Seurattu SDK 813/2014 saakka.

23.12.1986/1012

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 29.12.2009/1649.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain 18 a §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (526/81), päättänyt:

1 §
Yleiset määräykset

Tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetun yleisen haitan suuruuden määrittämistä varten vammat ja sairaudet jaetaan niiden aiheuttaman haitan vaikeusasteen mukaan 20 haittaluokkaan siten kuin jäljempänä tässä päätöksessä määrätään. Luokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja luokka 1, jota käytetään ainoastaan silmien ja sormien vammoissa ja sairauksissa, pienintä haittaa. Haitat, jotka muussa kuin silmä- ja sormivammaisuudessa ovat lievempiä kuin luokassa 2, eivät vähäisyytensä takia ole tarkoin arvioitavissa.

Haittaluokka määritetään etsimällä 3 §:n mukaisesta haittaluokkataulukosta sairautta tai vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos sairauden tai vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (yläraaja kokonaisuutena, alaraajat kokonaisuutena, yleinen toiminnanvajavuus). Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityisen kivulloisuuden, huonon amputaatiotyngän tai muun vastaavan syyn vuoksi enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, haittaluokkaa voidaan korottaa.

Haittaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn.

2 §
Yhteinen haitta

Kahden tai useamman sairauden tai vamman aiheuttama yhteinen haitta on yleensä pienempi kuin yksittäisten haittojen summa. Tällöin arvioinnissa voidaan käyttää sekä sopivaa yleisempää nimikettä että yleisen toiminnanvajavuuden käsitettä (A. 16. Yleinen toiminnanvajavuus). Kohtuullinen pienennys on eräissä tapauksissa pääteltävissä kaavasta

A x B
K = A + B –– –––––––––
20

Kaavassa K on kokonaishaitan luokka sekä A ja B ovat eri sairauksien tai vammojen taulukon mukaiset haittaluokat.

Jos sairaudet tai vammat kohdistuvat toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin ja aiheuttavat kumpaankin huomattavan toiminnanvajavuuden, voi kokonaishaitta olla yksittäisten haittojen summa tai suurempikin.

Uutta sairautta tai vammaa erikseen arvioitaessa aikaisempi sairaus tai vamma voi aiheuttaa haittaluokan korottamisen, jos sairaudet tai vammat kohdistuvat toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin aiheuttaen niihin molempiin huomattavan toiminnanvajavuuden. Haittaluokkaa voidaan korottaa myös, jos uusi sairaus tai vamma kohdistuu elimeen tai toimintaan, joka ennestään on vammautuneelle henkilölle poikkeuksellisen tärkeä hänen vammaisuutensa takia.

3 §
Haittaluokkataulukko

A. SOMAATTISTEN SAIRAUKSIEN, VIKOJEN JA VAMMOJEN AIHEUTTAMA TOIMINNANVAJAVUUS

1. Sormet ja välikämmenluut

Luokitus tarkoittaa oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman käden haitta on yhtä luokkaa alempi, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.

Sormien osat: Sormien III–V kukin jäsen vastaa 1/3 sormea, joten laskemalla yhteen menetetyt sormien jäsenet ja jakamalla 3:lla saadaan luku, joka osoittaa, monenko kokonaisensormen III–V menetystä vamma vastaa. Peukalon ja etusormen jäsenten menetykset käsitellään erikseen.

Jäykkä sorminivel vastaa amputaatiota tästä nivelestä, paitsi peukalossa, jossa haittaluokka on 0–2. Tunnoton osa sormea vastaa sen menetystä. Vähintään puoleksi menetetty sormijäsen vastaa koko jäsenen menetystä.

Haittaluokka
Yhden sormen menetys
Peukalon kärkijäsen tai 1/2 jäsentä 2
Peukalo 4
Peukalo ja välikämmenluu 5
Koko etusormi 2
Etusormen kärki- ja keskijäsen 1
III–V sormi 1
III–IV sormi ja välikämmenluu 2
Kahden sormen menetys
Peukalo ja yksi III–V sormista 5
Peukalo ja yksi III–V sormista sekä vastaavat välikämmenluut 6
Peukalo ja koko etusormi 6
Peukalo, etusormi ja vastaavat välikämmenluut 7
Kaksi sormea, paitsi peukalo 3
Kaksi sormea, paitsi peukalo sekä vastaavat välikämmenluut 4
Kolmen sormen menetys
Peukalo ja kaksi III–V sormista 6
Peukalo, etusormi ja yksi muu sormi 7
Peukalo ja kaksi muuta sormea sekä vastaavat välikämmenluut 7
Kolme sormea, paitsi peukalo 4
Kolme sormea, paitsi peukalo sekä vastaavat välikämmenluut 5
Neljän sormen menetys
Peukalo ja kolme muuta sormea 7
Peukalo ja kolme muuta sormea sekä vastaavat välikämmenluut 8
Neljä sormea, paitsi peukalo 7
Neljä sormea, paitsi peukalo sekä välikämmenluut 8
Kaikkien viiden sormen menetys 9
Viisi sormea sekä välikämmenluut 10

2. Yläraaja, paitsi sormet

Haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa yläraajaa. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä luokkaa alemmat, paitsi luokassa 2, jota ei alenneta.

