Seurattu SDK 680/2017 saakka.

12.10.1984/718

Peruskouluasetus (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.1999 alkaen. Ks. PerusopetusL 628/1998.

Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) nojalla:

1 luku

Yläasteen piirin muodostaminen (27.11.1992/1174)

1 §

Peruskoulun yläasteen piiri saadaan muodostaa, jos yläasteen kullekin vuosiluokalle tulee vähintään 90 samankielistä oppilasta.

Milloin asutuksen sijoittuminen tai liikenteelliset syyt sitä edellyttävät, saadaan yläasteen piiri muodostaa myös, jos kullekin vuosiluokalle tulee vähintään 40 samankielistä oppilasta. Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa yläasteen piiri voidaan muodostaa ja ylläpitää valtioneuvoston luvalla ja sen tarpeellisiksi katsomilla ehdoilla. Valtioneuvoston lupa voidaan myöntää myös määräajaksi, enintään 10 vuodeksi kerrallaan. (27.11.1992/1174)

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, kunnassa voi kuitenkin olla yksi samankielinen yläasteen koulu. (27.11.1992/1174)

2 § (27.11.1992/1174)

2 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

2 luku

Hallinto

3 § (27.11.1992/1174)

3 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

4–14 §

4–14 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

15 § (27.11.1992/1174)

Peruskoululla tulee olla apulaisjohtaja tai varajohtaja.

16 § (25.1.1991/176)

16 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

3 luku

Työaika

17 §

Vuodenvaihde jakaa peruskoulun lukuvuoden syys- ja kevätlukukauteen.

Oppilaiden koulutyö aloitetaan elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. (25.1.1991/176)

Koulutyön aloittamisajankohdasta on ilmoitettava oppilaiden huoltajille edellisen lukuvuoden koulutyön loppuun mennessä. (25.1.1991/176)

18 §

Milloin koulutyö on ollut pakottavasta syystä keskeytyneenä tai alkanut määrättyä aikaa myöhemmin eikä opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita voida muutoin saavuttaa, korvataan menetetyt työpäivät vapaapäiviä kohtuullisessa määrin vähentämällä ja, jollei se riitä, pidentämällä lukuvuoden koulutyöhön käytettävää aikaa enintään kuudella työpäivällä.

Koulupiirissä, jossa oppilailla on pitkiä tai muutoin vaikeita koulumatkoja taikka jossa vesistöjen jäätyminen tai sulaminen estää yhtäjaksoisen koulunkäynnin tai jossa muu erityinen syy sitä vaatii, saadaan lukuvuoden koulutyö päättää 17 §:ssä säädettyä myöhemmin kesäkuussa.

19 §

Koulun työpäiväksi luetaan työjärjestyksessä määrätyn pituinen päivä ja lukukausien päättymispäivät. Jos työpäivä pakottavasta syystä keskeytyy, on pitämättä jääneet tunnit pidettävä muulloin, kuitenkin niin, etteivät oppilaiden työpäivät sen vuoksi tule säädettyä pitemmiksi.

2 momentti on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

20 §

Peruskoulussa on kesäloma ja vähintään kymmenen päivää kestävä joululoma. (25.1.1991/176)

Vapaapäiviä ovat lauantait, jollei kunta toisin päätä. Lukuvuoteen voi kuulua myös muita vapaapäiviä. (25.1.1991/176)

Ehtoja lukuun ottamatta oppilaille ei anneta koulutehtäviä loman aikana suoritettavaksi.

21 §

Peruskoulun ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla annetaan oppilaalle oppiaineiden opetusta ja oppilaanohjausta 19–21, kolmannella ja neljännellä vuosiluokalla 23–25, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla 24–26 ja jokaisella sitä ylemmällä vuosiluokalla keskimäärin 30 ja erityisluokilla yläasteella 27–30 oppituntia viisipäiväisessä työviikossa. Tämän lisäksi oppilaalle voidaan antaa tukiopetusta. Peruskoulun esiasteella annetaan opetusta ja oppilaanohjausta 18–20 oppituntia viisipäiväisessä työviikossa. (12.7.1993/688)

Jos oppilas osallistuu ala-asteelta alkavan vapaaehtoisen aineen opetukseen, oppilaan viikkotuntimäärä voi olla kahta tuntia suurempi kuin 1 momentissa säädetään, tukiopetusta lukuun ottamatta. (12.7.1993/688)

Peruskoulun ala-asteen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä esiasteen oppilaan työpäivään saa kuulua enintään viisi, ala-asteen muun vuosiluokan oppilaan työpäivään enintään kuusi ja yläasteen oppilaan työpäivään enintään seitsemän oppituntia.

Työelämään tutustuttamisessa ja muussa koulun ulkopuolella annettavassa opetuksessa voidaan poiketa tämän pykälän säännöksistä sen mukaan kuin työsuunnitelmassa määrätään. Lisäksi voidaan erityisestä syystä osalle oppilaista antaa opetusta myös muulloin kuin koulun varsinaisina työpäivinä, ei kuitenkaan koulun loma-aikoina. (12.7.1993/688)

21 a § (27.11.1992/1174)

Peruskoulun ala-asteen ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden opetukseen käytettävää tuntimäärää voidaan vähentää oppilaan huoltajan suostumuksella syyslukukauden viiden ensimmäisen viikon ajan enintään viisi tuntia viikossa siitä, mitä 21 §:n 1 momentissa säädetään.

22 §

Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, jonka tulee myönteisellä tavalla liittyä peruskoulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen. (25.1.1991/176)

Oppilas, joka on vapautettu peruskoululain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetusta koulussa annettavasta uskonnon opetuksesta, on vapautettu myös osallistumasta päivänavaukseen.

23 §

Oppitunti kestää 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan järjestää toisin kuin edellä on säädetty, jos se oppilaiden iän ja kehitystason, opetettavan aineen tai opetuksessa käytettävän työtavan vuoksi taikka muusta erityisestä syystä on tarkoituksenmukaista. Työpäivää voidaan kuitenkin lyhentää vain työpäivän loppuun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi. (25.1.1991/176)

Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään 30 minuuttia.

4 luku

Opetus

24 §

Opetus peruskoulussa on julkista. Koulun johtaja voi kuitenkin tarpeen vaatiessa rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan.

25 §

Jos peruskoulussa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia saamenkielisiä oppilaita, on näille annettava opetusta myös saamen kielellä. (27.11.1992/1174)

Tarpeen mukaan voidaan kuulovammaisten opetuksessa käyttää viittomakieltä tai tukea opetusta viittomakielellä. (25.1.1991/176)

26 § (27.5.1992/507)

26 § on kumottu A:lla 27.5.1992/507.

