Seurattu SDK 158/2019 saakka.

31.8.1973/692

Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu VuosilomaL:lla 18.3.2005/162.

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:

Soveltamisala
1 § (23.12.1987/1199)

Oikeus vuosiloman saamiseen tämän asetuksen mukaan on valtion päätoimisella virkamiehellä.

Päätoiminen on virkamies, jonka työaika tasoittuu keskimäärin vähintään 20 tuntiin viikossa neljän viikon tai muun käytössä olevan tasoitusjakson aikana.

Mikäli muualla ei ole toisin säädetty, sovelletaan tätä asetusta myös kihlakunnantuomareihin ja tuomiokuntain notaareihin sekä Suomen ulkomaisissa edustustoissa ja tuomiokapituleissa palveleviin.

Asetusta ei sovelleta yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden valtion oppilaitosten palveluksessa olevaan opetushenkilökuntaan.

Vuosiloman pituus
2 § (21.4.1978/282)

Virkamies saa varsinaista vuosilomaa:

1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta;

2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi valtion palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta;

3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomakauden alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.

(19.4.1991/714)

Jos virkamies ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaiseen pitempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pitennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pitennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.

Jos lomaa laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. (31.3.1983/335)

Vuosiloman talvilomapitennyspäivät määräytyvät 16 §:n mukaisesti. (19.4.1991/714)

3 §

Vuosiloman määräytymisen perustana lomanmääräytymisvuosi, joka on lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvä kahdentoista kuukauden pituinen ajanjakso. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellaisen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana virkamies on ollut virassa vähintään kahdeksantoista päivää tai jonka virkamies on ollut valtion virastoissa ja laitoksissa järjestettävästä osa-aikatyöstä annetun asetuksen (25/83) mukaisessa osa-aikatyössä. (25.4.1984/312)

Virkamiehen ei ole katsottava olleen virassa niinä päivinä, joina hän on ollut virkavapaana tai muuten poissa muun kuin 3 momentissa mainitun syyn takia taikka virantoimituksesta pidätettynä tai erotettuna. (23.12.1987/1199)

Virassaolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen virkavapauden aikana;

1 a) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä kuntoutuslaitoksessa ammattitaudin tai työtapaturman johdosta, ei kuitenkaan enempää kuin 75 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana, kuitenkin siten, että jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta virassaolopäivien veroisena yhteensä enintään 75 päivää; (9.5.1986/326)

2) erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa varten myönnetyn virkavapauden vuoksi siltä osin, kuin virkamiehelle on suoritettu palkkausta tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa kyseiseltä virkavapausajalta; (19.4.1991/714)

3) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tahi maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen taikka -palvelukseen määrättynä taikka virkavapaana palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tahi valmiusjoukkoa varten Suomessa, taikka Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin; (16.5.1980/345)

4) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

5) sellaisiin viraston tai laitoksen järjestämiin tahi sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumisen takia, joiden ajalta on suoritettu palkkausta;

6) virkamiesten ammattiyhdistyskoulutussopimuksessa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn virkavapauden takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti; (23.12.1987/1199)

7) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos virkamies on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut valtion palvelukseen; (16.5.1980/345)

8) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia; (16.5.1980/345)

9) lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 päivän ajalta kerrallaan, sekä (16.5.1980/345)

10) ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia sekä virantoimituksesta erotettuna, jos erottamista koskeva päätös kumotaan. (23.12.1987/1199)

11) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa. (19.4.1991/714)

4–5 §

4–5 § on kumottu A:lla 23.12.1987/1199.

6 §

Arkipäiväksi ei tätä asetusta sovellettaessa lueta itsenäisyyspäivää, joulu-eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.

Viraston tai laitoksen työjärjestyksen tahi vahvistetun työvuorotaulukon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

Ilman virkamiehen suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa määrätä alkavaksi virkamiehen vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. (7.4.1977/306)

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika
7 §

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on valtion päätoimisessa virkasuhteessa tai ennen 1.1.1988 siihen verrattavassa muussa päätoimisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa palveltu aika mukaan luettuna myös 3 §:n 3 momentissa mainitut ajat. (23.12.1987/1199)

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 §:n 3 momentissa mainitut virantoimituksen keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.

