Seurattu SDK 438/2018 saakka.

11.1.1991/37

Yhteismetsälaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 14.2.2003/109, joka on voimassa 1.3.2003 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleisiä säännöksiä
1 §

Kiinteistöihin kuuluvan yhteismetsän hallinnosta ja käytöstä säädetään tässä laissa. (20.12.1996/1198)

Yhteismetsä on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.

2 § (20.12.1996/1198)

Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon merkitään osakkaat ja heidän kiinteistöjensä yhteismetsäosuudet.

3 §

Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Yhteismetsän alue
4 § (24.6.1999/766)

Yhteismetsän metsätalouteen käytettävä alue on säilytettävä vähentymättömänä.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen yhteismetsän metsätalouteen käytettävää aluetta saadaan luovuttaa, jos luovutus ei merkittävästi heikennä yhteismetsän kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Metsätalouteen käytettävää aluetta saadaan luovuttaa myös silloin, kun kysymyksessä on alueen käyttötarkoituksen muutos, joka perustuu maankäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön mukaiseen yleiskaavaan tai sitä yksityiskohtaisempaan kaavaan taikka hankkeeseen, jota varten alue voidaan lunastaa tai alueeseen voidaan perustaa sen käyttöä merkittävästi rajoittava oikeus. Jos käyttötarkoituksen muutos sisältää toimenpiteen, joka edellyttää viranomaislupaa tai -päätöstä, ei luovutusta saa tehdä ennen kuin lupa tai päätös on saanut lainvoiman tai viranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle, ellei kysymys ole aluevaihdosta, joka ei merkittävästi heikennä yhteismetsän kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä tai muutos perustu maankäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön mukaiseen yleiskaavaan tai sitä yksityiskohtaisempaan kaavaan.

Yhteismetsään kuuluvaa aluetta saadaan käyttää sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla yhteismetsän yhteydessä myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos muu käyttö ei merkittävästi heikennä yhteismetsän kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä.

Asetuksella säädetään tarkemmin, milloin 2 momentissa tarkoitetun alueluovutuksen ja 3 momentissa tarkoitetun muun kuin metsätalouskäytön katsotaan merkittävästi heikentävän yhteismetsän kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Asetuksella säädetään myös, minkälaisia selvityksiä yhteismetsän on luovutuksen saajalle annettava luovutuksen edellytysten täyttymisestä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske yhteismetsää, joka on muodostettu kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 96 §:n mukaisesti.

5 § (20.12.1996/1198)

Asianomainen ministeriö voi, milloin olosuhteiden olennainen muuttuminen tai muu erityinen syy niin vaatii, osakaskunnan hakemuksesta myöntää luvan yhteismetsän jakamiseen niiden kiinteistöjen kesken, joihin kuuluu osuus yhteismetsään. Jos yhteismetsästä ei jakamalla voitaisi muodostaa osakaskiinteistöille soveliaita metsäpalstoja tai jos jakaminen muuten ei ole tarkoituksenmukaista, lupa voidaan myöntää yhteismetsän myymiseen osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsä, jonka hallinto ja käyttö yhtenä kokonaisuutena on ilmeisen epätarkoituksenmukaista, voidaan osakaskunnan hakemuksesta asianomaisen ministeriön luvalla jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, kun kysymys on yhteismetsästä, joka on muodostettu kiinteistönmuodostamislain 96 §:n mukaisesti.

6 § (20.12.1996/1198)

6 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

7 § (20.12.1996/1198)

Kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämisestä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan säädetään kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa.

8 § (20.12.1996/1198)

8 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

Yhteismetsäosuus
9 § (20.12.1996/1198)

Kiinteistön osuutta yhteismetsään (yhteismetsäosuus) ei saa erikseen luovuttaa tai siirtää eikä pidättää, ellei jäljempänä toisin säädetä.