27–29 §

27–29 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

30 § (25.1.1991/176)

Työsuunnitelman tulee sisältää määräykset:

1) opetuksen yleisestä järjestämisestä;

2) opetukseen ja muuhun koulun tehtävän mukaiseen toimintaan käytettävästä tuntimäärästä; (27.11.1992/1174)

3) koulun johtajan, opettajien ja tuntiopettajien viikottaisista opetustunneista ja muista heille määrätyistä tehtävistä;

4) koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta; sekä

5) kerhotyöstä.

2 momentti on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

31 § (25.1.1991/176)

31 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

32 § (1.7.1988/631)

32 § on kumottu A:lla 1.7.1988/631.

33 §

Peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan tulee kuulua äidinkieltä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, matematiikkaa, biologiaa, maantietoa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä ja liikuntaa. Tämän lisäksi opetetaan yhteisenä aineena sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään, joko englannin kieltä tai toista kotimaista kieltä taikka osalle oppilaista toista kotimaista kieltä ja osalle englannin kieltä. Opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja. (25.1.1991/176)

Kunnassa, jossa on vähintään 30 000 samankielistä asukasta, tulee yhteisenä aineena opetettavana kielenä tarjota toista kotimaista kieltä ja peruskoululain 27 §:n 3 momentissa mainittuja kieliä. Opetus tulee järjestää, mikäli kielen ensisijaisesti valinneita on vähintään 12. (27.11.1992/1174)

Kunnassa, jossa on vähemmän kuin 30 000 samankielistä asukasta, voidaan yhteisenä aineena opetettavana kielenä tarjota toisen kotimaisen kielen ja englannin lisäksi yhtä tai useampaa peruskoululain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettua kieltä. (25.1.1991/176)

4–5 momentit on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

34 § (12.7.1993/688)

Peruskoulussa voidaan ala-asteelta alkavana vapaaehtoisena aineena opettaa toista kotimaista kieltä, saamen kieltä ja suomen kieltä taikka pelkästään saamen kieltä sekä vieraita kieliä.

35 § (12.7.1993/688)

Peruskoulun yläasteen opetussuunnitelmaan tulee kuulua kaikille oppilaille yhteisenä aineena äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vierasta kieltä, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, musiikkia, kuvaamataitoa, kotitaloutta, käsitöitä, teknistä työtä ja tekstiilityötä sekä liikuntaa. Toisen kotimaisen ja kaikille yhteisen vieraan kielen opetus järjestetään peruskoulussa ala-asteelta ja yläasteelta alkavien erilaajuisten oppimäärien mukaan.

Vieras kieli on englannin kieli tai sen sijasta ala-asteella opetettu muu vieras kieli. Yläasteen opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja. Oppituntien lisäksi oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan muuta ohjausta.

Peruskoulun yläasteella voidaan opettaa valinnaisena aineena 1 momentissa säädettyjen oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisaineiden nimet määritellään opetussuunnitelmassa. Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisaineena olla saamen kieli.

36 §

Sen estämättä, mitä 33–35 §:ssä säädetään, erityisopetuksessa kielenopetus voidaan järjestää siten, että yhteisenä aineena opetetaan vain joko toista kotimaista kieltä tai englannin kieltä. Tällöin kielenopetukseen käytettävien tuntien sijasta opetetaan muita opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita. (12.7.1993/688)

Opetusryhmässä, jossa annetaan opetusta peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetuille oppilaille, opetus voidaan järjestää 1 momentista poiketen siten, että yhteisenä aineena ei opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Näiden sijasta opetetaan muita opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita. Oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. (12.7.1993/688)

Erityisopetuksessa voidaan opettaa viittomakieltä vaikeasti kuulovammaisille ja muille sitä tarvitseville oppilaille. Tällöin voidaan yläasteella poiketa viittomakielen opetukseen käytetyllä tuntimäärällä yhteisten aineiden opetukseen käytettävästä tuntimäärästä. (25.1.1991/176)

Erityisopetuksen esiasteen opetuksen sisällöstä määrätään opetussuunnitelmassa.

37 § (14.6.1991/933)

37 § on kumottu A:lla 14.6.1991/933.

38 § (27.11.1992/1174)

Oppilas voidaan vapauttaa kielen opiskelusta, mikäli oppilaalla ei ilmeisesti ole edellytyksia asianomaisen kielen opiskeluun tai siihen on muu erityisen painava syy. Oppilaalle on järjestettävä vastaavasti muun aineen opetusta.

Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä kielenopetuksesta vapauttamisesta, tulee huoltajalle ennen päätöksen tekemistä varata tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Jos kouluun siirtyvälle oppilaalle ei voida ilman kohtuutonta haittaa järjestää hänen toisessa koulussa aloittamansa kielen opetusta, voi koulun johtaja vaihtaa kielen muuksi kieleksi. Oppilaan huoltajalle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Oppilas voidaan vapauttaa jonkin aineen opiskelusta, mikäli osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia. Satunnaisen vapautuksen opetuksesta voi pätevästä syystä myöntää asianomaisen aineen opettaja.

39 § (27.11.1992/1174)

Oppilaiden huoltajien, jotka haluavat järjestettäväksi uskonnonopetusta peruskoululain 28 §:n 3 momentin mukaisesti, tulee pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.

40 § (27.11.1992/1174)

Erityisopetuksessa on opetus ja tarvittaessa oppimäärät mukautettava oppilaiden oppimisedellytysten mukaisiksi. Kasvatuksessa on kiinnitettävä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen.

Oppilaan, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, opetus voidaan järjestää siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena.

Erityisluokalla, jossa annetaan opetusta peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetuille vammaisille oppilaille, saa opetusryhmässä olla enintään kahdeksan oppilasta. Milloin opetuksen kannalta on tarkoituksenmukaista, saadaan erityisluokan oppilaita yhdistää muuhun peruskoulun opetusryhmään, mikäli opetusryhmän oppilasmäärä ei tule suuremmaksi kuin 20.

41–42 §

41–42 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

43 § (27.11.1992/1174)

Perusopetusryhmien määrä lasketaan siten, että koulussa on perusopetusryhmä ensimmäisen ja toisen vuosiluokan alkavaa 25 oppilasta kohti ja muun vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohti.

Erityisluokalla annettavassa opetuksessa on koulussa perusopetusryhmä alkavaa 10 oppilasta kohti. Perusopetusryhmien määrää laskettaessa luetaan yhteen kaikkien vuosiluokkien oppilaat.

