Seurattu SDK 945/2019 saakka.

21.8.1992/789

Laki kasvinjalostajanoikeudesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla kasvinjalostajanoikeudesta 22.12.2009/1279.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Kasvinjalostajanoikeus

Kasvilajikkeen jalostaja tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, (lajikkeen omistaja) voi rekisteröinnillä saada yksinoikeuden lajikkeen ammattimaiseen hyväksikäyttämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

2 § (5.3.1999/238)

2 § on kumottu L:lla 5.3.1999/238.

2 luku

Kasvinjalostajanoikeuden saamisen edellytykset

3 §
Jalostajaa koskevat edellytykset

Kasvinjalostajanoikeuden lajikkeeseen voi saada:

1) henkilö, joka Suomessa on jalostanut lajikkeen;

2) jalostaja, joka on kansainvälisen uusien kasvilajikkeiden suojaamiseksi perustetun UPOV-järjestön, jäljempänä liitto, jäsenen kansalainen;

3) jalostaja, jolla on rekisteröity toimipaikka liiton jäsenen alueella;

4) jalostaja, joka on Maailman kauppajärjestön, jäljempänä järjestö, jäsenen kansalainen;

5) jalostaja, jolla on rekisteröity toimipaikka järjestön jäsenen alueella;

6) se, jolle kohtien 1–5 mukaisesti myönnetty oikeus on siirtynyt.

(5.3.1999/238)

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös kasvinjalostajanoikeuden hakijaa, joka on löytänyt kasvilajikkeen ja sitä edelleen kehittänyt samoin kuin sitä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. (5.3.1999/238)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, jalostajanoikeus voidaan myöntää myös, jos maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että se suomalaisen kasvinviljelyn tai kasvilajikkeen maahantuonnin kannalta on perusteltua.

4 §
Lajiketta koskevat edellytykset

Kasvinjalostajanoikeus voidaan myöntää ainoastaan lajikkeeseen:

1) joka voidaan selvästi erottaa muista lajikkeista, jotka ovat tulleet tunnetuiksi ennen hakemuksen jättämistä tai, jos hakemukselle on pyydetty etuoikeutta ennen sitä päivää, josta alkaen hakemukselle pyydetään etuoikeutta; (5.3.1999/238)

2) jonka kasvusto on riittävän yhtenäinen; sekä

3) jonka olennaiset tuntomerkit ovat pysyviä, kun lajiketta lisätään jalostajan esittämällä tavalla.

5 §
Lajikkeen uutuuden vaatimus

Kasvinjalostajanoikeutta ei saa myöntää, jos lajikkeen lisäysaineistoa tai satoa on lajikkeen omistajan suostumuksella myyty tai muulla tavoin luovutettu nimenomaisessa hyödyntämisen tarkoituksessa: (5.3.1999/238)

1) tässä maassa kauemmin kuin yhden vuoden ajan ennen hakemuksen jättämistä tai, jos hakemukselle on pyydetty etuoikeutta, kauemmin kuin yhden vuoden ajan ennen sitä päivää, josta alkaen hakemukselle pyydetään etuoikeutta; (5.3.1999/238)

2) ulkomailla kauemmin kuin kuusi vuotta ennen hakemuksen jättämistä, kun kysymyksessä on viiniköynnös, hedelmäpuu, metsäpuu, koristepuu tai näiden perusrunko; tai

3) ulkomailla kauemmin kuin neljä vuotta, kun kysymyksessä on muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu kasvi.

3 luku

Kasvinjalostajanoikeuden sisältö

6 § (5.3.1999/238)
Kasvinjalostajanoikeuden sisältö

Muu kuin lajikkeen omistaja ei saa ilman omistajan suostumusta:

1) tuottaa lajikkeen lisäysaineistoa;

2) kunnostaa lajikkeen lisäysaineistoa lisäystarkoituksiin käytettäväksi;

3) tarjota lajikkeen lisäysaineistoa kaupaksi;

4) myydä tai muulla tavoin markkinoida lajikkeen lisäysaineistoa;

5) viedä Suomesta lajikkeen lisäysaineistoa;

6) tuoda Suomeen lajikkeen lisäysaineistoa; ja

7) varastoida lajikkeen lisäysaineistoa edellä mainittuihin tarkoituksiin käytettäväksi.

Jos lajikkeen omistaja ei ole voinut kohtuudella toteuttaa lisäysaineistoa koskevaa oikeuttaan, kukaan ei saa ilman lajikkeen omistajan suostumusta hyödyntää suojan piiriin kuuluvia kasveja suorittamalla 1 momentissa mainittuja toimenpiteitä lisäysaineiston sadolla, mukaan lukien kokonaiset kasvit ja kasvien osat.