Haittaluokka
Ranne jäykkä, hyvä asento 2
Ranne jäykkä, huono asento 3–4
Ranteen amputaatio 10
Kyynärvarren kiertoliike rajoittunut tai puuttuva asennosta riippuen 2–4
Kyynärnivel liikkuu 30–90° 2
Kyynärnivel jäykkä, hyvä asento 4
Kyynärnivel jäykkä, huono asento 5–6
Kyynärvarren amputaatio 10
Olkavarsi nousee sivutietä korkeintaan 120° 2
Olkavarsi nousee sivutietä korkeintaan 90° 3
Olkavarsi nousee sivutietä 40–80° 4–5
Olkanivel jäykkä, olkavarsi nousee sivutietä 0–30° 6
Olkavarren amputaatio 11
Koko yläraajan amputaatio 12
Molempien käsien amputaatio 20
Värttinähermon täydellinen halvaus kolmipäisen lihaksen hermon alapuolelta 4
Keskihermon täydellinen halvaus 6
Kyynärhermon täydellinen halvaus 5
Kyynärvarren kahden hermon täydellinen halvaus 8
Kaikkien kyynärvarrenhermojen täydellinen halvaus 9
Hartiapunoksen täydellinen halvaus 12

Yläraaja kokonaisuutena

Näitä arvioperusteita käytetään vain, ellei yksityiskohtaiseen vaurioluetteloon vertaamalla voida päästä tulokseen.

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Karkea voima vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut (voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa, ommella), liikkuvuus vähän rajoittunut 0–3
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Voima melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kg esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut (voi kuitenkin syödä ja kammata), liikkuvuus paljon rajoittunut 4–8
Vaikea toiminnanvajavuus:
Yläraajan voima huomattavasti alentunut ja näppäryys menetetty, mutta raajaa voi käyttää tukemiseen tai työntämiseen 9–10
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Yläraaja täysin käyttökelvoton tai jopa haittaavampi kuin yläraajan amputaatio 11–12

3. Alaraaja

Varpaan menetys 0
Isovarpaan ja vähintään kahden muun varpaan menetys 2
Neljän varpaan paitsi isovarpaan menetys 2
Jalkapöydän luiden amputaatio 3
Jalan tai nilkan amputaatio 4–5
Alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento 2
Ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento 3
Ylänilkkanivel jäykkä, huono asento (esim. pes equinus eli pystyjalka) 4
Koko nilkka jäykkä 3
Säären amputaatio 6
Polvi liikkuu 0–90° 0
Polvi liikkuu 10–60° 3
Polvi jäykkä, hyvä asento 4
Polven ojennus huomattavan heikko 3
Rento polvi 2–4
Lonkkanivel jäykkä, hyvä asento 5
Lonkkanivelen vaikea toiminnanvajavuus 8–10
Hyvin toimiva lonkan tai polven tekonivel 4
Reiden amputaatio 10
Koko alaraaja menetetty 12
Molempien säärien amputaatio 14
Toisen säären ja toisen reiden amputaatio 16
Molempien reisien amputaatio 18
Molempien alaraajojen täydellinen menetys 20
Alaraaja lyhentynyt 4 cm 2
Pohjehermon täydellinen halvaus 3
Sääri- tai reisihermon täydellinen halvaus 4

Alaraajat kokonaisuutena

Näitä arvioperusteita käytetään vain, ellei yksityiskohtaiseen vammaluetteloon vertaamalla voida haitan suuruutta selvittää. Haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnan vajavuudesta.

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Kävely lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut 0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely vaikeaa tai hidasta, apuneuvo tarpeen lyhyilläkin matkoilla 6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Voi liikkua vain apuneuvoon raskaasti nojaten ja lyhyitä matkoja kerrallaan, pahat liikerajoitukset useissa nivelissä, toispuoleinen amputaatio, jossa proteesin käyttö ei mahdollista 11–15
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Alaraajat käyttökelvottomat, joutuu käyttämään pyörätuolia tai liikkuu vain talutettuna 16–20

