Seurattu SDK 638/2019 saakka.

13.8.1976/673

Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2016 alkaen, ks. L 11/2015 61 § ja L 15/2015 17 §.

Oikeusministerin esittelystä säädetään isyyslain voimaanpanosta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain (701/75) 12 §:n ja lapsen elatuksesta samana päivänä annetun lain (704/75) 17 §:n 2 momentin nojalla:

L isyyslain voimaanpanosta 701/1975 on kumottu IsyysL:lla 11/2015, joka on voimassa 1.1.2016 alkaen.

Ilmoitus lapsen syntymästä
1 § (6.2.1998/100)

Maistraatin on ilmoitettava väestötietojärjestelmään talletettu tieto avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta viipymättä lapsen äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Jos äiti on kuollut tai hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, lapsen syntymäpaikan maistraatin on ilmoitettava syntymästä sen kunnan lastenvalvojalle, jossa lapsi asuu.

Lääketieteelliset selvitykset
2 §

Isyyden toteamista, vahvistamista tai kumoamista varten tarpeellisen lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta antaa sen sairaanhoitolaitoksen synnytysosaston ylilääkäri, jossa synnytys on tapahtunut, tai tämän osaston erikoislääkäri.

Jollei synnytys ole tapahtunut sairaanhoitolaitoksessa tai jollei 1 momentissa tarkoitettu lääkäri voi muusta syystä antaa lapsen siittämisajankohtaa koskevaa lääketieteellistä asiantuntijalausuntoa, antaa sen oikeuslääkäri.

Siittämisajankohtaa koskevassa asiantuntijalausunnossa on mainittava:

1) lausunnon antaja;

2) tutkimuksen tilannut lastenvalvoja tai määrännyt tuomioistuin;

3) ketä lausunto koskee;

4) perusteltu arvio siittämisajankohdasta.

(22.9.2005/756)
3 § (22.9.2005/756)

Isyyden selvittämisen yhteydessä lastenvalvojan tulee selostaa tutkittavalle oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 1 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen merkitys isyyden selvittämisen kannalta. Lisäksi on selostettava isyyslain (700/1975) 11 §:n 2–4 momentin säännökset oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemisen edellytyksistä sekä tarpeellisin osin oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (755/2005) säännökset tutkimuksen tekemisestä.

Jos oikeusgeneettinen isyystutkimus on tarkoitus tehdä isyyslain 11 §:n 4 momentissa tarkoitetusta henkilöstä, lastenvalvojan tulee selostaa hänelle oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 11 §:n 1 momentin säännökset siinä tarkoitetusta lausunnosta ja sen tarkoituksesta.

IsyysL 700/1975 on kumottu IsyysL:lla 11/2015, joka on voimassa 1.1.2016 alkaen.

4 § (22.9.2005/756)

Kun ne, joiden suostumus oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemiseen on tarpeen, ovat siihen suostuneet, lastenvalvojan on tilattava tutkimus oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kaavan mukaisella lomakkeella.

Kun lastenvalvoja on saanut isyyslain 11 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen nojalla tilaamansa oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen perustuvan lausunnon, hänen on viipymättä ilmoitettava sen sisällöstä tutkimukseen osallistuneelle.

Kun lastenvalvoja on saanut oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon, hänen on viipymättä ilmoitettava lausunnon sisällöstä sille, jota lausunto koskee, ja tiedusteltava tämän suostumusta osallistua oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen.

Isyyden selvittäminen
5 §

Kun lastenvalvoja on isyyslain 13 §:n perusteella esittänyt sosiaalilautakunnalle, että isyyden selvittäminen keskeytettäisiin, on lapsen äidille varattava tilaisuus esittää sosiaalilautakunnalle käsityksensä lastenvalvojan esityksen johdosta, jos kutsu voidaan antaa hänelle tiedoksi. Äiti voi esittää käsityksensä henkilökohtaisesti sosiaalilautakunnan kokouksessa taikka kirjallisesti lautakunnalle toimitettavalla ilmoituksella.

Sosiaalilautakunnan päätös isyyden selvittämisen keskeyttämisestä tai jatkamisesta on annettava tiedoksi äidille, jos hänen olinpaikkansa on tunnettu. Sosiaalilautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta.