10 §

Yhteismetsäosuus saadaan erikseen luovuttaa, siirtää tai pidättää:

1) kun yhteismetsäosuus luovutetaan sen yhteismetsän osakaskunnalle, johon se kuuluu;

1 a) kun kysymys on osuudesta sellaiseen yhteismetsään, joka on muodostettu kiinteistönmuodostamislain 96 §:n mukaisesti tai osuudesta, joka on syntynyt mainitun lain 99 §:n mukaisesti; (20.12.1996/1198)

2) kun kiinteistö tai kiinteistön koko alue lunastetaan taikka pyydetään liitettäväksi valtion metsämaahan tai kun kiinteistö pyydetään liitettäväksi pakkolunastusyksikköön sen mukaan kuin erikseen säädetään; (20.12.1996/1198)

3) kun yhteismetsäosuus luovutetaan kiinteistölle, joka täyttää maaseutuelinkeinolain mukaisen tuensaannin yleiset edellytykset, taikka tilalle, jonka omistaja voi päästä osalliseksi porotalouslain (161/1990), luontaiselinkeinolain (610/1984) tai kolttalain (253/1995) mukaisista tukitoimenpiteistä; (20.12.1996/1198)

4) kun maata, johon kuuluu osuus yhteismetsään, käyttävät viranomaiset maaseutuelinkeinolain nojalla; tai (20.12.1996/1198)

5) kun yhteismetsäosuus pidätetään luovutettaessa kiinteistö tai kiinteistön koko alue valtiolle tai kunnalle. (20.12.1996/1198)

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa yhteismetsäosuuden hankkimiseen on saatava maaseutupiirin lupa.

11 § (20.12.1996/1198)

Kun kiinteistö, johon kuuluu yhteismetsäosuus, halotaan tai lohkotaan, sovelletaan yhteismetsäosuuteen, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään osuudesta yhteiseen alueeseen.

Ohjesääntö
12 § (20.12.1996/1198)

12 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

13 §

Osakaskunnan on laadittava toimintaansa varten ohjesääntö. Ohjesäännössä on mainittava: (20.12.1996/1198)

1) yhteismetsän osakaskunnan nimi ja se kunta, joka on osakaskunnan kotipaikka;

2) milloin osakaskunnan varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään;

3) hoitokunnan jäsenmäärä ja toimikausi;

4) miten metsäntuotteiden myynti yhteismetsästä on järjestettävä;

5) tilikausi ja milloin tilinpäätös on tehtävä;

6) mitä hoitokunnan vuosikertomuksen tulee sisältää;

7) millä tavoin osakaskunnan hallinnon ja varainhoidon tarkastus on järjestettävä; sekä

8) miten osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle ja muut tiedonannot osakkaille toimitettava.

Ohjesääntö on lähetettävä asianomaiselle metsäkeskukselle tiedoksi. (20.12.1996/1198)

14 §

Tarkemmat säännökset ensimmäisen ohjesäännön laatimisesta sekä siitä, miten yhteismetsän hallintoa on hoidettava ennen kuin ohjesäännön mukainen hoitokunta on valittu, annetaan asetuksella.

Osakaskunnan kokous
15 §

Osakaskunta päättää kokouksessaan asioista, jotka koskevat:

1) ohjesääntöä;

2) hoitokunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista ja vapauttamista tehtävästään sekä jäsenistä jonkun valitsemista hoitokunnan puheenjohtajaksi ja jonkun varapuheenjohtajaksi, jollei puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;

3) osakaskunnan toimintasuunnitelmaa ja talousarviota;

4) metsätaloussuunnitelmaa;

5) tilinpäätöstä, tilintarkastajan valitsemista sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä;

6) ylijäämän käyttämistä;

7) hoitokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajain palkkioita;

8) yhteismetsään kuuluvan alueen käyttämistä yhteismetsän yhteydessä muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jollei asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;

9) edellä 7 §:ssä tarkoitettua alueen liittämistä yhteismetsään, jollei asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;

10) alueen luovuttamista yhteismetsästä erotettavaksi taikka alueen vuokraamista puunotto-oikeuksin; sekä

11) yhteismetsän jakamista tai myymistä.

Edellä 1 momentin 10 tai 11 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä.

16 §

Osakaskunnan varsinaisesta kokouksesta ja siinä käsiteltävistä asioista määrätään ohjesäännössä.

Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai osakkaat, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa osakasten koko äänimäärästä, ilmoitettua osakaskunnan käsiteltävää asiaa varten sitä kirjallisesti vaativat. Kutsu osakkaiden vaatimaan kokoukseen on annettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen tekemisestä.

17 §

Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus osakasluetteloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin kymmenesosalla kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä.

Osakkaan, jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut, on voidakseen käyttää äänivaltaa osakaskunnan kokouksessa esitettävä selvitys osakkuudestaan ja osuutensa suuruudesta osakasluetteloon merkitsemistä varten.