Peruskoululain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erillisessä opetusryhmässä muulla kuin peruskoulun opetuskielellä annettavaan opetukseen osallistuvia ala- asteen oppilaita ei lasketa 1 momentissa säädettyjen perusopetusryhmien oppilasmääriin. Mainituista oppilaista muodostettavasta perusopetusryhmästä on muutoin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

44 §

Tyttöjä ja poikia opetetaan, milloin siihen on aihetta, kolmannelta vuosiluokalta lähtien erikseen liikunnassa. Peruskoulun yläasteella on tyttöjä ja poikia yleensä opetettava erikseen liikunnassa.

45 § (27.11.1992/1174)

Peruskoululain 31 c §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämisen vuoksi peruskoulun laskennallista tuntimäärää korotetaan:

1) lisäopetuksen osalta 40 tuntia viikossa kutakin mainitun opetuksen laskennallista perusopetusryhmää kohti;

2) esiopetuksen osalta 23 tuntia viikossa 82 §:ssä säädetyllä tavalla laskettua esiopetusta antavaa luokanopettajan virkaa kohti;

3) yhteisenä aineena opetettavien kielten osalta kaksi tuntia viikossa kutakin opetettavaa kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä lukuun ottamatta;

4) vieraskielisen opetuksen osalta viisi tuntia viikossa kutakin sellaista yläasteen vuosiluokkaa kohti, jolla opetusta annetaan asianomaisella vieraalla kielellä erillisessä opetusryhmässä;

5) vapaaehtoisen aineen osalta kaksi tuntia viikossa kutakin vähintään viiden oppilaan opetusryhmää kohti, jossa asianomaisen aineen opetusta annetaan;

6) kaksikielisten oppilaiden opetuksen osalta yksi tunti viikossa sellaista opetusryhmää kohti, jossa on vähintään viisi oppilasta, joille annetaan äidinkielen tai toisen kotimaisen kielen opetusta kaksikielisiä oppilaita varten hyväksytyn oppimäärän mukaisesti; sekä

7) valinnaisena aineena opetettavan saamen kielen osalta kaksi tuntia viikossa kutakin sellaista yläasteen vuosiluokkaa kohti, jolla saamen kielen opetusta annetaan.

46–46 a §

46–46 a § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

47 § (25.1.1991/176)

Kunkin lukuvuoden päättyessä ja sen lisäksi vähintään kerran lukuvuoden aikana on oppilaan osoittama käyttäytyminen ja huolellisuus sekä tiedot ja taidot eri aineissa arvosteltava joko numeroin tai sanallisena arviona. Numerot merkitään koulun oppilasluetteloihin ja todistuksiin. Mikäli on käytetty sanallista arviointia, on tästä tehtävä merkintä oppilasluetteloihin. Sanallista arviointia käytettäessä on myös oppilaan vuosiluokalta siirtäminen merkittävä todistukseen ja oppilasluetteloon. (12.7.1993/688)

Arvostelussa käytetään numeroita 4–10, jolloin 4 osoittaa heikkoja, 5 ja 6 välttäviä, 7 ja 8 tyydyttäviä, 9 ja 10 kiitettäviä tietoja ja taitoja.

Sanallisessa arvioinnissa oppilaalle annetaan arvio hänen koulutyöskentelystään ja sen kehittymisestä. Sanallista arviointia voidaan käyttää 1–4 vuosiluokilla ja peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa opetuksessa.

Käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelua ei merkitä päästö- eikä erotodistukseen, ellei huoltaja sitä pyydä.

Oppilaan arvostelusta päättää koulun asianomaisen aineen opettaja. Käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelee asianomainen luokanopettaja tai, jos oppilaalla on useampia opettajia, nämä yhdessä.

Oppilaalle, joka on suorittanut peruskoulun koko oppimäärän, annetaan päästötodistus. Sellaiselle koulusta eroavalle oppilaalle, joka ei ole oppivelvollisuutensa aikana suorittanut peruskoulun koko oppimäärää, annetaan erotodistus.

Opetushallitus voi määrätä, mitkä aineet arvostellaan yhteisellä arvosanalla. (12.7.1993/688)

48 §

Oppilas, joka kaikissa arvostelluissa aineissa on saanut ainakin välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron taikka sanallisen arvion, jonka mukaan oppilas on suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksytysti, siirretään seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas, joka yhdessä oppiaineessa on saanut heikon arvosanan taikka sanallisen arvioinnin, jonka mukaan suoritus on hylätty, saa ehdot ja voi päästä seuraavalle vuosiluokalle suoritettuaan tässä oppiaineessa hyväksytyn tutkinnon. Opetushallitus määrää, milloin heikko arvosana tai vastaava sanallinen arvio jossakin aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä eikä estä päästötodistuksen antamista. (27.11.1992/1174)

Huoltajan ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä esittämästä pyynnöstä oppilas jätetään vuosiluokalle, jos sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilaalle annetaan tällöin lukukausitodistus.

Tilaisuus ehtojen suorittamiseen on järjestettävä kesäkuun aikana työsuunnitelmassa määrättynä päivänä, kuitenkin aikaisintaan viikon kuluttua koulutyön päättymisestä. Painavasta syystä koulun johtaja voi yksittäistapauksissa huoltajan pyynnöstä antaa tilaisuuden ehtojen suorittamiseen muunakin ajankohtana. Ehtojen hyväksymisestä päättää asianomainen opettaja. (25.1.1991/176)

Peruskoulun oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä ja päästötodistuksen antamisesta päättävät koulun johtaja ja oppilaan opettajat yhdessä.

49 §

Lääninhallitus voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.

5 luku

Oppivelvollisuus ja koulunkäyntioikeus

50–51 §

50–51 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

52 § (27.11.1992/1174)

52 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

53 §

Peruskoulun toiselle tai sitä ylemmälle vuosiluokalle pyrkivällä oppilaalla tulee olla todistus edellisen vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta. Sen puuttuessa järjestää johtaja tarvittaessa kuulustelun.

54 § (27.11.1992/1174)

54 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

55 § (25.1.1991/176)

55 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

56 § (25.1.1991/176)

Lisäopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun yläasteesta on säädetty ja määrätty, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä tai opetusministeriö peruskoululain 4 §:n nojalla toisin määrää.

Esiopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ala-asteen ensimmäisestä ja toisesta vuosiluokasta on säädetty ja määrätty, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä tai opetusministeriö peruskoululain 4 §:n nojalla toisin määrää.

57 §

Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. (25.1.1991/176)

Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja tai, jos luokanvalvojaa ei ole, oppilaan opettaja ja muutoin koulun johtaja. (25.1.1991/176)

Milloin lupaa ei ole voitu ennalta pyytää, on oppilaan huoltaja velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolosta luokanvalvojalle tai, milloin luokanvalvojaa ei ole, oppilaan opettajalle. (25.1.1991/176)

Työnantaja ei saa pitää oppivelvollista työssä kouluaikana koulumatkan vaatima aika siihen luettuna eikä antaa oppilaan suoritettavaksi sellaista työmäärää, ettei oppilaalla ole riittävästi vapaa-aikaa sekä aikaa lepoon ja kotitehtäviin.

