Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

20.4.1978/284

Valtioneuvoston päätös valtion työntekijäin vuosilomista (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä päätös on kumottu VuosilomaL:lla 18.3.2005/162.

Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt:

Soveltamisala
1 §

Vuosilomalain (272/73) lisäksi siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävine muutoksineen on valtioon työsopimussuhteessa olevan työntekijän ja toimihenkilön vuosilomasta voimassa, mitä siitä on tässä päätöksessä säädetty.

Merimiesten vuosilomista on säädetty erikseen merimiesten vuosilomalaissa (353/75).

Tätä päätöstä ei sovelleta, milloin työntekijän tai toimihenkilön vuosilomaan noudatetaan jonkin yksityisillä työmarkkinoilla voimassa olevan, yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä.

Vuosiloman pituus
2 §

Valtioon työsopimussuhteessa oleva työntekijä ja toimihenkilö saa vuosilomaa:

1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja (25.4.1984/317)

2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välitöntä palvelusta vähintään yksi vuosi ja (25.4.1984/317)

3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta.

Jos työntekijä tai toimihenkilö ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.

Mikäli työntekijä tai toimihenkilö saavuttaa 1 momentin 2 tai 3 kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyksenä olevat palvelusajat ennen työsopimussuhteen päättymistä, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten edellä mainituissa kohdissa on sanottu. (21.2.1979/199)

Työssäolon veroiseksi laskettava aika
3 § (15.5.1980/348)

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomaa määrättäessä vuosilomalain 3 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen päivien lisäksi myös

1) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen loman aikana,

2) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä valtion työntekijöiden ja toimihenkilöiden koulutusta koskevissa sopimuksissa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdityskoulutukseen myönnetyn opintovapaan aikana, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti,

3) mainitun lain 3 §:n 5 momentin 2 kohdassa ilmenevin edellytyksin niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen määrättynä taikka palkattomalla lomalla palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa, koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin,

4) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kunnallisvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai - toimikunnan kokouksen, asevelvollisuuslaissa (452/50) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana,

5) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle tai toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten,

6) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle tai toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.

7) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hänelle on maksettu kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa. (18.4.1991/718)

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka työntekijä on ollut valtion virastoissa ja laitoksissa järjestettävästä osa-aikatyöstä annetun asetuksen (25/83) mukaisessa osa-aikatyössä. (25.4.1984/317)

Vuosilomaan oikeuttava palvelus
4 §

Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon

1) valtion palveluksessa työ- tai virkasuhteessa taikka virkasuhteeseen verrattavassa muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa palveltu aika,

2) aika kansanedustajana,

3) aika, jonka asianomainen on päätoimisena ollut

a) eduskunnan, kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin, Postipankin, valtioenemmistöisen yhtiön, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan, Maakuntaliittojen keskusliiton, maakuntaliittojen tai sellaisen yksityisen, yhteisön tai laitoksen palveluksessa, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkausmenoistaan tai Suomen Akatemian varttuneen tutkijan apurahan nauttijana; (15.5.1980/348)

b) Punaisen Ristin, Yhdistyneiden Kansakuntien, sen erityisjärjestön tai muun edellisiin verrattavan valtioiden välisen yhteistyöelimen palveluksessa taikka toteuttamassa sellaista kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa Suomi on osallisena; (15.5.1980/348)

c) valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai muun valtion haltuun otetun laitoksen tai toiminnan palveluksessa;

d) sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen palveluksessa, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen;

e) palveluksessa Suomessa alusrekisteriin merkityssä kauppa-aluksessa aliperämiehenkirjan, alikonemestarinkirjan, II luokan radiosähköttäjän pätevyystodistuksen taikka vastaavan näitä ylemmän pätevyyskirjan haltijana, mikäli työsuhteen edellytyksenä valtiolla on edellä tarkoitettu pätevyyskirja;

f) sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, mikäli tehtävä vaatimuksiltaan ja laadultaan vastaa sitä valtion työsuhteista tointa, johon henkilö on valtiolla ensiksi tullut;

g) sellaisessa palveluksessa yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, joka on nimenomaisena edellytyksenä valtion työsuhteiseen tehtävään.

