999, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. (21.11.1994/989)

9. Asetuksen 221 a ja 259 a § tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja koskevat kaikkia auton perävaunuja ja hinattavia laitteita.

ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivit 70/222/ETY, 74/483/ETY, 77/649/ETY, 78/316/ETY, 78/548/ETY, 80/1268/ETY, 80/1269/ETY, muut. 88/195/ETY, ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94. ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivit 92/61/ETY, 92/114/ETY, 93/14/ETY, 93/29/ETY, 93/30/ETY, 93/31/ETY, 93/32/ETY, 93/33/ETY, 93/34/ETY, 93/92/ETY, 93/93/ETY, 93/94/ETY ja komission direktiivit 90/630/ETY, 92/62/ETY, 93/91/ETY, 93/116/EY

21.11.1994/989:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

8.12.1994/1122:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja se koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen käyttöön otettua ajoneuvoa.

2. Asetuksen 41 §:n 2 a momenttia saadaan soveltaa myös käytössä olevaan autoon.

3. Moottoripyörän, mopon sekä L2- ja L5-luokan ajoneuvon saa 109 §:n 1 momentin ja 138 §:n 1 momentin estämättä hyväksyä tyyppikatsastuksessa ennen 5 päivää huhtikuuta 1995 ja ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1999, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

4. Asetuksen 189 a § koskee moottorikelkkaa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä kesäkuuta 1995 tai sen jälkeen.

Neuvoston direktiivi 70/156/ETY; EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1, muut. 92/53/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 1. Neuvoston direktiivi 70/220/ETY; EYVL N:o L 76, 6.4.1970, s. 1, muut. 91/441/ETY; EYVL N:o L 242, 30.8.1991, s. 1 ja 94/12/EY; EYVL N:o L 100, 19.4.1994, s. 42., Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/20/EY; EYVL N:o L 195, 29.7.1994, s. 1.

7.6.1995/849:

1. Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä kesäkuuta 1995 ja se koskee ajoneuvoja, jotka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

2. Asetuksen 30 §:n 3 momentin, 32 a §:n 2 momentin, 36 §:n 1 momentin, 39 §:n 3 momentin, 40 §:n, 41 §:n 1 momentin, 53 a §:n, 57 §:n 1 momentin, 58 §:n 2 momentin, 59 ja 60 §:n, 64 §:n 5 ja 6 momentin, 66, 67, 69 ja 70 §:n, 97 §:n 1 momentin, 216 §:n 1 momentin ja 218 §:n 1 momentin muutokset koskevat ajoneuvoa, jolle myönnetään EY-tyyppihyväksyminen tai joka tyyppikatsastetaan uuteen mallisarjaan kuuluvana 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen tai joka otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1998 tai sen jälkeen. Edellä säädetystä poiketen 30 §:n 3 momentin muutos koskee kuitenkin monivaiheisesti tyyppihyväksyttävää M1- ja L-luokan ajoneuvoa sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tyyppikatsastettavasta N-luokan ajoneuvosta M1-luokan ajoneuvoksi muutettavaa ajoneuvoa tyyppihyväksymisessä tai tyyppikatsastuksessa 1 päivästä tammikuuta 1998 ja käyttöönotossa 1 päivästä tammikuuta 2000.

(25.10.1996/759)

3. Asetuksen 32 a §:n 3 momentin muutos koskee ajoneuvoa, jolle myönnetään EY-tyyppihyväksyminen tai joka tyyppikatsastetaan uuteen mallisarjaan kuuluvana 14 päivänä kesäkuuta 1995 tai sen jälkeen tai joka otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.

4. Asetuksen 47 §:n 6 momentin, 49 ja 50 §:n, 52 §:n 1 momentin, 73 §:n, 74 §:n 1 momentin, 224 §:n ja 225 §:n 1 momentin muutokset koskevat ajoneuvoa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1995 tai sen jälkeen.

5. Asetuksen 112 a ja 141 a § koskevat moottoripyörää, mopoa sekä L2- ja L5-luokan ajoneuvoa, jolle myönnetään EY-tyyppihyväksyminen tai joka hyväksytään tyyppikatsastuksessa uuteen mallisarjaan kuuluvana 2 päivänä helmikuuta 1997 tai sen jälkeen tai otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.

6. Tämän asetuksen tullessa voimaan kumoutuu 71 §:n 4 momentti myös muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta.

Neuvoston direktiivit 92/53/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 1, 93/34/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 38, 93/59/ETY; EYVL N:o L 186, 28.7.1993, s. 21,, komission direktiivit 94/68/EY; EYVL N:o L 354, 31.12.1994, s. 1, 94/78/EY; EYVL N:o 354, 31.12.1994, s. 11,, neuvoston direktiivi 95/1/EY; EYVL N:o 52, 8.3.1995, s. 1.

1.12.1995/1348:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

8.12.1995/1413:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Asetuksen 25 §:n muutos koskee ajoneuvoa, joka EY-tyyppihyväksytään tai tyyppikatsastetaan uuteen mallisarjaan kuuluvana voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ja ajoneuvoa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1998 tai sen jälkeen.

Neuvoston direktiivi 95/48/EY; EYVL N:o L 233, 30.9.1995 ja neuvoston direktiivi 95/54/EY; EYVL N:o L 266, 8.11.1995

5.1.1996/3:

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä tammikuuta 1996.

Komission asetus (EY) N:o 2479/95; EYVL N:o L 256, 26.10.1995

8.3.1996/143:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996.

2. Moottoripyörän, mopon ja L5-luokan ajoneuvon saa, jos se täyttää vaatimukset, jotka olivat voimassa 31 päivänä maaliskuuta 1996, ottaa käyttöön:

a) 138 §:n 1 momentin estämättä ennen 5 päivää huhtikuuta 1999;

b) 32 §:n 3 momentin, 32 a §:n 1 ja 3 momentin, 136 a, 137, 137 a, 148 a ja 149 §:n estämättä ennen 14 päivää kesäkuuta 1999;

c) ennen 17 päivänä kesäkuuta 1999 tyyppikatsastetun ajoneuvon 32 a §:n 3 momentin b kohdan estämättä ennen 17 päivää kesäkuuta 2003; sekä

d) 144 §:n 1 momentin d ja g kohdan, 2 momentin b ja c kohdan ja 3 momentin sekä 32 b §:n 2 momentin estämättä ennen 1 päivää marraskuuta 1999.

(27.11.1998/872)

3. Asetuksen 141 a § koskee ajoneuvoa, jolle myönnetään EY-tyyppihyväksyntä tai joka hyväksytään tyyppikatsastuksessa uuteen mallisarjaan kuuluvana 2 päivänä helmikuuta 1997 tai sen jälkeen.

Neuvoston direktiivi 80/1272/ETY; EYVL N:o L 375, 31.12.1980, 92/61/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, 93/14/ETY; EYVL N:o L 121, 15.5.1993, 93/29/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, 93/30/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, 93/31/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, 93/32/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, 93/33/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, 93/34/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, 93/92/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, 93/93/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, 93/94/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, 95/1/EY; EYVL N:o L 52, 8.3.1995

22.4.1996/267:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1996 ja se koskee ajoneuvoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

2. Asetuksen 40 §:n 1 ja 3 momentin muutos koskee autoa, joka tyyppikatsastetaan uuteen mallisarjaan kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä tammikuuta 1997 tai joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1998 tai sen jälkeen, ja hälytyslaitetta, joka otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1998 tai sen jälkeen. Asetuksen 40 §:n 2 momentin muutos koskee myös jokäyttöön otettua ajoneuvoa.

3 momentti on kumottu A:lla 18.6.1999/756. (18.6.1999/756)

4. Asetuksen 87 §:n, 178 §:n 5 momentin, 232 §:n, 252 §:n 4 momentin ja 263 §:n 4 momentin muutokset koskevat sivuvaloa, joka asennetaan 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otettavaan ajoneuvoon.

5. Asetuksen 102 §:n 3 momentti koskee linja-autoa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1999 tai sen jälkeen.

6. Asetuksen 118, 146 ja 168 §:n, 250 §:n 3 momentin ja 261 §:n 3 momentin muutokset koskevat suuntavalaisinta, joka asennetaan 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otettavaan ajoneuvoon.

7. Asetuksen 133, 152 ja 202 §:n muutokset koskevat suojakypärää, joka valmistetaan Suomessa, tuodaan maahan tai pidetään kaupan 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.