18 §

Kun useat omistavat tilan, johon kuuluu osuus yhteismetsään, saa saapuville tullut yhteisomistaja käyttää tilan yhteismetsäosuuden mukaista äänioikeutta. Jos useita yhteisomistajia on saapuvilla, he saavat käyttää äänioikeutta vain yhteisesti.

Äänioikeuden käyttöä valtuutetun välityksellä voidaan ohjesääntöön otetulla määräyksellä rajoittaa.

19 §

Kokouksessa osakas ei saa osallistua sellaisen asian ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osakaskunnan edun kanssa.

20 §

Kokouksen päätökseksi katsotaan 15 §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet myös siten laskettuina menevät tasan, tulee äänestyksen tulokseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, mikäli hän on osakas, mutta muussa tapauksessa asian ratkaisee arpa.

Ohjesäännössä voidaan antaa tarkempia määräyksiä päätöksentekomenettelystä.

21 §

Kokouksessa ei saa päättää muista asioista kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön mukaan on siinä käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu.

Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

22 §

Osakaskunnan kokouksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.

23 §

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan kokouksen päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Tuomioistuin saa ennen asian lopullista ratkaisemista kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

24 §

Jollei se, jonka tehtävänä on kutsun antaminen, kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka lain, ohjesäännön tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä, lääninhallituksen tulee oikeuttaa osakas tai hoitokunnan jäsen hakemuksesta toimittamaan kutsu osakaskunnan kustannuksella.

Hoitokunta
25 §

Hoitokunnan tehtävänä on:

1) huolehtia yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;

2) valmistella osakaskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat ja huolehtia osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta;

3) edustaa osakaskuntaa ja päättää, kenellä on oikeus kirjoittaa osakaskunnan nimi;

4) päättää niistä asioista, jotka eivät 15 §:n nojalla kuulu osakaskunnalle; sekä

5) pitää osakasluetteloa.

26 §

Hoitokuntaan kuuluu, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään kolme ja enintään viisitoista varsinaista jäsentä. Varajäseniä on sama määrä kuin varsinaisia jäseniä.

27 §

Ohjesäännössä voidaan määrätä, että hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle hoitokunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenkilölle oikeuden toimia osakaskunnan puolesta hoitokunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen. Osakaskunnan juoksevien asioiden hoitoa koskevasta valtuutuksesta hoitokunta voi päättää ilman ohjesäännössä olevaa määräystä.

28 §

Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hoitokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi hoitokunnan jäsentä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti sitä vaatii.

Hoitokunnan kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Hoitokunnan jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

29 §

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

30 §

Haaste ja muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekin hoitokunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenkilölle.

31 §

Mitä 21 §:n 2 momentissa säädetään, koskee vastaavasti hoitokunnan kokousta.

Osakaskunnan talous
32 §

Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja vuosikertomuksen.

Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen sitä varsinaista osakaskunnan kokousta, jossa tilinpäätös on vahvistettava.

Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä tili- ja vastuuvapaus myöntää sen jälkeen, kun tilintarkastajain kirjallinen lausunto on esitetty osakaskunnan kokoukselle.

33 § (20.12.1996/1198)

Osakaskunnalla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa. Yhden tilintarkastajista valitsee metsäkeskus.

34 § (20.12.1996/1198)

Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan, jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Ennen kuin osakaskunta on hyväksynyt metsäsuunnitelman, yhteismetsää saadaan hoitaa ja käyttää ottaen huomioon metsäsuunnitelman laadinnalle 2 momentissa säädetyt vaatimukset.

Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kestävän metsätalouden harjoittamisen asettamat vaatimukset.

Metsäsuunnitelma on lähetettävä asianomaiselle metsäkeskukselle tiedoksi. Jos osakaskunta ei huolehdi metsäsuunnitelman laatimisesta, on metsäkeskuksen huolehdittava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan kustannuksella.

35 § (20.12.1996/1198)

35 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

36 §

Yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta ja metsätaloussuunnitelmassa edellytetyistä metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin kuin osakaskunnan omaisuuden kunnossapidosta sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot on suoritettava tai niiden suorittamista varten varattava varat ennen ylijäämän jakamista osakkaille tai käyttämistä muuhun yhteismetsän tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen.

37 §

Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa tilan yhteismetsäosuutta vastaavan osan.

