Seurattu SDK 591/2014 saakka.

30.4.1970/320

Työsopimuslaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu TyösopimusL:lla 26.1.2001/55.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Yleisiä säännöksiä

1 §
Työsopimus

Työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä, sitoutuu tekemään toiselle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Vaikka vastiketta ei olisi nimenomaan määrätty, mutta asianhaaroista ei käy ilmi, että työ on tehtävä vastikkeetta, työ on korvattava ja tätä lakia sovellettava.

Sopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä.

Jos erityinen laki sisältää tästä laista poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatettava. Tätä lakia ei ole sovellettava sopimuksiin, jotka tarkoittavat julkisoikeudellisen virka- tai palvelusvelvollisuuden täyttämistä.

2 §
Kestoaika

Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimusta on pidettävä määräajaksi tehtynä myös silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. (3.2.1984/125)

Toistaiseksi tehty työsopimus saatetaan lakkaamaan irtisanomisella. (3.2.1984/125)

Työsopimuksen, joka on tehty viittä vuotta pitemmäksi määräajaksi, työntekijä voi tämän ajan kuluttua irtisanoa niin kuin se olisi tehty toistaiseksi. (3.2.1984/125)

Sopimuksen, jonka mukaan työn tulee alkaa myöhemmin kuin vuoden kuluttua sopimuksenteosta, työntekijä voi ennen työn alkamista irtisanoa. (3.2.1984/125)

3 § (6.6.1986/423)
Koeaika

Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia erityiseksi, enintään neljä kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

4 §
Muotovapaus ja työsuhteen ehdoista tiedottaminen (22.12.1993/1354)

Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista.

Ellei työsopimusta, joka on tarkoitettu olemaan voimassa vuotta pitemmän määräajan sopimuksenteosta, ole tehty kirjallisesti, sopimus on sen jälkeen, kun vuosi on kulunut, irtisanottavissa niin kuin se olisi tehty toistaiseksi.

Työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai, jos työsuhde päättyy tätä aikaisemmin, viimeistään työsuhteen päättyessä, milloin työsopimus tehdään suullisesti tai tiedot eivät sisälly kirjallisesti tehtyyn työsopimukseen ja työsuhde jatkuu vähintään yhden kuukauden. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin työsopimuksen osapuolet, työsuhteen alkamisajankohta ja määräaikaisen työsopimuksen kestämisaika, työn suorittamispaikka, työntekijän työtehtävien pääasiallinen laatu sekä palkka tai muu vastike, palkanmaksukausi, työaika, vuosiloma ja irtisanomisaika taikka niiden määräytymistapa sekä työsuhteessa mahdollisesti sovellettava työehtosopimus. (22.12.1993/1354)

Edellä 3 momentissa tarkoitettu selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla taikka viittaamalla asianomaiseen työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen tai lakiin. (22.12.1993/1354)

Milloin työtä suoritetaan ulkomailla vähintään yhden kuukauden ajan, 3 momentissa tarkoitettu selvitys on oltava työntekijän käytössä ennen hänen lähtöään. Tällöin selvityksestä on lisäksi käytävä ilmi ulkomailla tapahtuvan työskentelyn kestämisaika ja palkanmaksussa käytettävä valuutta. (22.12.1993/1354)

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti 3 ja 5 momentissa tarkoitetun ehdon muuttumisesta niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttumisesta. (22.12.1993/1354)

5 §
Vajaavaltaisen työsopimus

Alaikäinen, joka on täyttänyt viisitoista vuotta, saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Holhoojalla on oikeus purkaa työsopimus, jonka on tehnyt viisitoista vaan ei kahdeksantoista vuotta täyttänyt alaikäinen, jos purkaminen on tarpeellista alaikäisen kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia.

Holhottavaksi julistettu voi työntekijänä itse tehdä ja irtisanoa työsopimuksensa, jollei tuomioistuin holhottavan etua silmällä pitäen toisin määrää tai holhottavaksi julistamisen perusteesta muuta johdu.

6 §
Työvelvoitteen henkilökohtaisuus

Työ on tehtävä henkilökohtaisesti. Työntekijä saa kuitenkin ottaa työhön apulaisia, jos siitä on sovittu tai sitä on katsottava edellytetyn.

7 §
Oikeuksien luovuttaminen. Työnantajan liikkeen luovutus

Työsopimuksesta johtuvia oikeuksia, paitsi erääntynyttä saamista, ei työntekijä tai työnantaja voi toisen sopimuspuolen suostumuksetta siirtää kolmannelle.

Työnantajan liikettä luovutettaessa siirtyvät hänen oikeutensa ja velvollisuutensa välittömästi liikkeen uudelle omistajalle. (26.2.1993/235)

Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteeseen perustuvasta saamisesta luovuttaja ja luovutuksensaaja vastaavat kuitenkin yhteisvastuullisesti. Tällöin luovuttaja on luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei ole sovittu muuta. Irtisanomisoikeudesta liikkeen luovutuksen yhteydessä säädetään 40 §:ssä. (26.2.1993/235)

Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen ei luovutuksensaaja kuitenkaan vastaa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteeseen perustuvasta saamisesta, paitsi jos luovutuksensaajana olevassa yrityksessä on omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta:

1) aikaisemmalla työnantajalla;

2) sellaisella henkilöllä tai sellaisilla henkilöillä, jotka ovat aikaisempaan työnantajaan takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/91) 3 §:ssä tarkoitetussa läheisyyssuhteessa; tai

3) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä yhdessä.

(26.2.1993/235)

Liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä on vastaavasti sovellettava vuokralleantoon. (26.2.1993/235)

8 §
Työnantajan sijainen

Työnantaja voi panna sijaansa toisen henkilön johtamaan tai valvomaan työtä.

Jos sijainen tehtäväänsä suorittaessaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa työntekijälle vahinkoa, työnantaja on vastuussa sen korvaamisesta.

9 §
Työkunta

Työntekijät voivat työkuntana sitoutua tekemään työtä yhteisesti. Työkuntaa edustaa työnantajaa kohtaan se työkunnan jäsenistä, joka on valittu etumieheksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tehdyn työsopimuksen perusteella syntyy työsuhde työkunnan kunkin jäsenen ja työnantajan välille.

Työnantaja suorittaa palkan suoraan työkunnan jäsenille noudattaen työkunnan puolesta ilmoitettua jakoperustetta. Jos työkunnan puolesta ei selvitetä työnantajalle, miten palkka jakaantuu työkunnan jäsenten kesken, taikka jos työkunnan jäsenet eivät pääse keskinäiseen sopimukseen palkan jakaantumisesta, on palkka maksettava kunkin työhön käyttämän ajan mukaan.

10 §
Apulaiset

Työntekijän 6 §:n mukaan ottamien apulaisten katsotaan tulevan työsuhteeseen hänen työnantajaansa, ottaen kuitenkin huomioon, mitä 11 §:ssä säädetään.

