Seurattu SDK 1027/2016 saakka.

1.7.1988/651

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 30.12.2013/1233, joka on voimassa 1.1.2014 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain tarkoitus

Valtion viraston ja sen henkilöstön tässä laissa säädettävän yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan valtion virastoissa ja laitoksissa. Valtion liikelaitokseen lakia sovelletaan sen mukaan kuin valtion liikelaitoksista annetun lain 18 §:ssä säädetään. Virastoista ja laitoksista käytetään laissa nimitystä virasto. (26.6.1992/591)

Lakia ei sovelleta eduskunnan kansliassa, tasavallan presidentin kansliassa ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa, valtiontalouden tarkastusvirastossa eikä Suomen Pankissa. Tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 15 a §:n säännöksiä. (25.5.2007/606)

3 §
Viraston velvollisuus edistää yhteistoimintaa

Viraston tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat henkilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.

4 §
Yhteistoiminnan osapuolet

Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat virasto ja sen henkilöstö. Yhteistoiminta toteutetaan asianomaisten virkamiesten ja työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä, työnantajan ja henkilöstön sekä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.

Henkilöstön edustajina voivat toimia luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstön 5 §:ssä säädettyihin yhteistoimintaelimiin valitsemat edustajat siten kuin edustajista 15 §:n mukaisissa sopimuksissa sovitaan sekä henkilöstön 6 §:ssä säädetyllä tavalla valitsemat edustajat.

Jos henkilöstön edustajista ei ole tehty 15 §:n mukaista sopimusta, henkilöstön edustajina toimivat luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä henkilöstön 6 §:ssä säädetyllä tavalla valitsemat edustajat.

Jos asia koskee viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämisestä tai yksityiselle yritykselle luovuttamisesta johtuvia vaikutuksia, yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös vastaanottava virasto tai luovutuksen saaja jo ennen siirtämisen tai luovuttamisen tapahtumista. (14.12.1990/1102)

5 §
Yhteistoimintaelimet

Yhteistoimintaa varten virastoon tai sen osaan voidaan asettaa viraston ja henkilöstön edustajista koostuva yhteistoimintaelin tai sekä yhteistoimintaelin että henkilöstön edustajista koostuva toimielin.

Virastoon voidaan myös asettaa yhteistoimintaelimiä käsittelemään määrättyä yhteistoiminnan piiriin kuuluvaa asiaa.

6 §
Henkilöstön edustajien valitseminen eräissä tapauksissa

Jos henkilöstöä edustaa virastossa 15 §:n mukaisen sopimuksen tai 4 §:n 3 momentin nojalla luottamusmies, voivat sellaiseen henkilöstöryhmään kuuluvat virkamiehet ja työntekijät, jolla ei ole luottamusmiestä, enemmistön heistä niin vaatiessa valita keskuudestaan edustajan tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten.

Jos henkilöstöä 15 §:n mukaisen sopimuksen tai 4 §:n 3 momentin nojalla edustava luottamusmies on valittu tavalla, joka on edellyttänyt valintaan osallistuvien kuulumista ammatilliseen yhdistykseen, ja yhdistykseen kuulumattomat muodostavat henkilöstöryhmän enemmistön, on yhdistykseen kuulumattomilla enemmistön heistä niin vaatiessa oikeus valita keskuudestaan edustaja tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten.

Henkilöstöryhmän voivat muodostaa virka-asemaltaan tai tehtäviltään toisiaan vastaavat viraston virkamiehet ja työntekijät. Henkilöstöryhmän voivat 1 momentissa säädetyssä tapauksessa muodostaa myös samaan virkamiesyhdistysten keskusjärjestöön kuuluvien yhdistysten virka-asemaltaan ja tehtäviltään toisistaan poikkeavat jäsenet, jos yhdistysten jäsenmäärä virastossa vastaa viraston muiden henkilöstöryhmien kokoa.

Vaalin tai muun valintamenettelyn järjestämisestä 1 ja 2 momentissa säädetyissä tapauksissa huolehtivat asianomaiset virkamiehet ja työntekijät. Jolleivät he voi sopia noudatettavasta menettelytavasta, on työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/73) 10 §:ssä tarkoitetun asianomaisia virkamiehiä ja työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun järjestettävä vaali. Vaali tai valintamenettely on toimeenpantava siten, että kaikilla virkamiehillä ja työntekijöillä, joiden edustaja valitaan, on mahdollisuus osallistua siihen.

L työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 131/73 on kumottu L:lla 44/2006, ks. L työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 29 §.

7 §
Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:

1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toisiin tehtäviin, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle;

2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön asemaan vaikuttavat viraston organisaation, tehtävien, palvelutoiminnan ja tuotevalikoiman muutokset ja olennaiset työtilojen järjestelyt; (14.12.1990/1102)

3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle, viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrärahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat henkilöstövaikutukset luovuttavassa ja vastaanottavassa virastossa sekä viraston tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen; (14.12.1990/1102)

4) kehittämis- ja rationalisointihankkeet, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset, työsuojelun toimintaohjelma sekä ne henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävät toimenpiteet, jotka jouduttavat naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista työpaikalla; (23.5.1997/448)

5) edellä 1–4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään, laatuun ja rakenteeseen;

6) viraston tulo- ja menoarvioehdotus sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;

7) viraston henkilöstöhallinnon periaatteet ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat;

8 kohta on kumottu L:lla 23.5.1997/448.

9) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohdat;

10) hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut; (14.12.1990/1102)

11) valtion palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt; (8.6.2001/479)

11 a) henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät, sähköpostin ja tietoverkon käyttö sekä virkamiehen ja työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely; (13.3.2009/128)

11 b) ennen työterveyshuoltolain (1383/ 2001) 11 §:n 4 momentissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät, joista työnhakija tai viranhakija taikka työntekijä tai virkamies on velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; (13.8.2004/762)

12) sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet;

13) viraston sisäiset toimintasäännöt ja aloitetoiminnan säännöt;

14 kohta on kumottu L:lla 23.5.1997/448.

15) yhteistyökoulutuksen järjestäminen;

16) palvelusuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavat periaatteet ja niiden mukainen asuntojen jakaminen;

17) sosiaalitoiminnan eri tarkoituksiin tulo- ja menoarviossa osoitettujen varojen puitteissa työpaikkaruokailun ja lastenhoidon järjestäminen, työpaikan sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu, virkistys- ja lomatoiminta, henkilöstölle myönnettävät avustukset tai lahjoitukset; sekä

18) ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet.

7 a § (20.12.2013/1139)
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Viraston ja valtion liikelaitoksen tulee vuosittain vahvistaa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi viraston tai valtion liikelaitoksen koko huomioon ottaen ainakin:

1) toteutuneiden määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrä ja niiden arvioitu kehitys;

2) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden virkamiesten työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten virkamiesten työmarkkinakelpoisuutta;

3) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä

4) 1–3 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota:

1) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä

2) joustaviin työaikajärjestelyihin.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden virkamiesten ammatillista osaamista.

8 §
Yhteistoimintamenettely

Viraston on ennen 7 §:ssä tarkoitetun asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita asia koskee, tai heidän edustajiensa kanssa.

Viraston tulee ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille virkamiehille tai työntekijöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille. Nämä tiedot, kuten tiedot suunnitellun vähentämisen perusteista, arvio vähentämisen kohteeksi joutuvien virkamiesten ja työntekijöiden lukumäärästä eri ryhmissä, arvio ajasta, jonka kuluessa suunnitellut vähentämiset aiotaan toteuttaa, sekä tiedot periaatteista, joiden mukaan vähentämisen kohteena olevat virkamiehet tai työntekijät määräytyvät, on annettava kirjallisesti, jos virasto harkitsee vähintään kymmenen virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamista tai irtisanomista taikka lomauttamista yli 90 päiväksi. (23.5.1997/448)

Yksittäistä virkamiestä tai työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Milloin työnantaja taikka virkamies tai työntekijä häntä koskevassa kysymyksessä sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kesken. Asianomaisella hallinnonalalla voimassa oleviin siirtymisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin perustuva virkamiehen tai työntekijän siirto toiseen tehtävään, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle käsitellään kuitenkin vain työnantajan ja kysymyksessä olevan henkilön välillä.

Milloin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva kysymys koskee viraston tai sen jonkin yksikön virkamiehiä ja työntekijöitä yleisesti, asia käsitellään asianomaisen henkilöstön edustajan kanssa. Jos tällainen asia koskee useampia henkilöstöryhmiä, joilla on omat edustajansa eikä virastoon ole asetettu 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua yhteistoimintaelintä, tulee 1 momentissa tarkoitettu neuvottelu järjestää työnantajan ja kunkin ryhmän edustajien yhteisessä kokouksessa.

Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, kuuluu yhteistoimintamenettelyyn:

1) että 7 §:n 15 kohdassa tarkoitetun yhteistyökoulutuksen sisältöä ja määrää koskevat toimenpiteet suoritetaan sen mukaisesti kuin niistä on tämän lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä sovittu; ja

2) että 7 §:n 17 kohdassa tarkoitetuissa sosiaalitoiminnan alaan kuuluvissa asioissa virasto tekee päätöksen, jollei sen sisällöstä sovita, henkilöstön edustajien, tai milloin päätös koskee vain jotakin henkilöstöryhmää, tämän ryhmän edustajien kannan mukaisesti.

Jos yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian laajuus tai vaikeaselkoisuus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseisessä virastossa työskentelevää asiantuntijaa. Jos virasto käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtävässä, joka tämän lain mukaan kuuluu yhteistoimintamenettelyn piiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asiantuntijaa. (23.5.1997/448)

8 a § (14.12.1990/1102)
Neuvotteluesitys

Neuvotteluesitys on, jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, 7 §:n 1–5 ja 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista. Mainittu aika on kuitenkin viisi päivää, jos 7 §:n 1–5 ja 10 kohdan mukaan neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen. Esityksessä on oltava neuvottelujen alkamisajan ja -paikan lisäksi tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi. Esitykseen tulee liittää 8 §:n 2 momentin mukaiset tiedot. Tiedot voidaan kuitenkin antaa erikseen jo ennen neuvottelujen alkamista. (23.5.1997/448)

Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista 7 §:n 1–5 tai 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa, viraston on annettava 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.

8 b § (14.12.1990/1102)
Ilmoitus työvoimaviranomaisille

Milloin 8 a §:ssä tarkoitettu neuvotteluesitys sisältää työvoiman vähentämistä koskevia toimenpiteitä, on se tai siitä ilmenevät seikat saatettava työvoimaviranomaisten tietoon neuvottelujen alkaessa, jollei vastaavia tietoja ole aikaisemmin muussa yhteydessä annettu.

9 § (23.5.1997/448)
Neuvotteluvelvoitteen sisältö ja sen täyttyminen

Jollei muusta menettelystä ole viraston ja henkilöstön edustajien kesken yhteistoimintamenettelyssä sovittu tai 2 ja 3 momentista muuta johdu, viraston katsotaan täyttäneen 8 §:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen silloin, kun asia on käsitelty 8 §:ssä säädetyllä tavalla tai 5 §:ssä tarkoitetussa yhteistoimintaelimessä. Ennen yhteistoimintamenettelyä annettuja tietoja voidaan täydentää yhteistoimintamenettelyn aikana kenen tahansa yhteistoimintamenettelyyn osallistuvan aloitteesta. Jos yhteistoimintamenettelyssä ei ole päästy asiassa yksimielisyyteen, virasto voi aloittaa asian toteuttamisen tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimenpiteistä yhteistoimintamenettelyyn osallistuneille.

Jos 7 §:n 1–5 tai 10 kohdan mukaan neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen, viraston ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiassa on päästy yksimielisyyteen tämän lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä taikka ennen kuin yksimielisyyteen pääsemiseksi on ensin neuvoteltu toimenpiteen perusteista ja vaikutuksista ja sen jälkeen erikseen vaihtoehdoista vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi ja vähentämisestä aiheutuvien seurausten lieventämiseksi sekä neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päiväksi, edellä mainittu aika on kuitenkin vähintään kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta. Jollei sovita toisin, neuvottelu vaihtoehdoista voi viimeksi mainitussa tapauksessa alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua siitä, kun perusteista ja vaikutuksista on neuvoteltu.

Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu ennen viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämistä, vastaanottavan viraston osalta neuvotteluajaksi lasketaan myös se aika, jonka se on ollut neuvotteluissa osapuolena.

9 a § (23.5.1997/448)
Neuvottelujen kirjaaminen

Viraston on pyynnöstä huolehdittava siitä, että 7 §:ssä tarkoitettuun neuvotteluun sisältyvien kokousten ajankohdat, osallistujat, neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan. Neuvotteluosapuolet tarkastavat ja allekirjoittavat pöytäkirjan.