Kiinteistötoimitusta koskevat erityissäännökset (20.12.1996/1198)
38 § (20.12.1996/1198)

Yhteismetsästä 4 §:n 1 momentin mukaan luovutettu alue sekä 5 §:n 1 momentin mukaan myyty yhteismetsä muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään kiinteistöön noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään lohkomisesta. Muodostettava kiinteistö vapautuu yhteismetsän osakaskiinteistöihin vahvistetuista kiinnityksistä.

Jos yhteismetsästä luovutetun alueen tai yhteismetsän myymisen vuoksi yhden tai useamman osakaskiinteistön arvo merkittävästi alenee, on osakaskunnan talletettava näille kiinteistöille kuuluva osuus kauppahinnasta korkoineen lääninhallitukseen, jos näihin kiinteistöihin kohdistuu panttisaamisia. Lohkomistoimituksessa on toimitusmiesten annettava lausunto, minkä kiinteistöjen osalta kauppahinta on talletettava. Kauppahintaa ei saa jakaa ennen lausunnon antamista.

Talletettuun kauppahintaan on panttioikeuden haltijalla sama oikeus kuin hänellä on osakaskiinteistöön. Jollei osakaskiinteistön omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden haltijain antaneen lupaa talletetun kauppahinnan nostamiseen, on lääninhallituksen jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta säädetään ulosottolaissa (37/1895).

39 § (20.12.1996/1198)

Kun yhteismetsän jakamiseen osakaskiinteistöjen kesken on myönnetty 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa, osakaskunnan on haettava asianomaiselta maanmittaustoimistolta jaon suorittamista. Jakamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain 139 §:n 1 momentissa ja 142–147 §:ssä säädetään.

Kun yhteismetsän jakamiseen kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi on myönnetty 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa, osakaskunnan on haettava jaon suorittamista asianomaiselta maanmittaustoimistolta. Jakamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään halkomisesta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään yhteismetsän jakamisessa noudatettavasta menettelystä, koskee vastaavasti yhteismetsää, joka on muodostettu kiinteistönmuodostamislain 96 §:n mukaisesti.

40 § (20.12.1996/1198)

40 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

41 § (20.12.1996/1198)

Alue, jonka osakaskunta on saanut luovutuksen kautta, liitetään yhteismetsään noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen.

Kiinteistö, johon osakaskunnalla on lainhuuto, voidaan yhdistää yhteismetsään, jos kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole oikeutta erityiseen etuuteen tai osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin siihen yhteismetsään, johon se yhdistetään. Muutoin yhdistämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain 17 luvussa säädetään kiinteistöjen yhdistämisestä. Yhteismetsän ja siihen liitettävän alueen tai siihen yhdistettävän kiinteistön ei kuitenkaan tarvitse sijaita samassa kunnassa.

Jos yhteismetsä muodostuu eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä, 1 momentissa tarkoitettu alue liitetään siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa kuin liitettävä alue, ja 2 momentissa tarkoitetussa yhdistämisessä kiinteistö yhdistetään siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa kuin yhdistettävä kiinteistö. Jollei yhteismetsä sijaitse miltään osin samassa kunnassa kuin liitettävä alue tai yhdistettävä kiinteistö, alueesta tai kiinteistöstä muodostetaan liittämisessä tai yhdistämisessä erillinen rekisteriyksikkö, joka kuuluu osana yhteismetsään.

42 § (20.12.1996/1198)

42 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

43 § (20.12.1996/1198)

Jos kiinteistörekisterin pitäjä 41 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhdistämistä käsitellessään havaitsee, että yhteismetsään yhdistettävään kiinteistöön kuuluu yksityinen erityinen etuus, osuus yhteiseen erityiseen etuuteen tai osuus muuhun yhteiseen alueeseen kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismetsään, sen on, ennen kuin se tekee päätöksen yhdistämisestä, varattava osakaskunnalle tilaisuus panna kahden kuukauden kuluessa vireille kiinteistötoimitus, jossa etuudet taikka osuudet etuuksiin tai yhteisiin alueisiin asianosaisten sopimuksesta siirretään luovuttajan omistamaan muuhun kiinteistöön tai lohkotaan luovuttajalle eri kiinteistöksi. Jollei sopimusta luovuttajan kanssa aikaansaada, osakaskunnalla on oikeus luovuttaa sanotut osuudet tai etuudet muullekin henkilölle. Toimituksessa noudatetaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään yhteiseen alueeseen olevan osuuden ja erityisen etuuden siirrosta tai erottamisesta.