11 §
Kotityö

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun johto- ja valvontaoikeuden ei katsota puuttuvan pelkästään sen takia, että työ saadaan tehdä työntekijän kotona tai muussa hänen valitsemassaan työpaikassa. Työntekijän sellaiseen työhön ottamat apulaiset tulevat työsuhteeseen hänen työnantajaansa vain tämän kanssa tehdyn nimenomaisen sopimuksen perusteella.

12 §
Henkilökohtaisen ja koneellisen työn suhde

Jos työntekijä käyttää työssään omistamaansa tai hallitsemaansa konetta tai muuta työvälinettä, ei pelkästään se seikka, että välineen osuus työn kokonaissuorituksessa on suurempi kuin työntekijän henkilökohtainen työpanos, estä pitämästä sopimusta työsopimuksena.

2 LUKU

Työsopimuksesta johtuvat velvollisuudet

Työntekijän velvollisuudet
13 §
Yleissäännös työntekijän velvollisuuksista

Työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa. Hänen on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle.

14 §
Työturvallisuus

Työntekijän on noudatettava työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Hänen on ilmoitettava työnantajalle käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa tai laitteissa tahi työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista tai puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

15 §
Liike- ja ammattisalaisuudet sekä lahjominen

Työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, jotka työntekijälle on uskottu tai hän muuten on saanut tietoonsa, työntekijä ei saa sopimussuhteen aikana käyttää hyödykseen tai ilmaista muille. Vahingon korvaamisesta on työntekijän ohella, joka on ilmaissut salaisuuden, vastuussa myös se, jonka hyväksi ilmaiseminen tapahtui, mikäli viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että työntekijä menetteli oikeudettomasti.

Työntekijä ei saa vastaanottaa tai itselleen edustaa tai vaatia lahjaa tai muuta etua suosiakseen toista elinkeinotoiminnassa tai palkinnoksi sellaisesta suosimisesta.

16 §
Kilpaileva työsopimus

Työntekijä ei saa työnantajan luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa muutoinkaan sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Jos työnantaja työsopimusta tehtäessä on tietoinen kilpailevasta toiminnasta eikä nimenomaan sovita, että siitä on luovuttava, lupa on katsottava annetuksi.

Tuomioistuin voi työnantajan vaatimuksesta julistaa puretuksi vastoin 1 momenttia tehdyn työsopimuksen ja kieltää työntekijältä kilpailevan toiminnan.

Joka ottaa työhön henkilön, jonka hän tietää 1 momentin nojalla tai muutoin aikaisemman työsopimuksen perusteella olevan estynyt sellaiseen työhön ryhtymästä, vastaa työntekijän ohella työnantajan vahingon korvaamisesta.

4 momentti on kumottu L:lla 24.8.1990/724.

16 a § (24.8.1990/724)
Kilpailukieltosopimus

Työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta:

1) tehdä työsuhteen lakattua työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa elinkeinoa, ammattia tai muuta toimintaa; tai

2) harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Edellä 1 momentissa mainittua erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon:

1) työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta; ja

2) työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Kilpailun rajoitusaika voi olla enintään vuosi, jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopimukseen liittyvä sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa. Jollei sopimussakosta ole sovittu, työntekijän velvollisuudesta korvata tällaisen sopimuksen rikkomisesta aiheutuva vahinko on voimassa, mitä 51 §:n 3 momentissa on säädetty. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Mitä 3 momentissa on säädetty kilpailukieltosopimuksen kestosta ja tähän sopimukseen liittyvästä sopimussakosta, ei koske toimitusjohtajan välittömänä alaisena yrityksen, liikkeen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa, johtavassa asemassa olevaa henkilöä.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin 1–3 momentin säännöksiä. Muutoin on tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa on säädetty.

Työnantajan velvollisuudet. A. Yleistä
17 §
Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista

Työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.

Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa sen kanssa, mitä 1 momentissa on säädetty, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi asianomaisen työehtosopimuksen vastaavat määräykset.

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti, niin ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tahi muun näihin verrattavan seikan vuoksi. (8.8.1986/611)

Mitä työntekijäin tasapuolisesta kohtelusta on edellä 3 momentissa säädetty, on sovellettava myös henkilöä työhön otettaessa. (4.12.1987/935)

Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86). (4.12.1987/935)

6 momentti on kumottu L:lla 9.12.1999/1147.

B. Palkan maksaminen
18 §
Palkan lajit

Palkka on maksettava maan käyvässä rahassa. Kuitenkin voidaan sopia, että työntekijä on saapa palkkana tai rahapalkan lisänä tavaroita tai muita luontoisetuja tai että työstä on suoritettava muu vastike, jolla on taloudellista arvoa. Jollei työnantaja, milloin työ on sovittu korvattavaksi muutoin kuin rahassa, täytä suoritusvelvollisuuttaan määräaikana, työntekijällä on oikeus vaatia, että työ korvataan rahasuorituksella sen arvon mukaan, mikä sovitulla vastikkeella erääntymisaikana on työpaikalla.

19 §
Palkan määräytymisperuste

Palkka voidaan laskea työhön käytetyn ajan, työn tuloksen tai muun sovitun perusteen mukaan.

Milloin on sovittu taikka katsottava edellytetyn, että työtä tehdään yli sopimuksen mukaisen työajan tai muuten vapaa-aikana, työntekijä on saapa palkan siten kuin työaikalaissa tai muussa laissa on säädetty.

20 §
Työn laadun tai keskeytymisen vaikutus urakkapalkkaan

Mikäli työnantaja voi näyttää, että urakkatyötä tekevä työntekijä on menetellyt työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien ohjeiden vastaisesti ja että tämän seurauksena on ollut työn epäonnistuminen, ei työntekijällä ole oikeutta saada palkkaa siltä ajalta, jonka kestäessä hän on menetellyt ohjeiden vastaisesti. Jos virhekappaletta tai virheellisesti tehtyä työtä voidaan käyttää hyväksi, on työntekijälle maksettava sanotulta ajalta vähintään se palkan osuus, missä suhteessa virhekappaleesta tai virheellisesti tehdystä työstä on hyötyä työnantajalle.

Siinä tapauksessa, että urakkatyö keskeytyy, työntekijällä on oikeus saada tekemäänsä työtä vastaava osa palkasta. Jos työnantaja katkaisee työsuhteen ennen urakkatyön loppuunsaattamista muutoin kuin 43 §:ssä tarkoitetulla perusteella, hän on velvollinen korvaamaan vahingon.

21 §
Työn tuloksen mittaus

Urakkatöiden mittaus, luovutus ja vastaanotto on suoritettava työnantajan ja työntekijän tai, milloin kysymyksessä on työkunta, työntekijäin kesken ennakolta sovittuna aikana mahdollisimman pian urakkasopimukseen kuuluvien töiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään neljän päivän kuluessa.