Neuvoston direktiivi 95/28/EY; EYVL N:o L 281, 23.11.1995, s. 1, neuvoston direktiivi 95/56/EY; EYVL N:o L 286, 29.11.1995, s. 1, neuvoston direktiivi 89/277/ETY; EYVL N:o L 109, 20.4.1989, s. 25

26.4.1996/304:

1. Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä toukokuuta 1996.

2. Asetuksen 38 §:n 2 momentin muutos kuorma-autonrenkaan nastojen osalta koskee asetuksen voimaantulon jälkeen myönnettyjä tyyppihyväksyntöjä.

3. Asetuksen 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n 2 momentin muutokset henkilöautonrenkaan osalta koskevat rengasta, jonka valmistusviikkomerkintä on 177 tai myöhempi taikka joka valmistusviikkomerkinnästä riippumatta otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1998 tai sen jälkeen.

20.5.1996/338:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

2. Asetuksen 46 § koskee ajoneuvoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen.

Neuvoston direktiivi 96/1/EY; EYVL N:o L 40, 17.2.1996, s. 1

24.5.1996/357:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. Muun perävaunun kuin polkupyörän henkilökuljetukseen tarkoitetun perävaunun saa kuitenkin tämän asetuksen estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää joulukuuta 1996, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

20.9.1996/697:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1996.

2. Ajoneuvon saa direktiivien 96/44/EY ja 96/20/EY säännösten estämättä tyyppikatsastaa uuteen mallisarjaan kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää tammikuuta 1997, jos katsastus tai hyväksyntä suoritetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

3. Ajoneuvolle ennen 1 päivää tammikuuta 1997 direktiivin 94/12/EY, 93/59/ETY tai 92/97/ETY mukaisesti suoritettua tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää ei tarvitse uusia direktiivien 96/44/EY tai 96/20/EY säännösten mukaisiksi.

Komission direktiivi 96/20/EY; EYVL N:o L 92, 13.4.1996, s. 23, komission direktiivi 96/44/EY; EYVL N:o L 210, 20.8.1996, s. 25

25.10.1996/759:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996.

Neuvoston direktiivi 92/53/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 1

25.10.1996/760:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996.

Neuvoston direktiivi 74/150/ETY; EYVL N:o L 84, 28.3.1974, s. 10, Neuvoston direktiivi 92/53/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 1

5.12.1996/965:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

2. Ajoneuvolle direktiivin 91/542/ETY, 92/97/ETY, 93/59/ETY, 93/91/ETY tai 94/12/EY mukaisesti myönnetyt EY-hyväksynnät jäävät voimaan eikä sanottujen direktiivien mukaisesti suoritettua tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää tarvitse uusia direktiivien 94/53/EY, 96/1/EY, 96/20/EY tai 96/44/EY säännösten mukaiseksi.

Neuvoston direktiivi, 72/306/ETY; EYVL N:o L 190, 20.8.1972, s. 1, komission direktiivi 73/350/ETY; EYVLN:o L 321, 22.11.1973, s. 33, komission direktiivi 74/132/ETY; EYVL N:o L 74, 19.3.1974, s. 7, neuvoston direktiivi 74/290/ETY; EYVL N:o L 159, 15.6.1974, s. 61, komission direktiivi 75/524/ETY; EYVL N:o L 236,8.9.1975, s. 3, komission direktiivi 77/102/ETY; EYVL N:o L 32, 3.2.1977, s. 32, neuvoston direktiivi77/212/ETY; EYVL N:o L 66, 12.3.1977, s. 33, neuvoston direktiivi 77/389/ETY; EYVL N:o L 145, 13.6.1977,s. 41, neuvoston direktiivi 78/315/ETY; EYVL N:o L 81, 28.3.1978, s. 1, neuvoston direktiivi 78/547/ETY;EYVL N:o L 168, 26.6.1978, s. 39, komission direktiivi 78/665/ETY; EYVL N:o L 223, 14.8.1978, s. 48, komission direktiivi 79/488/ETY; EYVL N:o L 128, 26.5.1979, s. 1, komission direktiivi 79/489/ETY; EYVL N:o L128, 26.5.1979, s. 12, komission direktiivi 79/490/ETY; EYVL N:o L 128, 26.5.1979, s. 22, komission direktiivi79/795/ETY; EYVL N:o L 239, 22.9.1979, s. 1, komission direktiivi 80/233/ETY; EYVL N:o L 51, 25.2.1980, s. 8, neuvoston direktiivi 80/1267/ETY; EYVL N:o L 375, 31.12.1980, s. 34, komission direktiivi 81/334/ETY; EYVL N:o L 131, 18.5.1981, s. 6, neuvoston direktiivi 81/575/ETY; EYVL N:o L 209, 29.7.1981, s. 30, neuvoston direktiivi 81/576/ETY; EYVL N:o L 209, 29.7.1981, s. 32, komission direktiivi 81/643/ETY; EYVL N:o L231, 15.8.1981, s. 41, komission direktiivi 82/244/ETY; EYVL N:o L 109, 22.4.1982, s. 31, neuvoston direktiivi 83/276/ETY; EYVL N:o L 151, 9.6.1983, s. 47, neuvoston direktiivi 83/351/ETY; EYVL N:o L 197, 20.7.1983,s. 1, komission direktiivi 84/8/ETY; EYVL N:o L 9, 12.1.1984, s. 24, komission direktiivi 84/372/ETY; EYVLN:o L 196, 26.7.1984, s. 47, komission direktiivi 85/205/ETY; EYVL N:o L 90, 29.3.1985, s. 1, komission direktiivi 85/647/ETY; EYVL N:o L 380, 31.12.1985, s. 1, komission direktiivi 86/562/ETY; EYVL N:o L 327,22.11.1986, s. 49, neuvoston direktiivi 87/56/ETY; EYVL N:o L 24, 27.1.1987, s. 42, neuvoston direktiivi87/358/ETY; EYVL N:o L 192, 11.7.1987, s. 51, neuvoston direktiivi 87/403/ETY; EYVL N:o L 220, 8.8.1987,s. 44, neuvoston direktiivi 88/76/ETY; EYVL N:o L 36, 9.2.1988, s. 1, komission direktiivi 88/194/ETY; EYVLN:o L 92, 9.4.1988, s. 47, komission direktiivi 88/366/ETY; EYVL N:o L 181, 12.7.1988, s. 40, neuvoston direktiivi 88/436/ETY; EYVL N:o L 214, 6.8.1988, s. 1, komission direktiivi 89/278/ETY; EYVL N:o L 109,20.4.1989, s. 38, neuvoston direktiivi 89/458/ETY; EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 1, komission direktiivi 89/491/ETY; EYVL N:o L 238, 15.8.1989, s. 43, neuvoston direktiivi 91/441/ETY; EYVL N:o L 242,30.8.1991, s. 1, neuvoston direktiivi 91/542/ETY; EYVL N:o L 295, 25.10.1991, s. 1, komission direktiivi 93/81/ETY; EYVL N:o L 264, 23.10.1993, s. 49, komission direktiivi 94/53/EY; EYVL N:o L 299, 22.11.1994,s. 26, komission direktiivi 95/54/EY; EYVL N:o L 266, 8.11.1995, s. 1, komission direktiivi 96/20/EY; EYVL N:o L 92, 13.4.1996, s. 23

20.12.1996/1372:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

2. Massaluokan I ajoneuvon saa 47 §:ssä mainitun direktiivin 96/69/EY säännösten estämättä ottaa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1997, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. Massaluokan II tai III ajoneuvolle saa vastaavasti myöntää tyyppihyväksynnän tai ajoneuvon tyyppikatsastaa uuteen mallisarjaan kuuluvana ennen 1 päivää tammikuuta 1998 tai tällaisen ajoneuvon ottaa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1998, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset. Ajoneuvolle ennen 1 päivää tammikuuta 1997 direktiivin 93/59/ETY mukaisesti myönnettyä tyyppihyväksyntää tai suoritettua tyyppikatsastusta ei tarvitse uusia direktiivin 96/44/EY säännösten mukaiseksi.

3. Asetuksen 58 a ja 58 b §:n vaatimukset koskevat ajoneuvoa, jolle myönnetään EY-tyyppihyväksyntä tai joka tyyppikatsastetaan uuteen mallisarjaan kuuluvana 1 päivänä lokakuuta 1998 tai sen jälkeen. Tällöin 58 a §:n vaatimus ei kuitenkaan koske ajoneuvoa, jolle on myönnetty tyyppihyväksyntä direktiivin 74/297/ETY mukaisesti, eikä 58 b §:n vaatimus ajoneuvoa, jolle on myönnetty tyyppihyväksyntä kahden seuraavista direktiiveistä mukaisesti: 70/387/ETY, 74/483/ETY ja 76/115/ETY. Asetuksen 58 a ja 58 b §:n vaatimukset koskevat ajoneuvoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 2003 tai sen jälkeen.

4. Jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa 60 §:n, 64 §:n 1–4 momentin ja 66 §:n säännöksen estämättä:

a) muulle M- tai N-luokan ajoneuvolle kuin enimmäismassaltaan 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvolle myöntää EY-tyyppihyväksynnän tai tyyppikatsastaa sen uuteen mallisarjaan kuuluvana ennen 1 päivää lokakuuta 1997; ja

b) enimmäismassaltaan 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvolle myöntää EY-tyyppihyväksynnän tai tyyppikatsastaa sen uuteen mallisarjaan kuuluvana ennen 1 päivää lokakuuta 1999.

5. Jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa 60 ja 66 §:n säännöksen estämättä:

a) muun M-luokan ajoneuvon kuin enimmäismassaltaan 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvon ottaa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1999; ja

b) enimmäismassaltaan 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvon ottaa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2001.

6. Jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa 64 §:n 1–4 momentin säännöksen estämättä:

a) muun M- tai N1-luokan ajoneuvon kuin enimmäismassaltaan 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvon ottaa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1999; ja

b) enimmäismassaltaan 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvon ottaa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2001.

7. Asetuksen 64 §:n 4 momentti koskee turvavyötä, joka otetaan erillisenä teknisenä yksikkönä ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1999 tai sen jälkeen ja on tarkoitettu asennettavaksi tuona päivänä tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otettavaan ajoneuvoon.

8. Asetuksen 64 §:n 5 momentti koskee ajoneuvoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1997 tai sen jälkeen.

Parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/27/EY; EYVL N:o L 169, 8.7.1996, s. 1, komission direktiivi 96/36/EY; EYVL N:o L 178, 17.7.1996, s. 15, komission direktiivi 96/37/EY; EYVL N:o L 186, 25.7.1996, s. 28, komission direktiivi 96/38/EY; EYVL N:o L 187, 26.7.1996, s. 95, parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/69/EY; EYVL N:o L 282, 1.11.1996, s. 64, parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/79/EY

23.5.1997/450:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä toukokuuta 1997.

11.7.1997/671:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997. Asetuksen 3 §:n 1 momentin muutos tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998. (24.4.1998/293)

2. Tällä asetuksella kumotaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (773/1994) 3 §:n 1 momentti.

3. Tämä asetus koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen käyttöön otettavaa ajoneuvoa tai liikennetarviketta. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen.

4. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon määrittelyä ei muuteta, ellei ajoneuvon omistaja tällaista muutosta vaadi.

5. Asetuksen 25 a §:n matkailuauton oma massan määrittelyä koskeva muutos ja 35 b § koskevat ajoneuvoa, joka tyyppikatsastetaan direktiivissä 92/21/ETY tarkoitettuun uuteen tyyppin kuuluvana tai tyyppihyväksytään voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. (28.11.1997/1051)

6. Asetuksen 41 a, 41 b ja 41 d § koskevat ajoneuvoa, joka tyyppikatsastetaan direktiivissä 97/27/EY tarkoitettuun uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 21 päivänä toukokuuta 1999 tai sen jälkeen.

7. Asetuksen 43 b §:n 4 momentissa ja 219 §:n 3 momentissa säädettävää lyhytkytkentälaitteen E-säännön mukaisuutta koskevaa vaatimusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1999.

Komission direktiivi 95/48/EY; EYVL N:o L 233, 30.9.1995, s. 73, neuvoston direktiivi 96/53/EY; EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 59, parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY; EYVL N:o L 233, 25.8.1997; s.1 Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti

30.9.1997/902:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. Jollei jäljempänä toisin säädetä, asetusta sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään taikka otetaan ensi kertaa käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Jos jäljempänä säädetään vain tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää koskevasta voimaantulosta, ajoneuvon, joka täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

2. Tämän asetuksen M1-luokan ajoneuvon käyttöönottoa koskevat, 1 päivänä tammikuuta 1998 voimaan tulevat vaatimukset koskevat monivaiheisesti tyyppihyväksyttävää M1- ja L-luokan ajoneuvoa sekä ETA-valtiossa tyyppikatsastetusta N-luokan ajoneuvosta M1-luokan ajoneuvoksi muutettavaa ajoneuvoa tyyppikatsastuksessa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksynnässä 1 päivästä tammikuuta 1998 ja käyttöönotossa 1 päivästä tammikuuta 2000.

3. Auton hinauslaitteita koskevaa 43 §:n 3 momenttia, alleajosuojaa auton takana koskevaa 44 §:n 1 momenttia, auton dieselmoottorin savutusta koskevaa 49 §:ää, auton moottorin tehon ilmoittamista koskevaa 53 b §:ää ja polttoainesäiliötä koskevaa 57 §:ää sekä N-luokan ajoneuvojen osalta turvavöitä koskevaa 64 §:n 2 momenttia ja turvavöiden kiinnityspisteitä koskevaa 64 a §:ää sovelletaan vain ajoneuvon tyyppikatsastukseen uuteen tyyppiin kuuluvana ja tyyppihyväksyntään.

4. Jos ajoneuvo täyttää vaatimukset, jotka olivat voimassa 30 päivänä syyskuuta 1997: (27.11.1998/871)

a) M1-luokan ajoneuvon saa auton ja perävaunun valmistajan kilpeä koskevan 32 b §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1998 ja muun M-, N- ja O-luokan ajoneuvon tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ja ottaa käyttöön ennen 21 päivää toukokuuta 1998;

b) moottoripyörän, mopon ja L5-luokan ajoneuvon saa takarekisterikilven kiinnityspaikkaa koskevan 32 e §:n 2 momentin estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää marraskuuta 1999 ja ajoneuvon valmistajan kilpeä koskevan 32 c §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 14 päivää kesäkuuta 1999 sekä ennen 17 päivänä kesäkuuta 1999 tyyppikatsastetun ajoneuvon ajoneuvon valmistajan kilpeä koskevan 32 c §:n b kohdan estämättä ottaa käyttöön ennen 17 päivää kesäkuuta 2003; (27.11.1998/871)

c) M1-luokan ajoneuvon saa takarekisterikilven kiinnityspaikkaa koskevan 32 e §:n 1 momentin estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1998 ja muun M-, N- ja O-luokan ajoneuvon ennen 1 päivää tammikuuta 1999;

d) puoliperävaunun vetoauton ja M1-luokan ajoneuvon saa auton ohjauslaitetta koskevan 39 §:n 3 momentin estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1998 ja muun auton tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää tammikuuta 2000;

e) ajoneuvon saa auton luvattoman käytön estävää laitetta ja hälytyslaitetta koskevan 40 §:n 1 ja 3 momentin sekä nopeusmittaria koskevan 93 §:n 2 momentin estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1998;

f) ajoneuvon saa auton hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevan 53 a §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1998;

g) ajoneuvon saa auton radiohäiriöitä ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan 56 §:n estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana ennen 1 päivää tammikuuta 1998 ja ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2002; vaatimus tyyppihyväksynnästä tai tyyppikatsastuksesta direktiivin 95/54/EY tai säännön 10/02 mukaisesti ei kuitenkaan koske ajoneuvotyyppiä, joka on tyyppihyväksytty tai tyyppikatsastettu direktiivin 72/306/ETY tai E-säännön n:o 24 mukaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 1996;

h) suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvon saa auton istuinten kiinnitystä koskevan 60 §:n, auton turvavöitä koskevan 64 §:n 2 momentin, auton turvavöiden kiinnityspisteitä koskevan 64 a §:n ja auton pääntukia koskevan 66 §:n estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää lokakuuta 1999;

i) M- tai N1-luokan ajoneuvon saa 60 §:n ja 66 §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2001, kun kyse on suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvosta, ja ennen 1 päivää lokakuuta 1999, kun kyse on muusta M-luokan ajoneuvosta tai N1-luokan ajoneuvosta;

j) M-luokan ajoneuvon saa 64 §:n 2 momentin ja 64 a §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2001, kun kyse on suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvosta, ja ennen 1 päivää lokakuuta 1999, kun kyse on muusta M-luokan ajoneuvosta;

k) ajoneuvon saa auton pakollisia ja sallittuja valaisimia ja heijastimia koskevan 71 §:n 1–3 momentin estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää lokakuuta 1998 ja ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2000;

l) ajoneuvon saa jarru-, etu- ja takavalaisimia koskevan 74, 169, 225, 227, 251 ja 262 §:n, takarekisterikilven valaisinta koskevan 75, 170 ja 226 §:n, heijastimia koskevan 77, 171, 197, 207, 228, 253 ja 264 §:n, peruutusvalaisinta koskevan 79, 177, 231, 256 ja 266 §:n, huomiovalaisimia koskevan 86 §:n sekä sivuvalaisimia koskevan 87, 178, 232, 252 ja 263 §:n estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää lokakuuta 1998;

m) M1-luokan ajoneuvon saa ulkonevia osia koskevan 101 §:n 2 momentin estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää tammikuuta 1999;

n) traktorin saa jarruja koskevan 155 §:n 1 momentin estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää maaliskuuta 1998; ja

o) perävaunun saa ohjauslaitetta koskevan 217 a §:n 1 momentin vaatimuksen estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2000.