6 a § (5.3.1999/238)
Kasvinjalostajanoikeuden ulottuvuus

Edellä 6 §:ssä säädetty lajikkeen omistajan oikeus koskee myös:

1) kasveja, jotka eivät selvästi eroa rekisteröidyistä lajikkeista;

2) kasvilajiketta, joka on saatu aikaan käyttämällä olennaisesti hyväksi suojattua lajiketta (johdannaislajike), jos johdannaislajike ei itse ole johdannaislajike; ja

3) kasvilajiketta, jota voidaan tuottaa ainoastaan suojattua lajiketta toistuvasti käyttämällä (hybridit).

6 b § (5.3.1999/238)
Kasvinjalostajanoikeuden rajoitukset

Kasvinjalostajanoikeus ei rajoita lajikkeen käyttämistä:

1) yksityisluonteisesti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin;

2) koetarkoituksiin; eikä

3) toisten lajikkeiden jalostamiseksi tai löytämiseksi ja kehittämiseksi suoritettavissa toimissa.

Maanviljelijällä on 6 c §:ssä säädetyin edellytyksin oikeus omalla tilallaan käyttää tuottamaansa lajikkeen kylvösiementä.

6 c § (5.3.1999/238)
Oikeus suojatun lajikkeen viljelyyn ja velvollisuus maksaa siitä korvaus

Maanviljelijällä on oikeus korvausta maksamalla käyttää lisäystarkoituksiin omalla tilallaan tässä laissa tarkoitetun oikeussuojan piiriin kuuluvien kasvien, hybridejä lukuun ottamatta, korjattua satoa. Tämä oikeus koskee vain seuraaviin kasvilajeihin kuuluvien lajikkeiden viljelyä: kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, öljypellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.

Maksettavan korvauksen on oltava selvästi pienempi kuin lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa perittävä rojalti. Lajikkeen omistajalle maksettavan kohtuullisen korvauksen määrästä voidaan tehdä sopimus lajikkeen omistajan ja viljelijän tai heitä edustavien järjestöjen kesken. Jos sopimusta ei ole tehty tai sitä ei sovelleta, viljelijällä on velvollisuus maksaa lajikkeen omistajalle korvaus, joka on 50 prosenttia lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa perittävästä summasta.

Viljelijällä, jonka hallinnassa oleva peltopinta-ala on alle 10 hehtaaria, on oikeus korvausta maksamatta käyttää suojatun lajikkeen lisäysaineistoa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Suojatun perunalajikkeen viljelystä on tällaisessa tapauksessa kuitenkin korvaus maksettava, jos lajikkeen viljelyala on suurempi kuin 2 hehtaaria tai varhaisperunan katteenalaisessa viljelyssä suurempi kuin 1 hehtaari.

6 d § (5.3.1999/238)
Velvollisuus antaa lajikkeen viljelytietoja

Maanviljelijä ja lisäysaineiston kunnostaja ovat velvollisia antamaan pyydettäessä viranomaiselle ja lajikkeen omistajalle maksuvelvollisuuden toteamiseksi tarvittavan tiedon.

6 e § (5.3.1999/238)
Kasvinjalostajanoikeuden sammuminen

Kasvinjalostajanoikeus ei koske toimia, jotka liittyvät suojatun lajikkeen tai 6 a §:ssä tarkoitettujen kasvien aineistoon, jota omistajan toimesta tai tämän suostumuksella on myyty tai muutoin markkinoitu missä tahansa Euroopan vapaakauppa-alueeseen kuuluvassa valtiossa, ellei näitä toimia tehdä:

1) lajikkeen lisäämisen tarkoituksessa; tai

2) tarkoituksessa viedä lajike sellaiseen kolmanteen maahan, joka ei suojaa sen kasvisuvun tai -lajin lajikkeita, johon lajike kuuluu, paitsi jos viety aineisto on tarkoitettu kulutukseen.

Lajikkeen aineistolla tarkoitetaan 1 momentissa:

1) kaikenlaista lajikkeen lisäysaineistoa;

2) lajikkeen viljelykseltä korjattua satoa, kokonaisia kasveja ja kasvinosia; ja

3) kaikkea korjatusta sadosta välittömästi valmistettua tuotetta.

