Seurattu SDK 985/2019 saakka.

17.6.1988/575

Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2014 alkaen. Ks. EsitutkintaL 805/2011 11 luku 11 § 2 mom. ja PakkokeinoL 806/2011 11 luku 5 § 2 mom.

Oikeusministerin esittelystä säädetään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain (449/87) ja samana päivänä annetun pakkokeinolain (450/87) 1 luvun 7 §:n ja 7 luvun 3 §:n nojalla:

Rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaaminen
1 §
Kirjaaminen

Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.

Ilmoitus kirjataan merkitsemällä esitutkinnan toimittamista varten tarvittavat tiedot tapahtumasta ja asianosaisista. Jos ilmoitus on puutteellinen, on ilmoituksen tekijää kehotettava täydentämään sitä.

Ilmoitus voidaan tallentaa automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävään tiedostoon.

2 §
Ilmoituksen siirto

Jos ilmoitus rikoksesta on tehty sellaiselle esitutkintaviranomaiselle, jonka tehtäviin esitutkinnan toimittaminen asiassa ei kuulu, tämän on kuitenkin kirjattava ilmoitus ja toimitettava se ja muu asiassa kertynyt aineisto asianomaiselle esitutkintaviranomaiselle.

Kun asianomistaja ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle toisen Euroopan unionin jäsenvaltion alueella tehdystä rikoksesta, asianomistajan ilmoitus ja hänen vaatimuksensa on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella rikos on tehty, jos kysymys on vakavasta rikoksesta tai jos asianomistaja ei ole voinut tehdä ilmoitusta tekopaikan valtiossa. (11.4.2002/288)

Ilmoitukset asianomistajalle ja syyttäjälle
3 §
Ilmoitus asianomistajalle toimenpiteistä

Esitutkintaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan tehtävä selkoa asianomistajalle siitä, mihin toimenpiteisiin rikoksesta tehdyn ilmoituksen tai esitutkintaviranomaisen tietoon muuten tulleen rikoksen johdosta ryhdytään.

4 §
Ilmoitus asianomistajalle esitutkinnan toimittamatta jättämisestä

Jos asianomistaja on tehnyt rikoksesta ilmoituksen tai rikokseen syyllistyneelle rangaistusta vaatimatta pyytänyt asianomistajarikoksen esitutkinnan toimittamista esitutkintalain (449/87) 3 §:n 4 momentin perusteella, mutta esitutkintaa ei kuitenkaan toimiteta, hänelle on ilmoitettava syy siihen.

5 §
Asianomistajalle asianomistajarikoksen esitutkinnan toimittamisesta tehtävät ilmoitukset

Kun asianomistaja ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle asianomistajarikoksesta tai kun asianomistajarikoksen esitutkinta aloitetaan esitutkintalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, asianomistajalle on ilmoitettava, että esitutkinta toimitetaan tai sitä jatketaan vain, jos hän vaatii rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, ja että se lopetetaan, jos hän peruuttaa rangaistusvaatimuksensa. Ilmoitukset tehdään, milloin se on mahdollista, rikoksesta tehtävää ilmoitusta vastaanotettaessa tai ilmoitettaessa asianomistajalle tutkinnan aloittamisesta ja viimeistään asianomistajaa kuulusteltaessa.

Kun asianomistajarikoksen esitutkinta toimitetaan syyttäjän pyynnöstä esitutkintalain 3 §:n 3 momentin nojalla, asianomistajalle on viipymättä ilmoitettava tutkinnan aloittamisesta.

6 §
Ilmoitus asianomistajalle oikeudesta korvaukseen

Jos asianomistaja on kärsinyt rikoksen johdosta vahinkoa, josta hänellä ilmeisesti on oikeus saada korvausta rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/73) nojalla, esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava asianomistajalle oikeudesta korvaukseen ja tarvittaessa opastettava häntä korvauksen hakemisessa.

RikosvahinkoL 935/1973 on kumottu RikosvahinkoL:lla 1204/2005.

7 § (21.11.1997/1020)
Ilmoitus syyttäjälle

Esitutkintaviranomaisen on sen lisäksi, mitä esitutkintalain (449/1987) 15 §:n 1 momentissa säädetään, ilmoitettava syyttäjälle sellaisista rikosasioista, joista tämä on erikseen pyytänyt ilmoittamaan.

