Seurattu SDK 822/2018 saakka.

15.2.1991/342

Laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä 21.7.2006/693, joka on voimassa 1.9.2006 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § (28.6.1994/574)
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen tiellä ja kuljetuslupaa edellyttävään kansainväliseen tavaraliikenteeseen.

Tämän lain säännöksiä ei, kuljetuslupaa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta, sovelleta sellaisella yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella taikka tiellä, jolla liikkuminen on sallittu vain määrätyssä tarkoituksessa tai omistajan luvalla, edellyttäen että liikkumisrajoitus on näkyvästi osoitettu liikennemerkein, puomein tai muulla selvästi havaittavalla tavalla.

2 § (11.12.2002/1093)
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) luvanvaraisella tavaraliikenteellä sellaista tavaran kuljetusta tiellä, jonka harjoittamiseen 3 §:n mukaan tarvitaan liikennelupa;

2) ajoneuvolla autoa ja liikennetraktoria;

3) kuljetusluvalla lupaa, jonka nojalla ulkomailla rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua saa käyttää Suomessa taikka Suomessa rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua ulkomailla;

3 a) kahdenkeskisellä luvalla Suomen ja toisen valtion väliseen liikenteeseen tarkoitettua kuljetuslupaa; (12.3.2004/179)

3 b) kolmannen maan luvalla kuljetuslupaa kahden sellaisen valtion välillä, joista kumpikaan ei ole ajoneuvon rekisteröintivaltio; (12.3.2004/179)

3 c) CEMT-luvalla Euroopan liikenneministereiden konferenssin tarkoittamaa kuljetuslupaa kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevan kuormaus- ja lastauspaikan välillä; (12.3.2004/179)

3 d) läpikulkuluvalla Itävallan kautta kulkeviin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavan siirtymäkauden pistejärjestelmän käyttöönotosta vuodeksi 2004 kestävän liikennepolitiikan toteuttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2327/2003 3 artiklassa tarkoitettua ekopistejärjestelmää tai muuta lupaa, joka oikeuttaa liikenteen harjoittajan kulkemaan toisen valtion läpi; (12.3.2004/179)

4) yhteisöluvalla Euroopan yhteisössä jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 881/92 tarkoitettua lupaa;

5) yhteisöluvan jäljennöksellä lupaviranomaisen antamaa ja oikeaksi todistamaa jäljennöstä yhteisöluvasta.

3 § (21.12.2001/1350)
Liikennelupa

Tavaran kuljettaminen tiellä ajoneuvolla korvausta vastaan ilman liikennelupaa on kielletty lukuun ottamatta 4 §:ssä tarkoitettuja kuljetuksia. Korvauksena ei pidetä työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista korvausta työtehtäviin liittyvien tavaroiden kuljetuksesta palkansaajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla.

Jos tavaraa kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla ajoneuvolla, jonka kuljettajana toimii sen vuokralleantaja tai vuokralleantajan palveluksessa oleva taikka vuokralleantajan tehtävään osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuokralleottajan asemesta vuokralleantajaa.

Liikennelupa tarvitaan tavaran kuljetukseen tiellä ajoneuvolla korvausta vastaan myös silloin, kun sopimus kuljetuksen suorittamiseksi on tehty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten kiertämiseksi taikka jos olot osoittavat sitä tarkoitetun.

4 § (21.12.2001/1350)
Ilman liikennelupaa sallittu liikenne

Liikennelupaa ei tarvita suoritettaessa:

1) tavaran kuljetusta ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä, jonka suurin sallittu kokonaismassa on enintään 1 700 kiloa;

2) tavaran kuljetusta ammatillisessa oppilaitoksessa opetushallituksen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä;

3) elinkeinotoiminnan yhteydessä elinkeinotoimintaan tavanomaisesti liittyvää tavaran kuljetusta elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevilla ajoneuvoilla, jos kuljetuksen osuus on enintään 30 prosenttia koko elinkeinotoiminnasta;

4) työurakoiden tai muiden sopimuksen kohteena olevien työkokonaisuuksien yhteyteen kuuluvaa tavaran kuljetusta urakoitsijan tai muun suoritusvelvollisen hallinnassa olevilla ajoneuvoilla, jos kuljetuksen osuus on enintään 30 prosenttia urakasta tai työkokonaisuudesta;

5) konsernin tai siihen verrattavan yhtymän taikka kunnan, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan yhteisön kuljetuksia sen hallinnassa olevilla ajoneuvoilla;

6) kunnan, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan yhteisön järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia sen hallinnassa olevilla ajoneuvoilla;

7) ruumiinkuljetusta.

