Seurattu SDK 653/2016 saakka.

4.6.1975/408

Asumistukilaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 14.11.2014/938, joka on voimassa 1.1.2015 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Asumistuen saajat

1 § (13.2.1987/154)

Asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi siten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa taikka valtioneuvoston päätöksessä säädetään vuokra-asunnosta, sovelletaan myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon. (5.12.1996/989)

Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt katsotaan samaan ruokakuntaan kuuluviksi. Jos jotkut asunnossa asuvista hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella taikka jos heidät on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi, heidät katsotaan kuitenkin eri ruokakunnaksi. Samassa asunnossa asuvat aviopuolisot, avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävät henkilöt ja keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset sekä alaikäiset sisarukset katsotaan kuitenkin aina samaksi ruokakunnaksi, ellei 3 momentista muuta johdu. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös otto- ja kasvattilapset. (21.1.2000/42)

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun ruokakuntaan ei lueta opiskelijaa, joka opintotukilain (65/1994) 14 §:n mukaan on oikeutettu asumislisään, paitsi jos asumislisä on myönnetty ruokakunnan jäsenen toisella paikkakunnalla olevaa asuntoa varten, eikä opiskelijaa, joka saa vieraan valtion opintotukea tai vastaavaa etuutta. (21.1.2000/42)

Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on. (21.1.2000/42)

Ruokakuntaan pysyvästi kuuluvaksi henkilöksi katsotaan vain Suomessa asuva henkilö. (5.12.1996/989)

1 a § (13.2.1987/154)

1 a § on kumottu L:lla 13.2.1987/154.

2 § (21.1.2000/42)

Tämän lain mukaista asumistukea ei myönnetä:

1) vuokralla asuvalle opiskelijalle, joka opintotukilain 14 §:n mukaan on oikeutettu asumislisään, paitsi jos opiskelija luetaan asumistukea saavaan ruokakuntaan, taikka opiskelijalle, joka saa vieraan valtion opintotukea tai vastaavaa etuutta tai jolla on oikeus maksuttomaan asuntoon oppilaitoksen puolesta tai joka saa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) tai työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukaista majoituskorvausta;

2) yhden henkilön ruokakunnalle, jos hakija täyttää eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n mukaiset edellytykset eläkkeensaajan asumistuen saamiseen; (11.5.2007/580)

3) kahden henkilön ruokakunnalle, joka muodostuu aviopuolisoista tai keskenään avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävistä henkilöistä ja johon kuuluva henkilö täyttää eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 8 §:n mukaiset edellytykset eläkkeensaajan asumistuen saamiseen; eikä (11.5.2007/580)

4) ruokakunnalle, johon kuuluva saa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea. (11.5.2007/580)

2 LUKU

Asumistuen saamisen edellytykset

3 § (13.2.1987/154)

Asumistuen saamisen edellytyksenä on:

1) että ruokakunnan hallinnassa oleva asunto on kelvollinen asuntona käytettäväksi;

2) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää; sekä (8.12.1989/1079)

3 kohta on kumottu L:lla 21.11.1997/1032.

Jos kuukausitulot vaihtelevat, pysyvä kuukausitulo lasketaan keskiarvotulona sen tulon perusteella, jota ruokakunnan voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää saavan vuoden aikana. Kuukausituloksi voidaan arvioida vähintään työmarkkinatuen suuruinen tulo, jollei voida osoittaa, että henkilöllä ei ole mahdollisuutta hankkia vastaavan suuruista tuloa. (19.2.1999/195)

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin pysyviin kuukausituloihin luetaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketusta 3 a §:n mukaisesta omaisuudesta viisitoista prosenttia jaettuna kahdellatoista siltä osin kuin se ylittää valtioneuvoston asetuksella vuosittain ruokakunnan koon mukaan säädettävän määrän. Omaisuudesta vähennetään velat. Pysyviin kuukausituloihin ei lueta valtioneuvoston asetuksella säädettäviä tuloja eikä 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja. Korko- ja osinkotulot otetaan tulona huomioon, jos ruokakunnan jäsenen korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät viisi euroa kuukaudessa. Korkotuloja arvioitaessa jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä ja apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena. Metsätalouden tulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla. Pysyviä kuukausituloja määriteltäessä voidaan käyttää muun luotettavan selvityksen puuttuessa perusteena henkilön veronalaisen ansio- ja pääomatulojen yhteismäärää viimeksi toimitetussa verotuksessa. (22.12.2009/1227)