10 §
Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Viraston tulee tiedottaa suunnitellusta, viraston ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos asianomainen henkilöstön edustaja saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kuitenkaan viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen esittämisestä. Virasto ei tänä aikana saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua käsittelyä ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota asianomaisen viraston henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen viraston omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.

11 §
Tiedottamisvelvollisuus

1 momentti on kumottu L:lla 23.5.1997/448.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tekemästään ratkaisusta viraston on viivytyksettä tiedotettava asianomaisille virkamiehille ja työntekijöille sekä heidän edustajilleen. (23.5.1997/448)

Viraston tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajille viraston suorittaman palkkatilastoinnin puitteissa palkkatilastot sen mukaisesti kuin asiasta on virkamiehiä ja työntekijöitä koskevissa tilastoyhteistyösopimuksissa sovittu.

Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia, tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajille liikelaitoksen tilinpäätös viipymättä sen jälkeen, kun valtioneuvosto on hyväksynyt sen, sekä vähintään kaksi kertaa vuodessa selvitys liikelaitoksen taloudellisesta tilasta sekä viipymättä muutokset, jotka olennaisesti poikkeavat mainituissa selvityksissä esitetystä kehityksestä. (23.5.1997/448)

Kaksikielisessä kunnassa virasto on velvollinen antamaan 1–4 momentissa tarkoitetut tiedot ja selvitykset myös maan molemmilla kielillä, jos vähemmistönä olevien kieliryhmään kuuluvien lukumäärä on vähintään kymmenen ja enemmän kuin kymmenen prosenttia henkilöstön määrästä.

12 §
Poikkeukset yhteistoimintamenettelystä ja tiedottamisvelvollisuudesta

Virasto voi tehdä 7 ja 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa päätöksen ilman yhteistoimintamenettelyä, jos valtiollisen turvallisuuden tai maanpuolustuksen ylläpito sitä edellyttää tai jos yleisen järjestyksen tai maan ulkovaltoihin solmimien suhteiden vaarantuminen on yhteistoimintamenettelyn esteenä.

Virasto voi tehdä 7 ja 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä, jos viraston toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt ovat yhteistoimintamenettelyn esteenä. Tällöin asia tulee käsitellä 8 §:n mukaisesti viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

Edellä 11 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyä tiedottamisvelvollisuutta ei ole asioissa, joissa virasto voi 1 momentin mukaan tehdä päätöksen ilman yhteistoimintamenettelyä.

13 § (21.5.1999/623)

13 § on kumottu L:lla 21.5.1999/623.

14 §
Vapautus virka- ja työtehtävistä

Viraston on annettava tässä laissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän lain mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.

15 §
Sopimusoikeus

Valtion asianomainen viranomainen sekä virkamiesten ja työntekijäin yhdistykset, joiden varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu virkamiesten ja työntekijöiden etujen valvominen virka- ja työsuhteissa ja jotka yhteensä edustavat laajasti sopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä, voivat tehdä henkilöstön edustajista 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen sekä sopimuksin myös poiketa siitä, mitä 4 ja 5 §:ssä säädetään yhteistoiminnan osapuolista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, 7 a §:ssä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmista, 8 §:ssä yhteistoimintamenettelystä, 8 a §:ssä neuvotteluesityksestä, 9 §:ssä neuvotteluvelvoitteen sisällöstä ja sen täyttymisestä, 9 a §:ssä neuvottelujen kirjaamisesta, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta sekä 14 §:ssä henkilöstön edustajien vapautuksesta työstä. Edellä 8 §:n 4 momentissa säädettyä yhteistoimintamenettelyä ei kuitenkaan voida sopimuksin laajentaa. (23.5.1997/448)

Edellä 1 momentin nojalla tehdyistä sopimuksista on voimassa mitä yleissopimuksesta valtion virkaehtosopimuslaissa (664/70) säädetään. Sopimuksen määräyksiä saa siihen sidottu työnantaja sopimuksen soveltamisalalla soveltaa niihinkin virkamiehiin ja työntekijöihin, jotka eivät ole sopimukseen sidottuja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtion asianomaisia viranomaisia ovat valtiovarainministeriö koko valtionhallinnon osalta, ministeriöt kukin omalta osaltaan ja alaistensa virastojen osalta ja ne virastot omalta osaltaan, joilla on riittävät valmiudet ja edellytykset sopimuksen tekemiseen ja jotka hallinnonalan ministeriö on siihen oikeuttanut. Ministeriön tai viraston sopimuksessa ei saa sopia toisin siitä, mitä valtiovarainministeriön ja virkamiesten ja työntekijäin yhdistysten kesken on tämän lain nojalla sovittu. (23.5.1997/448)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetut osapuolet voivat tehdä sopimuksen tämän lain mukaisia sopimuksia koskevasta neuvottelumenettelystä. Tästä sopimuksesta on voimassa mitä 1 momentissa tarkoitetuista sopimuksista 2 momentissa säädetään.