Mittausasiakirjat on laadittava kaksin kappalein ja ne puolin ja toisin allekirjoitettava. Näin on meneteltävä myös silloin, kun urakkaan kuuluvat ja tehdyt työt mitataan säännöllisin väliajoin.

Muistutus työn laadusta ja virheestä, jolla on merkitystä työn vastaanottamiselle ja hyväksymiselle, on tehtävä viimeistään mittaustilaisuudessa joko suullisesti työpaikan luottamusmiehen läsnäollessa tai kirjallisesti työntekijälle.

Jos toinen osapuoli tai tämän edustaja ei viimeistään neljän päivän kuluessa töiden valmistuttua saavu yhteiseen mittaustilaisuuteen tai ei suostu sopimaan mittaustilaisuudesta, on yksipuolinen mittaus pätevä lukuunottamatta selviä mittavirheitä.

Työsuhteen osapuolilla on oikeus kutsua enintään kolme avustajaa tai todistajaa mittaustilaisuuteen.

Puutavaran työmittauksesta on säädetty erikseen.

22 §
Maksuaika

Jos ei toisin ole sovittu, työpalkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä.

Palkanmaksukausi saa olla enintään kuukauden pituinen. Sivutoimessa samoin kuin muun palkan lisäksi suoritettavan voitto-osuus- tai provisiopalkan osalta voidaan kuitenkin sopia kuukautta pitemmästä palkanmaksukaudesta. Jos palkka lasketaan päivältä tai sitä lyhyemmältä ajalta, se on maksettava ainakin kaksi kertaa kuukaudessa. Sama on voimassa urakkapalkasta, paitsi milloin sitä suoritetaan voitto-osuutena tai provisiona taikka päivää pitemmältä ajalta lasketun palkan lisänä. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi.

Jos urakkatyö kestää yhtä palkanmaksukautta kauemmin, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava tehtyä työtä vastaava tai työhön käytetyn ajan mukaan laskettu osa palkasta. Muussakin työssä voidaan sopia, että kultakin palkanmaksukaudelta maksetaan arviomääräinen palkka, mikä myöhemmällä yhtä tai useampaa palkanmaksukautta tarkoittavalla suorituksella korjataan työstä tulevaksi lopulliseksi palkaksi.

Luontoisetuna maksettava vastike työstä on suoritettava sen laadun ja paikkakunnan tavan mukaan huomioon ottaen, mitä edellä 18 §:ssä on sanottu.

Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä. Korvaus maksetaan kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Ellei työntekijän saatava ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut saatavan viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä tämä ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa näissä tapauksissa edellä mainitun työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. (3.2.1984/125)

23 § (22.10.1999/959)
Erääntyminen pyhä- ja eräinä muina päivinä

Jos rahapalkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erääntyy pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina tahi arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä arkipäivää erääntymispäivänä.

24 §
Maksupaikka ja -tapa

Rahapalkka on maksettava työajan päätyttyä työpaikalla tai sen läheisyydessä, ellei toisin ole sovittu.

Milloin palkka sopimuksen mukaan suoritetaan työntekijän pankkitilille taikka pankki- tai postisiirron välityksellä, on maksu tai siirtomääräys, ellei toisin ole sovittu, lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä, minkä ohella hänelle on varattava mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada palkka tai osa siitä käteisenä. Tällaisesta maksutavasta aiheutuvista kustannuksista vastaa työnantaja.

Rahapalkan sijasta ei saa käyttää vekseliä eikä ilman työntekijän nimenomaista suostumusta shekkiä tai muuta rahalaitoksen taikka postista maksettavaksi pantua osoitusta tai maksumääräystä.

Työnantajan on annettava työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistus, josta ilmenee työntekijälle maksetun palkan suuruus. (31.5.1996/368)

25 §
Käsiraha

Jos käsirahaa on suoritettu sopimuksen vakuudeksi, se saadaan vähentää työpalkasta, ellei toisin ole sovittu tai muuta tapaa paikkakunnalla yleisesti noudateta.

26 §
Työnantajan kuittausoikeus

Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka lain mukaan on jätettävä ulosmittaamatta. Muu sopimus on mitätön.

Jos työntekijälle on suoritettu palkasta vähennettävää käsirahaa tai muuta ennakkoa, se luetaan ensisijaisesti siihen palkan osaan, jota ei saa vastasaamisella kuitata.

27 §
Työsuorituksen estyminen ja palkka

Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, palkka on hänelle maksettava.

Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun senkaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta. Muu sopimus on mitätön.

Työntekijälle 1 tai 2 momentin nojalla maksettavasta palkasta työnantaja saa 26 §:n 1 momenttia noudattaen vähentää, mitä työntekijältä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä aikana muulla työllä ansainnut tai tahallaan jättänyt ansaitsematta.

28 §
Sairausajan palkka

Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua kuukauden on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa sanotun esteen kestämisaikana enintään sen alkamispäivää seuranneen seitsemännen arkipäivän loppuun saakka. Milloin työsuhde edellä tarkoitetun esteen alkaessa on kestänyt kuukautta lyhyemmän ajan, työntekijällä on vastaavasti oikeus saada esteen aikana 50 prosenttia palkastaan. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain (364/1963) mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava. (23.5.1997/459)

Työntekijälle l momentista johtuvaa oikeutta saadaan rajoittaa vain työehtosopimuksella. Työehtosopimuksen määräystä saa sopimukseen työehtosopimuslain (436/1946) nojalla sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Myös työnantaja, joka on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta 17 §:n 1 ja 2 momentin nojalla, saa soveltaa työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä niissä työsuhteissa, joissa hänen on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, jollei määräyksen soveltaminen edellytä paikallista sopimista. Milloin työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen sanotunlaista määräystä noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti niissä työsuhteissa, joissa määräystä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. (22.1.1999/33)

Palkasta, jota on maksettava 1 momentin nojalla, saadaan 26 §:n säännöksistä riippumatta vähentää, mitä työntekijälle samalta ajalta suoritetaan päivärahana tai siihen verrattavana korvauksena pakollisen tapaturmavakuutuksen tai työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

29 §
Sairaanhoito

Jos työnantajan luona asuva ja hänen ruoassaan oleva työntekijä sairastuu tai saa vamman, työnantajan on toimitettava hänelle tarpeellinen sairaanhoito sairastumispäivän ja neljäntoista seuraavan päivän aikana. Tästä aiheutuvia kustannuksia työnantajalla ei ole oikeutta periä työntekijältä, paitsi milloin tämä on aiheuttanut sairauden tai vamman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Muu sopimus on mitätön. Työnantajan oikeudesta saada kustannuksistaan korvausta sairaus- tai muun vakuutuksen perusteella on säädetty erikseen.