Ruokakunnan yhteenlasketut tulot pyöristetään täysiksi euroiksi siten, että jos euron ylittävä tulon osa on pienempi kuin viisikymmentä senttiä, sen määrä alennetaan ja jos se on viisikymmentä senttiä tai sitä suurempi, se korotetaan lähimpään täyteen euroon. (14.6.2001/542)

3 a § (11.5.2007/580)

Pysyviä kuukausituloja laskettaessa otetaan omaisuutena huomioon ruokakuntaan kuuluvan henkilön omistamat:

1) kiinteistöt;

2) elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista;

3) metsäomaisuus;

4) talletukset, obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat;

5) julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet; sekä

6) vakuutussijoitukset.

Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittu omaisuus otetaan huomioon verotuksessa vahvistetun tai lasketun arvon mukaisena. Metsäomaisuuden arvona otetaan huomioon 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu metsätalouden tulo kerrottuna luvulla 10. Obligaatiot ja joukkovelkakirjat otetaan huomioon käyvän arvon mukaisina. Julkisesti noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden arvoksi otetaan 70 prosenttia myöntö- tai tarkistusajankohtaa edeltävän vuoden viimeisen pörssipäivän arvosta. Vakuutussijoitukset otetaan huomioon takaisinostoarvoon.

Talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Vähennys tehdään jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista erikseen.

Omaisuutena ei kuitenkaan oteta huomioon ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa eikä osuutta kuolinpesässä.

4 § (8.12.1989/1079)

1 momentti on kumottu L:lla 21.11.1997/1032.

Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tarkoitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden taloudelliset olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin heidän pysyvien kuukausitulojensa yhteismäärä edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa siihen aihetta.

3 LUKU

Asumistuen suuruus

5 § (14.6.2001/542)

Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärästä riippuvan euromääräisen perusomavastuuosuuden. Perusomavastuuosuuksia vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon myös ruokakunnan rakenne.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan vuosittain säännökset 1 momentissa tarkoitettujen perusomavastuuosuuksien määristä.

6 §

Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta. (13.2.1987/154)

Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista valtioneuvoston vuosittain määräämä osuus, jossa on otettu huomioon korkojen verovähennysoikeus. Asuntotuotantolain (247/66) tai aravalain (1189/93) nojalla myönnettyjen lainojen vuosimaksusta tai ennen vuosimaksua määrätystä kiinteästä korosta luetaan asumismenoiksi valtioneuvoston vuosittain määräämä osuus. Asuntolainan on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämä. Korko lasketaan enintään pitkäaikaisista lainoista yleisesti perittävän koron määrän mukaan. (17.12.1993/1199)

Valtioneuvosto voi määrätä miten asumismenoiksi luettavat kiinteistön hoitomenot on laskettava sekä minkä määräisinä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut luetaan asumismenoiksi. (19.12.1980/866)

Jos ruokakunnalla on alivuokralainen, vähennetään ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista alivuokralaisen maksaman vuokran määrä, kuitenkin vähintään sen suuruisena kuin olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena. (13.2.1987/154)

Jos samassa asunnossa asuu 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu opiskelija, luetaan asumistukea määrättäessä ruokakunnan asumismenoiksi ruokakunnan jäsenten lukumäärää vastaava osuus koko asunnon asumismenoista, jollei erityisestä syystä hyväksytä muuta jakoperustetta. (21.1.2000/42)

7 § (21.11.1997/1032)

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asunnon kohtuulliset enimmäisasumismenot neliömetriä kohden kuukaudessa sekä enimmäispinta-alat. Enimmäisasumismenoja vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon asunnon sijainti, koko, ikä ja varustetaso. Enimmäispinta-aloja vahvistettaessa on otettava huomioon ruokakunnan koko, jolloin voidaan ottaa huomioon myös se, kuuluuko ruokakuntaan vammainen, jonka tilantarve tarvittavien apuvälineiden tai vammaisen hoidon vuoksi tarpeellisen henkilön johdosta on erityisen suuri.

8 § (13.2.1987/154)

Kohtuullisina asumismenoina otetaan huomioon 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, ei kuitenkaan siltä osin kuin ne ylittävät 7 §:ssä tarkoitetut enimmäisasumismenot tai asunnon pinta-alan kohtuulliset neliömetrimäärät, ellei 2 momentista muuta johdu.