5. Jos ajoneuvon osa tai liikennetarvike täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset:

a) turvavyön saa 64 §:n 2 momentin estämättä ottaa erillisenä teknisenä yksikkönä ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1999 ajoneuvossa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön ennen mainittua päivää;

b) valaisimen saa 4 momentin l kohdassa mainittujen säännösten estämättä ottaa erillisenä teknisenä yksikkönä käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1999 ja tyyppihyväksyä sekä ottaa käyttöön sanotun päivän jälkeenkin, jos valaisin on tarkoitettu jo käytössä olevaan ajoneuvoon ja täyttää ne vaatimukset, jotka olivat voimassa, kun sanottu ajoneuvo merkittiin rekisteriin; ja

c) kilven saa raskaan ajoneuvon kilpeä koskevan 92 §:n, hitaan ajoneuvon kilpeä koskevan 173 ja 254 §:n tai pitkän ajoneuvon kilpeä koskevan 234 §:n estämättä tyyppihyväksyä ennen 1 päivää tammikuuta 1999 ja ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2000.

6. Asetuksen 39 §:n 1 momentin säännöstä ohjauslaitteen sijainnista, 40 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan muissa kuin M1- ja N1-luokan ajoneuvoissa luvattoman käytön estävänä laitteena hyväksytään virtalukko, 71 §:n 2 momentin p kohdan, 92 a §:n, 223 §:n 2 momentin h kohdan ja 234 a §:n säännöstä heijastavista ääriviivamerkinnöistä ja mainoksista, 72 §:n säännöstä E-sääntöjen n:o 98 ja 99 tarkoittamien kaasupurkauslamppujen hyväksymisestä, 104 a §:n 2 momentin säännöstä tyyppiä HB7 olevilla lampuilla varustettujen valaisimien hyväksymisestä, 223 §:n 2 momentin f kohdan säännöstä perävaunun muista kuin kolmionmuotoisista takaheijastimista ja 234 §:n säännöstä yhdistelmäpituuden merkitsemisestä pitkän ajoneuvoyhdistelmän kilpeen saa soveltaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otettuihin ajoneuvoihin.

28.11.1997/1051:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1997.

30.12.1997/1366:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

3.4.1998/258:

1. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1998.

2. Auton ja perävaunun valmistajan kilpeä koskevan 32 b §:n estämättä saa M, N-ja O-luokan ajoneuvon, lukuunottamatta M1-luokan ajoneuvoa, tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ja ottaa käyttöön ennen 21 päivää toukokuuta 1998.

3. N-luokan ajoneuvosta M1-luokan ajoneuvoksi muutetun ajoneuvon, joka on näin muutettuna tyyppikatsastettu ennen 1 päivää tammikuuta 1998, saa 32 b §:n b kohdan vaatimuksen estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2000.

24.4.1998/290:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.

2. Tällä asetuksella kumotaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta 25 päivänä elokuuta 1994 annetun asetuksen (773/1994) 4 §.

3. Tämä asetus koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen käyttöön otettavaa ajoneuvoa tai liikennetarviketta. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen.

4. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon määrittelyä ei muuteta, ellei ajoneuvon omistaja tällaista muutosta vaadi.

5. Moottoripyörän ja mopon, pienitehoista mopoa lukuunottamatta, sekä kolmipyöräisen L5-luokan ajoneuvon saa 105 §:n 1 momentin, 110, 111 ja 111 a §:n, 112 §:n 2 momentin, 113 §:n 2 momentin, 114 §:n, 115 § 2 momentin, 116 § 2 momentin, 116 a §:n 2 momentin, 118 §:n, 119 §:n 1 momentin, 120 ja 121 §:n, 127 §:n 2 momentin, 127 a §:n 2 momentin, 131 §:n 1 momentin, 136, 137 ja 137 a §:n, 138 §:n 2 momentin, 139 §:n 2 momentin, 140 §:n, 141 §:n 2 momentin, 142 §:n 2 momentin, 142 a §:n 2 momentin, 144–147 §:n sekä 150 §:n 2 momentin estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana ennen 17 päivää kesäkuuta 1999 ja ottaa käyttöön ennen 17 päivää kesäkuuta 2003, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

6. Moottoripyörän ja mopon, pienitehoista mopoa lukuun ottamatta, sekä kolmipyöräisen L5-luokan ajoneuvon saa, jos ajoneuvo täyttää vaatimukset, jotka olivat voimassa 30 päivänä huhtikuuta 1998, ottaa käyttöön:

a) 109 §:n 1 momentin ja 135 §:n 1 momentin estämättä ennen 5 päivää huhtikuuta 1999;

b) 106–108 ja 126 a §:n, 126 b §:n 1 momentin, 132–134, 149 ja 149 a §:n estämättä ennen 14 päivää kesäkuuta 1999;

c) 117 §:n 4 momentin ja 143 §:n 4 momentin estämättä ennen 1 päivää marraskuuta 1999; sekä

d) 112 §:n 1 momentin ja 138 §:n 1 momentin estämättä ennen 2 päivää helmikuuta 2001.

(27.11.1998/870)

7. Moottoripyöräilijän ja mopoilijan suojakypärän saa 129 ja 151 §:n estämättä valmistaa, tuoda maahan tai pitää kaupan ennen 1 päivää tammikuuta 1999, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

8. Asetuksen 117 §:n 5 momentti ja 143 §:n 5 momentti koskevat ajoneuvoon asennettuja e- tai E- tyyppihyväksyttyjä valaisimia ja niihin asennettavia lamppuja.

Neuvoston direktiivi 92/61/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 154, Neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivi 97/24/EY; EYVL N:o L 226, 18.8.1997, s. 1

24.4.1998/293:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.

15.5.1998/337:

1. Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä toukokuuta 1998. Asetusta sovelletaan ajoneuvoon, joka otetaan ensi kertaa käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

2. N-luokan ajoneuvosta M1-luokan ajoneuvoksi muutetun ajoneuvon, joka on näin muutettuna tyyppikatsastettu ennen 1 päivää tammikuuta 1998, saa 32 b §:n b kohdan vaatimuksen estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2000.

Neuvoston direktiivi 76/114/ETY; EYVL N:o L 24, 30.1.1976, s. 1, Neuvoston direktiivi 92/21/ETY; EYVL N:o L 129, 14.5.1992, s. 1

4.9.1998/665:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1998. Varaosakatalysaattorin tulee täyttää 50 §:n ja varaosaäänenvaimentimen 54 §:n 2 momentin vaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2000. Jollei jäljempänä toisin säädetä, asetusta sovelletaan ajoneuvoon, joka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppihyväksytään voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Jos jäljempänä säädetään vain tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää koskevasta voimaantulosta, ajoneuvon, joka täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

2. Jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, ajoneuvon saa auton ja perävaunun jarruja koskevan 41 ja 218 §:n estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ennen 1 päivää lokakuuta 1999 ja ottaa käyttöön ennen 31 päivää maaliskuuta 2001.

3. Jos jarrupäällyste täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, jarrupäällysteen saa 41 §:n 2 momentin ja 218 §:n 2 momentin estämättä tyyppihyväksyä ennen 1 päivää lokakuuta 1999 ja ottaa erillisenä teknisenä yksikkönä käyttöön ennen 31 päivää maaliskuuta 2001. Jarrupäällysteen saa ottaa käyttöön sanotun päivän jälkeenkin, jos jarrupäällyste ei sisällä asbestia, on tarkoitettu jo käytössä olevaan ajoneuvoon ja täyttää ne vaatimukset, jotka olivat voimassa, kun sanottu ajoneuvo merkittiin rekisteriin.

4. Asetuksen 102 §:n 3 momentti koskee linja-autoa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1999 tai sen jälkeen.