30 § (29.7.1988/723)
Lomauttaminen

Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hänellä on oikeus 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Työntekijä voidaan edellä mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Työsopimuksella tai työsuhteen kestäessä muutenkin voidaan työntekijän tai työnantajan aloitteesta sopia työntekijän lomauttamisesta. Lomauttamisoikeutta voidaan laajentaa työehtosopimuksella tai sopimuksella, jota tarkoitetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 8 §:ssä.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään 31 §:ssä.

30 a § (16.6.1978/476)
Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin 30 §:n 1 momentin mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus 53 §:n 1 momentissa tarkoitetulle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

30 b § (16.6.1978/476)
Lomautusilmoitus

Edellä 30 §:n 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja 53 §:n 1 momentissa tarkoitetun luottamusmiehen kesken toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi edellä tarkoitetulle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle.

31 §
Työsuhdeasunto

Milloin työntekijällä on palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella käytössään asunto, säilyy hänen oikeutensa asunnon käyttämiseen myös sen ajan, jonka hän työsuhteen jatkuessa on tekemättä työtä 27 §:ssä tarkoitetun syyn taikka sairauden tai lomauttamisen takia.

Tärkeän syyn niin vaatiessa työnantaja voi kuitenkin antaa työntekijälle, jonka työnteko on keskeytyneenä, käytettäväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset maksaa työnantaja.

Sopimus, jolla rajoitetaan työntekijälle tämän pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön.

C. Työnantajan muut velvollisuudet
32 §
Työturvallisuus

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta ja otettava varteen kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuuden mukaan on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin työntekijälle hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äitiysloman alkamiseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa tekijää voitu poistaa. (21.12.1990/1190)

Työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtimiseksi ja niiden edistämiseksi työnantajan ja työntekijän on oltava yhteistoiminnassa työpaikalla. (21.12.1990/1190)

33 §
Lepoajat

Työ on niin järjestettävä, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten sekä kansalaisvelvollisuuksien täyttämiseen.

34-34 h §

34-34 h § on kumottu L:lla 29.5.1998/357.

35 §
Työvälineet ja -aineet

Työvälineet ja työaineet on työnantajan hankittava, ellei toisin ole sovittu tai muuta tapaa työalalla yleisesti noudateta.

2 a LUKU (29.5.1998/357)

Perhevapaat

35 a § (29.5.1998/357)
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa (364/1963) tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhempainvapaan pitämisestä ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta on ilmoitettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

35 b § (29.5.1998/357)
Työnteko äitiysrahakauden aikana

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.

35 c § (29.5.1998/357)
Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta.

35 d § (29.5.1998/357)
Osittainen hoitovapaa

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään 12 kuukautta viimeksi kuluneen 24 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata sen kalenterivuoden loppuun, jona lapsi aloittaa peruskoulun. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää osittaista hoitovapaata samanaikaisesti. Työntekijän on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

35 e § (29.5.1998/357)
Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

35 f § (29.5.1998/357)
Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

35 g § (29.5.1998/357)
Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

35 h § (29.5.1998/357)
Säännösten pakottavuus

Sopimus, jolla työntekijä luopuu oikeudestaan tässä luvussa tarkoitettuihin perhevapaisiin, on mitätön.

35 i § (29.5.1998/357)
Palkanmaksuvelvollisuus

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

35 j § (29.5.1998/357)
Työhönpaluu

Tässä luvussa tarkoitettujen vapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

3 LUKU

Työsopimuksen lakkaaminen

36 §
Määräaikaiset sopimukset

Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

Jos 1 momentissa mainituissa tapauksissa työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

37 §
Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset

Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua tai, jos niin on sovittu tai laissa erikseen määrätty, irtisanomisaikaa noudattamatta.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava. Tällaisena syynä ei voida pitää ainakaan:

1) työntekijän sairautta, mikäli sairaudesta ei ole ollut seurauksena työntekijän työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen;

2) työntekijän osallistumista lakkoon tai muuhun työtaisteluun; eikä

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan.

(29.7.1988/723)

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen tässä pykälässä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon. (27.3.1991/595)

Työnantajan irtisanomisoikeutta voidaan lisäksi sopimuksella rajoittaa siten, että hän saa käyttää sitä vain sopimuksessa mainituilla perusteilla. (27.3.1991/595)

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana taikka käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu sopimus on mitätön. (27.3.1991/595)

37 a § (29.7.1988/723)
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantajalla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jos työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai muista niihin verrattavista syistä vähäistä suuremmassa määrin ja muutoin kuin tilapäisesti eikä työntekijää voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun:

1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia;

2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut työtehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevaa työtä tai muuta työtehtävien laatua;

3) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu kone- tai laitehankinnat, mutta työntekijä olisi ammattitaitoonsa nähden voitu työnantajan toimesta kouluttaa näiden koneiden ja laitteiden käyttöön; tai

4) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu työvoiman vähentämisestä aiheutuva kustannussäästö, mutta tämä säästö on niin vähäinen, että sitä ei voida pitää työnantajan ja työntekijän olosuhteet huomioon ottaen irtisanomisen todellisena syynä.

Mitä 37 §:n 4 momentissa on säädetty irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaavasti myös tässä pykälässä tarkoitettuja irtisanomisperusteita. (27.3.1991/595)

38 §
Irtisanomisaika

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa.

Irtisanomisaika voidaan sopimuksessa määrätä työnantajalle sitä aikaa pitemmäksi, jota työntekijän on noudatettava irtisanoessaan sopimuksen. Milloin irtisanomisaika on sovittu työntekijälle pitemmäksi kuin työnantajalle, on työntekijäänkin nähden voimassa se irtisanomisaika, jota työnantajan on noudatettava.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

1) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään viisi vuotta;

3) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta;

5) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; ja

6) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.

(26.2.1996/106)

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään kymmenen vuotta; ja

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta.

(26.2.1996/106)

Jos asianosaiset ovat sopineet, että irtisanominen saadaan toimittaa irtisanomisaikaa noudattamatta, työsuhde ei kuitenkaan, ellei toisin ole sovittu, irtisanomisen johdosta lakkaa ennen työpäivän tai työvuoron päättymistä. (3.2.1984/125)

38 a § (3.2.1984/125)
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä tämän lain 26 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

39 §
Sopimussuhteen hiljainen pitennys

Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sen jälkeen kun sovittu aika on päättynyt tai sopimus irtisanottu ja irtisanomisaika kulunut loppuun, katsotaan sopimussuhdetta pitennetyn toistaiseksi.

39 a § (29.7.1988/723)
Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä edellytyksillä, joilla työsopimus voidaan irtisanoa.