Jos ruokakunnan yksinomaisessa hallinnassa on vain osa asunnosta, kohtuullisina asumismenoina otetaan huomioon 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, kuitenkin enintään valtioneuvoston asetuksella vuosittain ruokakunnan koon ja asunnon sijainnin mukaan säädetty määrä kuukautta kohden. (14.6.2001/542)

9 § (17.6.1977/484)

9 § on kumottu L:lla 17.6.1977/484.

10 § (8.12.1989/1079)

10 § on kumottu L:lla 8.12.1989/1079.

4 LUKU

Hallinto ja toimintamenot (9.8.1993/755)

11 § (30.11.2007/1103)

Asumistukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja kehittäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Muut tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus saada käyttöönsä Kansaneläkelaitoksen päätöksenteko- ja maksatusrekisterissä olevia asumistuen saajia koskevia tietoja siltä osin kuin se on tarpeen sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvien asumistuen suunnittelu- ja kehittämistehtävien hoitamiseksi. Näihin tietoihin ei saa sisällyttää tuensaajan tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

12 § (9.8.1993/755)

Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.

13 § (9.8.1993/755)

13 § on kumottu L:lla 9.8.1993/755.

5 LUKU

Asumistuen hakeminen ja myöntäminen

14 § (9.8.1993/755)

Asumistukea haetaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta.

Asumistuki myönnetään takautuvasti enintään hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta, jos tuen saamisen edellytykset ovat jo tuolloin täyttyneet. (19.2.1999/195)

15 § (16.6.2000/582)

Asumistuen määrä tarkistetaan:

1) jos ruokakunnan pysyvät kuukausitulot ovat nousseet vähintään 300 euroa tai alentuneet vähintään 160 euroa; (20.8.2004/797)

2) jos ruokakunnan käytössä olevasta asunnosta aiheutuvat 6 §:ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa kuukaudessa; (14.6.2001/542)

3) jos ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu;

4) jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä muuttuu pysyvästi tai jos ruokakunta ottaa alivuokralaisen taikka luopuu alivuokralaisen pitämisestä;

5) jos ruokakuntaan kuuluva, samassa asunnossa asuva henkilö aloittaa opinnot, joiden perusteella hän on oikeutettu opintotukilain mukaiseen asumislisään tai hän muutoin tulee oikeutetuksi asumislisään taikka jos samassa asunnossa asuvan 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun opiskelijan oikeus asumislisään päättyy; tai

6) kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tämän momentin mukaisesta tarkistamisesta on kulunut vuosi.

Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumismenojen nousun perusteella, ellei myös pysyvissä kuukausituloissa ole tapahtunut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua muutosta.

Asumistuki tarkistetaan 1 momentin 1 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia tuloja ansaitaan koko kuukaudelta, 2 ja 3 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia asumismenoja maksetaan koko kuukaudelta, 4 kohdan nojalla olosuhteiden muutosta seuraavan kuukauden alusta ja 5 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta oikeus asumislisään alkaa tai sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona oikeus asumislisään päättyy. Asumistukea ei kuitenkaan koroteta takautuvasti kuin enintään hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. (20.8.2004/797)

Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asumistuen määrän tarkistaminen johtuu siitä, että ruokakunnan jäsen työllistyy saatuaan välittömästi ennen työllistymistään yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, tulojen noususta johtuva tarkistus tehdään kolme kuukautta myöhäisemmästä ajankohdasta kuin se muutoin 3 momentin mukaan tehtäisiin. (22.12.2005/1185)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkistuksen lisäksi asumistukiin voidaan tehdä yleinen tarkistus valtioneuvoston asetuksella säädettävällä tavalla ja siinä säädetystä ajankohdasta lukien asumiskustannusten yleisen muutoksen perusteella.

Asumistuki lakkautetaan:

1) muuttoa seuraavan kuukauden alusta, jos ruokakunta muuttaa pois asunnosta, johon asumistukea on myönnetty, jollei asumistukea tarkisteta 1 momentin 3 kohdan perusteella;

2) sen kuukauden alusta, josta ruokakunnalle ei 2 §:n mukaan myönnettäisi asumistukea;

3) sen kuukauden alusta, josta lukien ruokakunnan maksamat 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot lakkaavat; tai

4) sen kuukauden alusta, jolloin 1 momentissa tarkoitettu tarkistus tulee voimaan, jos ruokakunta ei kansaneläkelaitoksen kehotuksesta kohtuullisessa ajassa anna asumistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja.

