Seurattu SDK 1350/2018 saakka.

5.2.1988/124

Vammaistukilaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla vammaisetuuksista 11.5.2007/570, joka on voimassa 1.1.2008 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Suomessa asuvalla 16–64-vuotiaalla henkilöllä, joka ei saa

1) kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, tai eläkkeensaajien hoitotukea, taikka

2) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaista tai muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä; tai

3) kansanedustajain eläkelain (329/1967) tai valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (870/1977) mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä; taikka (20.12.2002/1196)

4) maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaista erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, (20.12.2002/1196)

on oikeus sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella saada vammaistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

(5.12.1996/985)

Oikeutta tämän lain mukaiseen vammaistukeen ei ole, jos henkilö saa ulkomailta maksettavaa vammaistukeen tai 1 momentissa mainittuihin eläkkeisiin rinnastettavaa etuutta. (21.11.1994/984)

Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n mukaan. (9.7.2004/647)

2 §

Henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan sairauden tai vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut, maksetaan haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi vammaistukea,

1) jos hän on vaikeasti vammainen tai jos hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen henkilön apua, huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta tai valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huomattavia erityiskustannuksia, 335,69 euroa kuukaudessa; (17.11.2006/998)

2) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavaa haittaa tai hän tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua, ohjausta tai valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavia erityiskustannuksia, 173,12 euroa kuukaudessa; tai

3) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia, 74,19 euroa kuukaudessa.

(17.8.2001/729)

Jos henkilöllä on oikeus vammaistukeen usealla 1–3 kohdassa säädetyllä perusteella, vammaistuki maksetaan sen kohdan rahamäärän mukaisena, johon eri tekijöiden yhteisvaikutus oikeuttaa. (17.8.2001/729)

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, maksetaan henkilölle, jolle asianmukaisesti määritellyn sairauden takia gluteenittomien tuotteiden käyttäminen on ehdottoman välttämätöntä, vammaistukea sairaudesta aiheutuvista ruokavaliokustannuksista 21 euroa kuukaudessa. (23.11.2001/1060)

Jos henkilö on jättänyt kansaneläkkeensä kansaneläkelain 22 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla lepäämään, hänelle maksetaan aina 1 momentin 1 kohdan mukaista vammaistukea eläkkeen lepäämisajalta, enintään kuitenkin 24 kuukauden ajalta. Henkilö ei voi samalta ajalta saada muulla perusteella vammaistukea. Hänelle voidaan kuitenkin maksaa 3 momentin mukaista vammaistukea. (3.12.2002/1032)

2 a § (4.12.1998/918)

Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään välittömästi ennen etuuden alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa säädetyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaatimuksen estämättä oikeus vammaistukeen, jos hänen sairautensa on alkanut tai hänen vammansa on syntynyt hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta, tai jos hän on 16 vuotta täyttäessään saanut lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista hoitotukea.

3 §

Vammaistuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Vammaistuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada vammaistukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden tai vamman hoidossa. (3.12.2002/1032)

Jos vammaistuensaajalle myönnetään 1 §:ssä tarkoitettu eläke, vammaistuki lakkautetaan. Samalta ajalta maksettua vammaistukea pidetään tällöin hoitotuen ennakkosuorituksena.

Jos henkilöllä on sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen, erityiskustannusten tai haitan perusteella oikeus saada siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59) tai näitä vastaavan aikaisemman lain perusteella taikka vastaavaa korvausta ulkomailta, hänellä ei ole saman vamman perusteella oikeutta vammaistukeen. (21.11.1994/984)

4 § (31.1.1995/118)

Vammaistukea ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa (laitoshoito) olevalle henkilölle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta.

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan:

1) valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa;

2) muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon valtio kustantaa;

3) muussa toimintayksikössä, jos valtio, kunta tai kuntayhtymä jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla toimintayksikölle taikka sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai korvausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista;

4) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 1 tai 4 momentin mukaisesti kunnan järjestämänä, tai jos tosiasiassa on kysymys näiden lainkohtien mukaisesta järjestelystä; tai

5) yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos kunta jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla hoidettavalle toimeentulotukea vähintään puolet hoitomaksusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin 1–3 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä.

5 §

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos.

6 § (21.11.1994/984)

Vammaistuesta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavaksi lähetettyjen vammaistukien määrästä. Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.

7 § (14.10.1994/890)

Kansaneläkelaitoksen vammaistukea koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). (22.12.2006/1304)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (22.12.2006/1304)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä on toimitettava eläkelaitokselle viimeistään 30 päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Eläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

7 a § (14.10.1994/890)

Jos eläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 7 §:ssä säädetään.

Jos eläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Eläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, eläkelaitoksen on ilmoitettava sille heti väliaikaisesta päätöksestä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle viimeistään 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

7 b § (22.12.2006/1304)

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 7 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

7 c § (22.12.2006/1304)

Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 7 §:ssä säädetään.

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Eläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 7 §:ssä säädetään.

7 d § (30.12.2003/1315)

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

8 § (7.5.2004/367)

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 35–39, 39 b, 40, 42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b–46 d, 46 f, 46 i ja 46 j §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, viimeksi mainittua lakia ei kuitenkaan tämän lain 2 §:n 3 momentissa mainitun rahamäärän osalta.

9 §

Mitä muualla laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä on säädetty tai määrätty invalidirahasta on soveltuvin osin voimassa vammaistuesta.

10 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

11 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 ja sillä kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1951 annettu invaliidirahalaki (374/51) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos henkilöllä on välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa oikeus invalidirahaan, muutetaan invalidiraha hakemuksetta vammaistueksi, jonka määrä on maksetun invalidirahan suuruinen tarkistettuna sillä kansaneläkeindeksin pisteluvulla, jonka mukaan vuoden 1989 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Tämän momentin mukaista vammaistukea maksetaan enintään siltä ajalta kuin invalidirahaa on sosiaalihallituksen päätöksellä myönnetty.