40 §
Irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä (3.2.1984/125)

Kun työnantaja luovuttaa liikkeensä toiselle, jolle työnantajan oikeudet ja velvollisuudet 7 §:n mukaan siirtyvät, työntekijä voi irtisanomis- ja työsopimusajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen lakkaamaan liikkeen luovutuspäivästä tai, jos hänelle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin kuin kuukausi ennen luovutuspäivää, myös sen jälkeisestä ajankohdasta lukien, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tiedoksiantopäivästä lukien. (29.7.1988/723)

Jos se, jolle liike on luovutettu, ei halua jatkaa työsuhdetta, hän voi kuukauden kuluessa luovutuksesta irtisanoa työsopimuksen, jos siihen on luovutuksesta johtuva perusteltu syy, lakkaamaan 38 §:ssä tarkoitettua irtisanomisaikaa noudattaen. Mitä 37 §:n 5 momentissa on säädetty irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, koskee myös tässä pykälässä säädettyä irtisanomisperustetta. (26.2.1993/235)

Milloin liikkeen luovutuksesta johtuvasta irtisanomisesta on neuvoteltava yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n 3 momentin mukaisesti, luovutukseen perustuva irtisanomisilmoitus voidaan antaa viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluvelvollisuus on täytetty, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa sanotussa lainkohdassa tarkoitetun neuvotteluajan päättymisestä. Jos luovutuksen saaja on ollut osapuolena ennen liikkeen luovutusta käydyissä neuvotteluissa, hän voi antaa irtisanomisilmoituksen viikon kuluessa neuvotteluvelvollisuuden täyttymisestä tai, jos neuvotteluvelvollisuus on täytetty ennen luovutusta, viikon kuluessa luovutuksesta. Mitä edellä tässä momentissa on säädetty liikkeen luovutuksesta johtuvasta irtisanomisesta, sovelletaan vastaavasti luovutuksesta johtuvaan lomauttamiseen ja osa-aikaistamiseen. (29.7.1988/723)

Irtisanomisajalta maksettavasta palkasta vastaavat liikkeen entinen ja uusi omistaja omasta ja toistensa puolesta. (26.2.1993/235)

Aikaisempi 4 momentti on kumottu ja 5 momentti siirretty näin 4 momentiksi L:lla 26.2.1993/265.

41 §
Työnantajan konkurssi ja kuolema

Työnantajan joutuessa konkurssitilaan työsopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään neljäntoista päivän kuluttua irtisanomisesta, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika on pitempi. Palkan konkurssin ajalta maksaa pesä.

Kun työnantaja kuolee, on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopimus päättymään neljäntoista päivän kuluttua irtisanomisesta, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika on pitempi.

41 a § (25.1.1993/50)
Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä

Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitetun menettelyn kohteena, työntekijän työsopimus voidaan irtisanoa noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika muuten olisi pidempi, mikäli

1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee vähäistä suuremmassa määrin ja muuten kuin tilapäisesti; tai

2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee vähäistä suuremmassa määrin ja muuten kuin tilapäisesti, taikka vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä.

Irtisanomisoikeutta 1 momentin nojalla ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla on tarjota työntekijälle muu tehtävä, johon hänet ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden voidaan kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa.

42 §
Irtisanominen työnteon keskeytyksen yhteydessä

Lomautetulla työntekijällä on työsuhteessa muuten noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään milloin tahansa lomautusaikana, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedossaan, viimeisen viikon aikana ennen lomautuksen päättymistä. Muu sopimus on mitätön.

Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen lomauttamisen päättymistä irtisanoo työsopimuksen, hänen on korvattava työntekijälle irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutunut vahinko, ellei toisin ole sovittu.

Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, lomautetulla työntekijällä on työsopimuksen irtisanoessaan oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menetyksestä samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jollei työnantaja viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa työntekijälle työtä tai muusta ole sovittu. (26.2.1996/106)

Tämän pykälän säännöksiä on vastaavasti sovellettava, milloin työntekijälle ei 27 §:n 2 tai 3 momentin mukaan tarvitse työsuhteen jatkumisesta huolimatta maksaa palkkaa tai milloin työn teettämistä on muutettu tavalla, joka olennaisesti alentaa työntekijän ansioita. Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan sopimuksella kuitenkin rajoittaa työntekijälle 1 momentin mukaan kuuluvaa irtisanomisoikeutta. (26.2.1996/106)

42 a § (29.7.1988/723)
Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä ja työnantaja yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös 7 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksen saajaa.

42 b § (29.7.1988/723)
Osa-aikatyötä tekevän oikeus lisätyöhön ja koulutukseen

Milloin työnantaja, jonka työssä on kokoaikatyöhön pyrkiviä osa-aikaisia työntekijöitä, hakee uutta työvoimaa samankaltaiseen osa- tai kokoaikatyöhön, on työtä, mikäli tämä sen laatuun nähden on mahdollista eikä 42 a §:stä muuta johdu, ensisijaisesti tarjottava osa-aikatyötä tekevälle. Jos uusi työ edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus.

43 §
Purkamisoikeus

Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa, jos tärkeä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä on pidettävä sellaista toisen asianosaisen laiminlyöntiä tai käyttäytymistä tai sellaista ensi sijassa tämän vahingonvaarapiiriin luettavaa olosuhteiden muutosta, jonka johdosta toiselta ei voida kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista.

Työnantaja voi, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa sopimuksen erityisesti seuraavissa tapauksissa:

1) kun työntekijä on sopimusta tehtäessä olennaisessa kohdin johtanut harhaan työnantajaa;

2) kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, taikka esiintyy siellä päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita;

3) kun työntekijä törkeästi loukkaa työnantajan, tämän perheen jäsenen, työnantajan sijaisen tai työtoverinsa kunniaa tai tekee heille väkivaltaa;

4) kun työntekijä törkeällä tavalla rikkoo 15 §:ssä tai 16 §:n 1 momentissa olevaa kieltoa;

5) kun työntekijä jatkuvasta syystä on kykenemätön työhön; sekä

6) kun työntekijä tahallaan tai huolimattomuudesta jättää työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksesta huolimatta jatkaa laiminlyöntiään.

Työntekijä voi, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa sopimuksen erityisesti seuraavissa tapauksissa:

1) kun työnantaja on sopimusta tehtäessä olennaisessa kohdin johtanut harhaan työntekijää;

2) kun työntekijän hyvä maine tai siveellisyys joutuu työsuhteen johdosta vaaranalaiseksi;

3) kun työnantaja tai tämän sijainen törkeästi loukkaa työntekijän tai tämän perheen jäsenen kunniaa tai tekee heille väkivaltaa;

4) kun työnantaja tai tämän sijainen välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla;

5) kun työntekijälle ei anneta riittävästi työtä; sekä

6) kun palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti.