4. Kaularanka

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Lieviä liikerajoituksia, voi pitää käsiä koholla, lieviä yläraajojen neurologisia oireita 0–3
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Kohtalaisia liikerajoituksia, voi pukeutua ja riisuutua, yläraajojen kohollapito vaikeutunut, lieviä neurologisia löydöksiä yläraajoissa 4–6
Vaikea toiminnanvajavuus:
Huomattava liikerajoitus, haitallinen virheasento, huomattavia neurologisia löydöksiä yläraajoissa, tukilaite saattaa olla jatkuvasti tarpeen 7–10

5. Selkä

Haittaluokka
Selän taivutusliikkeet lievästi rajoittuneet, liikkuminen lähes häiriötöntä, vähäisiä alaraajojen neurologisia löydöksiä 0–3
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Kohtalainen ryhtivirhe, selän liikkeet tuntuvasti rajoittuneet, kumartuminen ja kääntyminen, huomattavasti vaikeutuneet, merkittäviä alaraajojen neurologisia löydöksiä 4–8
Vaikea toiminnanvajavuus:
Pysyvä vaikea-asteinen ryhtivirhe, rintakehän tai lantion vaikea epämuotoisuus, selkäranka täysin jäykkä, riisuuntuminen ja pukeutuminen huomattavasti vaikeutuneet, vaikeita molempien alaraajojen neurologisia puutosoireita 9–14

6. Pää, kasvot

Kallonmurtumasta aiheutuva haitta arvioidaan siihen liittyvän aivovamman perusteella.

Haittaluokka
Kallonmurtuma ilman neurologisia, otologisia tai muita oireita 0
Kasvoja rumentavat arvet:
Näkyvä arpi, joka ei merkittävästi vääristä kasvojen piirteitä eikä ole erityisen laaja 0–4
Kasvoja pahasti rumentavat arvet tai epämuotoisuus 5–8
Kasvoja erittäin pahasti rumentava epämuotoisuus kuten arpien aiheuttama kasvonpiirteiden tai ilmehdinnän huomiota herättävä poikkeavuus, pehmytkudosten laaja puuttuminen, nenän tai molempien korvalehtien menetys 9–12
Päänahan menetys 4
Toispuolinen kasvohermon halvaus 2–6
Molemminpuolinen kasvohermon halvaus 4–8

7. Aivot

Aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä haittaa arvioitaessa selvitetään aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen oireista ja tutkimuslöydöksistä. Jälkitilan aiheuttaman haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen. On pyrittävä tarkastelemaan aivovamman aiheuttamaa kokonaishaittaa, jossa toimintakyvyn kannalta ovat tärkeimpiä psyykkiset kyky- ja persoonallisuusmuutokset sekä tunne-elämän häiriöt. Näiden lisäksi esiintyy erityishaittoina osalla aivovammaisista neurologisia pesäkeoireita ja epilepsiaa. Subjektiivisia oireita kuten päänsärkyä, huimausta, väsyvyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti. Ne eivätole suorassa suhteessa vamman vaikeuteen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivovamman jälkitilan vaikeuden arvioinnille.

Haittaluokka
Lievän aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat lievään aivovammaan ja objektiiviset tutkimuslöydökset ovat niukkoja tai puuttuvat. Subjektiivisia oireita kuten päänsärkyä, huimausta tai väsyvyyttä esiintyy yleisesti ja ne voivat intensiivisinä jatkua jopa vuosia 0–5
Keskivaikean aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat aivoruhjeeseen ja tutkimus osoittaa selvää aivovauriota, joka kuitenkaan ei ole huomattava. Subjektiivisia oireita voi esiintyä kuten lievien vammojen jälkitiloissa, mutta jälkitilaan liittyy myös vaurion paikallisuudesta johtuvia, selvästi todettavia, käytännössä haittaavia erityishäiriöitä kuten lieväasteisia pareeseja, psyko-orgaanisia yleis- tai erityishäiriöitä. Satunnaisia epilepsiakohtauksia voi esiintyä hoidosta huolimatta 6–10
Vaikean aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat vaikeaan aivovammaan. Todetaan huomattavaa paikallista tai yleistä aivovauriota. Mentaaliset oireet, joiden ohessa voi esiintyä eriasteisia neurologisia puutosoireita kuten pareeseja ja kielellisiä häiriöitä, ovat tuntuvia ja haittaavia. Epilepsiakohtauksia voi esiintyä toistuvasti hoidosta huolimatta 11–15
Erittäin vaikean aivovamman jälkitila:
Mentaaliset psyko-orgaaniset ja persoonallisuuden muutokset ovat vaikea-asteisia ja niihin voi liittyä neurologisia puutosoireita kuten kielellisiä häiriöitä, huomattavaa hidastuneisuutta, aloitekyvyttömyyttä, arvostelukyvyn heikkoutta tai lyhytjännitteisyyttä. Vamman jälkitila aiheuttaa vaikean psykososiaalisen toimintarajoituksen sekä päivittäisen avun ja ohjauksen tarpeen. Epilepsiakohtaukset aiheuttavat huomattavan sosiaalisen haitan 16–20

8. Kehitysvammaisuus

Käsitteellä kehitysvamma tarkoitetaan erilaisia fyysisiä ja mentaalisia häiriöitä, jotka ovat syntyneet kehitysiän (ylärajana 16 vuotta) aikana. Sillä ei tarkoiteta vain henkisen suorituskyvyn jälkeenjääneisyyttä, josta tässä yhteydessä käytetään nimikettä "psyykkinen kehitysvamma" ja joka Maailman terveysjärjestön luokituksen mukaisesti jaetaan lievästä syväasteiseen.