58 § (25.1.1991/176)

Oppilasta, joka ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa.

Oppilaan ojentamiseksi:

1) opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi;

2) johtaja tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon;

3) johtaja voi antaa kirjallisen varoituksen. (27.11.1992/1174)

Jälki-istunnon valvojina toimivat opettajat ja tuntiopettajat. Jälki-istunto on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä samana päivänä kuin se määrätään.

Opettaja voi jättää kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan kouluun enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan kotitehtäviä. Tällöin opettajan on oltava läsnä.

59 § (25.1.1991/176)

59 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

60 § (27.11.1992/1174)

Ennen oppilaan peruskoululain 42 §:ssä tarkoitettua määräaikaista erottamista tai 58 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämistä on oppilasta kuultava sekä yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti ja hankittava tarpeellinen selvitys. Oppilaan määräaikaisesta erottamisesta on kuultava myös oppilaan huoltajaa ja muissa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa annettava tieto huoltajalle oppilaan ojentamisesta. Sellainen 58 §:ssä tarkoitettu toimenpide, josta ei anneta kirjallista päätöstä, on kirjattava.

61 § (25.1.1991/176)

61 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

6 luku

Oppilashuolto

62 §

Oppikirjoja annetaan kunkin oppilaan käyttöön yhdet kappaleet hänen kouluaikanaan.

63 § (25.1.1991/176)

63 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

64 §

Oppilaan kuljetusta ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisesti järjestettynä, jos ala-asteen oppilaan päivittäiseen koulumatkaan odotuksineen käytettävä aika muodostuu kahta ja puolta ja yläasteen oppilaan kolme tuntia pitemmäksi. Ala- asteen vuosiluokkia vastaavalla erityisluokalla olevan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kolme tuntia. (25.1.1991/176)

2 momentti on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

65 § (25.1.1991/176)

65 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

66 §

Oppilaskodissa ja muussa kunnan järjestämässä majoituksessa annettavaan täysihoitoon kuuluu ilmainen ravinto, majoitus ja puhtaanapito.

2 momentti on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

67 § (25.1.1991/176)

67 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

68 §

Oppilaita ei pidetä oppilaskodissa joulu- eikä kesäloman aikana eikä ilman pakottavaa syytä muun loman tai vähintään kaksi päivää kestävän koulutyön keskeytyksen aikana. Mitä tässä momentissa on säädetty oppilaskodista, voidaan myös noudattaa kunnan järjestämässä muussa majoituksessa.

Oppilaan käyntiä kotona vapaapäivinä ei saa estää eikä oppilaan huoltajaa kieltää käymästä oppilaskodissa tai muussa majoituksessa, ellei siihen ole syytä. (25.1.1991/176)

69 § (27.11.1992/1174)

Oppilaskodissa oppilaita ohjataan koulun kotitehtävissä ja vapaa-ajan toiminnassa.

70 §

Oppilas on velvollinen noudattamaan oppilaskodin järjestystä sekä oppilaskodinhoitajan ja muun henkilökunnan ohjeita sekä käyttäytymään asiallisesti.

Jos oppilas ei noudata oppilaskodin järjestystä tai käyttäytyy muuten sopimattomasti, voi oppilaskodinhoitaja oppilasta kuultuaan rangaista häntä enintään tunnin kestävällä erillään istumisella. Rangaistus ja sen syy on kirjattava. (25.1.1991/176)

3 momentti on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

71–74 §

71–74 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

7 luku

Kouluyhteistyö

75–76 §

75–76 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

77 § (25.1.1991/176)

Peruskoulun yläasteella tulee olla tarpeellinen määrä luokanvalvojia.

78–80 §

78–80 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

8 luku

Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen

81 § (27.11.1992/1174)

Peruskoulun opettajanvirat on järjestettävä siten, että ala-asteella opetustyön hoitavat pääosin luokanopettajat ja yläasteella pääosin lehtorit sekä erityisopetuksessa pääosin erityisluokanopettajat ja erityisopettajat.

82 § (27.11.1992/1174)

Peruskoululain 31 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja laskennallisia peruskoulun ala-asteen virkoja on kouluun tulevien oppilaiden määrän mukaan seuraavasti:

Oppilaiden Laskennallinen
vähimmäismäärä virkojen määrä
13 1
20 2
40 3
80 4
105 5
130 6
155 7
180 8
205 9
230 10

Milloin kouluun tulevia lapsia on yli 250, on koulussa yksi laskennallinen virka kutakin alkavaa 25 ensimmäisen ja kutakin 25 toisen vuosiluokan oppilasta kohti ja yksi virka kutakin muun vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohti. Koulussa on kuitenkin vähintään yksitoista laskennallista virkaa.

Milloin oppilasmäärä koulussa, jossa on 1 momentin mukaan enintään neljä virkaa, alenee 1 momentissa säädettyä oppilasmäärää pienemmäksi, katsotaan koulussa olevan kuitenkin yksi laskennallinen virka, mikäli oppilasmäärä on vähintään 6, kaksi virkaa, mikäli oppilasmäärä on vähintään 14, kolme virkaa, mikäli oppilasmäärä on vähintään 36 ja neljä virkaa, mikäli oppilasmäärä on vähintään 78. Tässä momentissa tarkoitetun viran huomioon ottaminen edellyttää kuitenkin, että kaikilla asianomaiseen kouluun perustetuilla tai sinne sijoitetuilla viroilla on vakinainen haltija tai väliaikainen hoitaja.

Milloin peruskoulun ala-asteella annetaan peruskoululain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta muulla kuin peruskoulun opetuskielellä erillisessä opetusryhmässä, lasketaan opettajan virkojen määrä erikseen mainittua opetusta saavien oppilaiden osalta.

Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia saamenkieliseen tai saamen kielen opetukseen osallistuvia oppilaita, on yksi laskennallinen luokanopettajan virka enemmän kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.

Milloin koulussa on erityisluokka tai peruskoululain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta erillisessä opetusryhmässä, sen oppilaita ei oteta huomioon laskettaessa tässä pykälässä tarkoitettujen kouluun tulevien lapsien määrää.

83–84 §

83–84 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

85 § (27.11.1992/1174)

Oppilaskodissa tulee olla oppilaskodinhoitajan virka.