Tämän pykälän säännöksiä ei ole sovellettava työlakosta tai työsulusta johtuvaan työn keskeytymiseen, ellei sellaiseen työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty noudattamatta työriitojen sovittelua koskevia lainsäännöksiä tai toimenpide ole työehtosopimuslain säännösten tai työehtosopimuksen määräysten vastainen.

44 §
Purkamisoikeuden raukeaminen, purkamismenettely ja purkamisoikeuden rajoittaminen

Purkamisoikeus raukeaa, ellei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, viikon kuluttua siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui tai, jos syy on jatkuva, siitä kun saatiin tieto sen lakkaamisesta. Jos purkamista kohtaa pätevä este, saadaan purkaminen toimittaa viikon kuluessa esteen lakkaamisesta.

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Sama oikeus on työntekijällä, jos työnantaja edellä sanotuin tavoin on poissa eikä hänellä ole paikalla sijaista. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruutuu purkaminen.

Sopimuksella voidaan rajoittaa työnantajan oikeutta työsopimuksen purkamiseen ja määrätä menettelytavasta, jota työnantajan on noudatettava käyttäessään purkamisoikeuttaan. Mitä 37 §:n 4 momentissa säädetään, koskee myös työsopimuksen purkamista.

45 § (27.3.1991/595)

45 § on kumottu L:lla 27.3.1991/595.

46 § (10.7.1987/654)
Asuntoetu

Jos työntekijälle on palkkaan sisältyvänä etuna annettu käytettäväksi asuinhuoneisto, hänellä on oikeus käyttää sitä työsuhteen päätyttyä huoneenvuokralain (653/87) 85 ja 86 §:ssä vuokranantajan irtisanomisajaksi säädetyn ajan. Jos työsuhde päättyy työntekijän kuoleman johdosta, on hänen huoneistossa asuvalla perheellään oikeus käyttää asuntoa kuolemantapauksen jälkeen kolmen kuukauden ajan tai, jos työntekijällä olisi huoneenvuokralain 85 §:n 2 tai 3 momentin mukaan ollut oikeus käyttää asuntoa työsuhteen päätyttyä kolmea kuukautta lyhyemmän ajan, sanotun ajan.

Tärkeän syyn niin vaatiessa työnantaja voi työsuhteen päättymisen jälkeiseksi ajaksi antaa työntekijän tai kuolleen työntekijän perheen käytettäväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset maksaa työnantaja.

Työsuhteen päätyttyä saadaan 1 momentissa tarkoitetusta huoneiston käytöstä periä vastikkeena neliömetriltä enintään määrä, joka asumistukilain (408/75) nojalla on vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle tai hänen perheelleen. Vastiketta saadaan periä sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa 14 päivän kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Kun työntekijälle on palkkaan sisältyvänä etuna annettu käytettäväksi huoneenvuokralain 77 §:ssä tarkoitettu asuinhuoneisto, on lisäksi sovellettava, mitä mainitun lain 71–76 §:ssä on säädetty.

Sopimus, jolla rajoitetaan työntekijälle tai hänen perheelleen tämän pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön.

47 §
Työtodistus

Työsopimuksen lakatessa työnantajan on annettava, jos työntekijä sitä vaatii, todistus työsuhteen kestoajasta ja työtehtävän laadusta. Lisäksi on, jos sitä pyydetään, todistuksessa mainittava syy työsuhteen päättymiseen ja siihen merkittävä arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä.

Jos työtodistusta pyydetään myöhemmin kuin kymmenen vuoden kuluttua työsopimuksen lakkaamisesta, työnantaja on velvollinen antamaan todistuksen vain, milloin siitä ei koidu hänelle kohtuutonta hankaluutta. Samalla edellytyksellä työnantajan on pyynnöstä annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi.

Kuolleen työntekijän lähimmillä omaisilla on oikeus saada työtodistus.

Työnantaja ei saa panna todistukseen mitään sellaista merkkiä tai antaa sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoituksena on antaa työntekijästä muita tietoja kuin todistuksen sanamuodosta käy ilmi.

3 a LUKU (27.3.1991/595)

Työsopimuksen päättämismenettely

47 a § (27.3.1991/595)
Luvun soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan työsopimuksen irtisanomiseen ja purkamiseen, jäljempänä työsopimuksen päättäminen. Lisäksi on noudatettava, mitä niistä säädetään muualla tässä laissa.

Tämän luvun säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta määräaikaisen sopimuksen lakkaamiseen 36 §:n nojalla eikä 47 b ja 47 c §:n säännöksiä työsopimuksen purkautumiseen 44 §:n 2 momentin nojalla.

Luvun 47 f – 47 i §:n säännöksiä ei sovelleta, kun työsopimus on päätetty 37 a, 40, 41, 41 a tai 43 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti eikä myöskään, kun määräaikainen työsopimus on purettu 3 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti. (25.1.1993/50)

47 b § (27.3.1991/595)
Työntekijän ja työnantajan kuuleminen ja työnantajan selvitysvelvollisuus

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 37 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen 3 tai 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, hänen on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, hänen on varattava työnantajalle mahdollisuus tulla kuulluksi purkamisen perusteesta.

Jos työsopimus irtisanotaan 37 a, 40, 41 tai 41 a §:ssä tarkoitetulla perusteella, on työnantajan, konkurssipesän tai kuolinpesän niin hyvissä ajoin kuin mahdollista selvitettävä työntekijälle irtisanomisen perusteet. Jos toimenpide kohdistuu useisiin työntekijöihin, voidaan selvitys antaa työntekijöille tai näiden edustajille yhteisesti. (25.1.1993/50)

Jos työnantajalla on lain taikka sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan velvollisuus neuvotella työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa 3 momentissa tarkoitetuista irtisanomisista, ei edellä tarkoitettua selvitystä tarvitse esittää.

47 c § (27.3.1991/595)
Työsopimuksen päättäminen

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää postitse työnantajan tai työntekijän ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan postiosoitteeseen.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus postitse katsotaan 3 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin työsopimuksen päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi.

Jos ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa lähetetty postitse, katsotaan työsopimuksen päättäminen toimitetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittamisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla katsotaan postitse lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan viimeistä päivää seuraavana päivänä.

47 d § (27.3.1991/595)
Työsopimuksen päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti irtisanomisen tai purkamisen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.

47 e § (27.3.1991/595)
Kanneaika ja tuomioistuinkäsittely

Kanne työsopimuksen lakkaamista koskevassa asiassa on pantava yleisessä alioikeudessa vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen päättäminen on 47 c §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

Jos kanne on pantu vireille kuuden kuukauden kuluessa 1 momentissa säädetyn kanneajan alkamisesta, on asia kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisenä.