Milloin vuosilomaan oikeuttava virkasuhde tai työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton virantoimituksen tai työsuhteen keskeytyminen katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä valtion palvelusta. (23.2.1979/229)

8 §

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan myös päätoimiseksi katsottavassa valtion palveluksessa työsuhteessa palveltu aika.

9 §

Vuosilomaan oikeuttavaksi valtion palveluksen veroiseksi ajaksi luetaan edellä 7 ja 8 §:ssä mainittujen aikojen lisäksi myös muu ikälisään oikeuttava palvelusaika. Tällöin on myös otettava huomioon se aika, jonka asianomainen erivapauden perusteella on oikeutettu laskemaan hyväkseen ikälisää varten.

10 § (14.6.1974/472)

10 § on kumottu A:lla 14.6.1974/472.

11 § (23.12.1987/1199)

11 § on kumottu A:lla 23.12.1987/1199.

Vuosiloman aika
12 §

Varsinainen vuosiloma annetaan viraston tai laitoksen määräämänä aikana lomakautena , joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. (19.4.1991/714)

Milloin kuitenkin virkatehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinainen vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se asianomaisen virkamiehen suostumuksella annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää. (19.4.1991/714)

Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päivän väliselle ajalle. Tällöin ei virkamiehelle kuitenkaan anneta pitempää lomaa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.

13 §

Vastoin asianomaisen tahtoa ei vuosilomaa saa antaa yleensä ilman painavia syitä useammassa kuin kahdessa osassa, joista toinen on sijoitettava lomakaudelle. (16.5.1980/345)

Virkamiehellä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi. (23.2.1979/229)

Milloin virkamies vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai virkavapaana erityisäitiys-, äitiys-, isyys-tai vanhempainloman vuoksi, on loma, jos virkamies sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Virkamiehellä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että virkamies loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tahi että virkamies tulee saamaan virkavapautta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa varten. (19.4.1991/714)

Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva virkamiehen työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos virkamies ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Virkamies on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestä.

14 §

Vuosilomat on järjestettävä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa viraston tai laitoksen säännölliselle toiminnalle.

Virasto tai laitos määrää tarvittaessa, kuka hoitaa vuosilomalla olevan tehtäviä loman aikana, ja on tällainen viranhoito, jollei ei siitä ole toisin sovittu tai määrätty, toimitettava vastavuoroisesti sekä korvauksetta.

15 §

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on virkamiehelle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai viraston toimenpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.

Loman ajankohta on saatava asianomaisen tietoon vähintään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkamista.

Vuosiloman säästäminen
15 a § (19.4.1991/714)

Sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, virasto tai laitos ja virkamies voivat sopia, että virkamies säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa ja 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kaksikymmentäneljä päivää ylittävä osa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun virasto tai laitos 15 §:n mukaisesti varaa virkamiehelle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan virkamiehelle viraston tai laitoksen ja virkamiehen tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana on vastaavasti voimassa mitä 13 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 17 §:ssä säädetään. Virkasuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava sen mukaan kuin 19 ja 20 §:ssä säädetään, ellei virkamies 21 §:n mukaisesti siirrä säästövapaata pidettäväksi toisen valtion viraston tai laitoksen taikka eduskunnan palveluksessaoloaikana. Virkasuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi virkamiehellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 19 ja 20 §:ssä säädetään.