Tarkoitus on, että haittaluokituksen tämän kohdan avulla voidaan arvioida sellaisten synnynnäisten tai kehitysiässä saatujen vammojen haitta-aste, joihin muita luokituksen kohtia on vaikea soveltaa, kuten vaikeat hahmotushäiriöt, synnynnäiset lihastaudit, selkäydinkohju sekä vesipää. Kehitysvammaisuuden aiheuttaman haitta-asteen arvioinnissa voidaan soveltuvin osin käyttää yksittäisten vammatyyppien luokitusta, esimerkiksi aivovammojen ja näkökyvyn osalta.

Haittaluokka
Lievä kehitysvammaisuus:
Lievät erityishäiriöt kuten merkittävä lukihäiriö. Lievä psyykkinen kehitysvammaisuus. Ei ole merkittäviä tunne-elämän häiriöitä. Merkityksettömiä tai lievästi haittaavia kehityshäiriöitä eri elimissä 0–5
Keskivaikea kehitysvammaisuus:
Keskiasteinen psyykkinen kehitysvammaisuus. Selvästi haittaavia erityishäiriöitä kuten lieviä hyperkinesioita, halvauksia, pakkoliikkeitä, koordinaatiohäiriöitä tai muita vastaavia neurologisiaoireita tai kehityshäiriöitä eri elimissä. Epilepsia, johon liittyy paljon tutkimuksia vaativa lääkehoito tai hoidosta huolimatta esiintyy yksittäisiä kohtauksia 6–10
Vaikea kehitysvammaisuus:
Vaikea psyykkinen kehitysvammaisuus, autismi tai muu vaikea tunne-elämän häiriö. Jokapäiväistä ulkopuolista apua tarvitseva liikuntavamma tai muu neurologinen vamma. Epilepsiakohtauksia esiintyy toistuvasti hoidosta huolimatta 11–15
Erittäin vaikea kehitysvammaisuus:
Syväasteinen psyykkinen kehitysvammaisuus, muut hyvin vaikeat neurologiset oireet tai vaikeat kehityshäiriöt hermoston ulkopuolella. Tarvitsee jatkuvaa perus- ja sairaanhoitoa sekä muita huoltotoimenpiteitä 16–20

9. Selkäydin

Haittaluokka
Lievä selkäydinvammaisuus:
Alaraajojen toiminta on vähäisessä määrin häiriytynyt muutamien lihasryhmien halvausten takia 0–5
Keskivaikea selkäydinvammaisuus:
Alaraajojen toimintahäiriö vaikeuttaa huomattavasti kävelyä, mutta kävely on mahdollista apuvälineiden avulla. Rakon ja peräsuolen toiminta on täysin tai lähes täysin hallittavissa 6–10
Vaikea selkäydinvammaisuus:
Liikkumista ja omatoimisuutta haittaavia halvauksia raajoissa spastisuutta. Rakon ja peräsuolen hallinta puutteellinen 11–15
Erittäin vaikea selkäydinvammaisuus:
Alaraajojen täydellinen halvaus. Alaraajojen täydellinen halvaus ja merkittäviä halvauksia yläraajoissa. Liikkumisen ja omatoimisuuden estäviä halvauksia sekä ylä- että alaraajoissa häiritsevää spastisuutta. Alaraajojen täydellinen halvaus ja vaikea halvaus yläraajoissa rakon ja peräsuolen hallinta puuttuu 16–20

10. Silmät ja näkökyky

Keskeinen näöntarkkuus

Silmien näöntarkkuudet ovat taulukon ylä-ja sivureunassa ja vastaavat haittaluokat ilmenevät ruuduista. Näöntarkkuus ilmoitetaan taittovika korjattuna.