86–92 §

86–92 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

9 luku

Viranhaltijain ja tuntiopettajien kelpoisuusehdot

93 § (25.1.1991/176)

93 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

94 §

Rehtorin- ja opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vieraskielistä opetusta lukuun ottamatta vaaditaan, että hän on koulun opetuskielellä suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun tai korkeakoulututkintoon sisältyvän kirjallisen kypsyysnäytteen tai että hän on osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen opettajankoulutusyksiköstä tai opettajanvalmistuslaitoksesta saadulla todistuksella taikka suorittamalla kielen täydellistä hallitsemista koskevan kielitutkinnon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneen henkilön, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsinkielellä, katsotaan täydellisesti hallitsevan ruotsinkielisen peruskoulun opetuskielen. (27.11.1992/1174)

Jos rehtorin- tai opettajanviran haltija taikka tuntiopettaja toimii sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa, on hänen täytettävä 1 momentissa säädetty vaatimus kummankin opetuskielen osalta.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, saadaan ruotsinkielisen peruskoulun luokanopettajan viran väliaikaiseksi hoitajaksi sekä ala-asteelle tuntiopettajaksi enintään kahdeksi vuodeksi ottaa henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon Norjassa tai Tanskassa edellyttäen, ettei hän anna opetusta äidinkielessä.

Oppilaskodinhoitajanviran haltijalta vaaditaan, että hän on koulun opetuskielellä saanut virkaan vaadittavan vähintään yhden lukuvuoden kestäneen koulutuksen tai koulun opetuskielellä suorittanut peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun oppimäärän taikka sellaisen kielitutkinnon kuin vastaavasti valtion virkamieheltä vaaditaan tai saanut 1 momentissa tarkoitetun todistuksen. Jos tällaisen viran haltija toimii sekä suomen- että ruotsinkielisessä koulussa, vaaditaan häneltä edellä mainitun lisäksi nimittävän viranomaisen riittäväksi harkitsema vähemmistön kielen taito. Kuntaa pienempien virka-alueiden enemmistön ja vähemmistön kielet määräytyvät tällöin alueiden peruskoulujen oppilasmäärien mukaan.

Jos peruskoulussa annetaan saamen kielen opetusta tai jos opetuskielenä on saamen kieli, tulee riittävän monella viranhaltijalla ja tuntiopettajalla olla edellä säädetyn mukaisen suomen kielen taidon ohella opetuksen hoitamisen kannalta riittävä saamen kielen taito.

Vaikeasti kuulovammaisten erityisluokalla opettavalla viranhaltijalla ja tuntiopettajalla tulee olla riittävä viittomakielen taito.

Vieraskielisessä opetuksessa opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee opetuskielen. (27.11.1992/1174)

95 § (27.11.1992/1174)

Vakinaiselta rehtorinviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon. Rehtorinviran haltija, joka on nimitettäessä ollut kelpoinen virkaan on edelleen kelpoinen rehtorin virkaan, vaikkei hän ole suorittanut mainittua tutkintoa.

Opetushallinnon tutkinnon perusteet määrää opetushallitus. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.

Kouluhallinnon tutkinnossa, jonka vaatimukset kouluhallitus määrää, voidaan suorittaa alin, keskimmäinen ja ylin arvosana. Kouluhallitus määrää tutkijat. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.

96 §

Rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on asianomaisen koulun opettajanvirkaan vaadittava kelpoisuus.

Kahden tai useamman koulun yhteiseen rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus opettajan virkaan jossakin niistä. (27.11.1992/1174)

97 §

Luokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan;

2) korkeakoulututkinnon sekä opettajankoulutusyksikön järjestämät luokanopettajan koulutusohjelmaa vastaavat opinnot;

3) lehtorin viran kelpoisuuden lisäksi vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot peruskoulun luokanopettajan koulutukseen kuuluvissa opetettavien aineiden perusopinnoissa; (27.11.1992/1174)

4) peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon; taikka (27.11.1992/1174)

5) alakansakoulunopettajan pätevyyteen vaaditut opinnot. (27.11.1992/1174)

(1.7.1988/631)

Luokanopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon. Milloin edellä mainitussa maassa suoritettu luokanopettajan tutkinto perustuu lyhyempään opiskeluun, on henkilö kelpoinen opettamaan peruskoulun 1–4 vuosiluokalla tai, opetusministeriön määräämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.

3 momentti on kumottu A:lla 27.11.1992/1174. (27.11.1992/1174)

98 § (25.1.1991/176)

98 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

99 § (27.11.1992/1174)

Oppilaanohjauksen lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) erilliset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon;

2) opetusministeriön hyväksymät opinnot; tai

3) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon oppilaanohjauksen koulutusohjelman mukaan.

Jos lehtorin virkaan on yhdistetty oppilaanohjauksen tehtävät, oppilaanohjauksen osalta kelpoisuusvaatimuksena on 1 momentissa mainitut opinnot tai tutkinnot.

100–101 §

100–101 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

102 §

Lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat vähintään 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella. (27.11.1992/1174)

Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen suorittamista ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, eikä henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1174)

Kaupallisten aineiden, kotitalouden, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon, teknisen työn ja tekstiilityön lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on vastaavien aineiden opettajalta ammatillisessa oppilaitoksessa, kansanopistossa tai kansalaisopistossa edellytetty kelpoisuus. (27.11.1992/1174)

Lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus valtion oppikoulun nuoremman lehtorin virkaan. Opetusharjoittelua normaalilyseossa ei vaadita hakijalta, joka on suorittanut kahden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon ja lisäksi yhden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa.

Musiikin lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut Jyväskylän yliopistossa musiikinopettajan tutkintoa vastaavat opinnot sekä niiden yhteydessä tai erillisinä vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot musiikkitieteessä ja aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksen pedagogisten opintojen suorittamista ei kuitenkaan vaadita henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1174)

102 a § (25.1.1991/176)

Lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolle opetusministeriö on antanut tässä pykälässä tarkoitetun kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.

Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa liikunnan, musiikin, kuvaamataidon, käsityön, teknisen työn, tekstiilityön tai kotitalouden opettajan virkaan, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteittäin vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.

Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään nelivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa muihin kuin 2 momentissa mainittuihin opettajanvirkoihin, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteissään vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.

103 §

Luokanopettajan virkaa vastaavaan erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon sekä erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon;

2) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon erityiskasvatuksen koulutusohjelman mukaan tai erityispedagogiikan koulutusohjelman erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot peruskoulun luokanopettajan koulutukseen kuuluvissa opetettavien aineiden perusopinnoissa; tai

3) humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon tai muun korkeakoulututkinnon pohjalta suoritetut erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot peruskoulun luokanopettajan koulutukseen kuuluvissa opetettavien aineiden perusopinnoissa.