15 a § (19.2.1999/195)

Jos on perusteltua syytä olettaa, että asumistuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, tuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Asumistukea koskeva lopullinen päätös on tällöin annettava viipymättä. Jos tuensaaja ei toimita pyydettyä lisäselvitystä, asia voidaan ratkaista lopullisella päätöksellä niiden selvitysten perusteella, jotka ovat kansaneläkelaitoksen käytettävissä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

6 LUKU

Asumistuen maksaminen (9.8.1993/755)

16 § (9.8.1993/755)

Asumistuki maksetaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä tai toisena arkipäivänä ruokakunnan edustajan tai hänen valtuuttamansa ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Yksittäinen tukierä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuensaaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn. (25.10.2013/731)

Jos vuokra-asunnossa asuva tuensaaja jatkuvasti laiminlyö vuokran maksamisen, asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.

Jos maksettava asumistuen määrä olisi pienempi kuin 16,81 euroa, tukea ei makseta. (14.6.2001/542)

16 a § (11.5.2007/580)

Takautuvasti myönnetty asumistuki voidaan pidättää Kansaneläkelaitokselle sen maksamaa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea vastaavalta osin, jos Kansaneläkelaitos myöntää asumistuen takautuvasti ajalle, jona asumistuen saaja tai samaan ruokakuntaan kuuluva henkilö on saanut eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea.

17 § (9.8.1993/755)

Valtio korvaa kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla suoritettavista etuuksista aiheutuvat kustannukset.

Kansaneläkelaitoksen on viisi arkipäivää ennen 16 §:ssä tarkoitettua maksupäivää ilmoitettava valtiolle sinä kuukautena maksettavien asumistukien määrä.

Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella maksettava kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen rahamäärä viimeistään yhtä pankkipäivää ennen asumistukien maksupäivää. (14.6.2001/542)

18 § (29.12.1988/1282)

18 § on kumottu L:lla 29.12.1988/1282.

7 LUKU

Takaisinperintä (9.8.1993/755)

19 § (9.8.1993/755)

Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin. (18.4.1997/340)

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. (7.5.2004/353)

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen. (18.4.1997/340)

Perusteettomasti maksettu tuki voidaan periä takaisin myös vuokranantajalta, jos vuokranantajalle on suoritettu asumistukea ajalta, jolta hänellä ei ole oikeutta enää periä vuokraa tai jos vuokranantaja on laiminlyönyt 23 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa taikka jos hän on muutoin nostanut asumistukea tietoisena siitä, että tuensaajalla ei ole enää oikeutta asumistukeen. (21.11.1997/1032)

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

19 a § (7.5.2004/353)

Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

8 LUKU

Muutoksenhaku ja päätöksen oikaiseminen (9.8.1993/755)

20 § (9.8.1993/755)

Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). (22.12.2006/1315)

Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. (18.4.1997/340)

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2003/1321.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

21 § (18.4.1997/340)

Jos kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 20 §:ssä säädetään.

Jos kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

21 a § (22.12.2006/1315)

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 20 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

21 b § (17.6.2011/674)

Jos asumistuen saajalle tai asumistukea saavalle ruokakunnan jäsenelle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty tai hän on tullut oikeutetuksi 2 §:ssä tarkoitettuun asumistuen maksamisen estävään etuuteen, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.

22 § (22.12.2006/1315)

Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.2011/674)

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 20 §:ssä säädetään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään. (17.6.2011/674)

22 a § (30.12.2003/1321)

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

9 LUKU

Erinäiset säännökset

23 § (9.8.1993/755)

Asumistuen hakija tai saaja on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen toimistolle kansaneläkelaitoksen määräämällä tavalla asumistuen myöntämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittavat tiedot. Tuensaaja on myös velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan 15 §:n 1 ja 5 momentissa tarkoitetuista olosuhteiden muutoksista. Kun asumistuki suoritetaan vuokranantajalle, vuokranantaja on saatuaan asiasta tiedon velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen toimistolle, jos tuen saajan oikeus pitää huoneistoa hallinnassaan päättyy tai hän muuttaa pois asunnosta, johon tukea on myönnetty. Ilmoituksessa tulee mainita vuokralaisen hallintaoikeuden päättymisajankohta ja asunnosta pois muuttamisen ajankohta. (16.6.2000/582)

Joka asumistukea koskevassa asiassa tahallaan antaa kansaneläkelaitokselle tai tämän lain mukaiselle muutoksenhakuelimelle väärän tiedon taikka laiminlyö hänelle 1 momentin mukaan kuuluvan olosuhteiden muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden, voidaan tuomita vilpillisestä menettelystä asumistukiasiassa sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

23 a § (16.6.2000/582)

23 a § on kumottu L:lla 16.6.2000/582.