0,7 tai parempi 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 alle 0,1
0,7 tai parempi 0 0 0 1 2 2 3 4
0,6 0 1 1 1 2 2 3 4
0,5 0 1 1 1 2 2 3 4
0,4 1 1 1 2 3 3 4 6
0,3 2 2 2 3 4 5 7 9
0,2 2 2 2 3 5 10 12 14
0,1 3 3 3 4 7 12 15 17
alle 0,1 4 4 4 6 9 14 17 20

Näkökentät

(esim. Goldmann perimetrin testivalo II/4 normaalitaustalla)

Konsentrinen supistuma siten, että

kentän temporaaliraja yksi silmä molemmat silmät
60° 0 2
40° 0 7
30° 2 10
20° 3 15
alle 20° 4 20
Haittaluokka
Homonyymi hemianopsia sivulla, puolesta riippuen 8–10
ylhäällä 6
alhaalla 14
homonyymi kvadranttianopsia 4–6
bitemporaalinen hemianopsia 6
Täydellinen hämäräsokeus
(tutkittuna esim. Goldmann–Weekers adaptometrin integraalisella menetelmällä) siten, että koko skotooppisen alueen toiminta puuttuu 10
Päivänvalonäön täydellinen puuttuminen
(achromatopsia eli täydellinen värisokeus) 10
Afakia (linssittömyys)
yhden silmän, lasikorjauksen mahdollisuudesta riippuen 2–4
molempien silmien 6
ainoan silmän 6
Keinomykiö:
Haitta arvioidaan näkökyvyn perusteella
Kaksoiskuvat
jos toinen silmä on peitettävä 4
esiintyy vain sivulle katsottaessa 2
esiintyy vain alas katsottaessa 3
esiintyy vain ylös katsottaessa 0
Riippuluomi
yhdessä silmässä, vaikea 2–3
molemmissa silmissä, keskivaikea 5
molemmissa silmissä, vaikea 10
Silmä poistettu tai surkastunut
toinen silmä terve 5
Ainoan silmän näön menetys 20

11. Korvat ja kuulokyky, nenä, suu, kurkunpää, nielu ja ruokatorvi

Kuulo

Toisen korvan kuulonvajavuus:

Paremman korvan ilman kuulokojetta audiometrisesti määritetyn keskiarvokuulon ollessa taajuuksilla 500, 1 000 ja 2 000 Hz parempi kuin 20 dB, määräytyy huonomman korvan vastaavan keskiarvokuulon perusteella haittaluokka seuraavasta taulukosta. Vain poikkeustapauksessa voidaan haittaluokka määrittää ilman audiometriaa.

Kuulonvajavus Puhekuulo Kuiskauskuulo Haittaluokka
60–89 dB 0,5–0 m 0 m 2
90– dB 0 m 0 m 3

Kummankin korvan kuulonvajavuus:

Haittaluokka määräytyy paremman korvan kuulonvajavuuden perusteella edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti seuraavasta taulukosta.

Kuulonvajavuus Puhekuulo Kuiskauskuulo Haittaluokka
20–29 dB yli 4 m 4–1 m 2
30–39 dB 4–2 m 1–0,1 m 3
40–49 dB 2–1 m 0,1–0 m 4
50–59 dB 1–0,5 m 5
60–69 dB 0,5–0,1 m 6
70–79 dB 0,1–0 m 7
80–89 dB 8
90– dB 10

Jos huonomman korvan kuulo on alueella 500–2 000 Hz keskimäärin vähintään 35 dB parempaa korvaa heikompi, lisätään yllä olevan taulukon mukaiseen haittaan yksi haittaluokka.

Jos 4 000 Hz kohdalla on mitattu vähintään 20 dB suurempi kuulonvajavuus kuin taajuuksien 500, 1 000 ja 2 000 keskiarvokuulo paremmassa korvassa, lisätään haittaa yhdellä haittaluokalla. Vaihtoehtoisesti puheaudiometrialla todettu 20–39 prosentin erottamisvajavuus aiheuttaa saman ja yli 40 prosentin vajavuus kahden haittaluokan korotuksen.

Kuulonvajavuuteen liittyvä puhehäiriö

Haittaluokka
Puhe epäselvää, mutta helposti ymmärrettävää, jolloin oheinen haittaluokka lisätään kuulonvajavuutta vastaavaan haittaluokkaan. Tällöin yhteenlaskettu haittaluokka saa olla enintään 12 0–5
Puhe vaikeuksin ymmärrettävää, jolloin oheinen haittaluokka lisätään kuulonvajavuuden haittaluokkaan. Tällöin yhteenlaskettu haittaluokka saa olla enintään 14 8
Kyvyttömyys puhua ymmärrettävästi, jolloin haittaan sisältyy kuulonvajavuus 14–16
Nenä
Täydellinen hajuaistin puuttuminen 2
Nenäkäytävät molemmin puolin tukossa 2–4
Suu
Hampaiden menetys, proteesin käyttö vaikeaa tai mahdotonta 2–4
Purentaelimen toiminnanvajavuus 0–4
Leukalukko, vain juokseva ruoka mahdollinen 6
Kielen osittainen menetys, puhe epäselvää mutta ymmärrettävää 0–5
Kielen menetys, puhe vaikeuksin ymmärrettävää 8
Kielen menetys, kyvyttömyys puhua ymmärrettävästi 14
Kurkunpää
Äänihuulenhalvaus, toispuolinen, tai muu vastaava käheys 2
Äänihuulten halvaus, molemminpuolinen, tai muu vastaava käheys 6
Henkitorven pysyvä avanne tai kurkunpään menetys 10
Kurkunpään menetys, johon liittyy henkitorven avanne ja puhekyvyn menetys 14
Nielu ja ruokatorvi
Lievä nielemishäiriö:
Ravinnon nauttiminen merkittävästi rajoittunutta, jatkuvaa liman kertymistä nieluun 2–5
Vaikea nielemishäiriö:
Ravintoa joutuu toistuvasti hengitysteihin 6–8
Ravinnon otto avanteen kautta 10

