Seurattu SDK 699/2019 saakka.

19.4.1985/336

Harjoittelukouluasetus (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.1999 alkaen. Ks. PerusopetusL 628/1998.

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 31 päivänä tammikuuta 1985 annetun harjoittelukoululain (143/85) nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Harjoittelukoulun hallintoa hoidetaan siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Harjoittelukoulun hallintoasiat, joista tässä asetuksessa ei ole säädetty, hoitaa korkeakoulu siten kuin asianomaisesta korkeakoulusta annetussa asetuksessa on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty.

3 momentti on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

2 luku

Johtokunta (25.8.1995/1084)

2 § (25.8.1995/1084)

Harjoittelukoulun johtokunta hoitaa soveltuvin osin ne asiat, jotka kuuluvat peruskoulun ja kunnan lukion johtokuntien hoidettaviksi, ja lisäksi ne asiat, jotka sen hoidettaviksi erikseen säädetään.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää tarkemmin johtokunnan tehtävistä.

3 § (25.8.1995/1084)

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö valitsee harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.

Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita kyseisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä.

4 § (25.8.1995/1084)

Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan, korkeakoulun opettajankoulutusyksikön tulee kuulla oppilaiden huoltajia. Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu jäsen ja varajäsen valitaan, opettajankoulutusyksikön tulee pyytää koulun sijaintikunnalta jäsentä ja varajäsentä koskeva ehdotus.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää, mitkä virkamiehet ja työsopimussuhteiset työntekijät kuuluvat harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulun muuhun henkilökuntaan.

5 §

Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

6 §

Johtokunta kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. (14.7.1989/667)

Johtokunta on kutsuttava kokoon viipymättä, jos korkeakoulu, harjoittelukoulun rehtori tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.

Kutsu johtokunnan kokoukseen on lähetettävä viimeistään neljä arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa voi johtokunta läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. (22.1.1988/56)

7 §

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan muista jäsenistä on läsnä.

Puheenjohtajan tai muun jäsenen, joka on estynyt, on kutsuttava henkilökohtainen varajäsenensä kokoukseen.

8 §

Johtokunnan kokouksissa on korkeakoulun rehtorilla tai hänen määräämällään henkilöllä oikeus olla läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa.

9 §

Johtokunta tekee päätöksensä esittelystä. Asiat esittelee harjoittelukoulun rehtori. Kouluasteen rehtori esittelee kuitenkin ne asiat, jotka koskevat vain hänen kouluastettaan.

Esittelymenettelyä ei noudateta valittaessa varapuheenjohtajaa, oppilaskunnan ohjaajana toimivaa opettajaa ja hänen sijaistaan eikä annettaessa lausuntoa kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä.

3–4 momentit on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

10 §

Johtokunnan kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.

Johtokunnan päätökset, joita ei anneta tiedoksi asianomaiselle, julkipannaan koulun ilmoitustaululle.

11 §

Johtokunnan kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Kurinpitoasioissa äänestetään samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

12 §

Vaali toimitetaan johtokunnassa enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

13 §

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä pöytäkirjaan.

14 §

Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen, sihteerin, esittelijän ja asiantuntijan kokouspalkkiosta ja matkakustannusten korvauksesta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

15 § (25.8.1995/1084)

15 § on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

3 luku

Rehtori, vararehtori ja opettajakunta

16 § (11.1.1991/19)

Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, määrätään kullekin kouluasteelle oma kouluasteen rehtori.

17 §

Harjoittelukoulun rehtorin virka katsotaan opettajan viraksi.

Kaksi tai kolme kouluastetta käsittävän harjoittelukoulun rehtorista käytetään nimitystä johtava rehtori. (25.8.1995/1084)

18 §

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää kouluasteen rehtorin asianomaisella kouluasteella opettavista lehtoreista viideksi vuodeksi kerrallaan johtokunnan ja opettajakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opettajankoulutusyksikkö voi peruuttaa määräyksen, kun syytä siihen on.

Lehtorilla, joka on toiminut harjoittelukoulun rehtorina tai kouluasteen rehtorina vähintään kymmenen vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta kouluasteen rehtorin tehtävää.

Jos kouluasteen rehtorin tehtävä tulee avoimeksi ennen toimikauden päättymistä, määrätään uusi kouluasteen rehtori jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

19 §

Harjoittelukoulussa tulee olla vararehtori, joka hoitaa harjoittelukoulun rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.

Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, määrätään kullekin kouluasteelle vararehtori, joka hoitaa kouluasteen rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa. (11.1.1991/19)

Vararehtorin määräämisestä on voimassa, mitä kouluasteen rehtorin määräämisestä on säädetty.

20 § (25.8.1995/1084)

Harjoittelukoulun rehtorin ja kouluasteen rehtorin tehtäviin kuuluu peruskoulun johtajan ja kunnan lukion rehtorin tehtävien lisäksi:

1) kehittää, suunnitella ja valvoa opetusharjoittelua;

2) huolehtia kokeilun ja tutkimuksen edellyttämistä järjestelyistä sekä täydennyskoulutuksesta;

3) pitää yhteyttä valtion ja koulun sijaintikunnan kouluviranomaisiin; sekä

4) hoitaa rehtorille harjoittelukoululaissa ja tässä asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

Korkeakoulu määrää tehtävien jakamisesta rehtorin ja kouluasteen rehtoreiden välillä. Korkeakoulu voi määrätä rehtorin ja kouluasteen rehtorin toimivallasta yksityiskohtaisemmin kuin 1 momentissa säädetään.

21–22 §

21–22 § on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

23 §

Harjoittelukoulun opettajakunnan muodostavat harjoittelukoulun rehtori, lehtorit ja tuntiopettajat.

Opettajakunta voi jakaantua ja käyttää päätösvaltaa kouluasteittain, kun käsiteltävä asia koskee yhtä tai kahta kouluastetta.

24 §

Harjoittelukoulun opettajakunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajakunnasta on säädetty, tehdä johtokunnalle esitys oppilaan erottamisesta, käsitellä opetusharjoittelun järjestämiseen liittyviä asioita sekä valita edustajansa johtokuntaan.

4 luku

Työaika ja opetus

25 §

Harjoittelukoulun lukukausista, työajoista ja oppitunneista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion osalta on säädetty tai määrätty.

26 § (25.8.1995/1084)

Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskoululaissa ja lukiolaissa tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.

Harjoittelukoulun opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö.

27 §

Harjoittelukoulun opetussuunnitelmassa määrätään yhteisenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena opetettavat kielet ja niitä opiskelevien määriä koskevat tavoitteet sekä kielenopetuksen järjestämisen yleiset perusteet ja edellytykset.

Opetettavien kielten lukumäärä voi olla suurempi kuin peruskoulussa ja kunnan lukiossa opetettavista kielistä on säädetty.

Opetussuunnitelman kielenopetusta koskevaa osaa laadittaessa otetaan huomioon valtioneuvoston hyväksymä kielenopetuksen yleissuunnitelma. Ennen kuin johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman, sen tulee pyytää suunnitelman kielenopetusta koskevasta osasta lääninhallituksen ja koulun sijaintikunnan lausunto.

28 §

Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laativat harjoittelukoulun rehtori ja kouluasteen rehtorit yhteistoimin opettajien kanssa. Työsuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö. Opettajankoulutusyksikkö voi johtokuntaa kuultuaan tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutokset työsuunnitelmaan.

Opettajankoulutusyksikkö voi päättää, että työsuunnitelmaa ei alisteta sen vahvistettavaksi. (14.7.1989/667)

29 § (25.8.1995/1084)

Luokattomana toimivan kouluasteen tuntimäärä, joka saadaan käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen, lasketaan samoin kuin kouluasteen tuntimäärä lasketaan sen toimiessa luokallisena.

Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia ala-asteen tai yläasteen perusopetusryhmää kohti ja enintään 18 tuntia lukiota kohti toisen kouluasteen käytettäväksi.

30 § (22.1.1988/56)

1 momentti on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

Korkeakoulu voi oikeuttaa harjoittelukoulun käyttämään tukiopetukseen harjoittelukoululain 10 §:ssä säädettyjen tuntimäärien lisäksi enintään 4 tuntia viikossa kouluastetta kohti ulkomailta palanneiden oppilaiden opetuksen tai muun erityisen syyn vuoksi. (14.7.1989/667)

31 §

Jos harjoittelukoulun perusasteella opetetaan ala-asteella alkavana yhteisenä aineena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.

Jos harjoittelukoulun lukiossa opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, lukion oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö voi harjoittelukoululain 11 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla korottaa harjoittelukoulun perusasteen opetukseen käytettävää tuntimäärää enintään kolme tuntia viikossa jokaista perusopetusryhmää kohti ja lukion tuntimäärää enintään 30 tuntia viikossa. (25.8.1995/1084)

32 § (25.8.1995/1084)

Peruskouluasetuksen 40 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään neljä tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.

