Seurattu SDK 1565/2019 saakka.

24.8.1984/626

Asetus eräistä terveydenhuollon tutkinnoista (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa säädetään opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä:

Yleisiä säännöksiä
1 §

Tässä asetuksessa tarkoitettu terveydenhuollon perustutkinto on terveydenhuollon kandidaatin tutkinto.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja terveydenhuollon jatkotutkintoja ovat terveydenhuollon lisensiaatin tutkinto sekä terveydenhuollon tohtorin tutkinto.

Tässä pykälässä mainittuja tutkintoja voidaan suorittaa Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston lääketieteellisissä tiedekunnissa, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sekä Åbo Akademin yhteiskunta- ja hoitotieteellisessä tiedekunnassa, joita tässä asetuksessa kutsutaan koulutusyksiköiksi. (27.5.1994/380)

2 §

Terveydenhuollon perustutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään koulutusohjelmina.

Koulutusohjelma on korkeakoulun opetusta antavien yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu terveydenhuollon asiantuntemusta edellyttävään ammatilliseen tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Koulutusohjelmat suunnitellaan siten, että koulutusyksikössä voidaan saavuttaa valmius jatkokoulutukseen koulutusyksikössä edustettuina olevilla tieteenaloilla, jotka määrätään tutkintosäännössä.

Terveydenhuollon perustutkintoa koskevat säännökset
3 §

1 momentti on kumottu A:lla 27.5.1994/380.

Jyväskylän yliopistossa on terveydenhuollon koulutusohjelma ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. (26.7.1985/690)

Kuopion yliopistossa on terveydenhuollon koulutusohjelma, terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma ja ravitsemustieteen koulutusohjelma.

Oulun yliopistossa on terveydenhuollon koulutusohjelma ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. (13.6.1986/483)

Tampereen yliopistossa on terveydenhuollon koulutusohjelma ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma.

Turun yliopistossa on terveydenhuollon koulutusohjelma ja terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. (13.6.1986/483)

Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa on yksi terveydenhuollon ja terveydenhuollon opettajankoulutuksen koulutusohjelma. (1.7.1988/646)

4 §

Terveydenhuollon perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on tavoitteena antaa opiskelijoille koulutusohjelman alalla yleinen valmius terveydenhuollon tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun.

Opiskelijan tulee koulutusohjelmassa saavuttaa:

1) perusteelliset tiedot vähintään yhdeltä tieteenalalta (päävastuinen tieteenala) ja riittävät tiedot koulutusohjelman tavoitteiden kannalta tarpeellisten muiden tieteenalojen (sivuvastuiset tieteenalat) historiasta, käsitteistöstä, teorioista ja niiden sovellutuksista ja menetelmistä;

2) yleiskuva ihmisen fyysisestä ja psyykkisestä rakenteesta, toiminnasta ja kehityksestä, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta sekä ihmisestä sosiaalisen ryhmän ja yhteisön jäsenenä;

3) kokonaiskuva niiden tieteenalojen käsitteistä, teorioista ja tutkimustuloksista, joita tarvitaan koulutusohjelman mukaisen terveydenhuollon tehtäväalueen tiedon hankkimisessa, omaksumisessa ja soveltamisessa;

4) valmius tunnistaa, eritellä ja ratkaista koulutusohjelman alaan kuuluvia ongelmia ja soveltaa tieteellistä tietoa käytäntöön;

5) valmius toimia omien tehtäviensä kehittämiseksi ja hankkia jatkuvasti niiden edellyttämää tieteellistä tietoa; sekä

6) riittävät viestintävalmiudet.

5 §

Terveydenhuollon koulutusohjelma johtaa terveydenhuollon ja sen osa-alueiden yleisiin tutkimus-, suunnittelu-, hallinto- ja asiantuntijatehtäviin. Lisäksi se voi johtaa johtavan hoitajan ja ylihoitajan tehtäviin.

Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ensisijaisesti terveydenhuoltoalan oppilaitosten opettajia. Koulutusohjelmassa kehitetään erityisesti opetettavien aineiden hallintaa sekä annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Ravitsemustieteen koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ravitsemukseen liittyvien kysymysten asiantuntijoita tutkimus-, suunnittelu-, koulutus- ja muihin tehtäviin terveydenhuollossa.

Kunkin koulutusohjelman tieteellisistä ja ammatillisista tavoitteista määrätään tarkemmin tutkintosäännössä.

6 §

Koulutusohjelmaan voidaan suunnitella ja järjestää suuntautumisvaihtoehtoja, joissa osa aine- ja syventävistä opinnoista suuntautuu koulutusohjelman johonkin osa-alueeseen.