Esitutkintaa koskevien tietojen antaminen julkisuuteen
8 §
Rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden paljastaminen

Rikoksesta epäillyn nimen tai hänen kuvansa saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, epäillyn kiinni saamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.

9 §
Oikeus antaa esitutkintaa koskevia tietoja julkisuuteen

Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä.

Lapsia koskevia säännöksiä
10 §
Määritelmä

Tässä asetuksessa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta henkilöä.

11 §
Lasten kohtelu esitutkinnassa

Lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lapselle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä.

Lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisimiesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen kohdistaa tutkintatoimenpiteitä.

Viittätoista vuotta nuoremman lapsen kuulustelemisesta säädetään 14 §:ssä.

Sotilaita koskevia säännöksiä (23.12.1999/1261)
11 a § (23.12.1999/1261)

Ilmoitus sotilasviranomaiselle toimenpiteistä. Kun sotilas noudetaan esitutkintaan, otetaan kiinni, pidätetään, vangitaan tai päästetään vapaaksi, on siitä ilmoitettava viipymättä sen hallintoyksikön päällikölle, jossa asianomainen sotilas palvelee.

11 b § (23.12.1999/1261)

Esitutkintapöytäkirjan toimittaminen sotilasviranomaiselle. Sotilasoikeudenkäyntiasiana tutkittavasta rikoksesta laadittu esitutkintapöytäkirja on toimitettava viipymättä sotilasviranomaiselle.

Kuulustelut
12 §
Päihtyneen kuulusteleminen

Jos joku on siinä määrin päihtynyt alkoholista tai muusta huumaavasta aineesta, että hänen ei voida olettaa ymmärtävän kuulustelun merkitystä, häntä saa kuulustella vain, jos se on rikoksen selvittämiseksi välttämätöntä. Kuulustelupöytäkirjaan on tällöin tehtävä merkintä kuulusteltavan tilasta ja siitä, miksi kuulustelemista on pidetty välttämättömänä. Kuulustellulle on varattava tilaisuus myöhemmin uudestaan tarkastaa kertomuksensa. Sen tarkastamisesta on voimassa, mitä esitutkintalain 39 §:n 2 momentissa säädetään.

13 §
Sieluntoiminnaltaan häiriintyneessä tilassa olevan kuulusteleminen

Jos kuulusteltavan ei voida olettaa ymmärtävän kuulustelun merkitystä sieluntoiminnan häiriön, järkytyksen tai muun vastaavan syyn takia, sovelletaan vastaavasti, mitä 12 §:ssä on säädetty. Kuulustelemisesta on tarvittaessa neuvoteltava kuulusteltavan läheisten ja lääkärin kanssa.

14 § (3.8.1990/677)
Kuulusteleminen ja tutkinta, kun epäilty on viittätoista vuotta nuorempi

Kun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, lasta voidaan kuulustella teon johdosta. Teon johdosta voidaan myös toimittaa tutkinta sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos tutkinnanjohtaja katsoo siihen olevan erityistä syytä tai jos sosiaalilautakunta sitä pyytää. Tutkinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä esitutkinnasta rikosasiassa on säädetty.

15 § (3.8.1990/677)
Ilmoitus kuulustelusta ja pöytäkirjan toimittaminen sosiaalilautakunnalle

Kun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain (683/83) 15 §:n 2 momentin perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Esitutkintaviranomaisen on viipymättä toimitettava kuulustelupöytäkirja sosiaalilautakunnalle.

LastensuojeluL 683/1983 on kumottu L:lla 417/2007, ks. LastensuojeluL 417/2007 24 § 2 mom.

16 § (8.6.2006/485)
Merkinnät kuulustelupöytäkirjaan

Kuulustelusta laadittavaan kuulustelupöytäkirjaan merkitään kuulustelukertomuksen lisäksi:

1) kuulustelun alkamis- ja päättymisaika, paikka, kuulustelija sekä muut läsnäolijat;

2) kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varallisuus sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai -rikkomusta tutkittaessa tiedot ajokortista;

3) kuulusteltavan asema esitutkinnassa ja sen muuttuminen;

4) esitutkintalain 29 §:ssä tarkoitettujen tiedustelujen ja ilmoitusten tekeminen;

5) esitutkintalain 39 §:n 2 tai 3 momentin mukainen kuulustelukertomuksen tarkastaminen; sekä

6) esitutkintalain 5 §:ssä tarkoitettu asianomistajan ja rikoksesta epäillyn kannanotto asian käsittelemisestä käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä.

