Seurattu SDK 514/2017 saakka.

29.9.1978/743

Työterveyshuoltolaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu TyöterveyshuoltoL:lla 21.12.2001/1383, joka tuli voimaan 1.1.2002.

Ks. lain 1383/2001 26 § voimaantulo.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Työssä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia (299/58) tai laivatyöturvallisuuslakia (345/67), on työnantajan sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, kustannuksellaan järjestettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja palveluita hyväksi käyttäen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi niin, kuin tässä laissa säädetään.

Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa ja kansanterveyslaissa (66/72) säädetään.

2 §
Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö

Työterveyshuoltoon kuuluu siten kuin valtioneuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työpaikkojen olosuhteet ja niistä johtuva työterveyshuollon tarve huomioon ottaen päätetään, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetussa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa ja muutoin käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa tarkemmin määrätään: (23.12.1998/1125)

1) työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien työntekijän terveyden vaarojen ja haittojen selvittäminen työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä työpaikkakäynnein tai muiden vastaavien työterveyshuollon toimenpiteiden avulla;

2) riittävien tietojen antaminen työntekijöille työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja niiden välttämiseksi tarpeellinen työntekijäin ohjaus;

3) henkilökohtaisten terveydellisten edellytysten selvittäminen sijoitettaessa työntekijää työhön, jossa saattaa aiheutua terveyden vaaraa tai haittaa, jollei tällaista selvitystä muutoin ole käytettävissä;

4) erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työntekijäin terveystarkastusten järjestäminen määrätyssä ajassa työhönottamisen jälkeen ja uusintatarkastusten järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä tai asianomaisen työsuojeluviranomaisen työterveyslaitoksen lausunnon hankittuaan niin määrätessä;

5) terveystarkastusten järjestäminen määrätyssä ajassa työhönottamisen jälkeen ja uusintatarkastusten järjestäminen määräajoin työsuhteen kestäessä muussa kuin edellä 4 kohdassa tarkoitetussa työssä, kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja;

6) vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen sekä omalta osaltaan osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla; toiminnassa on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa (604/91) säädetään; sekä (27.3.1991/608)

7) työturvallisuuslain 36 §:ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen osallistuminen.

Työntekijä älköön ilman perusteltua syytä kieltäytykö alistumasta tässä pykälässä tarkoitettuihin terveystarkastuksiin. Jos terveystarkastuksessa osoittautuu, että työntekijällä erityisen herkkyyden, rakenteellisen heikkouden tai muun vastaavan syyn takia on ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, älköön häntä tällaiseen työhön käytettäkö.

3 §
Muiden terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen

Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

4 §
Yhteistoiminta

Ennen kuin työnantaja ratkaisee edellä 2 ja 3 §:ssä tarkoitetun toiminnan aloittamisen, muuttamisen tai sen järjestämiseen vaikuttavan muun olennaisen asian, on asia käsiteltävä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (131/73) tarkoitetussa työsuojelutoimikunnassa tai, ellei tätä ole, yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa.

5 §
Täydennyskoulutus

Työterveyshuoltotehtävissä toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ammattihenkilö osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti täydennyskoulutukseen vähintään kerran viidessä vuodessa. (27.11.1992/1092)

Velvollisuus osallistua 1 momentissa tarkoitettuun täydennyskoulutukseen koskee myös itsenäisenä työterveyshuoltotehtävissä toimivaa terveydenhuollon ammattihenkilöä.

6 §
Tietojen antaminen ja salassapito

Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijäin terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Ilmaista ei kuitenkaan saa salassapidettäviksi säädettyjä tai määrättyjä tietoja, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty tai määrätty, anna siihen suostumustaan.

7 §
Palvelusten tuottaminen ja kustannusten korvaaminen

Työnantaja voi järjestää tässä laissa tarkoitetut työterveyspalvelut seuraavasti:

1) työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa tarkoitetulta terveyskeskukselta;

2) työnantaja järjestää tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa; tai

3) työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta tai henkilöltä.