33 §

Harjoittelukoulussa, jossa annetaan harjoittelukoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua esiopetusta erillisessä perusopetusryhmässä, opetussuunnitelmassa vahvistettuun perusopetusryhmän toimintaan saadaan käyttää enintään 25 tuntia viikossa. (22.1.1988/56)

Muuten esiopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun esiopetuksesta on säädetty tai määrätty.

34 §

Opettajankoulutusyksikkö voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.

35 §

Opetusministeriö voi myöntää harjoittelukoululle poikkeuksia peruskoulun ja kunnan lukion säännöksistä, jotka koskevat vuosiluokkia, oppiaineita, opetus-tai työsuunnitelmaa, oppitunnin pituutta, oppilaiden työaikaa sekä oppilasarvostelua.

5 luku (25.8.1995/1084)

(25.8.1995/1084)

5 LUKU on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

6 luku (16.4.1993/371)

(16.4.1993/371)

6 luku on kumottu A:lla 16.4.1993/371.

Sen estämättä, mitä harjoittelukouluasetuksen 48 §:n 1 momentissa säädetään, opetusnäytteet voidaan antaa aikaisintaan vuoden kuluttua kelpoisuustodistuksen saamisesta tai edellisten opetusnäytteiden antamisesta. Näytteiden antajalla tulee olla mainitun asetuksen 46 §:ssä tarkoitettu tai aikaisempien säännösten mukainen vastaava opetustaidon arvosana.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

48 §

Peruskoulun tai kunnan lukion opettajan kelpoisuuden saavuttanut voi opettajankoulutusyksikön määräämässä harjoittelukoulussa antaa opetusnäytteet, joiden perusteella hänen opetustaitonsa arvostellaan uudelleen. Näytteet voidaan antaa aikaisintaan kahden vuoden kuluttua kelpoisuustodistuksen saamisesta tai edellisten opetusnäytteiden antamisesta.

Opettajankoulutusyksikkö voi erityisestä syystä määrätä opetusnäytteet annettaviksi harjoittelukoulussa, jossa asianomainen toimii opettajana.

49 §

Opettajankoulutusyksikkö, jossa opetusnäytteet annetaan, määrää lautakunnan, jonka tehtävänä on näytteiden antamisen järjestäminen ja opetustaidon arvostelu.

Lautakuntaan määrätään puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä. Vähintään kahden jäsenistä tulee olla asianomaisen harjoittelukoulun opettajakuntaan kuuluvia, harjoittelukoulun lehtorin virkaan kelpoisia opettajia.

50 §

Lautakunnan puheenjohtajan tulee ilmoittaa opetusnäytteiden antajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen näytteitä päivät, jolloin opetusnäytteet annetaan, ja viimeistään viikkoa ennen näytteitä oppituntien aiheet.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin näytteisiin kuuluu neljästä kuuteen tuntiin opetusta siihen liittyvine tehtävineen niillä kouluasteilla ja lähinnä niissä oppiaineissa, joiden opettamiseen opetusnäytteiden antaja on erikoistunut.

Vähintään kolmen lautakunnan jäsenen tulee seurata vähintään neljää opetusnäytteiden antajan pitämää oppituntia.

51 §

Opetusnäytteiden perusteella opetustaitoa arvosteltaessa käytetään 46 §:ssä mainittuja arvosanoja.

Näytteiden antajalle tulevasta opetustaidon arvosanasta päätetään lautakunnan kokouksessa.

Opetusnäytteiden antamisesta tehdään merkintä todistukseen, jonka näytteiden antaja on saanut opettajan kelpoisuuteen vaadittavista opinnoistaan ja jossa on näiden opintojen yhteydessä annettu opetustaidon arvosana. Opetusnäytteiden perusteella annettu opetustaidon arvosana merkitään todistukseen silloin, kun se on parempi kuin viimeksi todistukseen merkitty arvosana tai vähintään hyvin hyvä (4). (22.1.1988/56)

7 luku

Tutkimus

52 §

Harjoittelukoulussa toimeenpantavaan tutkimukseen liittyvässä kokeilussa ja muissa järjestelyissä tutkijoita avustavat ne harjoittelukoulun opettajat, joiden opettamissa ryhmissä tai aineissa tutkimusta suoritetaan.

Harjoittelukoulussa voi tutkimusta varten olla erityisiä opetusryhmiä.

53 §

Tutkimuksen järjestämisestä harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa korkeakoulun on tarvittaessa tehtävä kirjallinen sopimus asianomaisen oppilaitoksen ylläpitäjän kanssa.