Suuntautumisvaihtoehtoja voidaan muodostaa seuraavilla edellytyksillä:

1) Koulutusohjelma käsittää riittävän laajoja osa-alueita, jotka edellyttävät tieteellisiä tai ammatillisia perusvalmiuksia ja joiden piirissä on, myös suhteessa koulutuksen vaatimiin voimavaroihin, riittävän suuri koulutustarve.

2) Suuntautumisvaihtoehdon opinnot muodostavat tieteellisesti riittävän laaja- alaisen ja mielekkään kokonaisuuden.

3) Korkeakoululla on käytettävissään koulutukseen tarvittavat voimavarat.

Suuntautumisvaihtoehtojen muodostamisesta määrätään tutkintosäännössä.

7 §

Terveydenhuollon perustutkinnon koulutusohjelmien päävastuisista tieteenaloista määrätään tutkintosäännössä. Tutkintosäännössä määrätään kunkin koulutusohjelman osalta myös millä tieteenalalla tai tieteenaloilla koulutusohjelmassa voi saavuttaa valmiuden jatkokoulutukseen.

8 §

Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin. Opiskelijat valitaan kuitenkin suoraan johtavan hoitajan ja ylihoitajan tehtäviin valmentavaan suuntautumisvaihtoehtoon. Tutkintosäännössä määrätään, missä vaiheessa ja millä perusteella opiskelijat valitaan muihin suuntautumisvaihtoehtoihin.

Opiskelijalta, joka valitaan terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan tai vastaavaan ruotsinkieliseen suuntautumisvaihtoehtoon taikka johtavan hoitajan ja ylihoitajan tehtäviin valmentavaan suuntautumisvaihtoehtoon, edellytetään muualla säädettyjen vaatimusten lisäksi, että hän on suorittanut terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnon tai terveydenhuollon peruslinjan opistoasteen tutkinnon.

9 §

Koulutusohjelmat suunnitellaan ja järjestetään siten, että niiden laajuus on 160 opintoviikkoa. Ravitsemustieteen koulutusohjelmaan kuuluu lisäksi kuuden kuukauden harjoittelu.

Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 §

Koulutusohjelma koostuu yleisopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista ja opetus- tai muusta harjoittelusta. Yleisopintojen laajuus on 30–40 opintoviikkoa.

Yleisopintoihin sisältyy kieliopintoja, joiden laajuudesta määrätään tutkintosäännössä.

11 §

Yleisopinnot sekä aineopintojen ja syventävien opintojen eri opintokokonaisuudet järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Yleisopinnot koostuvat pääsääntöisesti pakollisista tai vaihtoehtoisista opintojaksoista. Vapaasti valittavien opintojaksojen vähimmäis- ja enimmäislaajuudesta määrätään tutkintosäännössä.

Aineopinnot ja syventävät opinnot koostuvat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaan yhden tai useamman tieteenalan opintoja käsittävistä, opiskelun ja opetuksen kannalta riittävän laajoista sekä tieteellisesti yhtenäisistä opintokokonaisuuksista.

12 §

Yleisopintojen tavoitteena on:

1) perehdyttää opiskelija korkeakoululaitokseen ja opintojensa suunnitteluun;

2) perehdyttää opiskelija tieteellisen tutkimuksen perusteisiin sekä luoda monitieteinen teoreettinen ja metodologinen perusta koulutusohjelmalle;

3) antaa opiskelijalle yleiskuva yhteiskunnasta, erityisesti sen terveydenhuoltojärjestelmästä, terveyden- ja sairaanhoidon historiallisesta kehityksestä sekä ihmisen, luonnon, tuotannon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta;

4) perehdyttää opiskelija viestinnän perusteisiin ja kehittää hänen kielitaitoaan.

13 §

Yleisopintoihin sisältyvissä kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka- alueella toimivalta, korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka opiskelun, oman alan seuraamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen, sekä

2) sellainen yhden vieraan kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja saman kielen suullinen taito kuin koulutusyksikkö määrää.

Tarkemmat määräykset opiskelijalta 1 momentin mukaan vaadittavasta kielitaidosta annetaan tutkintosäännössä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske koulutusyksikköön hyväksyttyä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta koulutusyksikkö määrää erikseen. Kieliopinnoista on tehtävä merkintä tutkintotodistukseen. (16.4.1993/370)

14 §

Aineopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusohjelman tavoitteiden kannalta tarpeellisten tieteenalojen, erityisesti päävastuisen tieteenalan, käsitteistöön, teoreettiseen taustaan ja metodologiaan sekä tärkeimpiin tutkimustuloksiin ja antaa opiskelijalle muut tiedon soveltamisen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät yleiset valmiudet.