(27.11.1992/1174)

Lehtorin virkaa vastaavaan erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus peruskoulun vastaavaan opettajanvirkaan ja joka on tutkinnossa tai erillisinä suorittanut erityisopetuksen erikoistumisopinnot tai erityispedagogiikan erikoistumiskurssin taikka vähintään 15 opintoviikon laajuisen opintokokonaisuuden erityispedagogiikassa. (27.11.1992/1174)

Erityisopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon erityiskasvatuksen koulutusohjelman mukaan tai erityispedagogiikan koulutusohjelman erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan;

2) humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon tai muun korkeakoulututkinnon sekä lisäksi erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon;

3) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon sekä erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon; tai

4) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai peruskoulun luokanopettajan tutkinnon taikka kansakoulunopettajan tutkinnon ja luokanopettajan koulutukseen kuuluvat erikoistumisopinnot erityisopetuksessa sekä vähintään 20 opintoviikon laajuiset erilliset erityisopettajan opinnot.

(27.11.1992/1174)

Luokanopettajan virkaa vastaavan harjaantumisopetuksen erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon tai humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon sekä lisäksi kehitysvammaisten tai harjaantumiskoulun erityisopetuksen osa-alueelle suuntautuvat erilliset erityisopettajan opinnot.

Esiasteen erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen soveltuvaan erityisluokanopettajan virkaan tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon ja virkaa vastaavalle erityisopetuksen osa- alueelle suuntautuvat erilliset erityisopettajan opinnot tai virkaa vastaavalla opintosuunnalla erityisopettajan tutkinnon.

103 a § (28.4.1989/387)

Erityisluokanopettajan tai erityisopettajan virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolle opetusministeriö on antanut tässä pykälässä tarkoitetun kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun erityisopettajankoulutuksen perusteella.

Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saanut erityisopettajankoulutuksen ja on sen lisäksi kelpoinen peruskoulun opettajan virkaan, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen asianomaiseen erityisluokanopettajan virkaan edellyttäen, että koulutuksen suuntautuminen pääpiirteittäin vastaa viran kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamista.

Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saanut erityisopettajankoulutuksen ja joka täyttää erityisopettajan viran muut kelpoisuusvaatimukset, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen asianomaiseen erityisopettajan virkaan edellyttäen, että koulutuksen suuntautuminen pääpiirteittäin vastaa viran kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamista.

104 §

Henkilö, joka on saanut erivapauden tai asetuksen nojalla kelpoisuuden oppi-, kansa-, perus- tai harjaantumiskoulun opettajan virkaan, on kelpoinen peruskoulun opettajan ja rehtorin virkaan, johon vaaditaan vastaava kelpoisuus.

105 § (25.1.1991/176)

Oppilaskodinhoitajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus peruskoulun kotitalouden lehtorin virkaan tai joka on saanut opettajanvalmistuslaitokselta kelpoisuustodistuksen asuntolanhoitajan tai oppilaskodinhoitajan virkaan.

106 § (25.1.1991/176)

Tuntiopettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on asianomaisen aineen lehtorin kelpoisuus ja ala-asteella opetusta antavaksi tuntiopettajaksi myös henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Erityisopetusta antavaksi tuntiopettajaksi on vastaavasti kelpoinen henkilö, jolla on erityisluokanopettajan tai erityisopettajan kelpoisuus.

107 §

Viran väliaikaiseksi hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla, vaikkakaan ei täytä edellä tässä luvussa säädettyjä kelpoisuusehtoja, on riittävä taito ja kyky viran tai tehtävän hoitamiseen.

10 luku

Viranhaltijain nimittäminen

108–109 §

108–109 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

110–114 §

110–114 § on kumottu A:lla 1.7.1988/631.

11 luku

Viranhaltijain ja tuntiopettajien oikeudellinen asema (25.1.1991/176)

115 § (25.1.1991/176)

Peruskoulun opettajan tulee sen lisäksi, mitä peruskoululaissa ja muualla tässä asetuksessa säädetään, enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada.

116–119 §

116–119 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

120 § (18.12.1987/1093)

120 § on kumottu A:lla 18.12.1987/1093.

121–122 §

121–122 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

123 § (27.11.1992/1174)

123 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

123 a–124 §

123 a–124 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

124 a § (18.12.1987/1093)

Peruskoululain 62 g §:ssä säädetyn erorahan ja toistuvan korvauksen myöntämisessä viranhaltijalle ja tuntiopettajalle noudatetaan soveltuvin osin, mitä eroraha-asetuksessa (726/87) valtion virkamiesten osalta säädetään ja sen nojalla määrätään.

Erorahaa ja toistuvaa korvausta myönnettäessä otetaan huomioon eroraha- asetuksessa tarkoitetun palveluksen lisäksi palvelus kansakoulun, peruskoulun, peruskoulua korvaavan ja vastaavan koulun, oppikoulun, iltaoppikoulun, lukion, sen iltalinjan sekä iltalukion rehtorina, opettajana, asuntolan- ja oppilaskodin hoitajana tai tuntiopettajana.

124 b § (25.1.1991/176)

124 b § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

125 § (27.11.1992/1174)

Erityisluokanopettajan ja erityiskoulun rehtorin viran haltija, jolla on oikeus eläkkeeseen ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa olleiden säännösten mukaan 55 vuotta täytettyään, on velvollinen eroamaan virastaan heinäkuun 31 päivänä sinä kalenterivuonna, jolloin hän täyttää 60 vuotta, jollei kunta anna hänelle oikeutta pitempään virassa pysymiseen.

126 §

Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.

126 a § (25.1.1991/176)

Peruskoululain 56 b §:ssä tarkoitettua muuttokustannusten korvausta haetaan lääninhallitukselta.

127 § (1.7.1988/631)

127 § on kumottu A:lla 1.7.1988/631.

12 luku

Kiinteistö ja irtaimisto

128–133 §

128–133 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

13 luku

Muutoksenhaku

134 § (25.1.1991/176)

Peruskoululain 74 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilasta koskevia asioita ovat: (27.11.1992/1174)

1) oppilaaksi ottaminen ja määräaikainen erottaminen;

2) poikkeuksen myöntäminen koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin;

3) oppilaan ottaminen peruskoulun oppilaskotiin ja erottaminen sieltä;

4) oppilaan siirtäminen peruskoululain 36 a §:ssä tarkoitettuun erityisopetukseen; sekä

5) oppilaan muu kuin satunnainen vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta.

Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa tehtyyn valitukseen antamasta päätöksestä ja 49 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä ei saa valittaa.

135 § (27.11.1992/1174)

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee:

1) valinnaisaineeksi valitun aineen vaihtamista toiseksi aineeksi;

2) toisessa koulussa aloitetun kielen vaihtamista toiseksi kieleksi;

3) oppilaan arvostelua ja vuosiluokalta siirtämistä;

4) poissaololuvan myöntämistä oppilaalle; sekä

5) oppilaan kurinpidollista ojentamista määräaikaista erottamista lukuun ottamatta.