Asianomistajana kuulusteltavan yhteisön laillisen edustajan kuulustelupöytäkirjaan merkitään yhteisön tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot sekä edustajan asema yhteisössä.

Kuulustelupöytäkirjaan merkitään myös:

1) syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 6:n välisenä aikana;

2) syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty esitutkintalain 31 §:n nojalla tai joku on poistettu sieltä mainitun lain 35 §:n nojalla, sekä mainitun lain 36 §:n mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen; sekä

3) tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun sekä sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.

17 §
Kuulustelupöytäkirjan ottaminen ääni- tai kuvatallenteeseen

Kuulustelukertomus voidaan ottaa kokonaan tai osittain ääni- tai kuvatallenteeseen. Tallentamisesta on ennen sen aloittamista ilmoitettava kuulusteltavalle.

18 §
Ääni- tai kuvatallenteeseen otetun kuulustelukertomuksen tarkastaminen

Jos kuulustelukertomus otetaan ääni- tai kuvatallenteeseen, kuulusteltavan on kuulustelun päätyttyä annettava kuunnella äänitys ja tehdä kertomukseensa tarpeelliset korjaukset ja lisäykset.

Jos kuulustelukertomus tallennetaan tai kuulusteltavan lausumien perusteella sanellaan tallenteeseen myöhempää kirjoittamista varten, kuulustelukertomus tarkastetaan kuulusteltavan valinnan mukaan 1 momentissa säädetyin tavoin tai kuten kirjoitettu kuulustelukertomus.

Esitutkintapöytäkirja
19 §
Esitutkintaa koskevat merkinnät

Esitutkintapöytäkirjaan on tehtävä merkintä:

1) siitä, että asianosaisen esitutkintalain 12 §:n mukaiseen pyyntöön lisätutkimuksien toimittamisesta ei ole suostuttu, sekä siitä, että asianosaisen tarjoamaa aineistoa ei ole asiaan kuulumattomana otettu vastaan;

2) toimenpiteestä, johon tutkinnanjohtaja tai tutkija on esitutkintalain 16 §:n 3 momentin nojalla ryhtynyt esteellisenä;

3) erityisestä syystä, jonka vuoksi esitutkinnassa ollut on esitutkintalain 21 §:n 3 momentin nojalla velvoitettu saapumaan tai noudettu uudelleen esitutkintaan aikaisemmin kuin 12 tunnin kuluttua edellisestä tutkintakerrasta; sekä

4) siitä, että joltakulta on esitutkintalain 45 §:n nojalla evätty oikeus toimia avustajana esitutkinnassa.

20 §
Merkinnät pakkokeinojen käyttämisestä

Esitutkintapöytäkirjaan on merkittävä syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä tarvittavat tiedot esitutkinnassa käytetyistä pakkokeinoista.

Kielto ilmaista esitutkintaan liittyviä seikkoja sivullisille
21 §
Kiellon tiedoksiantaminen

Esitutkintalain 48 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi. Kiellossa on mainittava ne seikat, joita asianomaista kielletään ilmaisemasta, kiellon voimassaoloaika sekä seuraukset kiellon rikkomisesta.

Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen
22 §
Pidättämisen kirjaaminen

Pidättämisestä on kirjattava:

1) pidätetyn henkilötiedot;

2) rikos, josta pidätettyä epäillään;

3) pakkokeinolain (450/87) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettu pidättämisen erityinen edellytys;

4) pidättämisestä päättänyt virkamies;

5) kiinniottamisaika; (27.4.1990/362)

6) pidättämispäätöksen tekoaika;

7) aika, jolloin pidätetylle on ilmoitettu vangitsemisvaatimuksen tekemisestä;

8) vangitsemisvaatimuksen ja vangitsemispäätöksen tekoaika;

9) vapaaksi päästämisen aika;

10) milloin ja kenelle pakkokeinolain 1 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty ja, jos ilmoitus on tehty vastoin pidätetyn tahtoa, syy siihen; sekä

11) pidätetyn kahlehtiminen ja erillistilaan sijoittaminen sekä toimenpiteen syy ja kesto.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös, kun joku on muuten kuin pidättämispäätöksen nojalla sijoitettu pidätettyjen tiloihin.