6 f § (13.5.2005/306)
Oikeus saada suojattua lajiketta koskevia viljelytietoja

Lajikkeen omistajalla on oikeus saada 6 c §:ssä säädetyn maksuvelvollisuuden toteuttamiseksi tarvittavat tiedot maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994) tarkoitetusta maaseutuelinkeinorekisteristä. Tällaisina tietoina voidaan luovuttaa seuraavat viljelijää koskevat tiedot:

1) viljelijän nimi, osoite ja puhelinnumero;

2) tilatunnus;

3) kielikoodi;

4) tieto siitä, onko viljelijän hallinnassa oleva peltopinta-ala alle 10 hehtaaria, suojatun perunalajikkeen osalta yli 2 hehtaaria tai varhaisperunan katteenalaisen viljelyn osalta yli 1 hehtaari;

5) tieto siitä, ylittääkö Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeudella suojattujen kasvilajikkeiden viljelyala alan, joka laskennallisesti tarvittaisiin 92 viljatonnin tuottamiseen;

6) tieto siitä, ylittääkö Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeudella suojattujen perunalajikkeiden viljelyala alan, joka laskennallisesti tarvittaisiin 185 perunatonnin tuottamiseen; sekä

7) suojattujen lajikkeiden omalla tilalla tuotettua siementä koskevat viljelypinta-alat kasvilajikkeittain.

Lajikkeen omistaja saa käyttää 1 momentin mukaisesti luovutettuja tietoja vain 6 c §:ssä tarkoitetun maksunsaantioikeutensa toteuttamiseksi. Lajikkeen omistajalla ei ole oikeutta luovuttaa tietoja edelleen.

Edellytyksenä 1 momentin mukaiselle tietojenluovutukselle on, että lajikkeen omistaja ja viljelijä tai heitä edustavat järjestöt ovat sopineet 6 c §:n mukaisesti lajikkeen omistajalle maksettavasta korvauksesta.

6 g § (13.5.2005/306)
Suojattua lajiketta koskevien viljelytietojen hävittäminen

Lajikkeen omistajan on hävitettävä 6 f §:n nojalla luovutetut tiedot yhden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jota koskevan 6 c §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden toteuttamiseksi tiedot on luovutettu.

7 §
Koristekasvit

Kasvinjalostajanoikeus käsittää myös koristekasvien taimet tai sellaisten kasvien osat, joita tavallisesti käytetään muuhun tarkoitukseen kuin lisäykseen, jos niitä käytetään kaupallisesti lisäysaineistona koristekasvien tai leikkokukkien tuottamiseen.

8 § (5.3.1999/238)

8 § on kumottu L:lla 5.3.1999/238.

4 luku

Rekisteröintihakemus ja sen käsittely

9 §
Rekisteriviranomainen

Rekisteriviranomaisena on kasvilajikelautakunta, joka pitää kasvilajikerekisteriä.

Kasvilajikelautakunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö. Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kymmenen jäsentä. Jäsenillä on kullakin varajäsen. Lautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkemmat säännökset lautakunnasta annetaan asetuksella.

10 §
Rekisteröintihakemus

Rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti rekisteriviranomaiselle.

Rekisteröintihakemuksessa tulee kuvata, miten uusi lajike poikkeaa muista lajikkeista sekä antaa lajikkeelle nimi. Hakemuksessa on ilmoitettava jalostajan nimi. Jos muu kuin lajikkeen jalostaja hakee kasvinjalostajanoikeutta, hakijan on osoitettava oikeutensa lajikkeeseen. Hakijan on vakuutettava, ettei lajiketta ennen hakemusta ole tarjottu kaupaksi tai markkinoitu 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Hakijan on suoritettava rekisteröintimaksu.

Hakemuspäiväksi merkitään se päivä, jona hakemusasiakirjat on toimitettu viranomaiselle ja rekisteröintimaksu suoritettu.

11 §
Lajikenimi

Lajikkeen nimen perusteella lajike tulee voida erottaa muista lajikkeista.

Lajikkeen nimeä ei saa hyväksyä, jos se:

1) muodostuu pelkästään numeroista paitsi, jos tämä on vakiintunut käytäntö nimetä kyseisiä lajikkeita;

2) on omiaan johtamaan yleisöä harhaan;

3) on lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen;

4) on sekoitettavissa saman tai lähisukuisen kasvilajin lajikkeen nimeen, joka on merkitty tai ehdotettu merkittäväksi viralliseen lajikeluetteloon tai jota käytetään sellaisen lajikkeen lisäysaineistosta;

5) on sekoitettavissa tavaramerkkiin, nimeen, toiminimeen tai muuhun tunnusmerkkiin, johon muulla kuin hakijalla on suoja siten, että tämä toisella oleva suoja olisi esteenä lajikenimen rekisteröimiselle tavaramerkkinä kasvilajikkeen kasviaineistolle tai vastaavalle tuotteelle; tai

6) on sekoitettavissa sellaiseen kasvilajikeaineiston tai vastaavien tuotteiden tavaramerkkiin, johon hakijalla on suoja.