136–142 §

136–142 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

143 §

143 § on kumottu A:lla 1.7.1988/631.

144 § (25.1.1991/176)

144 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

14 luku

Erinäisiä säännöksiä

145 § (25.1.1991/176)

Syyslukukauden koulutyön päättyessä pidetään joulujuhla ja kevätlukukauden koulutyön päättyessä lukuvuoden päättäjäiset.

146 § (27.5.1992/507)

146 § on kumottu A:lla 27.5.1992/507.

147 § (27.11.1992/1174)

147 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1174.

148 §

Jos muu henkilö kuin peruskoulun oppilas haluaa suorittaa erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärän tai osan siitä ja sen perusteella saada todistuksen, tulee hänen ilmoittautua asuinpaikkansa yläasteen piirin peruskoulun johtajalle. Kuulustelun toimittavat johtajan määräämät opettajat. Jos kuulusteltavan tiedot ja taidot vastaavat peruskoulun oppimääriä, johtaja antaa hänelle siitä todistuksen tai päästötodistuksen. Kuulusteltavan tulee saadakseen todistuksen peruskoulun oppimäärän suorittamisesta osoittaa saavuttaneensa peruskoulun yläasteella vaadittavat tiedot äidinkielessä, vieraassa kielessä, toisessa kotimaisessa kielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa. (27.11.1992/1174)

Koulun johtaja voi pätevästä syystä sallia, että peruskoulun oppilas suorittaa erityisessä tutkinnossa sellaisen koulun opetussuunnitelmaan kuuluvan aineen oppimäärän, jonka opetukseen hän ei ole osallistunut. Tutkinnosta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.

149 §

Edellä 148 §:ssä tarkoitetun tutkinnon arvostelusta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa on arvostelusta säädetty.

Edellä 148 §:ssä tarkoitetut tutkinnot ovat maksuttomia.

Kansanopiston sekä kansalais- ja työväenopiston oikeudesta antaa todistuksia peruskoulun oppimäärän tai sen osan suorittamisesta säädetään erikseen.

150 §

Peruskoulun oppimäärän suorittaminen tuottaa virkaan tai toimeen tai oppilaitokseen pääsemiseksi saman kelpoisuuden kuin kansakoulun tai keskikoulun oppimäärän suorittaminen, jollei erityisiä vaatimuksia oppilaitokseen pääsemiseksi peruskoulun aineiden oppimäärien ja arvosanojen osalta ole säädetty tai määrätty.

151 § (27.11.1992/1174)

Peruskouluun voidaan ottaa opetusharjoittelijaksi peruskoulun tai lukion opettajaksi opiskeleva henkilö. Harjoittelijalla tulee olla valvova opettaja.

152 § (25.1.1991/176)

152 § on kumottu A:lla 25.1.1991/176.

153 § (27.11.1992/1174)

Opetusministeriö myöntää luvan sellaisen peruskoulun yleiseksi kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämiseen, joka edellyttää poikkeamista peruskoululain ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista määräyksistä. Kokeiluun, joka edellyttää poikkeamista opetussuunnitelman perusteista, luvan myöntää opetushallitus. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.

15 luku

Voimaantulosäännökset

154 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

155 §

Tämän asetuksen voimaan tultua koeaikaa palveleville peruskoulun opettajille annetaan nimittämiskirja heidän suoritettuaan, jollei 95 §:n säännöksestä muuta johdu, kouluhallinnon tutkinnon.

156 §

Jos henkilöllä on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (299/78), teologisista tutkinnoista annetun asetuksen (527/78), kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/78), taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen (948/78), humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen (1080/78), luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (1081/78), musiikkialan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen (563/80) tai musiikinopettajan tutkintoon johtavien opintojen väliaikaisesta järjestämisestä Sibelius-Akatemiassa annetun asetuksen (314/83) perusteella oikeus opiskella aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan, on hän tutkinnon suoritettuaan kelpoinen peruskoulun asianomaiseen aineenopettajan ja lehtorin virkaan siten kuin valtion oppikoulujen opettajan virkojen ja toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa (620/48) on säädetty.

Henkilö, joka on suorittanut asianomaisen alan korkeakoulututkinnon ennen 1 momentissa mainitun tutkintoasetuksen voimaantuloa tai joka on suorittanut kuvaamataidonopettajan, kotitalousopettajan, kotitalouden ja tekstiilikäsityön opettajan taikka musiikinopettajan tutkinnon, on kelpoinen vastaavasti 1 momentin mukaisesti.

Tämän asetuksen voimaantullessa 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetun peruskouluasetuksen 87 §:n mukaisena kokeiluna toimivalla peruskoulun erillisellä esiluokalla voi edelleen olla luokanopettajan virka. Henkilö, joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon ja joka tämän asetuksen voimaan tullessa toimii erillisen esiluokan opettajana, on kelpoinen luokanopettajan virkaan, johon on yhdistetty erityinen velvollisuus opettaa esiluokalla.

156 a § (27.11.1992/1174)

Henkilö, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, voi kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn koulun opetuskielen tutkinnon asemesta osoittaa koulun opetuskielen hallinnan 94 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Vieraskielisessä opetuksessa noudatetaan, mitä 94 §:n 1 ja 7 momentissa säädetään.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 102 §:n 4 momentin tai 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan siihen kuuluvien aineiden opintojen osalta myös silloin, kun hän on suorittanut arvosanan cum laude approbatur virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa, siten kuin valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa virkaan kuuluvien aineiden osalta säädetään.

Henkilöltä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, ei vaadita kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä yhden tai kahden lukukauden opetusharjoittelua normaalilyseossa eikä arvosanaa approbatur kasvatustieteessä tai kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa, jos hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan, vaikkei hän olisi suorittanut kouluhallinnon tutkintoa, mikäli hän täyttää viran muut pätevyysehdot.

157 §

Lukuvuonna 1985–86 noudatetaan peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla ja lukuvuonna 1986–87 yhdeksännellä vuosiluokalla 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetun peruskouluasetuksen opetusryhmiä koskevia säännöksiä, jollei koululla ole lukuvuonna 1984–85 ollut lupaa kokeilutehtävän vuoksi poiketa opetusryhmiä koskevista säännöksistä. Sen estämättä, mitä edellä mainitun asetuksen 21, 22 ja 26 §:ssä on säädetty, lääninhallitus voi, milloin koulutyön tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, myöntää luvan poiketa asetuksen opetusryhmien muodostamista ja opetustyön jakamista eri opettajien kesken koskevista säännöksistä. (3.5.1985/359)

Sen estämättä, mitä 33 ja 35 §:ssä on säädetty, peruskoulun oppilaille annetaan kielenopetusta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes kunnan kieliohjelma on vahvistettu.