5 §
Kansainväliset kuljetukset (21.12.2001/1350)

Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukaisen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella sopia poikkeuksia lupamenettelystä kansainvälisten maantiekuljetusten osalta ja kansainvälisten sopimusten mukaisista lupajärjestelyistä.

Ulkomailla rekisteröidyllä tai Suomessa rekisteröidyllä mutta ulkomaille vuokratulla kuorma-autolla ja raskaalla perävaunulla tulee olla kuljetuslupa, jollei kansainvälisistä sopimuksista tai Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu. (21.12.2001/1350)

Liikenneministeriö voi vapauttaa kuljetusluvista sellaiset ajoneuvot tai kuljetukset, joista ei ole sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. (28.6.1994/574)

6 §
Lupaviranomainen

Liikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan lääninhallitus.

Tulli myöntää 2 §:n 3 a ja 3 d kohdassa tarkoitetun kuljetusluvan lukuun ottamatta Itävallan tasavallan ja Sveitsin valaliiton läpikulkulupaa, jonka myöntää Ajoneuvohallintokeskus. Ajoneuvohallintokeskus myöntää 2 §:n 3 b ja 3 c kohdassa tarkoitetun kuljetusluvan. (12.3.2004/179)

7 § (28.6.1994/574)
Liikenneluvan myöntämisen edellytykset

Liikennelupa on myönnettävä hakijalle, joka on hyvämaineinen, ammattitaitoinen, vakavarainen ja muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan liikennettä.

Edellytyksenä luvan myöntämiselle oikeushenkilölle on, että oikeushenkilö on vakavarainen ja että sen liikenteestä vastaava henkilö on hyvämaineinen, ammattitaitoinen, kykenevä asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan liikennettä.

7 a § (21.12.2001/1350)
Liikenneyrittäjäkoulutus

Edellä 7 §:ssä tarkoitetun ammattitaidon hankkimiseksi järjestetään liikenneyrittäjäkoulutusta.

Koulutusta voivat antaa ne oppilaitokset, jotka liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy tähän tarkoitukseen ottaen huomioon koulutuksen tarpeen ja oppilaitoksen edellytykset soveltuvan koulutuksen antamiseen.

7 b § (12.3.2004/179)
Kuljetusluvan myöntämisen edellytykset

Lupaviranomainen myöntää kuljetusluvan hakemuksesta. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot.

Lupaviranomaisen on myönnettävä kuljetuslupa, jos haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Lupaviranomainen voi määrätä luvalle hakuajan. Jos lupa voidaan myöntää lupien vähäisen määrän vuoksi vain osalle hakijoista, se on myönnettävä hakijalle, jonka kuljetus tehokkaimmin hyödyntää haettuun lupaan kohdistuvaa kuljetusoikeutta.

7 c § (12.3.2004/179)
Kuljetusluvan palauttaminen

Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan käyttämättömäksi jäävän tai käyttämättä jääneen kuljetusluvan lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi vaatia kuljetusluvan palautettavaksi, jos luvanhaltija ei käytä kuljetuslupaa eikä ota sitä käyttöön lupaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

Lupaviranomaisella on oikeus saada virka-apua poliisilta, tullilta ja rajavartiolaitokselta säännöksen noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi.

8 § (28.6.1994/574)
Liikennelupajärjestelmä

Kotimaan liikenteeseen myönnetty liikennelupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata, minkä lisäksi se asetuksella säädettävissä tapauksissa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä myös ulkomaille. Ulkomaan liikenteeseen myönnetty liikennelupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä myös kotimaassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Ahvenanmaalla harjoitettavasta liikenteestä päättää Ahvenanmaan maakunta. Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämä liikennelupa oikeuttaa kuljettamaan tavaraa Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä.