12 § (5.3.1999/238)
Etuoikeusaika

Jos lajikkeen omistaja on hakenut aikaisemmin kasvinjalostajanoikeutta liiton jonkin jäsenen toimivaltaan kuuluvalla alueella, on rekisteröintihakemus, jos se tehdään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun aikaisempi hakemus jätettiin (etuoikeusaika), katsottava vaadittaessa täällä tehdyksi samanaikaisesti.

13 §
Puutteellisuuden korjaaminen

Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä tai jos rekisteriviranomainen havaitsee olevan muita esteitä rekisteröinnille, on hakijaa välipäätöksellä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.

Jos hakija ei välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaansa tai ryhdy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi, on hakemus jätettävä sillensä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa välipäätöksessä on mainittava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, jos hakija kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa uudelleenkäsittelymaksun.

14 §
Hakemuksen hylkääminen

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen on olemassa este hakemuksen hyväksymiselle, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

15 §
Väite paremmasta oikeudesta

Jos joku rekisteriviranomaiselle väittää, että hänellä on parempi oikeus lajikkeeseen kuin hakijalla, ja jos asia on epäselvä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa. Jos kannetta ei nosteta määräajassa, väite jätetään ottamatta huomioon, mistä on mainittava välipäätöksessä.

Jos riita paremmasta oikeudesta lajikkeeseen on vireillä tuomioistuimessa, voidaan rekisteröintihakemuksen käsittely keskeyttää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

16 §
Hakemuksen siirtäminen

Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus lajikkeeseen kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla siirronsaajan on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.

Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hyväksyä, hylätä tai peruuttaa.

17 §
Hakemuksen julkaiseminen

Jos hakemus on vaatimusten mukainen, on rekisteriviranomaisen julkaisemalla hakemus varattava yleisölle mahdollisuus hakemusta koskevien väitteiden tekemiseen.

Hakemusta koskevat väitteet on tehtävä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle sen määräämän ajan kuluessa.

18 §
Lajikkeen tutkiminen

Rekisteriviranomaisen on huolehdittava siitä, että lajike tutkitaan, jollei sitä ole pidettävä erityisistä syistä tarpeettomana. (5.3.1999/238)

Hakijan on toimitettava tarvittava kasviaineisto ja tarpeelliset muut tiedot sille, joka suorittaa tutkimuksen.

Hakijan, joka on pyytänyt etuoikeutta toisessa maassa tehdyn hakemuksen perusteella, on neljän vuoden kuluessa etuoikeusajan päättymisestä toimitettava kasviaineisto ja tarpeelliset muut tiedot.

19 §
Päätös hakemukseen

Kun väitteiden tekemiseen varattu aika on kulunut ja lajikkeesta on tehty tarpeelliset tutkimukset, otetaan hakemus jatkettuun käsittelyyn ja rekisteriviranomainen tekee päätöksen lajikkeen rekisteröimisestä.

Hakijalle on varattava tilaisuus antaa lausumansa esitetyistä huomautuksista ja suoritetusta tutkimuksesta.

20 §
Kasvinjalostajanoikeuden rekisteröinti

Rekisteriviranomaisen 19 §:ssä tarkoitetun päätöksen saatua lainvoiman lajike on merkittävä kasvilajikerekisteriin. Rekisteröinti on julkaistava. Hakijalle annetaan todistus rekisteröinnistä.

Hakemuksen hylkäämistä koskeva päätös on julkaistava sen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman.

5 luku

Kasvinjalostajanoikeuden voimassaolo sekä lajikenimen käyttäminen ja muuttaminen (5.3.1999/238)

21 § (5.3.1999/238)
Voimassaoloaika

Kasvinjalostajanoikeus on voimassa siitä päivästä, jona rekisteriviranomainen on tehnyt päätöksen lajikkeen hyväksymisestä rekisteriin. Oikeus voidaan maksamalla vuosittain vuosimaksu pitää voimassa 25 vuotta, perunan, puiden ja viiniköynnösten osalta kuitenkin 30 vuotta, päätöksentekoa seuraavan vuoden alusta.

22 §
Lajikenimen käyttäminen

Kun rekisteröidyn kasvilajikkeen lisäysaineistoa pidetään kaupan, on siitä käytettävä sen rekisteröityä nimeä vielä senkin jälkeen, kun kasvinjalostajanoikeuden voimassaoloaika on päättynyt tai oikeus muuten lakannut.

Lajikkeen rekisteröityä nimeä tai siihen helposti sekoitettavaa nimeä ei saa käyttää saman taikka läheisen lajin lajikkeesta tai sellaisen lajikkeen lisäysaineistosta niin kauan kuin lajikenimi on rekisteröity.