Komission direktiivi 98/12/EY; EYVL N:o L 81, 18.3.1998, s. 1

25.9.1998/703:

1. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä syyskuuta 1998 ja se koskee ajoneuvoja, jotka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

2. Asetuksen 17 § tulee muiden ajoneuvojen kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

3. N1-luokan ajoneuvon saa 63 §:n 1 momentin muutoksen estämättä muuttaa tai ottaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta 1999, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat vaatimukset.

Komission direktiivi 98/14/EY; EYVL N:o L 91, 25.3.1998, s. 1

27.11.1998/870:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä joulukuuta 1998.

Neuvoston direktiivi 93/32/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 28, neuvoston direktiivi 93/33/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 32, neuvoston direktiivi 93/31/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 19, neuvoston direktiivi 93/14/ETY; EYVL N:o L 121, 15.5.1993, s. 1, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/1/EY; EYVL N:o L 52, 8.3.1995, s. 1, neuvoston direktiivi 93/92/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, s. 1, neuvoston direktiivi 93/29/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 1, neuvoston direktiivi 93/30/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 11

27.11.1998/871:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä joulukuuta 1998.

Neuvoston direktiivi 93/34/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 38, Neuvoston direktiivi 93/94/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, s. 83

27.11.1998/872:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä joulukuuta 1998.

Neuvoston direktiivi 93/14/ETY; EYVL N:o L 121, 15.5.1993, s. 1, neuvoston direktiivi 93/34/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 38, neuvoston direktiivi 93/32/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 28, neuvoston direktiivi 93/33/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 32, neuvoston direktiivi 93/31/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 19, neuvoston direktiivi 93/29/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 1, neuvoston direktiivi 93/30/ETY; EYVL N:o L 188, 29.7.1993, s. 11, neuvoston direktiivi 93/92/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, s. 1, neuvoston direktiivi 93/94/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993, s. 83

18.12.1998/1036:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä joulukuuta 1998.

18.12.1998/1037:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

2. Varaosakatalysaattorin tulee täyttää 50 §:n vaatimus 1 päivästä lokakuuta 1999. Vaatimus koskee mainitusta ajankohdasta varaosana asennattavaa ja myytävää varaosakatalysaattoria.

3. M1- ja N1- luokan ajoneuvon saa 46 §:n 5 momentin ja 47 §:n 5 momentin estämättä tyyppikatsastaa uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksyä ja ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1999.

Neuvoston direktiivi 70/220/ETY; EYVL N:o L 76, 6.4.1970, s. 1, Komission direktiivi 98/77/EY; EYVL N:o L 286, 23.10.1998, s. 34

22.4.1999/510:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.

Asetusta sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 1999 tai sen jälkeen ja ajoneuvoon sekä liikennetarvikkeeseen joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 2002 tai sen jälkeen.

Komission direktiivi 98/38/EY; EYVL N:o L 170, 16.6.1998, s. 13, Komission direktiivi 98/39/EY; EYVL N:o L 170, 16.6.1998, s. 15, Komission direktiivi 98/40/EY; EYVL N:o L 171, 17.6.1998, s. 28

18.6.1999/754:

1. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä kesäkuuta 1999. Asetuksen 27 a § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

2. Jollei jäljempänä toisin säädetä, asetusta sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Jos jäljempänä säädetään vain tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää koskevasta voimaantulosta, ajoneuvon, joka täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

3. Asetuksen 6 §:n 3 momentti koskee traktoria, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2004 tai sen jälkeen.

4. Asetuksen 39 §:n 3 momentti koskee autoa, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2000 tai sen jälkeen.

5. Asetuksen 43 b §:n 4 momentti ja 219 §:n 3 momentti koskee ajoneuvoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen.

6. Asetuksen 46 § koskee EY-tyyppihyväksyttäviä ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavia sekä ensi kertaa käyttöön otettavia ajoneuvoja siten kuin säädetään direktiivissä 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 74/290/ETY, 83/351/ETY, 88/76/ETY, 88/436/ETY, 89/458/ETY, 91/441/ETY ja 93/59/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 94/12/EY, 96/69/EY ja 98/69/EY sekä komission direktiiveillä 77/102/ETY, 78/665/ETY, 89/491/ETY, 96/44/EY ja 98/77/EY sekä direktiivissä 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/1/EY.

7. N1-luokan ajoneuvon saa 63 §:n 1 momentin muutoksen estämättä muuttaa tai ottaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta1999, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/20/EY; EYVL N:o L 195, 29.7.1994, s. 1, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/69/EY; EYVL N:o L 350, 28.12.1998, s. 1, komission direktiivi 98/89/EY; EYVL N:o L 322, 1.12.1998, s. 40, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/91/EY; EYVL N:o L 11, 16.1.1999, s. 25, komission direktiivi 1999/7/EY; EYVL N:o L 40, 13.2.1999, s. 36

18.6.1999/756:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 1999.

18.6.1999/757:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 1999.

Tätä asetusta sovelletaan turvalaitteeseen, joka otetaan ensi kertaa käyttöön asetuksen tultua voimaan.

3.9.1999/882:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 1999.

Neuvoston direktiivi 70/156/ETY; EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

23.12.1999/1243:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1999.

Asetuksen 72, 73, 78, 84 ja 85 §:ää sovelletaan kuitenkin ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen.

Asetuksen 32 §:n 3 momenttia ja 32 e §:n 2 momenttia sekä 106 ja 107 §:ää sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä heinäkuuta 2000 tai sen jälkeen.

Asetuksen 59 §:ää sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2000 tai sen jälkeen.

Komission direktiivi 98/90/EY; EYVL N:o L 337, 12.12.1998, s. 29, komission direktiivi 1999/14/EY; EYVL N:o L 97, 12.4.1999, s. 1, komission direktiivi 1999/15/EY; EYVL N:o L 97, 12.4.1999, s. 14, komission direktiivi 1999/16/EY; EYVL N:o L 97, 12.4.1999, s. 33, komission direktiivi 1999/17/EY; EYVL N:o L 97, 12.4.1999, s. 45, komission direktiivi 1999/18/EY; EYVL N:o L 97, 12.4.1999, s. 82, komission direktiivi 1999/23/EY; EYVL N:o L 104, 21.4.1999, s. 13, komission direktiivi 1999/24/EY; EYVL N:o L 104, 21.4.1999, s. 16, komission direktiivi 1999/25/EY; EYVL N:o L 104, 21.4.1999, s. 19, komission direktiivi 1999/26/EY; EYVL N:o L 118, 6.5.1999, s. 32

30.3.2000/331:

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä huhtikuuta 2000.

13.4.2000/360:

1. Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä huhtikuuta 2000.

2. Asetuksen 46 §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan EY-tyyppihyväksyttävien ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavien sekä ensi kertaa käyttöön otettavien ajoneuvojen osalta siten kuin voimaantulosta säädetään kullekin ajoneuvoluokalle direktiivissä 70/220/ETY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

3. Asetuksen 41 a ja 53 b §:ää sovelletaan ajoneuvoon, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana 1 päivänä kesäkuuta 2000 tai sen jälkeen tai EY-tyyppihyväksytään 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen.

4. Asetuksen 53 a §:ää sovelletaan EY-tyyppihyväksyttäviin ja uuteen tyyppiin kuuluvina tyyppikatsastettaviin, sekä ensi kertaa käyttöön otettaviin ajoneuvoihin siten kuin voimaantulosta direktiivissä 80/1268/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/491/ETY, 93/116/EY ja 1999/100/EY säädetään.

5. Asetuksen 54 §:ää sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai EY-tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2000 tai sen jälkeen.

Komission direktiivi 1999/99/EY (31999L0099); EYVL N:o L 334, 28.12.1999, s. 32, Komission direktiivi 1999/100/EY (31999L0100); EYVL N:o L 334, 28.12.1999, s. 36, Komission direktiivi 1999/101/EY (31999L0101), EYVL N:o L 334, 28.12.1999, s. 41, Komission direktiivi 1999/102/EY (31999L0102); EYVL N:o L 334, 28.12.1999, s. 43

4.5.2000/415:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2000.

8.6.2000/538:

1. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2000.

2. Asetuksen 65 §:n 1 momenttia sovelletaan lasten turvalaitteeseen, joka valmistetaan Suomessa tai tuodaan maahan 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen. Ennen 1 päivää tammikuuta 2001 Suomessa valmistettua tai maahantuotua lasten turvalaitetta saa pitää kaupan tai muuten luovuttaa 31 päivään joulukuuta 2002 saakka, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

15.6.2000/563:

1. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2000.