Jos tämän pykälän 2 momentin mukaista vammaistukea saavalle henkilölle myönnetään 2 §:n mukainen vammaistuki samalta ajalta kuin hän on saanut ensiksi mainittua vammaistukea, pidetään tätä 2 §:n mukaisen vammaistuen ennakkosuosituksena.

Jos henkilöllä välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on oikeus saada kansaneläkettä ja invaliidirahalain mukaista invalidirahaa ja hänelle myönnetään hakemuksesta kansaneläkelain mukaista hoitotukea, hänellä ei enää ole oikeutta saada tämän pykälän 2 momentin mukaista vammaistukea.

Jos henkilöllä välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on oikeus saada sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen, erityiskustannusten tai haitan perusteella tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvausta ja sen lisäksi invalidirahaa, muutetaan invalidiraha hakemuksetta vammaistueksi, jonka määrä on maksetun invalidirahan suuruinen tarkistettuna sillä kansaneläkeindeksin pisteluvulla, jonka mukaan vuoden 1989 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Kansaneläkelaitos ratkaisee 1 päivästä tammikuuta 1989 kaikki vammaistukea koskevat asiat kuitenkin siten, että ennen tämän lain voimaantuloa vireille pannun invalidiraha-asian ratkaisee sosiaalihallitus 1 päivää tammikuuta 1989 edeltävältä ajalta.

Tämän lain 2 §:ssä säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan. (17.8.2001/729)

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 126/87, sosvk.miet. 22/87, svk.miet. 118/87

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.12.1989/1252:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 231/89, sosvk.miet. 38/89, svk.miet. 217/89

28.6.1993/549:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Jos vammaistuen saaja ennen tämän lain voimaantuloa on muuttanut ulkomaille, sovelletaan vammaistuen maksamisesta päätettäessä vammaistukilain 8 §:ää sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa, edellyttäen, että ulkomailla asuminen jatkuu yhdenjaksoisena.

HE 227/92, StVM 10/93

30.12.1993/1577:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain mukaan lain voimaan tullessa ulkomailla oleskelevalle henkilölle maksettavan vammaistuen maksamista jatketaan tämän lain voimaantulosta riippumatta kansaneläkelaitoksen päätöksessä mainitun ajan.

HE 287/93, StVM 57/93

14.10.1994/890:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan vammaistukilain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1577/93) 8 §.

Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.

HE 117/94, StVM 21/94

21.11.1994/984:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämän lain 1 ja 3 §:n säännöksiä sovelletaan, kun vammaistukea koskeva hakemus tai tuen tarkistamista koskeva vaatimus on saapunut lain voimaantulon jälkeen.

HE 206/94, StVM 27/94

31.1.1995/118:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 317/94, StVM 46/94

8.11.1996/831:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 168/1996, StVM 24/1996, EV 137/1996

5.12.1996/985:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996

13.11.1998/838:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1999.

HE 87/1998, StVM 14/1998, EV 120/1998

4.12.1998/918:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 141/1998, StVM 25/1998, EV 176/1998

30.12.1999/1373:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Jos vammaistuki tämän lain voimaan tullessa maksetaan holhoojalle, uskotulle miehelle tai huoltajalle taikka muulle kansaneläkelain 43 tai 44 §:ssä tarkoitetulle, vammaistuen maksamista jatketaan, kunnes kansaneläkelaitokselle on ilmoitettu muusta edunvalvojasta tai tahosta, jolla on oikeus nostaa vammaistuki.

HE 163/1999, StVM 26/1999, EV 137/1999

17.8.2001/729:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa maksussa oleva vammaistuki muutetaan euromääräiseksi 1 päivästä tammikuuta 2002.

Vammaistukilain 11 §:n 2 momentin mukainen vammaistuki on määrältään 176,32 euroa, 242,47 euroa tai 348,50 euroa kuukaudessa. Sellaisen vammaistuen markkamäärä, joka on maksettu kumotun invalidirahalain (374/1951) 4 §:n mukaan alennettuna, muunnetaan euromääräiseksi vahvistettua muuntokerrointa käyttäen. Rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan ja niitä korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään.

Vammaistuki voidaan muuttaa tämän lain mukaiseksi ilman uutta päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan kuitenkin pyynnöstä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 92/2001, StVM 21/2001, EV 89/2001

23.11.2001/1060:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

HE 149/2001, StVM 27/2001, EV 131/2001

1.2.2002/71:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2002.

HE 169/2001, StVM 38/2001, EV 171/2001

9.8.2002/688:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan 18 päivänä marraskuuta 1988 annetun vammaistukiasetuksen (989/1988) 7 ja 8 §.

HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002

3.12.2002/1032:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 224/2002, StVM 31/2002, EV 162/2002

20.12.2002/1196:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

HE 145/2002, StVM 35/2002, EV 175/2002

30.12.2003/1315:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003

7.5.2004/367:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.

HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004

9.7.2004/647:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Jos vammaistukea maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan vammaistukilain 1 §:n perusteella, sen maksaminen jatkuu tämän lain voimaantulosta riippumatta sen mukaan kuin lain voimaan tullessa voimassa olevassa laissa säädetään.

HE 76/2004, StVM 17/2004, EV 115/2004

17.11.2006/998:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tämän lain voimaan tullessa erityisvammaistukea saavan vammaistuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Tuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Tässä laissa säädetty rahamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 164/2006, StVM 25/2006, EV 129/2006

22.12.2006/1304:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.