6 § (16.5.1980/354)

Isyyslain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun tunnustamislausuman sekä 16 §:ssä ja 16 a §:ssä tarkoitetun hyväksymisen vastaanottajan samoin kuin 17 §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittajan tulee todeta tunnustamislausuman tai hyväksymisen antajan tai kuultavan henkilöllisyystodistuksen perusteella tai muulla tähän verrattavalla, luotettavalla tavalla. Samalla hänen on vaadittava selvitys lapsen ja äidin sekä miehen henkilötiedoista ja kotipaikasta.

7 §

Jos tunnustamislausumaan tai hyväksymisen on vastaanottanut tai kuulemisen toimittanut muu isyyslain 15 §:n 1 momentissa mainittu viranomainen kuin se lastenvalvoja, jolle isyyden selvittäminen isyyslain 6 §:n 2 momentin mukaan kuuluu, on tunnustamisesta tai sen hyväksymisestä laadittu asiakirja viipymättä lähetettävä mainitulle lastenvalvojalle.

8 §

Jos vajaavaltaisen holhoojaa tai lapsen äitiä ei ole kuultu tunnustamisen johdosta, tulee isyyslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun lastenvalvojan varata heille tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Tätä koskeva ilmoitus on annettava tiedoksi siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

Jos lapsi, äiti taikka aviomies, jonka isyyslain 16 ja 16 a §:n mukaan on hyväksyttävä tunnustaminen, ei ole todistettavasti saanut tietoa tunnustamislausuman antamisesta ja heidän olinpaikkansa on tunnettu, on isyyslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun lastenvalvojan annettava heille tieto tunnustamisesta postitse saantitodistusta vastaan. (16.5.1980/354)

L tiedoksiannosta hallintoasioissa 232/1966 on kumottu HallintoL:lla 434/2003.

9 §

Ennen kuin lastenvalvoja isyyslain 20 §:n 1 momentin mukaisesti lähettää tunnustamista koskevat asiakirjat hyväksyttäviksi, lastenvalvojan on selvitettävä, että tunnustaminen on tapahtunut siten kuin isyyslain 15–18 §:ssä on säädetty ja että asiakirjat on laadittu isyyslain 19 §:ssä säädetyssä muodossa.

Tunnustamisen voimaansaattaminen
10 § (20.2.2003/145)

Isyyden tunnustamisen hyväksyneen maistraatin on huolehdittava siitä, että tieto isyydestä talletetaan viipymättä väestötietojärjestelmään.

11 § (20.2.2003/145)

11 § on kumottu A:lla 20.2.2003/145.

12 § (20.2.2003/145)

Maistraatin on lähetettävä jäljennös tunnustamisen hyväksymistä koskevassa asiassa antamastaan päätöksestä lastenvalvojalle.

Lastenvalvojan on ilmoitettava maistraatin päätöksestä asianosaisille.

Lomakkeiden käyttäminen
13 §

Isyyden selvittämisessä ja isyyden tunnustamisessa sekä lapselle tulevaa elatusapua vahvistettaessa on seuraavat asiakirjat kirjoitettava vahvistetun kaavan mukaisille lomakkeille:

1) isyyslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu äidin ilmoitus siitä, että hän vastustaa isyyden selvittämistä;

2) isyyslain 13 §:ssä tarkoitettu sosiaalilautakunnan päätös isyyden selvittämisen keskeyttämisestä;

3) isyyslain 14 §:ssä tarkoitettu isyyden selvittämisestä laadittava pöytäkirja;

4) isyyslain 19 §:ssä tarkoitettu isyyden tunnustamisesta laadittava asiakirja;

5) isyyslain 19 §:ssä tarkoitettu asiakirja, jossa lapsi hyväksyy tunnustamisen; (16.5.1980/354)

6) isyyslain 20 §:ssä tarkoitettu maistraatin päätös tunnustamisen hyväksymistä koskevassa asiassa; (20.2.2003/145)

7) lapsen elatuksesta annetun lain (704/75) 7 §:ssä tarkoitettu elatussopimus, jos se esitetään sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi; sekä

8) lapsen elatuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu sosiaalilautakunnan päätös elatussopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa.