15 §

Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittää opintonsa johonkin koulutusohjelman tavoitteiden kannalta keskeiseen, tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen.

Syventävien opintojen tavoitteena on, että

1) opiskelija saavuttaa valmiuden hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, tunnistaa, eritellä ja ratkaista koulutusohjelman alaan kuuluvia ongelmia ja muutenkin soveltaa tieteellistä tietoa käytäntöön;

2) opiskelija perehtyy opintojen kannalta keskeisiin tieteellisiin teorioihin ja syventää tutkimusmenetelmiä koskevia tietojaan; sekä

3) opiskelija saavuttaa perusteelliset tiedot opintojen kohteena olevasta ongelmakokonaisuudesta.

Syventävien opintojen opiskelu on pääasiassa tutkimusluonteista ja siihen sisältyy tutkielman laatiminen.

16 §

Terveydenhuollon opettajankoulutukseen kuuluvasta harjoittelusta säädetään 20, 21 ja 22 §:ssä.

Muun harjoittelun kuin terveydenhuollon opettajankoulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun erityisistä tavoitteista, järjestämisestä ja ohjauksesta määrätään tutkintosäännössä.

17 §

Koulutusohjelman opetussuunnitelma hyväksytään lukuvuosittain. Siinä määrätään kunkin opintokokonaisuuden nimi, tavoitteet ja siihen kuuluvat opintojaksot sekä kunkin opintojakson nimi, tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetus- ja työmuodot, opetuksen ja harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset, ajoitus opetussuunnitelmassa sekä opintojakson tuottamisesta vastaava yksikkö tai vastaavat yksiköt.

Koulutusohjelman opetussuunnitelman hyväksyy koulutusyksikkö. Kasvatustieteiden tiedekunta tai osasto hyväksyy niiden opintojaksojen opetussuunnitelman, joiden tuottamisesta se vastaa.

18 §

Terveydenhuollon perustutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on tutkintosäännössä määrätyllä tavalla:

1) osallistuttava koulutusohjelmaan kuuluvaan opetukseen ja harjoitteluun;

2) osoitettava saavuttaneensa 4 §:ssä sekä 12–15 §:ssä tarkoitetut tiedot, taidot ja valmiudet; sekä

3) suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä syventävien opintojen aihepiirin hallintaa.

Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelman ja vastaavan ruotsinkielisen suuntautumisvaihtoehdon sekä johtavan hoitajan ja ylihoitajan tehtäviin valmentavan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat, jotka ovat suorittaneet 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tutkintoja, saavat lukea hyväkseen näistä opinnoista vähintään 30 opintoviikkoa koulutusyksikön määräyksen mukaan.

Koulutusyksikkö voi myöntää opiskelijalle luvan korvata koulutusohjelmaan kuuluvia opintoja sellaisilla sisällöltään vastaavilla opinnoilla, jotka eivät sisälly koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opiskelijan on kuitenkin saavutettava 1 momentin 2 kohdassa mainitut tiedot, taidot ja valmiudet.

Terveydenhuollon opettajankoulutusta koskevia erityisiä säännöksiä
19 §

Koulutukseen sisältyy hoitotieteen opintoja vähintään 60 opintoviikkoa.

Erikoisalan opintojen laajuudesta määrätään tutkintosäännössä.

20 §

Terveydenhuollon opettajan kasvatustieteelliset opinnot koostuvat kasvatustieteiden aineopinnoista, hoidon opetusopista ja opetusharjoittelusta.

Terveydenhuollon opettajan kasvatustieteellisten opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa, joista kasvatustieteiden aineopintoja on vähintään 20 opintoviikkoa ja opetusharjoittelua ja siihen liittyviä hoidon opetusopin opintoja vähintään 15 opintoviikkoa.

21 §

Opetusharjoittelu suoritetaan ensisijaisesti opiskelijan erikoisalaa vastaavissa oppiaineissa.

Tutkintosäännössä määrätään, missä erikoisalan oppiaineissa opetusharjoittelu voidaan suorittaa ja missä opintojen vaiheessa opetusharjoittelu voidaan aloittaa.

22 §

Opetusharjoittelu suoritetaan ammattikasvatushallituksen alaisissa terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa. Näitä oppilaitoksia kutsutaan terveydenhuoltoalan harjoittelukouluiksi.

Terveydenhuollon opettajankoulutukseen sisältyvästä opetusharjoittelusta sekä korkeakoulujen ja terveydenhuoltoalan harjoittelukoulujen yhteistyöstä päättää opetusministeriö.

Terveydenhuollon lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot
23 §

Oikeus suorittaa terveydenhuollon lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot on opiskelijalla, joka on suorittanut terveydenhuollon kandidaatin tutkinnon tai joka on suorittanut vastaavantasoisen kotimaisen tahi ulkomaisen tutkinnon ja jolla koulutusyksikkö toteaa olevan muuten riittävät tiedot ja valmiudet.