22 a § (5.3.1999/238)
Lajikenimen kumoaminen ja muuttaminen

Rekisteriviranomaisen on kumottava rekisteröity lajikkeen nimi:

1) jos lajikenimi on rekisteröity tämän lain säännösten vastaisesti ja este rekisteröinnille on edelleen olemassa;

2) jos omistaja niin vaatii ja osoittaa siihen laillisen syyn; tai

3) jos omistaja tai kuka muu tahansa esittää oikeuden päätöksen, joka kieltää nimen käyttämisen lajikkeesta.

Rekisteriviranomaisen on ilmoitettava omistajalle nimityksen kumoamisvaatimuksesta ja kehotettava tätä esittämään uusi nimiehdotus 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä on saanut tiedon vaatimuksesta. Jos lajike ei enää ole suojattu, rekisteriviranomainen voi itse tehdä ehdotuksen uudeksi nimeksi.

Uutta nimeä koskeva ehdotus on tutkittava ja julkaistava niin kuin kasvinjalostajanoikeutta koskevassa asetuksessa (907/1992) säädetään. Uusi nimi on rekisteröitävä ja julkaistava sen jälkeen kun se on hyväksytty. Aikaisempi nimi on samalla kumottava.

6 luku

Käyttö- ja pakkolupa sekä merkinnät rekisteriin

23 §
Käyttölupa

Jos lajikkeen omistaja on antanut toiselle luvan käyttää rekisteröityä lajiketta (käyttölupa), saa tämä luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, jos niin on sovittu. (5.3.1999/238)

Jos käyttölupa kuuluu yritykselle, saadaan käyttölupa luovuttaa yrityksen luovutuksen yhteydessä, jollei muuta ole sovittu.

24 §
Pakkolupa

Jos rekisteröidyn lajikkeen lisäysaineistoa ei tuoteta markkinoille kohtuullisin ehdoin ja elintarvikehuollon yleisiin tarpeisiin nähden riittävästi, voi se, joka haluaa käyttää lajiketta ammattimaisesti Suomessa, saada siihen pakkoluvan, jollei lajikkeen omistajan menettelyyn ole hyväksyttävää syytä. Pakkolupa sisältää myös oikeuden saada lajikkeen omistajalta tarpeellinen määrä lajikkeen lisäysaineistoa.

Pakkolupa voidaan myöntää vain sille, jolla katsotaan olevan edellytykset hyväksyttävällä tavalla ja pakkoluvassa määrättävillä ehdoilla käyttää hyväksi jalostajanoikeuden kohteena olevaa lajiketta.

Pakkolupa ei estä lajikkeen omistajaa itse käyttämästä oikeuttaan tai luovuttamasta lajikkeen käyttölupaa.

Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka määrää, missä laajuudessa rekisteröityä lajiketta saa käyttää, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Tuomioistuin voi lajikkeen omistajan vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa sille uudet ehdot, jos oleellisesti muuttuneet olosuhteet sitä edellyttävät.

24 a § (30.6.2000/651)
Vastavuoroinen pakkolupa

Jos bioteknologisen keksinnön patentin haltija ei voi hyödyntää patenttia loukkaamatta lajiketta koskevaa aiempaa kasvinjalostajanoikeutta, hän voi hakea asianmukaista korvausta vastaan pakkolupaa kyseisen oikeuden suojaaman lajikkeen muulla kuin yksinoikeudella tapahtuvaa käyttöä varten. Jos patentin haltijalle myönnetään tällainen pakkolupa, on kasvinjalostajanoikeuden haltijalla tällöin oikeus saada kohtuullisin ehdoin annettava vastavuoroinen lupa käyttää suojattua keksintöä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan hakijan on osoitettava, että hän ei ole onnistunut sopimusteitse saamaan lupaa kasvinjalostajanoikeuden haltijalta ja että keksintö edustaa huomattavaa teknistä kehitystä, johon liittyy huomattava taloudellinen etu suojattuun kasvilajikkeeseen nähden.

Patenttilaissa (550/1967) säädetään kasvinjalostajan oikeudesta saada pakkolupa käyttää patentilla suojattua keksintöä.

25 §
Merkinnät rekisteriin

Kun kasvinjalostajanoikeus on siirtynyt tai jollekin annettu käyttölupa taikka käyttölupa on luovutettu toiselle, siitä on pyynnöstä tehtävä merkintä kasvilajikerekisteriin. Sama koskee kasvinjalostajanoikeuden panttausta. Pakkoluvan myöntäminen merkitään kuitenkin aina rekisteriin.

Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa, panttioikeus tai pakkolupa on lakannut, merkintä on poistettava rekisteristä.

Rekisterimerkintöjen tekemisestä peritään maksu.

Lajikkeen omistajaksi katsotaan se, joka viimeksi on merkitty rekisteriin lajikkeen omistajaksi.