Työterveyshuoltoa koskevien palvelujen tuottamisesta terveyskeskusten toimesta säädetään kansanterveyslaissa ja kustannusten korvaamisesta sairausvakuutuslaissa (364/63).

Aloittaessaan työterveyshuollon tai muiden terveydenhuoltopalvelusten järjestämisen työntekijöilleen tai näitä palveluja olennaisesti muuttaessaan, on työnantajan toimitettava kunnan terveyslautakunnalle asiaa koskevat tarpeelliset tiedot.

8 §
Työterveyshuollon neuvottelukunta

Työterveyshuollon suunnittelua ja kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii työterveyshuollon neuvottelukunta, jonka kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta säädetään tarkemmin asetuksella.

9 § (21.4.1995/694)
Rangaistukset

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 4 §:ssä säädetään yhteistoiminnasta, on tuomittava työterveyshuollon yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 7 §:n 1 momentissa säädettyjen työterveyspalvelujen järjestämisen, on tuomittava työterveyspalvelujen laiminlyömisestä sakkoon. (19.2.1999/204)

Rangaistus työturvallisuusmääräysten rikkomisesta sekä työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan aiheuttamisesta ja työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen mahdollistamisesta säädetään rikoslain 47 luvun 1 §:ssä.

Ennen kuin virallinen syyttäjä nostaa syytteen tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten rikkomisesta, on hänen, jollei työsuojeluviranomainen ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi, hankittava asiasta lausunto sanotulta viranomaiselta. Virallisen syyttäjän tulee hyvissä ajoin, ennen kuin syyteasia otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi, ilmoittaa siitä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

10 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan työnantajan järjestettäväksi kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivien terveyskeskusten, työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketieteellinen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallitukselle siten kuin siitä erikseen säädetään. (27.11.1992/1092)

Työsuojeluviranomaisten on, sen mukaan kuin työsuojelun valvonnasta annetussa laissa on säädetty, valvottava, että työnantaja on järjestänyt tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaan työnantajan velvollisuudeksi säädetyt työterveyshuoltopalvelut.

Jos työnantaja on laiminlyönyt tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaan työnantajan velvollisuudeksi säädettyjen työterveyshuoltopalvelujen järjestämisen ja syntyy erimielisyyttä järjestämisvelvollisuuden sisällöstä, on työsuojeluviranomaisen ennen työsuojelun valvonnasta annetussa laissa tarkoitetun työnantajaa velvoittavan päätöksen tekemistä pyydettävä lausunto sosiaali- ja terveysministeriön määräämältä asiantuntijalaitokselta tai viranomaiselta.

Edellä tämän lain 3 §:ssä tarkoitetun toiminnan valvonnasta on säädetty erikseen.

10 a § (27.11.1992/1092)
Tiedonsaantioikeus

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja sen määräämällä asiantuntijalaitoksella on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavia tietoja työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivilta terveyskeskuksilta, työterveyshuoltopalveluja tuottavilta yksiköiltä sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiltä.

11 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

12 §
Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979 siten ja siinä järjestyksessä kuin 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla valtioneuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työpaikkojen työterveyshuollon tarve sekä kansanterveyslain 3 §:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa osoitetut ja muutoin käytettävissä olevat voimavarat huomioon ottaen erikseen määrätään.

Tällä lailla kumotaan työturvallisuuslain 44 ja 45 § kuitenkin siten, että työturvallisuuslain 44 ja 45 §:n perusteella annetut säännökset ja määräykset jäävät voimaan, kunnes ne kumotaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.1.1991/75:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 233/90, sosvk.miet. 44/90, svk.miet. 227/90

27.3.1991/608:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

HE 259/90, sosvk.miet. 49/90, svk.miet. 253/90

27.11.1992/1092:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

HE 264/92, StVM 38/92

10.12.1993/1130:

HE 265/93, StVM 36/93

21.4.1995/694:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

23.12.1998/1125:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 246/1998, StVM 33/1998, EV 222/1998

19.2.1999/204:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.

HE 224/1998, TyVM 17/1998, EV 259/1998

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.