2. Asetuksen 46 § tulee kuitenkin voimaan EY-tyyppihyväksyttävien ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavien sekä ensi kertaa käyttöön otettavien ajoneuvojen osalta siten kuin voimaantulosta säädetään kullekin ajoneuvoluokalle direktiivissä 70/220/ETY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

3. Asetuksen 48 §:n 1 momenttia sovelletaan EY-tyyppihyväksyttävien ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavien sekä ensi kertaa käyttöön otettavien ajoneuvojen osalta siten kuin voimaantulosta säädetään kullekin ajoneuvoluokalle direktiivissä 88/77/ETY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

4. Asetuksen 49 §:ää sovelletaan EY-tyyppihyväksyttävien ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavien ajoneuvojen osalta 1 päivästä tammikuuta 2001.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/96/EY (31999L0096); EYVL N:o L 44, 16.2.2000, s. 1

21.6.2000/593:

1. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2000.

2. Asetuksen 157 ja 166 §:ää sovelletaan traktoriin, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai EY-tyyppihyväksytään 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen.

3. Asetuksen 160 §:ää sovelletaan traktorin ja osan sekä erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnässä ja uuden tyypin tyyppikatsastuksessa 1 päivästä lokakuuta 2002 alkaen. Ennen 1 päivää lokakuuta 2002 tyyppihyväksyttyjä tai uuteen malliin tyyppikatsastettuja traktoreita ja niiden osia taikka erillisiä teknisiä yksiköitä saadaan ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 2008.

Komission direktiivi 1999/56/EY (31999L0056); EYVL N:o L 146, 11.6.1999, s. 31,, komission direktiivi 1999/58/EY (31999L0058); EYVL N:o L 148, 15.6.1999, s. 37,, komission direktiivi 2000/1/EY (32000L0001); EYVL N:o L 21, 26.1.2000, s. 16,, komission direktiivi 2000/2/EY (32000L0002); EYVL N:o L 21, 26.1.2000, s. 23

14.9.2000/790:

1. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä syyskuuta 2000.

2. Asetuksen 58 a §:ää sovelletaan ajoneuvoon, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä huhtikuuta 2001 tai sen jälkeen.

3. Asetuksen 64 ja 64 b §:ää sekä 65 §:n 1 momenttia sovelletaan EY-tyyppihyväksyttävien ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavien sekä ensi kertaa käyttöön otettavien ajoneuvojen ja liikennetarvikkeiden osalta siten kuin voimaantulosta säädetään kullekin ajoneuvoluokalle ja turvajärjestelmälle direktiivissä 2000/3/EY.

4. Asetuksen 158 a ja 184 a §:ää sovelletaan EY-tyyppihyväksyttävien ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavien sekä ensi kertaa käyttöön otettavien traktoreiden ja moottoreiden osalta siten kuin voimaantulosta säädetään direktiivissä 2000/25/EY.

5. Suomessa ensi kertaa käyttöön otettaviin moottoreihin, jotka on valmistettu ennen direktiivin 2000/25/EY mukaisia voimaantulopäiviä, ja traktoreihin, joiden moottorit on valmistettu ennen direktiivin 2000/25/EY mukaisia voimaantulopäiviä, asetuksen 158 a ja 184 a §:ää sovelletaan kahden vuoden kuluttua mainituista voimaantulopäivistä lukien.

6. Moottorin saa 158 a ja 184 a §:n estämättä ottaa erillisenä teknisenä yksikkönä käyttöön, jos moottori on tarkoitettu tässä asetuksessa tarkoitettuina voimaantulopäivinä jo käytössä olevaan traktoriin ja täyttää ne vaatimukset, jotka olivat voimassa, kun sanottu traktori otettiin käyttöön.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/54/EY (31997L0054); EYVL N:o L 277, 10.10.1997, s. 24, komission direktiivi 1999/98/EY (31999L0098); EYVL N:o L 9, 13.1.2000, s. 14, komission direktiivi 2000/3/EY (32000L0003); EYVL N:o L 53, 25.2.2000, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/25/EY (32000L0025); EYVL N:o L 173, 12.7.2000, s. 1

14.12.2000/1063:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2000.

Ennen voimaantulopäivää toimitetut poikkeuslupahakemukset ratkaistaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

21.12.2000/1188:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

2. Tämä asetus koskee asetuksen voimaantulon jälkeen käyttöön otettavaa ajoneuvoa tai liikennetarviketta. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen.

3. Tämän asetuksen 30 §:n 3 momentti koskee L-luokan ajoneuvoa, joka on EY-tyyppihyväksyttyä ajoneuvotyyppiä tai joka otetaan käyttöön aikaisintaan 17 päivänä kesäkuuta 2003. Vaatimusta sovelletaan tämän asetuksen tultua voimaan alkaen korvattaessa sellaista L-luokan ajoneuvon rakenneosaa, jolta edellytetään e- tai E-hyväksyntää.

4. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon saa 126 §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta 2001, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

5. Mopon ja kevyen nelipyörän saa 148 a §:n estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta 2002, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/7/EY, (32000L0007); EYVL N:o L 106, 3.5.2000, s. 1

22.3.2001/280:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001 jäljempänä säädetyin poikkeuksin.

2. Jos jäljempänä säädetään vain tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää koskevasta voimaantulosta, ajoneuvon, joka täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

3. Eräiden E-sääntöjen tunnustamista koskeva 31 a § ja etualleajosuojaa erillisenä teknisenä yksikkönä ja ajoneuvoa koskeva 43 c § tulevat voimaan 10 päivänä elokuuta 2003 ja 43 c §:ää sovelletaan tekniseen yksikköön ja ajoneuvoon, joka otetaan ensi kertaa käyttöön sanottuna päivänä tai sen jälkeen.

4. Ohjauslaitetta koskevaa 39 §:n 3 momenttia ja alleajosuojaa auton takana koskevaa 44 §:n 1 momenttia sovelletaan vain ajoneuvon tyyppikatsastukseen uuteen tyyppiin kuuluvana ja EY-tyyppihyväksyntään.

5. Auton radiohäiriöitä ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva 56 § tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002. Vaatimus direktiivin 95/54/EY tai säännön 10 mukaisuudesta ei kuitenkaan koske ajoneuvotyyppiä, joka on tyyppihyväksytty tai tyyppikatsastettu direktiivin 72/306/ETY tai E-säännön n:o 24 mukaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 1996.

6. Polttoainesäiliöitä koskeva 57 § tulee voimaan 3 päivänä toukokuuta 2002 ja sitä sovelletaan ajoneuvoon, joka kansallisesti tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai EY-tyyppihyväksytään tai otetaan uuteen ajoneuvotyyppiin kuuluvana käyttöön sanottuna päivänä tai sen jälkeen, sekä M1-luokan ajoneuvoon, joka otetaan uutena käyttöön 3 päivänä toukokuuta 2003 tai sen jälkeen.

7. Kuljettajan ja matkustajan suojaamista etutörmäyksessä koskevaa 58 a §:ää sovelletaan ajoneuvon tyyppihyväksyntään. Sanotussa pykälässä tarkoitettua direktiiviä 96/79/EY muuttamattomassa muodossaan sovelletaan kuitenkin ajoneuvoon, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 2003 tai sen jälkeen. Pykälää ei sovelleta ajoneuvoon, jolle on myönnetty EY-tyyppihyväksyntä direktiivin 74/297/ETY mukaisesti.

8. Matkustajien suojaamista sivutörmäyksessä koskeva 58 b § tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003 ja sitä sovelletaan ajoneuvoon, joka otetaan ensi kertaa käyttöön sanottuna päivänä tai sen jälkeen. Pykälää ei sovelleta ajoneuvoon, jolle on myönnetty tyyppihyväksyntä kahden seuraavista direktiiveistä mukaisesti: 70/387/ETY, 74/483/ETY ja 76/115/ETY.

9. Istuinten kiinnitystä koskevaa 60 §:ää, turvavöiden kiinnityspisteitä koskevaa 64 a §:ää ja pääntukia koskevaa 66 §:ää sovelletaan suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan ajoneuvoon 1 päivästä lokakuuta 2001.

10. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa Suomessa valmistettua tai maahantuotua 65 §:ssä tarkoitettua lasten turvalaitetta saa pitää kaupan tai muuten luovuttaa 31 päivään joulukuuta 2002 saakka, jos se täyttää asetuksen 538/2000 voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

11. Sisustusta koskeva 67 § tulee voimaan 8 päivänä huhtikuuta 2002 ja sitä sovelletaan ajoneuvoon, joka EY-tyyppihyväksytään tai otetaan uuteen ajoneuvotyyppiin kuuluvana käyttöön sanottuna päivänä tai sen jälkeen, sekä M1-luokan ajoneuvoon, joka otetaan uutena käyttöön 8 päivänä huhtikuuta 2003 tai sen jälkeen.

12. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon melun rajoittamista koskeva 113 § sekä lähi- ja kaukovalaisimia koskeva 118 § samoin kuin mopon ja kevyen nelipyörän melun rajoittamista koskeva 139 § tulevat voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2003.

13. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon valaisimia ja heijastimia koskevaa 117 §:n 5 momenttia sovelletaan ajoneuvoon asennettuihin e- tai E-tyyppihyväksyttyihin valaisimiin ja niihin asennettaviin lamppuihin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/4/EY (32000L0004); EYVL N:o L 87, 8.4.2000, s. 22, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/8/EY (32000L0008); EYVL N:o L 106, 3.5.2000, s. 7, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/40/EY (32000L0040); EYVL N:o L 203, 10.8.2000, s. 9

6.9.2001/781:

1. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä syyskuuta 2001 jäljempänä säädetyin poikkeuksin.

2. Auton kääntyvyyttä koskeva 41 c § tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2002. Asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 41 c §:ää sovelletaan kuitenkin enintään 14,5 metriä pitkään linja-autoon vuoden 2002 loppuun. (27.3.2002/231)

2 a. Asetuksen voimaan tullessa käytössä olevaa linja-autoa, joka ei täytä 41 c ja 41 d §:ssä säädettyjä vaatimuksia, voidaan käyttää vuoden 2020 loppuun. (27.3.2002/231)

3. Henkilö- ja pakettiauton pakokaasupäästöjä koskeva 46 §:n 1 momentti tulee voimaan seuraavasti ja siinä mainitussa direktiivissä 1999/102/EY tarkoitettu sisäinen valvontajärjestelmä (OBD), joka valvoo päästöjä rajoittavien laitteiden toimintaa, on asennettava:

a) uusiin ottomoottorilla varustettuihin bensiiniä polttoaineena käyttäviin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2000;

b) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin a kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2001;

c) uusiin ottomoottorilla varustettuihin bensiiniä polttoaineena käyttäviin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvotyyppeihin sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2001;

d) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin c kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2002;

e) uusiin ottomoottorilla varustettuihin joko neste- tai maakaasua pysyvästi tai osittain polttoaineena käyttäviin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2003;

f) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin e kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2004;

g) uusiin ottomoottorilla varustettuihin joko neste- tai maakaasua pysyvästi tai osittain polttoaineena käyttäviin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvotyyppeihin sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2006;

h) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin g kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2007;

i) uusiin dieselmoottorilla varustettuihin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, paitsi

– ajoneuvotyyppeihin, jotka on suunniteltu useammalle kuin kuudelle matkustajalle kuljettaja mukaan lukien,

– ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg,

1 päivästä tammikuuta 2003;

j) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin i kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2004;

k) uusiin dieselmoottorilla varustettuihin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joita i kohta ei koske, lukuun ottamatta M1-luokan dieselmoottoriajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2005;

l) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin k kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2006;

m) uusiin dieselmoottorilla varustettuihin N1-luokan II- ja III-alaluokan sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2006;

n) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin m kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2007.

4. Diesel- ja ottomoottoreiden pakokaasupäästöjä koskevat 46 §:n 2 momentti ja 48 § tulevat voimaan seuraavasti ja niissä mainittujen direktiivien 1999/96/EY ja 2001/27/EY vaatimuksia sovelletaan:

a) direktiivin 1999/96/EY liitteessä I olevan 6.2.1 kohdan taulukoiden rivillä A (EURO III) tai C vahvistettuja raja-arvoja 1 päivästä lokakuuta 2000 uusiin diesel- tai kaasumoottorityyppeihin ja niillä varustettuihin ajoneuvotyyppeihin sekä 1 päivästä lokakuuta 2001 kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin edellä tarkoitettuihin ajoneuvoihin, kolmansiin maihin vietäviä ajoneuvoja ja käytössä oleviin ajoneuvoihin asennettavia vaihtomoottoreita lukuun ottamatta;

b) direktiivin 2001/27/EY vaatimuksia 1 päivästä lokakuuta 2001 uusiin diesel- tai kaasumoottorityyppeihin ja niillä varustettuihin ajoneuvotyyppeihin sekä kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin ja 1 päivästä lokakuuta 2003 kaasumoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, kolmansiin maihin vietäviä ajoneuvoja ja käytössä oleviin ajoneuvoihin asennettavia vaihtomoottoreita lukuun ottamatta; ensi kertaa käyttöön otettaviin ajoneuvoihin näitä vaatimuksia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä huhtikuuta 2002, jos moottori tai ajoneuvo on tyyppihyväksytty direktiivin 1999/96/EY mukaisesti;

c) direktiivin 1999/96/EY liitteessä I olevan 6.2.1 kohdan taulukoiden rivillä B1 (EURO IV) tai C vahvistettuja raja-arvoja 1 päivästä lokakuuta 2005 uusiin diesel- tai kaasumoottorityyppeihin ja niillä varustettuihin ajoneuvotyyppeihin sekä 1 päivästä lokakuuta 2006 kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin edellä tarkoitettuihin ajoneuvoihin, kolmansiin maihin vietäviä ajoneuvoja ja käytössä oleviin ajoneuvoihin asennettavia vaihtomoottoreita lukuun ottamatta;

d) direktiivin 1999/96/EY liitteessä I olevan 6.2.1 kohdan taulukoiden rivillä B2 (EURO V) tai C vahvistettuja raja-arvoja 1 päivästä lokakuuta 2008 uusiin diesel- tai kaasumoottorityyppeihin ja niillä varustettuihin ajoneuvotyyppeihin sekä 1 päivästä lokakuuta 2009 kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin edellä tarkoitettuihin ajoneuvoihin, kolmansiin maihin vietäviä ajoneuvoja ja käytössä oleviin ajoneuvoihin asennettavia vaihtomoottoreita lukuun ottamatta;

e) uudet ajoneuvotyypit on varustettava sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD), joka valvoo päästöjä rajoittavien laitteiden toimintaa, 1 päivästä lokakuuta 2005 ja ensi kertaa käyttöön otetut ajoneuvot 1 päivästä lokakuuta 2006.

5. Saranoita ja lukkoja sekä astinlautoja koskeva 59 § tulee voimaan ja siinä mainitun direktiivin 2001/31/EY vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2001 uusiin ajoneuvotyyppeihin.

6. Kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen seisontatukea koskeva 108 §, moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon valaisimia ja heijastimia koskeva 117 § ja moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnuksia koskeva 126 a § tulevat voimaan ja niissä mainittujen direktiivien 2000/72/EY, 2000/73/EY ja 2000/74/EY vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2002 uusiin ajoneuvotyyppeihin.

7. Traktorin radiohäiriöitä ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva 160 § tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2002 ja siinä mainitun direktiivin 2000/2/EY vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2002 uuteen traktorityyppiin sekä traktorin, sen osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntään ja 1 päivästä lokakuuta 2008 kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin traktoreihin sekä niiden osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin.

8. EY-tyyppihyväksytyn traktorin vaatimusten mukaisuutta koskeva 184 a § tulee voimaan uusille traktorityypeille 30 päivästä heinäkuuta 2002.

Komission direktiivi 2000/72/EY (32000L0072); EYVL N:o L 300, 29.11.2000, s. 18,, komission direktiivi 2000/73/EY (32000L0073); EYVL N:o L 300, 29.11.2000, s. 20,, komission direktiivi 2000/74/EY (32000L0074); EYVL N:o L 300, 29.11.2000, s. 24,, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/1/EY (32001L0001); EYVL N:o L 35, 6.2.2001, s. 34,, komission direktiivi 2001/3/EY (32001L0003); EYVL N:o L 28, 30.1.2001, s. 1,, komission direktiivi 2001/27/EY (32001L0027); EYVL N:o L 107, 18.4.2001, s. 10,, komission direktiivi 2001/31/EY (32001L0031); EYVL N:o 130, 12.5.2001, s. 33

27.3.2002/231:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2002.

5.6.2002/463:

1. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2002 jäljempänä säädetyin poikkeuksin.

2. Tuulilaseja ja muita ikkunoita koskevat 68 ja 222 a § tulevat voimaan seuraavasti ja niissä mainitun direktiivin 2001/92/EY vaatimuksia sovelletaan:

a) ajoneuvoon, joka kansallisesti tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai EY-tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2002 tai sen jälkeen; sekä

b) erillisenä yksikkönä olevaan tuulilasiin ja muuhun ikkunaan, joka EY-tyyppihyväksytään tai kansallisesti tyyppikatsastetaan a kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon käytettäväksi ja otetaan käyttöön 1 päivänä heinäkuuta 2003 tai sen jälkeen.