Edellä 1 momentissa mainitusta sopimuksesta tulee ilmetä tutkimuksen tarkoitus ja sisältö, missä opetusryhmissä ja aineissa tutkimusta järjestetään tai miten tutkimus muutoin pannaan toimeen sekä ketkä asianomaisen oppilaitoksen opettajista osallistuvat siihen.

8 luku

Oppilaat

54 §

Harjoittelukoulun oppilaasta, koulun työrauhan ylläpitämisestä ja oppilaan kurinpitorangaistuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion oppilaan osalta on säädetty, jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty.

55 §

Jos oppilas on siirrettävä erityisluokalle, harjoittelukoulun rehtori tekee asiasta tarpeelliset selvitykset saatuaan esityksen sen kunnan koululautakunnalle, jossa oppilaalla on kotipaikka.

55 a § (25.8.1995/1084)

55 a § on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

9 luku

Opettajat ja muu henkilökunta

56 § (25.8.1995/1084)

Harjoittelukoulun lehtorin virkaan vaaditaan:

1) ylempi korkeakoulututkinto;

2) kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;

3) vähintään 35 opintoviikon laajuiset kasvatustieteen opinnot tai muut vastaavat opinnot;

4) vähintään kahden vuoden kokemus päätoimisena opettajana peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai sellaisessa oppilaitoksessa, johon kuuluu peruskoulua, peruskoulun osaa tai lukiota vastaava kouluaste, sekä

5) hyvä opetustaito.

Aineenopettajana toimivalta lehtorilta vaaditaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden sijasta kelpoisuus kunnan lukion vanhemman lehtorin virkaan.

Viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa opetusnäyte. Hakija voidaan vapauttaa näytteen antamisesta, jos hakemusasiakirjojen tai aikaisemman näytteen perusteella todetaan, että hänellä on virkaan vaadittava opetustaito.

56 a § (14.7.1989/667)

Henkilö, joka on saanut erivapauden 56 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan, täyttää mainitussa kohdassa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.

Henkilö, joka on saanut erivapauden 56 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan lukion vastaavaan vanhemman lehtorin virkaan, täyttää mainitussa momentissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.

57 § (25.8.1995/1084)

Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys opetushallintoon. Opetusnäytteestä on voimassa, mitä lehtorin viran hakijan osalta säädetään.

58 § (25.8.1995/1084)

58 § on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

59 § (22.1.1988/56)

Harjoittelukoulun rehtorin ja lehtorin viran täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun lehtorin viran täyttämisestä on säädetty.

Harjoittelukoulun muiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun vastaavien virkojen täyttämisestä on säädetty.

60 § (25.8.1995/1084)

60 § on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

61 §

Harjoittelukoulun lehtorin ja tuntiopettajan tehtävistä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa on säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajan tehtävistä on säädetty.

Opettajankoulutusyksikkö voi velvoittaa harjoittelukoulun lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan osallistumaan opettajankoulutukseen otettavien opiskelijoiden valintaan.

61 a § (22.1.1988/56)

Harjoittelukoulun koulupsykologilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja syventävät opinnot tai arvosana laudatur psykologiassa sekä perehtyneisyys lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan psykologiseen työhön.

Harjoittelukoulun koulukuraattorilta vaaditaan sosiaalihuoltajan tutkinto taikka muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja tutkintoon sisältyvä tai erikseen hankittu riittävä sosiaalityön koulutus. Lisäksi virkaan vaaditaan perehtyneisyys lasten ja nuorten keskuudessa tehtävään sosiaalityöhön.

10 luku

Kunnan osuudet

62 § (10.9.1993/819)

Oppilaan kotikunnan maksuosuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (820/92) 4 §:n 1 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa, 8 §:n 1 ja 2 momentissa ja 10 §:ssä säädetään.

63 § (30.12.1993/1576)

Kun määrätään harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitettu, kunnan maksettavaksi kuuluva osa perustamishankkeen hinnasta, ei oteta huomioon lisäkustannuksia, jotka johtuvat koulun tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja varustamisesta erityisesti opetusharjoittelun järjestämistä silmällä pitäen.

Yliopisto ilmoittaa opetusministeriölle 1 momentissa tarkoitetun, kunnan maksettavaksi kuuluvan osan määräämistä varten tarvittavat tiedot.

11 luku

Muutoksenhaku

64 § (30.12.1992/1576)

Kunnan oikeudesta hakea muutosta harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain (688/92) 25 §:ssä ja 26 §:n 1 momentissa säädetään.