24 §

Asumistukea ei saa ulosmitata.

25 § (9.8.2002/689)

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;

3) potilasvakuutus- ja liikennevakuutuskeskukselta;

4) työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta;

5) vuokranantajalta sekä asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöltä;

6) potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta hoitolaitokselta.

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on myös oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan tämän lain mukaisen asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot rahalaitoksilta koskien asumistuenhakijaa tai -saajaa tai muita ruokakuntaan kuuluvia, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta eikä hän ole antanut suostumustaan tietojen saamiseen. Pyyntö tietojen saamiseksi tulee esittää kirjallisena. Ennen pyynnön esittämistä hakijalle tai saajalle on annettava siitä tieto. (7.12.2007/1160)

25 a § (9.8.2002/689)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta asumistuen täytäntöönpanoa varten:

1) väestörekisteriviranomaisilta tarpeelliset rakennus- ja huoneistotiedot ja niissä tapahtuneet muutokset;

2) vankilalta tiedot rangaistuksen alkamisesta, henkilön vapautumisesta sekä koevapauden alkamisesta ja keskeyttämisestä. (11.5.2007/580)

25 b § (9.8.2002/689)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuuteen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen.

25 c § (9.8.2002/689)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriöille, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukainen etuus vaikuttaa, tämän lain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista ja muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten, sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarpeen perusteita, ei saa kuitenkaan luovuttaa.

25 d § (9.8.2002/689)

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla 25 §:n 1 momentissa ja 25 a §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

25 e § (9.8.2002/689)

Kansaneläkelaitoksen on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa.

26 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

10 LUKU

Voimaantulosäännökset

27 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1975. Samalla kumotaan lapsiperheiden asumistuesta 30 päivänä joulukuuta 1961 annettu laki (586/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

28–31 §

28–31 § on kumottu L:lla 9.8.1993/755.

32 §

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

27.5.1976/421:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.6.1977/484:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977.

19.12.1980/866:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981 ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä ja sitä myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettyyn tai tarkistettuun asumistukeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

13.2.1987/154:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1987, ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 182/86, sosvk.miet. 28/86, svk.miet. 198/86

18.11.1988/974:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 132/88, sosvk.miet. 17/88, svk.miet. 123/88

29.12.1988/1282:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 134/88, l-tvk.miet. 20/88, svk.miet. 191/88

8.12.1989/1079:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

Lain 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia sovelletaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 182/89, sosvk.miet. 29/89, svk.miet. 171/89

16.7.1990/652:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 59/90, toisen lvk.miet. 6/90, svk.miet. 77/90

21.12.1990/1187:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 263/90, toisen lvk.miet. 14/90, svk.miet. 225/90

8.2.1991/351:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 226/90, Sivvk.miet. 16/90, svk.miet. 214/90

3.8.1992/700:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 214/91, HaVM 5/92

30.12.1992/1633:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lain 2 §:n 1 ja 2 kohtaa sekä 15 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 1992 tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettyihin asumistukiin. Lain 3 §:n 2 momenttia sekä 7 §:ää sovelletaan lain voimaantulon jälkeisestä ajankohdasta lukien myönnettäviin tai tarkistettaviin asumistukiin. Lain 15 §:n 3 momentin 1 a kohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1993 lukien.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 250/92, YmVM 14/92

9.8.1993/755:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain 15 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa alkaneeseen asumistukeen 1 päivästä toukokuuta 1994 siten, että mainitun kohdan mukainen ensimmäinen tarkistus tehdään seuraavan sitä nimeltään vastaavan kalenterikuukauden alusta, jolloin asuntoon on muutettu. Jos asuntoon on muutettu ennen tämän lain voimaantuloa tammikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, ensimmäinen edellä tarkoitettu tarkistus tehdään kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 1994. (25.3.1994/229)

Kansaneläkelaitos ratkaisee tämän lain mukaisesti lain voimaantulosta alkaen kaikki asumistukiasiat. Kunnassa lain voimaan tullessa vireillä olevat hakemukset siirretään kansaneläkelaitoksen käsiteltäviksi. Kunnan lautakunnan tai kunnanhallituksen käsittelyyn sosiaalihuoltolain (710/82) 45 §:n 2 momentin mukaisesti saatetut vireillä olevat asiat, oikaisumenettelyssä olevat asiat sekä lääninoikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään edelleen kunnassa ja lääninoikeudessa ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Kunnan ja asuntohallituksen tulee asumistukea koskevien tehtävien siirryttyä pois niiden hoidosta pikaisesti luovuttaa hallussaan oleva asumistukea koskeva tarvittava tietoaineisto kansaneläkelaitokselle.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 32/93, YmVM 5/93