44 § (20.12.1996/1198)

44 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

45 § (20.12.1996/1198)

Yhteismetsän osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus erotetaan luovuttavasta kiinteistöstä ja siirretään yhteismetsän osakkaiden kiinteistöihin niiden aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa toimituksessa, johon sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään lohkomisesta. Jos yhteismetsäosuus on seurannut osakaskunnan hankkimaa määräalaa, osuus siirretään osakkaiden kiinteistöihin kuitenkin siinä toimituksessa, jossa määräala erotetaan emäkiinteistöstä.

Yhteismetsäosuuden yhteismetsään liittämisen edellytyksenä on, että osakaskunta on saanut osuuteen lainhuudon ja että kiinteistöön, josta osuus otetaan, ei kohdistu kiinnityksiä tai liitettävä osuus vapautetaan vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta osuus otetaan, riittää liittämisen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista. Vapauttamista koskevasta päätöksestä on viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.

Jos 41 §:n 2 momentin mukaan yhteismetsään yhdistettävään kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään, siirtyy tämä osuus samalla, kun kiinteistö yhdistetään yhteismetsään, osakkaiden kiinteistöihin niiden yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa. Yhdistämispäätöksessä on tällöin päätettävä osakaskiinteistöjen yhteismetsäosuuksien suuruudesta.

46 § (20.12.1996/1198)

Jollei tässä laissa toisin säädetä, yhteismetsäosuuteen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään osuudesta yhteiseen alueeseen.

47 § (20.12.1996/1198)

Mitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä, sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin.

48 § (20.12.1996/1198)

Jos kiinteistötoimituksen tai muun kiinteistönmuodostusta koskevan toimenpiteen johdosta aiheutuu yhteismetsän osakaskiinteistöjä tai niiden osuuksia koskevia muutoksia, on kiinteistörekisterin pitäjän ilmoitettava siitä osakaskunnalle osakasluetteloon tehtävää merkintää varten. Yhteismetsän pinta-alaa ja rajoja koskevista muutoksista on ilmoitettava asianomaiselle metsäkeskukselle.

Erinäisiä säännöksiä
49 § (20.12.1996/1198)

Tämän lain noudattamista valvovat metsäkeskukset. Toimivaltainen on se metsäkeskus, jonka toimialueella yhteismetsä tai suurin osa siitä sijaitsee.

50–51 §

50–51 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

52 § (20.12.1996/1198)

Osakaskunnan velasta voidaan yhteismetsästä metsäkeskuksen osoituksen mukaan ulosmitata ja myydä puita noudattaen, mitä ulosottolaissa säädetään irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.

53–55 §

53–55 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1198.

56 §

Metsäkeskuksen on pidettävä yhteismetsien osakaskunnista rekisteriä. (20.12.1996/1198)

Mitä 1 momentissa mainittuun rekisteriin on merkitty, katsotaan tulleen sivullisen tietoon.

57 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
58 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettu yhteismetsälaki (485/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

59 §

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille pantuun maanmittaustoimitukseen sekä ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn maan tai yhteismetsäosuuden hankkimista koskevan lupahakemuksen käsittelyyn sovelletaan aikaisemman lain säännöksiä.

60 §

Ennen tämän lain voimaantuloa muodostetun yhteismetsän osakaskunnalle on laadittava tämän lain mukainen ohjesääntö. Se on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

61 §

Mitä tässä laissa säädetään merkinnästä kiinteistörekisteriin tai lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin taikka niihin tehtäviä merkintöjä koskevista ilmoituksista, koskee vastaavasti merkintää maarekisteriin ja merkintää kiinnitysasiainpöytäkirjaan tai kiinnitysrekisteriin sekä ilmoituksia niihin tehtävistä merkinnöistä.

HE 97/90, mmvk.miet. 14/90, svk.miet. 177/90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.12.1996/1198:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen tämän lain voimaantulemista vireille tulleet maanmittaustoimitukset käsitellään loppuun muutettavan lain säännösten mukaisesti.

HE 205/1996, MmVM 21/1996, EV 221/1996

24.6.1999/766:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 11/1999, MmVM 3/1999, EV 10/1999

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.