23 § (27.4.1990/362)
Vangitsemisvaatimuksen tekoajan ja kiinniottamisajan kirjaaminen

Tuomioistuimen on kirjattava kirjallisen vangitsemisvaatimuksen saapumisaika taikka suullisesti tai puhelimitse tehdyn vangitsemisvaatimuksen tekoaika sekä vaatimuksen tekijän ilmoittama epäillyn kiinniottamisaika.

24 §
Viranomaisten yhteistoiminta vangitsemisasiassa

Vangitsemisvaatimuksen tekijän on viipymättä toimitettava syyttäjälle vangitsemisvaatimuksen toistekappale. Jos vangitsemisvaatimus ja syyte käsitellään eri tuomioistuimissa, toistekappale on toimitettava sille syyttäjälle, jonka toimialueella syyte vangitsemisvaatimuksen perusteena olevasta rikoksesta on käsiteltävä.

Matkustuskielto
25 §
Ilmoitus matkustuskiellosta

Matkustuskieltoon määräämisestä, matkustuskieltoa koskevan päätöksen muuttamisesta, tilapäisen poistumisluvan myöntämisestä ja matkustuskiellon kumoamisesta on toimenpiteestä päättäneen viranomaisen viipymättä ilmoitettava poliisille tiedon tallentamiseksi poliisin tietojärjestelmään.

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu (24.3.1995/407)
25 a § (24.3.1995/407)
Pöytäkirja

Telekuuntelusta, televalvonnasta ja teknisestä tarkkailusta on pidettävä pöytäkirja, johon on merkittävä:

1) telekuuntelun osalta:

a) kuunteluluvan antanut tuomioistuin ja luvan antopäivä;

b) kuunneltavan henkilötiedot ja kuunneltava teleliittymä;

c) tutkittavana oleva rikos, luvan voimassaoloaika ja luvan mahdolliset muut ehdot;

d) pakkokeinolain 5 a luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu tutkinnanjohtaja;

e) kuuntelun alkamis- ja päättymisajakohdat;

f) pakkokeinolain 5 a luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden aika ja paikka sekä suorittaja;

g) pakkokeinolain 5 a luvun 12 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittanut virkamies sekä tiedot tallenteiden tai niissä olevien tietojen hävittämisestä ja tallenteiden säilyttämisestä;

h) milloin ja miten kuuntelusta on ilmoitettu luvan myöntäneelle tuomioistuimelle ja rikoksesta epäillylle sekä pakkokeinolain 5 a luvun 11 §:n 2 momentissa tai esitutkintalain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu päätös;

2) televalvonnan osalta:

a) soveltuvin osin 1 kohdan a-d alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b) teleliittymän tilapäisen sulkemisen alkamis- ja päättymisajankohta;

c) pakkokeinolain 5 a luvun 3 §:n 2 momentissa ja teletoimintalain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tunnistamistietojen hankkimisen perusteet sekä päätöksen tehnyt virkamies;

d) milloin ja miten pakkokeinolain 5 a luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksessa tunnistamistietojen hankkimisesta on ilmoitettu luvan myöntäneelle tuomioistuimelle ja rikoksesta epäillylle;

3) teknisen tarkkailun osalta:

a) tarkkailun alkamista koskeva päätös ja sen jatkamista koskeva lupa sekä päätöksen tehnyt ja luvan antanut virkamies;

b) soveltuvin osin 1 kohdan b-e sekä g ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Voimaantulo
26 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

27.4.1990/362:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.

3.8.1990/677:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.

18.3.1994/214:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

24.3.1995/407:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1995.

21.11.1997/1020:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

23.12.1999/1261:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

11.4.2002/288:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2002.

8.6.2006/485:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.