12. Hengityselimet

Palautumaton hengitystoiminnan vajavuus

Keuhkosairauksien aiheuttamaa haittaa arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää hengenahdistuksen esiintymistä erilaisissa toiminnoissa. Toiminnanvajavuutta on arvioitava vertaamalla samanikäiseen terveeseen henkilöön. Seuraavaa taulukkoa käytettäessä on huomattava, että keuhkosairauden tulee olla tutkimuksilla varmistettu ja riittävästi hoidossa seurattu.

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Hengenahdistus esiintyy vain kaikkein raskaimmissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan esimerkiksi ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa 0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa kuten kiirehtiessä, pitempään ponnistellessa ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä eikä tavallisissa kotiaskareissa 6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy jo kevyessä rasituksessa kuten tasamaata normaalia vauhtia kävellessä, kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa. Normaalia hitaampi kävely tasamaalla mahdollinen 11–15
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy jo vähäisessäkin liikkumisessa tai ponnistuksissa kuten peseytyessä, pukeutuessa ja ajoittain levossakin 16–20

Keuhkojen toimintakokeet haittaluokan määrityksessä

Keuhkosairauksiin liittyvän hengenahdistuksen aiheuttamaa haittaa arvioitaessa on pyrittävä tukeutumaan keuhkojen toimintakokeisiin. Näistä saatujen tulosten tulee olla samansuuntaisia edellä esitetyn haittaluokan määrityksen sekä mahdollisesti tehtävän fyysisen suorituskyvyn mittauksen antamien tulosten kanssa. Haitan määritys ei saa perustua keuhkojen toimintakokeiden yksittäismittaukseen.

Vitaalika- Uloshengityk- Diffuusio- Haitta-
pasiteetti sen sekunti- kapasiteetti luokka
(VC tai FVC) kapasiteetti (D1) % viite-
% viitearvosta (FEV1) % viite- arvosta
arvosta
65–79 65–79 60–74 0–5
50–64 50–64 45–59 6–10
35–49 35–49 30–44 11–15
alle 35 alle 35 alle 30 16–20

Vaihteleva hengitystoiminnan vajavuus

Tyypillinen vaihtelevaoireinen keuhkosairaus on astma. Haitan arviointi perustuu aina pitkäaikaiseen seurantaan sen jälkeen, kun potilaan hoito on optimaalisella tasolla. Tilasta tulee olla vähintään vuoden ajalta taannehtivasti saatavissa pysyvyyttä varmentavia tietoja. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa lääkityksen tarve, huippuvirtausarvojen taso ja vaihtelevuus, fyysisen rasituksen sietokyky sisätiloissa ja ulkona, ilman lämpötilan ja epäpuhtauksien vaikutus sairauteen, hengitystieinfektioiden yleisyys ja vaikutus oireisiin, sairauden vaikutus yöuneen sekä sairauden pahenemisvaiheiden tiheys ja vaikeusaste (mm. lääkityksen muutokset, päivystysluontoisen hoidon tarve ja sairaalahoitojen tarve).