47 f § (27.3.1991/595)
Korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä

Työnantaja, joka on 3 tai 37 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti tai ilman 53 §:n 2 momentissa tarkoitettua työntekijöiden enemmistön suostumusta päättänyt työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä tai vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Jos toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on päätetty koeaikana 3 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, korvaus voidaan kuitenkin määrätä 1 momentissa säädetystä vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitetun korvauksen lisäksi eikä sen sijasta 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen.

47 g § (27.3.1991/595)
Työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen

Jos työsopimus on päätetty 37 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, tuomioistuimen on vaatimuksesta harkittava, ovatko asiassa ilmenneet olosuhteet sellaiset, että on olemassa edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle. Työntekijän on tehtävä vaatimus kuuden kuukauden kuluessa työsopimuksen päättämistä koskevan ilmoituksen toimittamisesta ja työnantajan ennen irtisanomisajan päättymistä.

Edellä 1 momentissa mainittuja edellytyksiä harkittaessa tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota, paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin kokonaisuudessaan, erityisesti irtisanomisen syihin, työnantajan toiminnan laajuuteen ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrään sekä irtisanotun työntekijän haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palata entiseen työhönsä sekä hänen muihin olosuhteisiinsa.

47 h § (27.3.1991/595)
Korvaus työsuhteen jatkuessa

Jos tuomioistuin 47 g §:ssä tarkoitetussa tapauksessa katsoo, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat olemassa, se voi määrätä, että työnantajan on maksettava joko 47 f §:n 1 ja 2 momentin mukainen korvaus tai, mikäli työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoehtoinen korvaus.

Tällainen määräys voidaan antaa myös työsuhteen jo päätyttyä sen varalta, että työnantaja tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tarjoaa työntekijälle joko irtisanotun työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä.

Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan määrätä 47 f §:n 1 momentissa säädetystä vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta, taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä, ettei korvausta ole lainkaan suoritettava.

47 i § (27.3.1991/595)
Työsuhteen jatkumisesta riippuvaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen

Jos 47 h §:ssä tarkoitettua tuomiota täytäntöönpantaessa syntyy erimielisyyttä siitä, kumpi tuomiossa määrätyistä korvauksista on maksettava, työnantajan tai työntekijän on saatettava asia sitä ensiksi käsitelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

47 j § (27.3.1991/595)
Säännösten pakottavuus

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän luvun mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.

Työnantajain ja työntekijäin valtakunnallisilla keskusjärjestöillä on oikeus työehtosopimuksin sopia toisinkin siitä, mitä tässä luvussa ja 37 §:n 3 momentissa säädetään. Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus muuten paitsi 47 f §:n osalta työehtosopimuksin sopia toisin kuin edellä tässä luvussa ja 37 §:n 3 momentissa säädetään. Työehtosopimuksen tällaisia määräyksiä saa sopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden työsuhteissa muutoin on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. Myös työnantaja, joka on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta 17 §:n 1 ja 2 momentin nojalla, saa soveltaa työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä niissä työsuhteissa, joissa hänen on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, jollei määräyksen soveltaminen edellytä paikallista sopimista. Milloin työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen sanotunlaisia määräyksiä noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. (22.1.1999/33)

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaisen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen tai evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen työntekijäin keskusjärjestön tai työntekijäin yhdistysten, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, välillä tehtyyn työehtosopimukseen. Toimiehtosopimukseen sovelletaan vastaavasti, mitä tässä luvussa säädetään työehtosopimuksesta.

4 LUKU

Työsopimuksen pätemättömyydestä ja kohtuuttomista ehdoista

48 §
Oikeustoimilaista aiheutuva pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot

Jos työsopimus on varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaan työntekijää kohtaan pätemätön pakon, petollisen viettelyn, kiskomisen tahi erhekirjoituksen tai muun sellaisen virheen vuoksi taikka sen johdosta, että sopimukseen vetoaminen olisi kunnian vastaista tai arvotonta, mutta työ on jo alkanut, työntekijällä on oikeus pätemättömyyden voimaan saattamisen sijasta irtisanoa työsopimus heti lakkaamaan, jollei pätemättömyysperuste ole muutoin menettänyt merkitystään.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä työntekijää siinä mainitun lain nojalla vetoamasta palkkaa koskevan sopimusehdon pätemättömyyteen. Palkka määräytyy silloin 17 §:ssä mainituin perustein.

Jos työsopimuksessa olevan muuta kuin palkkaa koskevan ehdon soveltaminen ilmeisesti olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai se jättää huomioon ottamatta.

49 §
Vajaavaltaisuuteen perustuva pätemättömyys

Työnantaja ei voi työntekijää kohtaan siltä ajalta, jonka tämä on ollut hänen työssään, vedota siihen, että työsopimus on työntekijän vajaavaltaisuuden vuoksi pätemätön. Myöskään ei työnantaja saa mainitulla perusteella peräytyä sopimuksesta niin kauan kuin vajaavaltainen sen täyttää.

50 §
Työntekijän suojaksi annetut lainsäännökset

Jos työsopimuksen jokin ehto on mitätön sen vuoksi, että se on ristiriidassa työntekijän suojaksi annetun lainsäännöksen kanssa, sopimus jää siitä huolimatta muilta osin voimaan.

5 LUKU

Sopimuksen täyttämättä jättämisestä johtuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta

51 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tästä laista tai työsopimuksesta hänelle johtuvien velvollisuuksien täyttämisen, tulee korvata työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. (31.5.1974/414)

Kun 43 §:ssä tarkoitettu työsopimuksen purkaminen on johtunut työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, hänen on työntekijälle korvattava myös sopimussuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta aiheutunut vahinko. (31.5.1974/414)

Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tästä laista tai työsopimuksesta hänelle johtuvien velvollisuuksien täyttämisen taikka aiheuttaa tahallisella tai huolimattomalla menettelyllään sopimuksen 43 §:ssä tarkoitetun purkamisen työnantajan toimesta, tulee korvata työnantajalle siten aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/74) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Samoja perusteita on sovellettava työntekijän työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamiseen. (31.5.1974/414)

Korvausta ei ole suoritettava vahingosta, joka aiheutuu 43 §:n 4 momentissa tarkoitetusta työn keskeytymisestä, milloin työsopimuksen purkaminen sen johdosta ei ole sallittu.

5 a LUKU (27.5.1988/467)

Kansainvälisluonteiset työsopimukset

51 a § (9.12.1999/1147)
Työsopimukseen sovellettava laki

Jos työsopimuksella on liittymä useampaan kuin yhteen valtioon, työsopimukseen sovellettava laki määräytyy Rooman yleissopimuksen mukaisesti. Lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovellettavasta laista säädetään lisäksi lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa (1146/1999).

51 b-51 c §

51 b-51 c § on kumottu L:lla 18.12.1998/402 v. 1999.