65 § (25.8.1995/1084)

Oppilasta koskevaan päätökseen voidaan vaatia oikaisua kirjallisesti opettajankoulutusyksikkönä toimivan tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jona oikaisua vaativa on saanut tiedon päätöksestä, kun päätöksellä on ratkaistu:

1) harjoittelukoulun oppilaaksi ottaminen;

2) oppilaan muu kuin satunnainen vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta;

3) lukion suoritusajan pidentäminen;

4) oppilaan katsominen eronneeksi lukiosta; tai

5) lukion oppilaan pidättäminen koulunkäynnistä.

Muutoksen hakemisesta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun tiedekuntaneuvoston päätökseen on voimassa, mitä säädetään muutoksen hakemisesta kyseisen korkeakoulun hallintoelimen päätökseen.

Päätökseen, jolla peruskoululaissa tai lukiolaissa tarkoitettua oppilashuoltoa koskeva asia on ratkaistu oppilaan tai hänen huoltajansa hakemuksesta, haetaan muutosta valittamalla lääninoikeudelle kuten muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

66 § (25.8.1995/1084)

66 § on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

67 § (14.7.1989/667)

67 § on kumottu A:lla 14.7.1989/667.

68 § (25.8.1995/1084)

Oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitoa koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.

12 luku (25.8.1995/1084)

(25.8.1995/1084)

12 LUKU on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.

13 luku

Voimaantulosäännökset

71 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1973 annettu harjoittelukouluasetus (502/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

72 §

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on harjoittelukoulun rehtorin viran taikka lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, säilyttää kelpoisuutensa rehtorin virkaan sekä lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 56 ja 57 §:ssä on säädetty.

73 §

Sen estämättä, mitä 26 ja 27 §:ssä on säädetty, kielenopetusta annetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes opetussuunnitelma on vahvistettu.

Elämänkatsomustiedon sekä peruskoululain 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja lukiolain (477/83) 19 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnonopetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen opetussuunnitelmien vahvistamista opettajankoulutusyksikkö.

74 §

Johtokuntaan lukuvuodeksi 1985–86 tulevat oppilasjäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa pidettävissä yläasteen ja lukion oppilaiden kokouksissa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.1.1988/56:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1988.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

14.7.1989/667:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.

Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan aikaisempia kelpoisuusvaatimuksia.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntööpanemiseksi tarpeellisiin toimiin.

11.1.1991/19:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.

Sen estämättä, mitä on säädetty kouluasteen rehtoreiden ja vararehtoreiden toimikaudesta, määrätään harjoittelukouluun, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, uusi kouluasteen rehtori ja kouluasteen vararehtori toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1991 ja päättyy samanaikaisesti kuin saman koulun muiden kouluasteen rehtoreiden ja vararehtoreiden toimikaudet.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30.12.1992/1576:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Kuntien maksuosuuksiin, jotka perustuvat ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleisiin säännöksiin, sovelletaan 62–64 §:ä sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen voimaan tullessa, kunnes nämä maksuosuudet on määrätty ja maksuosuuksia koskevat valitukset ratkaistu.

Sen estämättä, mitä 62 §:ssä säädetään, kunnan maksuosuuteen harjoittelukoulua käyvistä oppilaista ei vuoden 1993 osalta sovelleta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 4 §:n 1 momenttia.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.4.1993/371:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Harjoittelukouluasetuksen 46 §:n ja 6 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin 31 päivään toukokuuta 1995. Opetustaito arvostellaan mainitun asetuksen 46 §:n mukaan vain asetuksen 6 luvussa tarkoitettujen opetusnäytteiden perusteella.

Sen estämättä, mitä harjoittelukouluasetuksen 48 §:n 1 momentissa säädetään, opetusnäytteet voidaan antaa aikaisintaan vuoden kuluttua kelpoisuustodistuksen saamisesta tai edellisten opetusnäytteiden antamisesta. Näytteiden antajalla tulee olla mainitun asetuksen 46 §:ssä tarkoitettu tai aikaisempien säännösten mukainen vastaava opetustaidon arvosana.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

10.9.1993/819:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

25.8.1995/1084:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Virkaan, joka julistetaan haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, vaaditaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus.

Johtosäännöt ja muut vastaavat harjoittelukouluja koskevat määräykset, jotka ovat voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, pysyvät edelleen voimassa, kunnes uudet johtosäännöt tai vastaavat määräykset annetaan. Johtosääntöjä ja muita määräyksiä ei sovelleta niiltä osin, kuin ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.