Haittaluokka
Vähäinen toiminnanvajavuus:
Diagnoosi asianmukaisesti varmistettu, oireita harvoin ja ne ovat useimmiten altisteita varomalla vältettävissä. Lääkehoidon tarvetta ajoittain 0–2
Lievä toiminnanvajavuus:
Keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden käyttötarve jatkuvaa. Inhaloitavien steroidien käyttötarve ajoittain. Astmaoireita fyysisessä rasituksessa ja hengitysinfektioiden aikana. Kylmä ilma ja ilman epäpuhtaudet aiheuttavat oireilua 3–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Inhaloitavien steroidien käyttötarve päivittäistä ja oraalisten steroidien käyttötarve useasti toistuvaa tai jatkuvaa. Huippuvirtausarvot aamuisin säännöllisesti huonot. Yöuni häiriytynyt viikottain. Talvipakkasella vaikeuksia liikkua ulkona. Sairauden pahenemisvaiheita 2–5 kertaa vuodessa. Päivystysluontoisen hoidon tarvetta vuosittain 6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Huippuvirtausarvoissa suuria vaihteluita eikä lääkityksen avulla päästä odotusarvoihin. Fyysisen rasituksen sietokyky huono sisätiloissakin. Sairaus rajoittaa päivittäisiä toimintoja. Pahenemisvaiheita kuukausittain. Päivystysluontoisen hoidon ja sairaalahoidon tarve useampia kertoja vuodessa 11–15
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Lääkkeiden käyttö maksimaalista. Vaikea, pysyvä obstruktio. Potilas joutuu olemaan suurimman osan ajastaan istuma-asennossa vuoteessa tai tuolissa. Tarvitsee jatkuvasti ulkopuolista apua. Lähes jatkuvasti sairaalaho idon tai vastaavan laitoshoidon tarpeessa 16–20

13. Verenkiertoelimet

Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamaa toiminnanvajavuutta arvioitaessa on lähtökohtana yleisen suorituskyvyn aleneminen. Toiminnanvajavuutta aiheuttavia oireita ovat kipu, hengenahdistus, rytmihäiriö, katkokävely jne. Arvioinnin tulee pohjautua tutkimuksilla varmistettuun, pysyvään ja riittävästi hoidossa seurattuun sairauteen. Erilaisten suorituskykyä mittaavien tutkimusten kuten ergometriarasituskokeen tulokset voivat olla lisäperusteina toiminnanvajavuutta määritettäessä. Seuraavaan ohjeelliseen arvioluokitukseen on otettu esimerkkejä eräiden verenkiertoelinten sairauksien tai niiden jälkitilojen aiheuttaman toiminnanvajavuuden arvioinnista.

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Sairaus todettu, mutta oireita esiintyy vain raskaimmissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan kävellessä tai portaita noustessa, esimerkiksi sydäninfarktin sairastaneet ja henkilöt, joille on tehty sydämen väliseinäkorjaus tai ohitusleikkaus 0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Oireita esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa kuten kiirehtiessä, pitempään ponnistellessa ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä eikä tavallisissa kotiaskareissa. Henkilöt, joille on asetettu sydämentahdistin tai sydänläppäproteesi, ellei oireiden vaikeudesta aiheudu suurempaa haittaa 6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Oireita esiintyy jo kevyessä rasituksessa kuten tasamaata normaalia vauhtia kävellessä, kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa. Normaalia hitaampi kävely tasamaalla mahdollinen. Vaikeata verenpainetautia sairastavat, joiden diastolinen verenpaine on asianmukaisesti toteutuneesta hoidosta huolimatta jatkuvasti yli 120 ja joilla on todettu komplisoivia orgaanisia muutoksia munuaisissa, aivoissa tai sydämessä 11–15
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Oireita esiintyy jo vähäisessäkin liikkumisessa tai ponnistuksissa kuten peseytyessä, pukeutuessa ja ajoittain levossakin 16–20

14. Vatsaontelon ja lantionseudun elimet ja vatsanpeitteet

Haittaluokka
Pernan menetys 0
Munuaisen menetys, toinen terve 2
Siittimen menetys 10
Rakon lievä pidätyskyvyn puute, kastumista vain ponnistuksissa 2
Rakon keskivaikea pidätyskyvyn puute, miehillä 4
Rakon keskivaikea pidätyskyvyn puute, naisilla 6
Rakon täydellinen pidätyskyvyn puute, miehillä, riippuen virtsankeräyslaitteen käytön mahdollisuudesta 7–10
Rakon täydellinen pidätyskyvyn puute, naisilla 10
Peräaukon lievä pidätyskyvyn puute, ei voi pidättää löysää ulostetta 2
Peräaukon keskivaikea pidätyskyvyn puute 4
Peräaukon täydellinen pidätyskyvyn puute 10
Virtsa-avanne 8–10
Ohutsuoliavanne 8–10
Paksusuoliavanne 6
Arpityrä, tukiliivi tarpeen 2–4

Hedelmättömäksi tekevä sukuelinten vika, vamma tai sairaus

Haittaluokka
– alle 35-vuotiaana ilmaantunut 5
– 35–45-vuotiaana ilmaantunut 3–4
– yli 45-vuotiaana ilmaantunut 0–2

Muut vatsaontelon elimet

Haitta määritetään kohdassa A.16 esitetyin yleisperustein.