Elämänkatsomustiedon sekä peruskoululain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnon opetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen peruskoululain 30 §:n perusteella laaditun opetussuunnitelman vahvistamista koululautakunta.

158 §

Tämän asetuksen 46 §:ää sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1987 lukien. Kunta voi lukuvuosina 1985–86 ja 1986–87 ylläpitää ne erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virat, jotka sillä on ollut lukuvuonna 1984–85, ja antaa erityisopetusta samassa laajuudessa kuin sitä on annettu lukuvuonna 1984–85. Lisäksi kunta voi lukuvuosina 1985–86 ja 1986–87 perustaa ne erityisluokanopettajan virat, joita peruskoulussa kehitysvammaisille annettavan erityisopetuksen järjestäminen edellyttää, sekä kouluhallituksen luvalla muitakin erityisopettajan ja erityisluokanopettajan virkoja.

159 § (3.5.1985/359)

Sen estämättä, mitä 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 11 §:n 1 momentissa on säädetty, voidaan johtokuntaan lukuvuodeksi 1985–86 valittavat oppilasjäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valita ennen tämän asetuksen voimaantuloa pidettävässä yläasteen oppilaiden kokouksessa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

3.5.1985/359:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

30.5.1986/437:
6.3.1987/242:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1987.

7.8.1987/702:
18.12.1987/1093:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

1.7.1988/631:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1988.

Sen estämättä, mitä 29 §:ssä säädetään, noudatetaan kunnan opetussuunnitelmaa ensimmäisen kerran hyväksyttäessä tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

28.4.1989/387:

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 1989.

25.1.1991/176:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

Kouluhallituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 17 ja 20 §:n nojalla antamat määräykset talviloman ajankohdasta ja koulutyön päättymispäivästä ovat voimassa 31 päivään heinäkuuta 1991.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet 46 §:n 2 momentin nojalla annetut opetusministeriön ohjeet erityisopetuksen oppilasta kohti laskettavan tuntimäärän korottamisesta ovat voimassa määräyksinä 31 päivään heinäkuuta 1992.

Asetuksen 95 §:ssä tarkoitettu kouluhallinnon tutkinnon keskimmäinen arvosana vaaditaan rehtorilta, joka nimitetään virkaan tammikuun 1 päivän 1995 jälkeen. Keskimmäistä arvosanaa ei vaadita kuitenkaan henkilöltä, joka on ollut ennen mainittua ajankohtaa peruskoulun rehtorin viran vakinaisena haltijana. Tammikuun 1 päivään 1995 saakka noudatetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 95 §:n 1 momentin säännöksiä.

Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan tai joka myöhemmin täyttää tällä asetuksella kumotuissa 98, 100 ja 101 §:ssä ja muutetuissa 99, 102 a ja 103 §:ssä säädetyt aineenopettajan tai opinto-ohjaajan kelpoisuusvaatimukset taikka joka on saanut erivapauden aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan, on kelpoinen vastaavaan lehtorin virkaan.

Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 106 §:n 2 momentin mukainen kelpoisuus tuntiopettajan tehtävään, on edelleen kelpoinen tuntiopettajaksi.

Peruskoululain 101 §:n nojalla peruskoulun erityisluokan rehtorin tai opettajan virkaan siirretty yksityisen kansakoulun palveluksessa ollut rehtori tai opettaja, jolla on mainitun lain 102 §:n 4 momentin nojalla oikeus lukea palveluksensa yksityisessä kansakoulussa valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi, saa lukea mainitun ajan hyväkseen myös laskettaessa 3 päivänä helmikuuta 1989 annetulla lailla (104/89) kumotussa tämän asetuksen 125 §:n 1 momentissa mainittuja aikoja. Edellä todettua laskentatapaa sovelletaan viranhaltijaan, joka viimeksi mainitun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaisesti ilmoittaa haluavansa, että häneen sovellettaisiin mainitulla lailla muutettuja ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa olleita eläkesäännöksiä.

Sen estämättä, mitä 47 §: n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, voidaan vuoden 1991 kevätlukukauden arvostelussa noudattaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja niiden nojalla annettuja ohjeita. (26.4.1991/749)

Henkilöltä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 5 momentin mukaisesti, ei vaadita kelpoisuusvaatimukseksi säädettyjen kasvatustieteellisten opintojen ja opetusharjoittelun suorittamista, jos hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1175)

26.4.1991/749:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.

14.6.1991/933:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.

25.10.1991/1267:
25.10.1991/1269:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992 ja on voimassa 31 päivään heinäkuuta 1993.

27.5.1992/507:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992.

Tämän asetuksen voimaan tullessa opetushallituksessa hyväksyttävinä olevat oppikirjat ja niihin rinnastettava oppimateriaali käsitellään tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

27.11.1992/1174:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Sen estämättä, mitä 1 §:n 3 momentissa säädetään, tulee valtioneuvoston koulujärjestelmän perusteista annetun lain nojalla antamia määräyksiä kuntien yhteistoiminnasta peruskoulun yläasteen opetuksen järjestämisestä noudattaa, kunnes valtioneuvosto hakemuksesta muuttaa määräyksiä. Mikäli kunnat ovat yksimielisiä niitä koskevan yhteistoimintamääräyksen purkamisesta, riittää kuitenkin, että kunnat ilmoittavat asiasta opetusministeriölle.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleessa 95 §:ssä tarkoitetun kouluhallinnon tutkinnon ylimmän ja keskimmäisen arvosanan suorittaneelta henkilöltä ei vaadita opetushallinnon tutkinnon suorittamista. Lisäksi noudatetaan, mitä peruskouluasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (176/91) voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädetään.

Edellä mainittua 3 momenttia sekä asetuksen 95 §:ää, 96 §:n 2 momenttia, 97 §:n 1 momentin 3 kohtaa, 102 §:n 1–3 ja 5 momenttia, 103 §:n 1–3 momenttia ja 156 a §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995. Siihen saakka niiden sijasta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi tällä asetuksella kumottua 97 §:n 3 momenttia sovelletaan vuoden 1994 loppuun. Asetuksen 95 §:ssä tarkoitettu opetushallinnon tutkinto voidaan kuitenkin säännöksessä mainituin tavoin järjestää ja hyväksyä kouluhallinnon tutkinnon korvaavaksi suoritukseksi jo vuoden 1993 alusta.

27.11.1992/1175:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

12.7.1993/688:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Tämän asetuksen mukaan laadittu opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön lukuvuoden 1994–95 alusta. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 34–36 §:n mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa kunnes kunta ottaa käyttöön tämän asetuksen mukaan laaditun opetussuunnitelman.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.