3. Tuulilaseja ja muita ikkunoita koskevien 68 ja 222 a §:n estämättä saa muita kuin edellä 2 momentin a kohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja ja niihin varaosiksi tarkoitettuja tuulilaseja ja muita ikkunoita ottaa käyttöön sekä myös myöntää näille tuulilaseille ja ikkunoille direktiivin 92/22/ETY mukaisia tyyppihyväksyntöjä, jos ne täyttävät tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

4. Lämmityslaitteita koskevat 68 a ja 222 b § tulevat voimaan seuraavasti ja niissä mainitun direktiivin 2001/56/EY vaatimuksia sovelletaan:

a) ajoneuvoon, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai EY-tyyppihyväksytään 9 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen;

b) muuhun kuin pelkästään hukkalämmöllä toimivalla, vettä siirtovälineenä käyttävällä lämmityslaitteella varustettuun ajoneuvoon, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 9 päivänä toukokuuta 2005 tai sen jälkeen; sekä

c) erillisenä yksikkönä olevaan polttolämmittimeen, joka kansallisesti tyyppihyväksytään tai EY-tyyppihyväksytään 9 päivänä toukokuuta 2004 ja sen jälkeen sekä erillisenä yksikkönä olevaan polttolämmittimeen, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 9 päivänä toukokuuta 2005 tai sen jälkeen.

5. Lämmityslaitteita koskevien 68 a ja 222 b §:n estämättä saa muita kuin edellä 4 momentissa tarkoitettuja ajoneuvoja ottaa käyttöön, jos ne täyttävät tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/56/EY (32001L0056); EYVL N:o L 292, 9.11.2001, s. 21, komission direktiivi 2001/92/EY (32001L0092); EYVL N:o L 291, 8.11.2001, s. 24

13.6.2002/511:

1. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2002 jäljempänä säädetyin poikkeuksin.

2. Henkilö- ja pakettiauton pakokaasupäästöjä koskeva 46 § tulee voimaan seuraavasti ja siinä mainitussa direktiivissä 2001/100/EY tarkoitettu tyyppi VI-testi suoritetaan:

a) uusille ottomoottorilla varustetuille bensiiniä polttoaineena käyttäville M1-luokan ja N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyypeille lukuun ottamatta useammalle kuin kuudelle matkustajalle suunniteltuja ajoneuvotyyppejä sekä ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2002;

b) uusille ottomoottorilla varustetuille bensiiniä polttoaineena käyttäville ajoneuvotyypeille, jotka ovat;

i) N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvoja,

ii) useammalle kuin kuudelle matkustajalle suunniteltuja M1-luokan ajoneuvoja, ja

iii) M1-luokan ajoneuvoja, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, kuitenkin enintään 3 500 kg,

1 päivästä tammikuuta 2003.

3. Henkilö- ja pakettiauton pakokaasupäästöjä koskevassa 46 §:ssä mainitun direktiivin 98/69/EY mukaisia vaatimuksia sovelletaan kuitenkin seuraavasti:

a) direktiivin liitteessä I olevan 5.1.3.4 kohdan taulukon A rivillä vahvistettuja raja-arvoja (EURO 3) 1 päivästä tammikuuta 2000 uusiin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyyppeihin, 1 päivästä tammikuuta 2001 kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin edellä tarkoitettuihin ajoneuvoihin ja uusiin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvotyyppeihin sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, ja 1 päivästä tammikuuta 2002 kaikkiin sellaisiin ensi kertaa käyttöön otettaviin ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntävaatimukset tulevat edellä sanotun mukaisesti voimaan vuonna 2001;

b) direktiivin liitteessä I olevan 5.1.3.4 kohdan taulukon B rivillä vahvistettuja raja-arvoja (EURO 4) 1 päivästä tammikuuta 2005 uusiin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyyppeihin, 1 päivästä tammikuuta 2006 kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin edellä tarkoitettuihin ajoneuvoihin ja uusiin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvotyyppeihin sekä M-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, sekä 1 päivästä tammikuuta 2007 kaikkiin sellaisiin ensi kertaa käyttöön otettaviin ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntävaatimukset tulevat edellä sanotun mukaisesti voimaan vuonna 2006;

c) direktiivin liitteessä I olevan 5.1.3.4 kohdan taulukon A rivillä vahvistettuja raja-arvoja 1 päivästä tammikuuta 2001 sellaisiin ensi kertaa käyttöön otettaviin direktiivissä 96/69/EY tarkoitettuihin M1-luokan ja N1-luokan I-alaluokan ajoneuvoihin lukuun ottamatta ajoneuvoja, joissa on istuimia kuljettajan lisäksi useammalle kuin viidelle matkustajalle ja joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, sekä 1 päivästä tammikuuta 2002 ensi kertaa käyttöön otettaviin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvoihin ja ajoneuvoihin, joissa on istuimia kuljettajan lisäksi useammalle kuin viidelle matkustajalle ja joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg;

d) dieselmoottorilla varustetut kokonaismassaltaan yli 2 000 kg:n M1-luokan ajoneuvot, joissa on istuimia kuljettajan lisäksi useammalle kuin viidelle matkustajalle tai jotka ovat maastoajoneuvoja, rinnastetaan a kohtaa sovellettaessa N1-luokan ajoneuvoihin.

4. Henkilö- ja pakettiauton pakokaasupäästöjä koskevassa 46 §:n 1 momentissa mainituissa direktiiveissä 1999/102/EY ja 2001/1/EY tarkoitettu sisäinen valvontajärjestelmä (OBD), joka valvoo päästöjä rajoittavien laitteiden toimintaa, on asennettava:

a) uusiin ottomoottorilla varustettuihin bensiiniä polttoaineena käyttäviin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2000;

b) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin ottomoottorilla varustettuihin a kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2001;

c) uusiin ottomoottorilla varustettuihin bensiiniä polttoaineena käyttäviin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvotyyppeihin sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2001;

d) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin ottomoottorilla varustettuihin c kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2002;

e) uusiin ottomoottorilla varustettuihin joko neste- tai maakaasua pysyvästi tai osittain polttoaineena käyttäviin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2003;

f) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin ottomoottorilla varustettuihin e kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2004;

g) uusiin ottomoottorilla varustettuihin joko neste- tai maakaasua pysyvästi tai osittain polttoaineena käyttäviin N1-luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvotyyppeihin sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2006;

h) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin ottomoottorilla varustettuihin g kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2007;

i) uusiin dieselmoottorilla varustettuihin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, paitsi

– ajoneuvotyyppeihin, jotka on suunniteltu useammalle kuin kuudelle matkustajalle kuljettaja mukaan lukien,

– ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2003;

j) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin dieselmoottorilla varustettuihin i kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2004;

k) uusiin dieselmoottorilla varustettuihin M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joita i kohta ei koske, lukuun ottamatta M1-luokan dieselmoottoriajoneuvotyyppejä, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, sekä N1-luokan I-alaluokan dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2005;

l) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin k kohdassa tarkoitettuihin dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2006;

m) uusiin dieselmoottorilla varustettuihin N1-luokan II- ja III-alaluokan sekä M1-luokan ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg, 1 päivästä tammikuuta 2006;

n) kaikkiin ensi kertaa käyttöön otettaviin m kohdassa tarkoitettuihin dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä tammikuuta 2007.

Komission direktiivi 2001/63/EY (32001L0063); EYVL N:o L 227, 23.8.2001, s. 41, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/100/EY (32001L0100); EYVL N:o L 16, 18.1.2002, s. 32

19.6.2002/541:

1. Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä elokuuta 2002 jäljempänä säädetyin poikkeuksin.

2. M- ja N-luokan ajoneuvon ja auton perävaunun tyyppihyväksyntään, tyyppikatsastukseen ja käyttöönottoon sekä renkaiden EY-tyyppihyväksyntään ja käyttöönottoon sovelletaan 36 §:ssä mainitun direktiivin 2001/43/EY 10a artiklan voimaantuloaikatauluja sekä V liitteen 4.2 kohdan taulukoiden vierintämelun raja-arvoja ja voimaantuloaikatauluja.

3. Renkaita koskevien 36 §:ssä säädettyjen vaatimusten estämättä saa muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja ajoneuvoja ja erillisiä teknillisiä yksiköitä ottaa käyttöön, jos ne täyttävät tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/43/EY (32001L0043); EYVL N:o L 211, 4.8.2001, s. 25

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.