Opinnoissa lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa:

1) hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen merkitykseen sekä kyky sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä;

2) perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä

3) riittävä perehtyneisyys tieteen teoriaan.

Opinnoissa terveydenhuollon tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa syvällinen perehtyneisyys 2 momentissa mainittuihin seikkoihin ja valmius itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa.

24 §

Terveydenhuollon lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:

1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tutkintosäännössä määrätyllä tavalla;

2) laadittava lisensiaatintutkimus; sekä

3)suoritettava tutkintosäännössä määrätyt muut opintosuoritukset, jotka yhdessä lisensiaatintutkimuksen kanssa osoittavat, että hänellä on 23 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja taidot.

25 §

Terveydenhuollon tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:

1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tutkintosäännössä määrätyllä tavalla;

2) laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti; sekä

3) suoritettava tutkintosäännössä määrätyt muut opintosuoritukset, jotka yhdessä väitöskirjan kanssa osoittavat, että hänellä on 23 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot ja taidot.

26 §

Lisensiaatintutkimukseksi ja väitöskirjaksi voidaan hyväksyä siten kuin tutkintosäännössä määrätään myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset.

Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niissä on osoitettavissa.

Erinäisiä säännöksiä
27 §

Tutkintosäännössä määrätään niistä arviointiperusteista, joita noudattaen tarkistetaan, että opiskelija on saavuttanut opintojaksojen, opintokokonaisuuksien ja tutkinnon tavoitteet.

28 §

Koulutusyksikkö antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Terveydenhuollon perustutkinnon tutkintotodistuksessa mainitaan koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto, päävastuinen tieteenala, suoritusten arvostelu ja muut tarpeellisiksi katsottavat seikat. Lisäksi terveydenhuollon opettajan tutkintotodistuksessa mainitaan erikoisala.

Opiskelijalla on oikeus opintojensa kestäessä saada todistus suorittamistaan opintojaksoista ja opintokokonaisuuksista sekä oikeus saada merkintä koulutusohjelman vähimmäislaajuuden ylittävistä opintosuorituksista.

29 §

Terveydenhuollon kandidaatin tutkinnon suorittaneella on oikeus täydennyskoulutuksenaan osallistua terveydenhuollon koulutukseen ja saada siitä todistus siten kuin koulutusyksikkö määrää.

30 §

Tutkintojen, koulutusohjelmien, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen suunnittelu, järjestäminen ja kehittäminen tapahtuvat korkeakoulun asianomaisten opetusyksiköiden sekä pää- ja sivuvastuisten tieteenalojen edustajien yhteistyönä.

31 §

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta annetaan kunkin korkeakoulun hyväksymässä tutkintosäännössä.

Voimaantulo
32 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1984. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelman osalta asetus tulee kuitenkin voimaan Kuopion yliopistossa ja Tampereen yliopistossa 1 päivänä elokuuta 1985 sekä Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Turun yliopistossa 1 päivänä elokuuta 1986.

33 §

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

34 §

Opiskelijat, jotka ennen tämän asetuksen voimaantuloa ovat aloittaneet terveydenhuollon kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot, saavat vuoden 1990 loppuun saakka opiskella, jollei koulutusyksikkö pyynnöstä pidennä määräaikaa, siinä järjestyksessä kuin yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (1082/78) ja yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä annetussa asetuksessa (601/79) on aikaisemmin säädetty.

Opiskelijat, jotka ennen tämän asetuksen voimaantuloa ovat aloittaneet liikuntatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot fysioterapian tai kansanterveystyön suuntautumisvaihtoehdossa, saavat vuoden 1990 loppuun saakka opiskella, jollei koulutusyksikkö pyynnöstä pidennä määräaikaa, siinä järjestyksessä kuin liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (299/78) on säädetty.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa opintonsa aloittaneella on oikeus siirtyä tutkintosäännössä määrätyllä tavalla opiskelemaan tämän asetuksen mukaisesti.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.7.1985/690:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

13.6.1986/483:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

1.7.1988/646:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1988.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.4.1993/370:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27.5.1994/380:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä toukokuuta 1994.

Tämän asetuksen voimaantultua Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ei ota uusia opiskelijoita eräistä terveydenhuollon tutkinnoista annetussa asetuksessa tarkoitettuun koulutukseen.

Opiskelija, joka on aloittanut terveydenhuollon tutkintoon johtavat opintonsa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voi suorittaa tutkinnon samassa tiedekunnassa vuoden 1998 loppuun saakka.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.