Liikennelupa myönnetään määräajaksi ja siihen voidaan sisällyttää ehtoja, joita liikenteen harjoittamisessa on noudatettava.

Liikennelupa on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toisen käytettäväksi. (21.12.2001/1350)

9 §
Tietojen antaminen

Liikenteenharjoittajan tulee vaadittaessa antaa liikenneministeriölle liikenteen harjoittamista koskevia liikenteellisiä ja taloudellisia tietoja.

10 §
Liikenneluvan peruuttaminen

Liikennelupa voidaan peruuttaa joko kokonaan tai määräajaksi, jos luvanhaltija ei enää täytä liikenneluvan saamisen edellytyksiä.

Jos liikenteen harjoittamisessa ilmenneet rikkomukset ovat vähäisiä, luvanhaltijalle voidaan antaa peruuttamisen sijasta varoitus.

3 momentti on kumottu L:lla 28.6.1994/574.

Liikenneluvan peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta päättää lupaviranomainen. (28.6.1994/574)

11 § (28.6.1994/574)
Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa liikennettä

Jos liikenneluvan haltija kuolee, on kuolinpesällä oikeus jatkaa liikennettä enintään 18 kuukauden ajan ehdolla, että kuolinpesä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ilmoittaa lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi luvanhaltijan velvollisuuksista vastaavan asetuksella säädetyt vaatimukset täyttävän henkilön.

Jos luvanhaltija joutuu konkurssiin, konkurssipesällä on oikeus jatkaa liikennettä enintään kolmen kuukauden ajan konkurssiin joutumisesta. Luvanhaltijan velvollisuuksista vastaavat tänä aikana ne, jotka hoitavat konkurssipesää.

12 § (12.3.2004/179)
Asiakirjan esittämisvelvollisuus

Liikennettä harjoitettaessa on ajoneuvossa oltava mukana asianmukainen liikennelupa tai kuljetuslupa alkuperäisenä taikka yhteisöluvan jäljennös. Se on vaadittaessa esitettävä poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehelle.

13 § (12.3.2004/179)
Muutoksenhaku

Jollei muualla laissa toisin säädetä, tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

14 § (21.12.2001/1350)
Rangaistussäännökset

Joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua liikennettä ilman asianmukaista lupaa, on tuomittava luvattomasta tavaraliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka luovuttaa liikenneluvan toisen käytettäväksi, laiminlyö 9 §:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden tai jättää noudattamatta, mitä 12 §:ssä säädetään, on tuomittava luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

15 § (28.6.1994/574)
Kuljetuksen keskeyttäminen

Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen tulee keskeyttää kuljetus, jonka suorittaja ei voi heti esittää tämän lain edellyttämää lupaa, jollei ole erityistä syytä sallia kuljetuksen jatkamista.

16 § (12.3.2004/179)
Henkilörekisteritiedot

Lupaviranomaisella on oikeus saada tietoja rikosrekisteristä, ajoneuvoliikennerekisteristä ja ulosottorekisteristä liikenneluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten.

17 § (21.12.2001/1350)
Valtuutussäännökset

Tarkemmat säännökset liikenneluvan myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan hakemisesta, muuttamisesta ja uusimisesta, liikenteestä vastaavasta henkilöstä, liikenteessä käytettävästä ajoneuvosta ja liikenteen valvonnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella ja siihen sisältyvän valtuutuksen nojalla annettavalla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seuraavien neuvoston säädösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta:

1) maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi annettu neuvoston direktiivi 96/26/EY;

2) maanteiden tavaraliikennemarkkinoiden kriisitilanteessa toteutettavista toimenpiteistä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3916/90;

3) yhteisössä jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsystä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 881/92;

4) edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa, annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93.

Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan poliisille ja rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien suorittamisesta.

18 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain (143/57) 5 §:n 3 ja 4 momentti sekä 5 a §, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 3 momentti muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1969 ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetuilla laeilla (366/69 ja 675/78), 5 §:n 4 momentti 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (692/83) ja 5 a § 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa (249/78), ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päivänä lokakuuta 1970 annettu asetus (646/70) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, lukuun ottamatta 3–5 ja 20–23 §:ää.