15 a § (14.12.1990/1102)
Hyvitys

Jos 7 §:n 1–5 tai 10 kohdassa tarkoitettu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaistu noudattamatta, mitä 8 §:n 1 tai 3–5 momentissa taikka 8 a tai 9 §:ssä säädetään ja virkamies tai työntekijä on asian yhteydessä osa-aikaistettu, irtisanottu tai lomautettu, hänellä on oikeus saada työnantajalta hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka. (23.5.1997/448)

Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvollisuus. Jos laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta.

Virkamiehen tai työntekijän oikeus hyvitykseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä.

16 § (21.4.1995/693)
Rangaistussäännökset

Virastoa työnantajana edustava virkamies tai työntekijä, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 8, 10, 11 tai 14 §:ssä säädetään, on tuomittava viraston yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Vastuu työnantajaa edustavien henkilöiden kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.

2 momentti on kumottu L:lla 21.5.1999/623.

17 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.

Henkilöstöä edustavat tämän lain mukaisessa yhteistoiminnassa ne henkilöt, jotka virastossa lain voimaan tullessa ovat virastodemokratiaohjesäännön tai yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain soveltamisesta valtion tuotanto- ja liikelaitoksiin annetun asetuksen (514/80) mukaisia henkilöstön edustajia, kunnes virastoa koskeva 15 §:n mukainen sopimus on tehty. Jos virastoa koskevaa sopimusta ei ole tehty 1 päivään huhtikuuta 1989 mennessä, henkilöstöä edustavat 4 §:n 3 momentissa säädetyt edustajat, jolleivät valtiovarainministeriö ja virkamiesyhdistysten keskusjärjestöt toisin sovi.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 190/87, toisen lvk.miet. 3/88, svk.miet. 44/88

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

14.12.1990/1102:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Lain 7 a §:ssä tarkoitetut henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat voidaan kuitenkin ensimmäisen kerran vahvistaa tilikautena, joka alkaa lain voimaantulopäivän jälkeen.

HE 92/90, toisen lvk.miet. 9/90, svk.miet. 106/90

26.6.1992/591:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 39/92, VaVM 16/92

11.12.1992/1238:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1992 ja on voimassa kahden vuoden ajan sen voimaantulosta.

HE 103/92, HaVM 14/92

8.12.1994/1115:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1994.

HE 225/94, HaVM 13/94

21.4.1995/693:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/95, LaVM 22/94, SuVM 10/94

25.10.1996/748:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 97/96, HaVM 12/96, EV 115/96

23.5.1997/448:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997.

Tällä lailla kumotaan yhteistoimintasopimuksia tekevistä valtion virastoista ja laitoksista 28 päivänä lokakuuta 1988 annettu asetus (890/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Niillä virastoilla ja laitoksilla, joilla tämän lain voimaan tullessa oli oikeus mainitun asetuksen mukaan tehdä yhteistoimintasopimus, säilyy tämä oikeus.

HE 11/1997, HaVM 3/1997, EV 31/1997

21.5.1999/623:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

4.8.2000/720:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

HE 68/2000, PeVM 10/2000, EV 98/2000

8.6.2001/479:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001.

HE 75/2000, TyVM 3/2001, EV 43/2001

13.8.2004/762:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2004.

HE 162/2003, TyVM 8/2004, EV 114/2004

30.3.2007/347:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

HE 254/2006, TyVM 15/2006, EV 286/2006

25.5.2007/606:

Tämä laki tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta 2007.

HE 71/2006, PNE 2/2006, PeVM 10/2006, EV 202/2006, LJL 2/2007, PeVM 1/2007, EK 9/2007

13.3.2009/128:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.

HE 48/2008, LiVM 19/2008, EV 3/2009

20.12.2013/1139:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on saatettava vastaamaan tämän lain 7 a §:n säännöksiä vuoden 2014 aikana.

HE 99/2013, TyVM 10/2013, EV 192/2013

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.