Tämän asetuksen 19 §:ssä tarkoitettu selvitys elatusavusta sekä 20 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on myös laadittava vahvistetun kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Oikeusministeriö vahvistaa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat. Lomakkeita voi tilata valtion painatuskeskuksesta.

Erinäisiä säännöksiä
14 §

Lastenvalvoja on pyynnöstä velvollinen antamaan virka-apua toisen kunnan lastenvalvojalle isyyden selvittämisessä ja vahvistamisessa sekä elatusavun vahvistamista koskevissa asioissa lastenvalvojalle kuuluvissa tehtävissä. Tällöin lastenvalvoja on velvollinen myös edustamaan toista lastenvalvojaa käsiteltäessä tämän toimeen kuuluvaa asiaa toimialueensa tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona.

15 § (22.9.2005/756)

Lastenvalvojan tilauksesta tai tuomioistuimen määräyksestä annetusta lapsen siittämisajankohtaa koskevasta lääketieteellisestä asiantuntijalausunnosta maksetaan korvauksena enintään 70 euroa lisättynä lähetyskuluilla ja mahdollisella arvonlisäverolla.

16 §

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia asetuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevia ohjeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 2 §:ssä tarkoitetun lääketieteellisen asiantuntijalausunnon antamista koskevat ohjeet. (12.2.1993/187)

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
17 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1976. Sillä kumotaan avioliittolain ja sen voimaanpanosta annetun lain soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1929 annetun asetuksen (368/29) 34 §.

18 §

Lastenvalvoja on velvollinen ajamaan isyyden vahvistamista koskevaa kannetta siten kuin isyyslain 26 §:n 1 momentissa on säädetty, jos lapsi, joka on syntynyt ennen isyyslain voimaantuloa, ei ole täyttänyt viittätoista vuotta ja isyyslain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu lapsen edustaja on lastenvalvojan siihen valtuuttanut.

19 §

Lastenvalvojan tulee laatia selvitys elatusavusta, joka ennen 1 päivää lokakuuta 1976 on vahvistettu sopimuksella tai tuomiolla suoritettavaksi lastenvalvojan luettelossa olevalle avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle, jos lapselle ei ole myönnetty elatusavun ennakkoa.

Laatimansa selvitys lastenvalvojan on toimitettava lapsen elatuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulle lapsen edustajalle sekä jäljennös siitä sosiaalilautakunnalle marraskuun 1 päivään 1976 mennessä.

20 §

Antaessaan 19 §:ssä tarkoitetun selvityksen, lastenvalvojan tulee samalla ilmoittaa elatusapua suorittamaan sitoutuneelle tai velvoitetulle, jonka olinpaikka on tunnettu, että erääntyneet elatusapuerät on lapsen elatuksesta annetun lain 19 §:n 2 momentin nojalla 1 päivästä lokakuuta 1976 alkaen maksettava sanotun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulle lapsen edustajalle.

Jos elatusapu on lastenvalvojan tekemästä hakemuksesta ulosottotoimenpitein perittävänä 1 päivänä lokakuuta 1976, lastenvalvojan tulee toimittaa 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus myös asianomaiselle ulosottoviranomaiselle sekä ilmoittaa, että perityt elatusapumaksut on tilitettävä lapsen edustajalle. Samalla lastenvalvojan on ilmoitettava lapsen edustajan nimi ja osoite.

21 §

Lastenvalvojan on toimitettava hänen hallussaan oleva avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatuksesta ennen 1 päivää lokakuuta 1976 tehty sopimus tai annettu tuomio lapsen elatuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulle lapsen edustajalle marraskuun 1 päivään 1976 mennessä.

22 §

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten valvonnasta annetun asetuksen (941/43) 5 §:n nojalla tehdyt talletukset ja muut sijoitukset sekä niihin liittyvät asiakirjat on luovutettava lapsen elatuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulle lapsen edustajalle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 1977.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

16.5.1980/354:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1980.

15.2.1991/323:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

12.2.1993/187:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.

Sosiaali- ja terveyshallituksen ohjeet, jotka on annettu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla, jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

6.2.1998/100:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

20.2.2003/145:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

Tämän asetuksen voimaan tullessa tuomio-istuimessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

22.9.2005/756:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.