h) muissa pohjoismaissa valtion tai kunnan palveluksessa työtään vastaavissa tehtävissä, (26.3.1981/227)

4) aika, jonka puhelinliikenteen automatisoinnin vuoksi irtisanottu työntekijä tai toimihenkilö on ollut uudelleensijoittamisen edellytyksenä olevalla työllisyyskurssilla edellyttäen, että hän on palannut välittömästi sen jälkeen valtion palvelukseen. (26.3.1981/227)

Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon myös koko se aika, jonka asianomainen on ollut sotatilan aikana sota- tai lottapalveluksessa sekä aika, jonka asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta siltä osin kuin viimeksi mainittu palvelus ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa. (15.5.1980/348)

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 §:ssä tarkoitetut työn keskeyttämisen ajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.

Palvelus katsotaan päätoimiseksi, mikäli asianomaisen säännöllinen työaika kyseisessä palveluksessa on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

Lomakausi
4 a § (26.3.1981/227)

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuna.

Talvilomapidennys
5 §

Vuosilomalain 3 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun vuosiloman antamista ja jakamista koskevien säännösten estämättä sovelletaan 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun vuosilomaan kokonaisuudessaan vuosilomalain lomakautena annettavan vuosiloman antamista ja jakamista koskevia säännöksiä.

Mikäli 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa pidetään muuna aikana kuin 4 a §:ssä tarkoitettuna lomakautena, mutta viimeistään ennen seuraavan vuoden huhtikuun loppua, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kuusi arkipäivää. (25.4.1984/317)

Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. (25.4.1984/317)

Mikäli 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle ja toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijälle ja toimihenkilölle, jolla mainitun kohdan mukaan ei ole oikeutta vuosilomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä lomanmääräytymiskuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, jos vuosilomasta pidetään enintään kolmeneljäsosaa lomakautena. (30.3.1983/341)

Milloin on kysymys 2 §:n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta, samoin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pidennykseen.

Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei asianomaisella ole oikeutta saada lomakorvausta.

Vuosiloman siirtäminen
6 § (18.4.1991/718)

Jos työntekijä tai toimihenkilö on erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun loman, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

Viikko- ja kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan määräytyminen
7 §

Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän ja toimihenkilön lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset lain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on, niissä tapauksissa, joissa se lain mukaan on mahdollista, sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.

Niin ikään otetaan edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta huomioon sellaiset sopimukseen perustuvat lisäpalkat, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä tai toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti.

Soveltamisohjeet
8 §

Ottaen huomioon työmarkkinoilla yleisesti tapahtuvan kehityksen valtiovarainministeriö voi määrätä työssäolopäivien veroisiksi muita kuin edellä 3 §:ssä tarkoitettuja päiviä.

Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.

Voimaantulo
9 §

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä huhtikuuta 1978 ja sitä sovelletaan 31.3.1978 päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella ansaittua vuosilomaa ja lomakorvausta määrättäessä, kuitenkin siten, että oikeus 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen vuosilomaan alkaa 1.4.1978 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta. Työntekijän tai toimihenkilön, jolla on oikeus vuosilomaan 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja joka muutoin täyttää 2 §: n 1 momentin 2 kohdan edellytykset, vuosiloma on lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1977–31.3.1978 28 arkipäivää ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu talvilomapidennys enintään kuusi arkipäivää.

Päätöksen 1 §:n 3 momenttia sovelletaan määrättäessä vuosilomaa 31.3.1979 päättyvän lomanmääräytymisvuoden perusteella.

Päätöksellä kumotaan 31 päivänä maaliskuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (297/77) valtion työntekijäin vuosilomista ja sen nojalla annetut ohjeet.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.2.1979/199:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1979.

15.5.1980/348:

Tätä päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1980 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

26.3.1981/227:

Tätä päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1981 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

30.3.1983/341:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1983 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1983 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

25.4.1984/317:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1984 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1984 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

18.4.1991/718:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.