17.12.1993/1199:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 177/93, YmVM 13/93

17.12.1993/1236:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 75/93, StVM 46/93, SuVM 7/93

21.1.1994/66:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 226/93, SiVM 25/93

25.3.1994/229:

HE 325/93, YmVM 1/94

8.12.1994/1121:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Lain 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995 tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen. Lain 15 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 1995 lukien.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 272/94, YmVM 11/94

21.4.1995/727:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

18.12.1995/1497:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 119/95, StVM 21/95, EV 121/95

5.12.1996/989:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996

18.4.1997/340:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.

Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.

HE 7/1997, StVM 5/1997, EV 24/1997

21.11.1997/1032:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lain 3 §:n 2 momentin ja 7 §:n säännöstä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 157/1997, YmVM 10/1997, EV 153/1997

19.2.1999/195:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999. Lain 14 §:n 2 momenttia sovelletaan tapauksiin, joissa hakemus on jätetty lain tultua voimaan. Lain 15 §:n 2 momenttia sovelletaan tapauksiin, joissa tuki tarkistetaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 269/1998, YmVM 10/1998, EV 270/1998

21.5.1999/623:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

21.1.2000/42:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000 ja sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen.

Jos asumistukea saavan kanssa samaan ruokakuntaan kuuluva, ennen tämän lain voimaantuloa opiskelunsa aloittanut, tämän lain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö tulee oikeutetuksi opintotukilain 14 §:n mukaiseen asumislisään 1 päivästä toukokuuta 2000 lukien opintotukilain muuttamisesta 21 päivänä tammikuuta 2000 annetun lain (41/2000) nojalla, tehdään tämän lain 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asumistuen tarkistus kuitenkin sen kuukauden alusta, josta mainitulle henkilölle myönnetään asumislisä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 73/1999, SiVM 8/1999, EV 109/1999

16.6.2000/582:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000. Sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään, tarkistettavaan tai lakkautettavaan tukeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 55/2000, YmVM 5/2000, EV 65/2000

14.6.2001/542:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta tuen määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 62/2001, YmVM 2/2001, EV 45/2001

9.8.2002/689:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan 12 päivänä marraskuuta 1993 annetun asumistukiasetuksen (949/1993) 4 §.

HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002

30.12.2003/1321:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003

7.5.2004/353:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Sen 19 §:n 2 momentin toista virkettä sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2004.

Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.

HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004

20.8.2004/797:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Sitä sovelletaan niihin tulojen muutoksen vuoksi tehtäviin tarkistuksiin, joissa tarkistuksen ajankohta on 1.1.2005 tai sitä myöhäisempi.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 88/2004, YmVM 12/2004, EV 98/2004

22.12.2005/1185:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006. Sitä sovelletaan tulojen muutoksen vuoksi tehtäviin tarkistuksiin, jos ruokakunnan jäsen työllistyy 1 päivänä maaliskuuta 2006 tai sitä myöhemmin.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 135/2005, YmVM 12/2005, EV 131/2005

22.12.2006/1315:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Lakia sovelletaan hakemuksiin, jotka tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.

HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006

11.5.2007/580:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006

30.11.2007/1103:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 79/2007, YmVM 3/2007, EV 82/2007

7.12.2007/1160:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 95/2007, StVM 9/2007, EV 55/2007

22.12.2009/1227:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

HE 235/2009, StVM 51/2009, EV 233/2009

17.6.2011/674:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Lain 21 b §:ää sovelletaan, jos takautuva etuus myönnetään tai oikeus sellaiseen syntyy tämän lain voimaantulon jälkeen.

Tämän lain voimaan tullessa muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa vireillä oleviin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 274/2010, StVM 51/2010, EV 300/2010

28.12.2012/1007:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun. Sitä sovelletaan tulojen muutoksen vuoksi tehtäviin tarkistuksiin, jos ruokakunnan jäsen työllistyy 1 päivänä tammikuuta 2013 tai sitä myöhemmin.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 115/2012, StVM 24/2012, PeVL 20/2012, TyVL 19/2012, EV 148/2012

25.10.2013/731:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2013.

HE 100/2013, StVM 9/2013, EV 103/2013

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.