7 luku

Kasvinjalostajanoikeuden lakkaaminen

26 §
Kasvinjalostajanoikeudesta luopuminen

Lajikkeen omistaja voi luopua oikeudestaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle, jolloin viranomainen poistaa lajikkeen rekisteristä.

Jalostajanoikeus lakkaa, jos vuosimaksua ei makseta säädetyssä ajassa.

27 §
Mitättömäksi julistaminen

Tuomioistuimen tulee julistaa kasvinjalostajanoikeus mitättömäksi, jos hakemuspäivänä tai, jos lajikkeen omistajalle on myönnetty 12 §:ssä tarkoitettu etuoikeus, etuoikeuspäivänä:

1) lajikkeen erotettavuutta tai uutuutta koskevia edellytyksiä ei ole ollut olemassa;

2) ei ole ollut olemassa yhtenäisyyttä tai pysyvyyttä koskevia edellytyksiä edellyttäen, että lajikkeen rekisteröinti on oleellisilta osin perustunut hakijan toimittamiin tietoihin;

3) kasvilajikkeeseen on myönnetty Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeus; tai

4) kasvilajikkeen omistajaksi on rekisteröity henkilö, joka ei ole siihen oikeutettu, ja rekisteriviranomaiselle ei ole näytetty, että jollakin muulla kuin hakijalla on parempi oikeus lajikkeeseen.

(5.3.1999/238)

Asioissa, jotka koskevat kasvinjalostajanoikeuden mitättömäksi julistamista, tuomioistuimen on pyydettävä rekisteriviranomaisen lausunto.

Muissa kasvinjalostajanoikeutta koskevissa asioissa tuomioistuin voi hankkia rekisteriviranomaisen lausunnon, jos siihen on aihetta.

28 § (5.3.1999/238)
Menetetyksi julistaminen

Rekisteriviranomainen julistaa kasvinjalostajanoikeuden menetetyksi, jos:

1) lajikkeen omistaja ei kykene tuottamaan lajikkeen lisäysaineistoa, jonka tuntomerkit vastaavat rekisteröidyn lajikkeen tuntomerkkejä;

2) lajikkeen omistaja ei toimita rekisteriviranomaisen kehotuksesta lajikkeen lisäysaineistoa, asiakirjoja ja muita tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, että lajiketta ylläpidetään asianmukaisesti tai lajikkeen omistaja ei salli tarkastaa niitä toimenpiteitä, joita lajikkeen ylläpitämiseksi on suoritettu; tai

3) lajikkeen nimi oikeuden myöntämisen jälkeen on kumottu ja lajikkeen omistaja ei ehdota uutta hyväksyttävää lajikenimeä.

8 luku

Yksityisoikeudellinen suoja

29 §
Loukkauksen estäminen

Jos joku loukkaa kasvinjalostajanoikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

29 a § (21.7.2006/683)
Keskeyttämismääräys välittäjälle

Tuomioistuin voi 29 §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään kasvinjalostajanoikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään kasvinjalostajanoikeutta loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon kasvinjalostajanoikeuden väitetyn loukkaajan, välittäjän ja kasvinjalostajanoikeuden haltijan oikeudet.

Ennen 29 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista pykälässä tarkoitettu tuomioistuin voi kasvinjalostajanoikeuden haltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että oikeudenhaltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan kasvinjalostajanoikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään.

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottolain (37/1895) 7 luvun 16 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 29 §:ssä tarkoitettua kannetta nosteta kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 29 §:ssä tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.

30 §
Vahvistuskanne

Lajikkeen omistaja tai se, jolla käyttö- tai pakkoluvan perusteella on oikeus käyttää hyväksi kasvinjalostajanoikeuden nojalla suojattua kasvilajiketta, voi ajaa vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän myönnetyn kasvinjalostajanoikeuden perusteella suojaa toista vastaan, jos asia on epäselvä ja siitä aiheutuu hänelle haittaa.

Joka käyttää tai aikoo käyttää hyväksi kasvinjalostajanoikeuden perusteella suojattua kasvilajiketta, voi samoilla ehdoilla ajaa jalostajanoikeuden haltijaa vastaan vahvistuskannetta siitä, onko myönnetyn kasvinjalostajanoikeuden johdosta olemassa este sanotulle toiminnalle.