15. Iho

Haittaluokka
Pysyvä alttius ihottumaan, joka on vältettävissä yksinkertaisella suojauksella tai tiettyjä tehtäviä välttämällä, ihottuma vähäoireinen ja ajoittainen 0–2
Ihottumaa on lähes jatkuvasti tai sitä aiheuttavia ärsykkeitä on vaikea välttää, tila hoidolla hallittavissa 3–5
Jatkuva ihottuma, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin 6–10
Laaja-alainen, jatkuvasti aktiivi- ja yleisoireita aiheuttava vaikea ihottuma 11–15

16. Yleinen toiminnanvajavuus

Jos haitan suuruutta ei voida määrittää edellä esitettyjä yksityiskohtaisia nimikkeitä käyttäen tai jos kysymyksessä on useiden sairauksien, vikojen tai vammojen aiheuttaman kokonaishaitan määrittäminen, voidaan arviointi tehdä henkilön yleiseen toimintakykyyn perustuen. Täten voidaan arvioida sellaista pysyvää haittaa, jonka aiheuttavat muun muassa verenpainetauti, sokeritauti, munuaistaudit, veritaudit, krooniset korvaushoitoa vaativat hormonihäiriöt, eräät leikkausten jälkitilat (esim. dumpingsyndrooma), lihasheikkoutta aiheuttavat sairaudet, epilepsia, johon ei liity aivokudoksen rakenteellista tai aineenvaihdunnallista häiriötä jne. Oheisessa luokituksessa on esimerkinomaisesti kuvattu eräitä sairauden, vian tai vamman aiheuttamia toiminnanvajavuuksia sekä niitä vastaavat haittaluokat.

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Ei kykene raskaaseen ruumiilliseen ponnistukseen. Joutuu pitämään ylimääräisiä lepotaukoja tai lepopäiviä. Sorminäppäryys alentunut, mutta kykenee napittamaan ja kirjoittamaan. Joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi. Joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi. Käyttää lääkärin määräyksestä lääkettä säännöllisesti 0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Ei kykene keskiraskaaseen ponnistukseen. Ei kykene jatkuvaan tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Joutuu pitämään runsaasti lepotaukoja tai lepopäiviä. Jatkuva seisominen tai kävely tuottaa huomattavaa vaikeutta. Lääkärin määräämän lääkkeen poisjääminen yhdeksi vuorokaudeksi aiheuttaa vakavan vaaran terveydelle 6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Kykenee vain hyvin kevyeen tai hyvin rajoitettuun toimintaan. On päivittäisissä toiminnoissaan jossain määrin riippuvainen toisen henkilön avusta 11–15
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Kykenee korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan ajoittain. On päivittäisissä toiminnoissaan lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta 16–20

B. MIELISAIRAUKSIEN JA MUIDEN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN AIHEUTTAMA TOIMINNANVAJAVUUS

Toiminnanvajavuuden arvion tulee perustua pitkäaikaiseen sairaustilan tuntemiseen tai alan erikoislääkärin suorittamiin tutkimuksiin.

Kun mielisairaus tai muu mielenterveyden häiriö on aiheuttanut pitkäaikaisesti ja edelleen aiheuttaa toistuvaisluontoisesti yksilön osallistumista ja toimintakykyä rajoittavia tilanteita, voidaan vaikeusaste arvioida seuraavasti:

Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Sairaus tai häiriö on luonteeltaan pysyvää, ajoittain vaikeutuvaa ja siitä on kahden vuoden ajalta taannehtivasti saatavissa pysyvyyttä varmentavia tietoja. Toimintakykyalentuu kriisikausien aikana. Hoito kohdistuu ensisijaisesti näihin kriisikausiin ja on tuloksellista siinä määrin, että kriisikausia lukuun ottamatta potilaan toimintakyky on tallella 0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Sairaus tai häiriö on luonteeltaan pitkäaikaista ja kriisikaudet useammin toistuvia sekä siitä on saatavissa taannehtivasti riittäviä haitan pysyvyyttä varmentavia tietoja. Toimintakyky vaikeutuu ratkaisevasti sairaudesta johtuen pitkäksikin aikaa. Hoito on pitkäaikaista ja säännöllistä, pääasiallisesti avohoidossa 6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Sairaus tai häiriö on luonteeltaan kroonista ja toimintakyky on pysyvästi alentunut siten, että potilas tarvitsee ajoittain laitoshoitoa. Hoidon tarve on säännöllistä ja jatkuvaa ja siitä huolimatta ilmenee jatkuvasti oireita tai toimintahäiriöitä 11–15
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Sairaus tai häiriö on erittäin vakavaa, jatkuvaa ja pysyvää sekä toimintakyky on pysyvästi heikko. Hoidon ja hoivan tarve edellyttää päivittäistä avo- tai laitoshoitoa 16–20
4 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987 ja sillä kumotaan tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 30 päivänä joulukuuta 1981 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (1078/81).

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.