Tämän lain 6 § sekä 8 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja niillä kumotaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 9 ja 9 a §, sellaisina kuin ne ovat, 9 § 27 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (149/70) ja 9 a § 21 päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa (288/65), ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen (646/70) 3–5 ja 20–23 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 § osittain muutettuna 30 päivänä maaliskuuta 1978 ja 8 päivänä helmikuuta 1985 annetuilla asetuksilla (250/78 ja 173/85), 20, 22 ja 22 a § muutettuna mainitulla 8 päivänä helmikuuta 1985 annetulla asetuksella ja 13 päivänä marraskuuta 1987 annetulla asetuksella (849/87), 20 a § mainitussa 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa asetuksessa ja 22 b § mainitussa 13 päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuksessa, sekä ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen harjoittamiseen myönnettävien tavaraliikennelupien rajoituksista 18 päivänä joulukuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös (1155/87) ja tavaralinjaliikenteen keräily- ja jakelualueista 18 päivänä joulukuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös n:o 8637/70/87.

19 §
Siirtymäsäännökset

Liikennelupa voidaan siirtää luvanhaltijan kuoleman tai eläkkeelle jäämisen johdosta sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka täyttää lain 7 §:n mukaiset edellytykset ja jonka lupaviranomainen voi hyväksyä. Lupaa ei voi siirtää enää vuoden 1992 jälkeen.

Ennen tämän lain voimaan tuloa myönnetyt liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa määrätyn ajan.

Liikennelupahakemukset sekä ilmoitukset liikenteestä vastaavan henkilön muutoksista, jotka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, mutta joita ei ole ehditty ratkaista tämän lain voimaan tullessa, ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.

Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa traktorille taikka kuorma- tai pakettiautolle tämän lain voimaan tullessa samoin kuin henkilön, joka toimii liikenteestä vastaavana henkilönä traktorilla taikka kuorma- tai pakettiautolla ammattimaista liikennettä harjoittavassa yrityksessä tämän lain voimaan tullessa, katsotaan täyttävän tässä laissa säädetyn ammattitaitovaatimuksen.

Joka on saanut vähintään kolmanneksen vuosiansiostaan suorittamalla traktorilla välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa ainakin kahden vuoden ajan sellaisia kuljetuksia, jotka tämän lain mukaan edellyttävät liikennelupaa, saa edelleen suorittaa näitä kuljetuksia liikennetraktorilla ilman liikennelupaa vuoden 1992 loppuun saakka.

HE 26/90, LiV.miet. 6/90, svk.miet. 246/90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.6.1994/574:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 574/1994 tuli A:n 575/1994 mukaisesti voimaan 1.7.1994.)

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Luvanhaltijan kotipaikan lääninhallitus antaa pyynnöstä ja maksutta ajoneuvojen lukumäärän edellyttämän määrän oikeaksi todistamiaan jäljennöksiä sellaisesta liikenneluvasta, joka oikeuttaa harjoittamaan liikennettä useammalla kuin yhdellä ajoneuvolla. Tällaisen jäljennöksen katsotaan vastaavan 12 §:ssä tarkoitettua alkuperäistä liikennelupaa luvan voimassaoloajan loppuun saakka.

HE 79/94, LiVM 7/94, ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston direktiivit (74/561/ETY), (77/796/ETY) ja (89/438/ETY), ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94. ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston asetukset (ETY) N:o 3916/90, (ETY) N:o 881/92 ja (ETY) N:o 3118/93

21.12.2001/1350:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. (26.4.2002/321)

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 79/2001, LiVM 7/2001, EV 112/2001, Neuvoston direktiivi 96/26/EY (31996L0026); EYVL N:o L 124, 23.5.1996, s. 1, neuvoston asetus (ETY) n:o 3916/90 (31990R3916); EYVL N:o L 375, 21.12.1990, s. 10, neuvoston asetus (ETY) N:o 881/92 (31992R0881); EYVL N:o L 95, 26.3.1992, s. 1, neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93 (31993R3118); EYVL N:o L 279, 25.10.1993, s. 1

11.12.2002/1093:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 141/2002, LiVM 19/2002, EV 193/2002

12.3.2004/179:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004.

HE 180/2003, LiVM 7/2004, EV 11/2004

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.