31 §
Hyvitys ja vahingonkorvaus (21.7.2006/683)

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta loukkaa kasvinjalostajanoikeutta tai 22 §:n säännöksiä lajikenimen käyttämisestä, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen lajikkeen hyväksi käyttämisestä ja korvaamaan vahingon, joka loukkauksesta aiheutuu. Jos huolimattomuus on vain lievää, vahingonkorvausta voidaan sovitella. (21.7.2006/683)

Jos kasvinjalostajanoikeuden loukkaus tai lajikenimen käyttämistä tarkoittavan 22 §:n säännösten loukkaus ei ole tahallinen tai tehty huolimattomuudesta, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen lajikkeen hyväksi käyttämisestä. (21.7.2006/683)

Kasvinjalostajanoikeuden loukkauksen tai lajikenimen käyttämistä tarkoittavan 22 §:n säännösten loukkauksen perusteella voidaan hyvitystä ja korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa. (21.7.2006/683)

Jos kasvinjalostajanoikeus on lainvoiman saaneella tuomiolla julistettu mitättömäksi, ei hyvitystä tai vahingonkorvausta voida vaatia. (21.7.2006/683)

Tässä pykälässä säädetystä korvauksesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) säädetään.

31 a § (5.3.1999/238)
Maanviljelijän korvausvelvollisuus eräissä tapauksissa

Maanviljelijä, joka laiminlyö 6 c §:ssä säädetyn velvoitteen, on velvollinen suorittamaan korvausta. Korvauksen suuruus määrätään Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeutta koskevien säännösten mukaan.

32 §
Lajikkeen kasviaineiston palauttaminen

Tuomioistuin voi oikeudenloukkauksen kärsineen kanteesta, sen mukaan kuin on kohtuullista, määrätä, että lajikkeen kasviaineisto, johon oikeudenloukkaus kohdistuu, on luovutettava loukatulle lunastusta vastaan. Edellä sanottu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on saanut kasviaineiston tai erityisen oikeuden siihen eikä itse ole loukannut kasvinjalostajanoikeutta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kasviaineisto saadaan ottaa takavarikkoon, mikäli oikeudenloukkauksen kärsinyt on tehnyt vaatimuksen lajikkeen kasviaineiston luovuttamiseksi sen mukaan kuin ulosottolain 7 luvussa säädetään.

33 §
Väliaikainen suoja

Jos joku muu kuin hakija sen jälkeen, kun 10 §:ssä tarkoitettu hakemus on pantu vireille, käyttää ammattimaisesti hyväksi lajiketta, johon on haettu kasvinjalostajanoikeutta, on kasvinjalostajanoikeuden loukkausta koskevia säännöksiä vastaavasti sovellettava, jos jalostajanoikeus sittemmin myönnetään.

Sellaisesta 10 §:ssä tarkoitetun hakemuksen vireillepanon jälkeen tapahtuneesta toiminnasta, joka tosin loukkaa kasvinjalostajanoikeutta, mutta joka on tapahtunut ennen kuin jalostajanoikeus on myönnetty, ei voida tuomita 9 luvussa tai rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettua rangaistusta. Vahinko, joka on syntynyt ennen 17 §:ssä tarkoitettua hakemuksen julkaisemista, voidaan määrätä korvattavaksi ainoastaan 31 §:n 2 momentin mukaan. (21.4.1995/721)

Jos vahingonkorvauskanne pannaan vireille vuoden kuluessa kasvinjalostajanoikeuden rekisteröimisestä, ei 31 §:n 3 momentin säännöstä sovelleta.

33 a § (21.7.2006/683)
Tuomion julkistaminen

Tuomioistuin voi kasvinjalostajanoikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen kasvinjalostajanoikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

9 luku

Rangaistussäännökset

34 § (21.4.1995/721)
Kasvinjalostajanoikeuden loukkaus

Joka tahallaan rikkoo 6, 7 tai 8 §:ssä säädettyä yksinoikeutta, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, kasvinjalostajanoikeuden loukkaamisesta sakkoon.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kasvinjalostajanoikeuden loukkaamisesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.

34 a § (5.3.1999/238)
Lajikkeen viljelytietojen antamisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen

Maanviljelijä ja lisäysaineiston kunnostaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 6 d §:ssä säädetyn velvollisuutensa, on tuomittava lajikkeen viljelytietojen antamisvelvollisuuden noudattamatta jättämisestä sakkoon.

34 b § (13.5.2005/306)
Suojattua lajiketta koskevien viljelytietojen väärinkäyttö

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta luovuttaa tai käyttää 6 f §:n nojalla luovutettuja tietoja vastoin 6 f §:n 2 momentissa mainittua käyttötarkoitusta, on tuomittava suojattua lajiketta koskevien viljelytietojen väärinkäytöstä sakkoon.

35 §
Kasvin lajikenimen väärinkäyttö

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 22 §:n säännöksiä lajikenimen käyttämisestä, on tuomittava, jollei rikkomus ole vähäinen, kasvin lajikenimen väärinkäytöstä sakkoon.