Talvilomapitennys
16 § (16.5.1980/345)

Milloin 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pitennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pitennys voi olla enintään kuusi arkipäivää. (19.4.1991/714)

Milloin 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pitennettynä sellaiselle virkamiehelle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Milloin virkamies säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kolmenkymmenenneljän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli virkamiehellä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pitennettynä, mikäli varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolmeneljäsosaa lomakautena. (19.4.1991/714)

Jos loman pitennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

Milloin vuosilomaa ei ole voitu virantoimituksen keskeytyksen vuoksi pitää lomakautena tai milloin on kysymys 2 §:n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta samoin kuin jos virkasuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tahi alkaa edellisen lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pitennykseen. Virantoimituksen keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pitennysoikeuden menetystä, jos

1) keskeytys on aiheutunut virkamiehen sairaudesta taikka erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa varten myönnetystä virkavapaudesta, jonka ajalta virkamiehelle on suoritettu palkkausta tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa;

2) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta virkamies on ollut lomakautena virantoimituksessa tai lomalla vähintään 70 päivää.

(19.4.1991/714)

Talvilomapitennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin 12 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. (19.4.1991/714)

Vuosilomapalkka
17 § (16.5.1980/345)

Vuosiloman ajalta virkamiehelle suoritetaan hänen kiinteä palkkauksensa tavanmukaisina maksupäivinä mikäli vuosilomapalkasta sekä sen laskemisesta ja maksamisesta ei virkaehtosopimuksella ole toisin sovittu.

Vuosilomakorvaus virkasuhteen jatkuessa
18 §

Milloin virasto tai laitos ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 19 §:n säännöksiä.

Mikäli loma on virkamiehen suostumuksella 12 §:n 2 momentin mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voitukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakorvaus.

Vuosilomakorvaus tai vuosiloma virkasuhteen päättyessä (23.2.1979/229)
19 §

Milloin virkasuhde valtioon päättyy, on virkamiehellä oikeus saada kiinteää palkkaustaan vastaava lomakorvaus tai vuosiloma yhtä monelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 2–6 §:n mukaan saisi lomaa 3 §:ssä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä palvellun ajan perusteella niiltä virkasuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta. (16.5.1980/345)

Mikäli virkamies saavuttaa 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitun palvelusajan kyseisen lomavuoden toukokuun jälkeen, mutta kuitenkin ennen virkasuhteen päättymistä tai mikäli hänellä on välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi tai kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta ennen virkasuhteen päättymistä, myönnetään loma kuluvan lomanmääräytymisvuoden kaikilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta 2 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti. (9.5.1986/326)

Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina virkasuhde saman lomanmääräytymisvuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut virassa yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. (23.2.1979/229)

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä virkamiehellä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen virkasuhteensa ei ole päättynyt. (23.2.1979/229) (21.4.1978/282)

Vuosilomakorvauksen määräytyminen
20 §

Edellä 18 §:n ja 19 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/300 vuosipalkkauksen määrästä.

Asetuksen 18 §:n tarkoittamissa tapauksissa lasketaan vuosipalkkaus seuraavasti:

1) jos vuosilomaa ei ole voitu kalenterivuoden aikana järjestää eikä sitä myöskään ole voitu siirtää annettavaksi seuraavana vuonna, vuosipalkkaus lasketaan lomavuoden joulukuun palkkauksen mukaisena; ja

2) jos loma on siirretty annettavaksi seuraavana vuonna, muttei sitä ole voitu määrättynä ajankohtana tällöinkään pitää, vuosipalkkaus lasketaan sen ajankohdan mukaan, jolloin loma oli määrätty pidettäväksi.

Asetuksen 19 §:n 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa vuosipalkkaus lasketaan virkasuhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena.

Saamatta jääneestä vuosiloman pitennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakorvausta.

Vuosilomaoikeuden siirtäminen (19.4.1991/714)
21 § (19.4.1991/714)

Virkasuhteen päättyessä sen johdosta, että virkamies välittömästi siirtyy toisen valtion viraston tai laitoksen palvelukseen, on hänellä oikeus siirtää pitämättä olevat varsinaiset vuosilomapäivät ja talvilomapitennyspäivät sekä säästämänsä säästövapaa pidettäväksi uuden virkasuhteen kestoaikana siinä virastossa tai laitoksessa, jonka palvelukseen hän siirtyy. Samoin voidaan menetellä virkamiehen siirtyessä eduskunnan palvelukseen.