10 luku

Erinäiset säännökset

36 §
Asiamiehen käyttäminen

Jos kasvinjalostajanoikeuden hakijalla tai sen haltijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, on hänellä oltava täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan hakijaa kaikissa kasvinjalostajanoikeutta koskevissa asioissa.

37 §
Muutoksenhaku

Rekisteriviranomaisen kasvinjalostajanoikeutta koskevaan lopulliseen päätökseen voi hakija tai kasvinjalostajanoikeuden haltija hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Väitteentekijä voi hakea muutosta päätökseen, jolla hakemus on hyväksytty siitä huolimatta, että sitä vastaan on asianmukaisesti tehty väite. Jos väitteentekijä peruuttaa muutoksenhakunsa, asia voidaan kuitenkin tutkia, mikäli siihen on erityisiä syitä.

Päätökseen, jolla 16 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hyväksytty, voi hakija hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty, voi vaatimuksen tekijä hakea muutosta.

Rekisteriviranomaisen päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. (2.9.2005/706)

38 § (13.5.2005/306)
Oikeuspaikka

Laillinen tuomioistuin tämän lain nojalla käsiteltävissä asioissa on Helsingin käräjäoikeus.

39 §
Maksut

Tässä laissa säädettyjen maksujen suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Rekisteröintimaksun ja vuosimaksun suuruus voidaan kuitenkin määrätä siten, että niistä perittävien maksujen kokonaismäärä vastaa arviolta rekisterin pitämisestä valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää.

Kasvilajikelautakunnan samanlaatuisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräiset kokonaiskustannukset.

Kansainvälisistä sopimuksista taikka elinkeinopoliittisista tai käytännöstä johtuvista syistä maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa tai 1 momentin toisen virkkeen mukaan laskettavaa maksua korkeampana tai alempana taikka jättää kokonaan perimättä.

Muilta osin maksujen osalta on noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

40 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Kasvilajikelautakunta voi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä rekisteröintihakemuksesta ja sen käsittelystä.

41 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1992. Lain 8 §:n 2 momentin 1 kohta tulee voimaan kuitenkin vasta asetuksella säädettävänä päivänä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 24/92, MmVM 8/92

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.4.1995/721:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

5.3.1999/238:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1999.

Tätä lakia sovelletaan myös lajikkeisiin, jotka ovat rekisteröity tämän lain voimaan tullessa tai jotka rekisteröidään hakemusten perusteella, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Rekisteröintihakemus, joka on kuulutettu ennen tämän lain voimaantuloa, on käsiteltävä ja ratkaistava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Tätä lakia ei sovelleta ennen lain voimaantuloa suoritettuihin toimenpiteisiin tai tehtyihin sopimuksiin.

Lain 6 e §:n 1 momentin 2 kohdan säännös ei koske kasvimateriaalia, joka on laskettu liikkeeseen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen lain voimaantuloa rekisteröidyn lajikkeen kumoamista koskeva kysymys on ratkaistava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Joka ennen lain voimaantuloa on ryhtynyt käyttämään kasvimateriaalia tavalla, mikä aikaisemman lain mukaan ei vaatinut oikeudenhaltijan suostumusta, saa jatkaa suunniteltua toimintaansa välttämättömässä ja tavanomaisessa laajuudessa, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Sama oikeus on sillä, joka on tehnyt oleellisia valmisteluja lajikkeen hyväksi käyttämiseksi.

Maanviljelijä, joka tämän lain voimaan tullessa on 6 c §:ssä tarkoitetulla tavalla käyttänyt suojatun lajikkeen kylvösiementä, saa jatkaa lajikkeen hyväksikäyttämistä maksamatta sanotussa lainkohdassa tarkoitettua korvausta kuitenkin enintään lain voimaantuloa seuraavan kahden kasvukauden ajan.

Jos hakemus koskee lajiketta, joka kuuluu lajiin, johon aikaisemmin ei voinut oikeutta myöntää, ja jos hakemus tehdään vuoden kuluessa lain voimaantulosta, on 5 §:ssä säädetty aika neljä vuotta yhden vuoden sijasta.

HE 245/1998, MmVM 17/1998, EV 266/1998

30.6.2000/651:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2000.

Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaantulon jälkeen tehtyyn tai tehdyksi katsottuun rekisteröintihakemukseen ja sen perusteella myönnettyyn kasvinjalostajanoikeuteen.

HE 21/2000, TaVM 12/2000, EV 61/2000

13.5.2005/306:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.

HE 258/2004, MmVM 1/2005, EV 29/2005

2.9.2005/706:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintoviranomaisen päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 112/2004, HE 5/2005, HaVM 13/2005, EV 91/2005

21.7.2006/683:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain 29 a §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa.

Loukkaukseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 31 §:n 1–4 momentin sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 33 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.