Erinäiset määräykset
22 § (23.12.1987/1199)

Muutoksenhausta ja aiheettomasti myönnetyn etuuden takaisinperimisestä on voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (755/86) on säädetty.

23 §

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

24 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Sillä kumotaan työajasta ja vuosilomista valtion virastoissa ja laitoksissa 20 päivänä kesäkuuta 1960 annetun asetuksen (29/60) 7–29 ja 31 § sekä mainitun asetuksen nojalla annetut vuosilomaa koskevat määräykset. Lisäksi kumotaan 8 päivänä syyskuuta 1924 annetun Helsingin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen (228/24) 50 §:n 1 momentti sekä Jyväskylän yliopistosta 8 päivänä maaliskuuta 1968 annetun asetuksen (146/68) 98 §:n 1 momentti. Näiden yliopistojen rehtori ja vararehtori sekä Helsingin yliopiston kanslian tai kvestuurin virkamiehet, jotka tämän asetuksen voimaantullessa ovat yliopiston palveluksessa, säilyttävät kuitenkin kyseisten säännösten mukaiset vuosilomaetunsa loman pituuden osalta, jos he tästä asiasta ilmoittavat yliopistolle.

Tämän asetuksen 6 §:n sekä 13 §:n 3 ja 4 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1. 4. 1973 alkaen.

Lomavuoden 1974 vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuoden 1. 4. 1973 –31. 3. 1974 perusteella.

Virkamiehelle, joka 1.4. 1973 – 31. 12. 1973 välisenä aikana on ollut virkavapaana tai pidätettynä virantoimituksesta eikä sen vuoksi ole saanut siltä ajalta vuosilomaa vuonna 1973, saadaan lomavuoden 1974 vuosiloman pituutta laskettaessa ottaa huomioon virassaolopäivien veroisina päivinä myös nämä virkavapaus- ja virantoimituksesta pidätettynä olemansa ajat.

Virkamiehelle, joka vuoden 1974 aikana eroaa valtion palveluksesta tai joka on virkavapaana tahi pidätettynä virantoimituksesta kalenterivuoden loppuun saakka, annetaan vuonna 1974 vuosiloma tai suoritetaan lomakorvaus vain niiltä kuukausilta, joilta hän ei ole saanut lomaa tai loman korvausta. (14.6.1974/472)

Peruspalkkaisen viran tai toimen tahi ylimääräisen toimen haltija saa kalenterivuonna 1973 vuosilomaa kuitenkin vähintään kaksi työpäivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana hän sinä vuonna on ollut valtion palveluksessa, jolloin 30 päivän katsotaan vastaavan täyttä kuukautta.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

14.6.1974/472:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1974 ja sitä sovelletaan jo vuoden 1974 vuosilomissa.

7.4.1977/306:

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran 1 päivästä huhtikuuta 1977 lukien 31.3.1977 päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella ansaittua lomaa ja lomakorvausta määrättäessä.

21.4.1978/282:

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1978 lukien, kuitenkin siten, että 3 §:n 3 momentin 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 1978 lukien ja että oikeus 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen vuosilomaan tulee 1 päivänä huhtikuuta 1978 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta. Lomanmääräytymisvuodelta 1. 4. 1977–31. 3. 1978 on sellaisella virkamiehellä, jonka vuosilomaan oikeuttava keskeytymätön palvelusaika on 31. 3. 1978 mennessä jatkunut vähintään seitsemän vuotta, oikeus saada kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta vuosilomaa kaksikymmentäkahdeksan arkipäivää ja 16 §:n 1 momentin mukaisesti laskettua talvilomapitennystä enintään kuusi arkipäivää.

23.2.1979/229:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1979.

16.5.1980/345:

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1980 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

27.3.1981/222:

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1981 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta.

31.3.1983/335:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1983 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1983 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta.

25.4.1984/312:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1984 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1984 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta.

9.5.1986/326:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1986 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1986 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta.

23.12.1987/1199:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

19.4.1991/714:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991. Tämän asetuksen 15 a §:ää sovelletaan kuitenkin jo 31 päivänä maaliskuuta 1991 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun vuosilomaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.