6 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

52 §
Yhdistymisvapaus

Työnantaja ja työntekijä eivät saa estää toisiaan eikä työntekijä toista työntekijää kuulumasta tai liittymästä luvalliseen yhdistykseen tai siinä toimimasta. Sopimus olla kuulumatta yhdistykseen tai siinä toimimatta on mitätön.

Jos työpaikalla on vähintään kymmenen työntekijää, on työnantajan sallittava heidän ja heidän ammatillisten järjestöjensä ruoka- ja muiden taukojen aikana ja työajan ulkopuolella maksuttomasti käyttää tarkoitukseen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelliseen kokoontumiseen ja järjestötehtävien hoitoon aiheuttamatta häiriötä asianomaisen yrityksen toiminnalle.

53 §
Luottamusmiehet

Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan pääluottamusmies ja ammattiryhmää tai työosastoa varten valittu luottamusmies menettää työaikana neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun luottamusmiehen työsopimus voidaan työnantajan toimesta irtisanoa vain, jos niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

54 § (21.4.1995/671)
Rangaistussäännökset

Rangaistus 17 §:n 3 ja 4 momentin rikkomisesta säädetään rikoslain 47 luvun 3 §:ssä.

Rangaistus 52 §:n 1 momentissa mainitun yhdistymisvapauden rikkomisesta, milloin se koskee työntekijöiden ammatillista tai poliittista toimintaa, säädetään rikoslain 47 luvun 5 §:ssä.

Rangaistus 53 §:n 2 momentin rikkomisesta säädetään rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 24 §:n 4 momentissa, 26 §:n 1 momentissa, 47 §:ssä tai 52 §:n 2 momentissa olevia säännöksiä, on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. (31.5.1996/368)

55 §
Valvonta

Tämän lain noudattamista valvovat ammattientarkastusviranomaiset ja ne työnantajain ja työntekijäin yhdistykset, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä kysymyksessä olevassa työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten olisi noudatettava.

Ammattientarkastusviranomaisten on valvontatehtäväänsä suorittaessaan toimittava kiinteässä yhteistyössä 1 momentissa tarkoitettujen yhdistysten kanssa.

Työnantajan tai, jos työnantajalla ei ole liikepaikkaa Suomessa, työn teettäjän on pyynnöstä annettava työsuojeluviranomaisille 4 §:n 3 momentin mukainen selvitys sellaisista ulkomaisen työntekijän työsuhteeseen sovellettavista työehdoista, jotka 17 §:n 6 momentin mukaan tulevat sovellettaviksi työsopimukseen muutoin sovellettavasta laista riippumatta. (20.6.1996/466)

56 §
Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1971 ja sillä kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annettu työsopimuslaki (141/22) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa 18 päivänä elokuuta 1917 annettu asetus (64/17) vielä voimassa olevilta osiltaan sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista 2 päivänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46) 9 §.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toisin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin tämän lain 39 §:ssä sanotaan, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.

Työnantaja, joka on ennen tämän lain voimaantuloa laillisesti maksanut palkkaa 22 §:n 1 momentista poiketen, saa edelleen noudattaa samaa käytäntöä kunnes toisin sovitaan.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

31.5.1974/414:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974, mutta ei koske korvausta sitä ennen aiheutetusta vahingosta.

16.6.1978/476:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1978.

Jos työsopimukseen olisi ilman tässä tarkoitettujen lainmuutosten voimaantuloa ollut sovellettava lomauttamisesta ilmoitettaessa työehto- tai työsopimuksessa sovittua yli 14 päivän irtisanomisaikaa, noudatetaan 30 §:n 1 momentissa ja 30 b §:ssä tämän irtisanomisajan pituista aikaa edellä tarkoitettuna lomautusilmoitusaikana niin kauan, kunnes kyseessä olevassa työehtosopimuksessa on toisin sovittu tai työsopimus on voimassa.

3.2.1984/125:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toisin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin työsopimuslain 39 §:ssä sanotaan, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.

HE 205/83, sosvk.miet 22/83, svk.miet 175/83

11.1.1985/30:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985.

2 ja 3 momentti on kumottu L:lla työsopimuslain 34 §:n hoitovapaata koskevien säännösten voimaantulon muuttamisesta, joka tuli voimaan 1.11.1989.

HE 203/84, sosvk.miet 27/84, svk.miet 220/84

6.6.1986/423:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1986.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, jollei toisin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin työsopimuslain 39 §:ssä on sanottu, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.

HE 248/85, sosvk.miet 6/86, svk.miet 43/86

8.8.1986/611:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

HE 57/85, toisen lvk.miet 4/86, svk.miet 79/86

10.7.1987/654:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1987.

Tätä lakia sovelletaan, 46 §:n 4 momenttia lukuun ottamatta, myös ennen sanottua päivää tehtyihin työsopimuksiin, joita ei ennen lain voimaantuloa ole irtisanottu tai purettu, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jos vuokranantaja lain voimaantulon jälkeen antaa huoneenvuokralain 77 §:ssä tarkoitetun luvan, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen, mitä 46 §:n 4 momentissa on säädetty. Jos vuokranantaja on jo ennen lain voimaantuloa vuokrasopimuksessa tai erikseen antanut luvan luovuttaa huoneisto 46 §:ssä tarkoitetuksi palkkaetuasunnoksi ja vuokralainen sen luvan perusteella lain voimaantulon jälkeen antaa huoneiston sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen, mitä 46 §:n 4 momentissa on säädetty. Vuokranantajalla on kuitenkin kuuden kuukauden ajan lain voimaantulosta oikeus määrätä, että hänen ennen lain voimaantuloa antamansa luvan perusteella ei enää lain voimaantulon jälkeen saa luovuttaa huoneistoa palkkaetuasunnoksi. Tämä ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja annettava tiedoksi siten kuin huoneenvuokralain 57 §:ssä on säädetty.

HE 127/84, lvk.miet 2/86, svk.miet 35/86, lvk.miet 2/87

4.12.1987/935:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988.

HE 74/87, sosvk.miet 11/87, svk.miet 57/87

31.3.1988/284:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1988. Työntekijä voi kuitenkin saada 34 f §:n 1 momentin estämättä osittaista hoitovapaata peruskoulun vuonna 1988 aloittavan lapsen hoidon vuoksi.

Niillä aloilla, joilla voimassa oleva, yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus sisältää määräyksiä työntekijöillä olevista, tämän lain 34 c §:n 1 momentissa tarkoitettuja työntekijän poissaolo-oikeuksia vastaavista oikeuksista, sovelletaan tätä lakia kuitenkin vasta työehtosopimuksen voimassaolokauden päätyttyä.

HE 166/87, sosvk.miet 31/87, svk.miet 4/88

27.5.1988/467:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988. Lakia sovelletaan työsopimuksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.

HE 44/87, lvk.miet 2/88, svk.miet 28/88

29.7.1988/723:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, jollei toisin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin työsopimuslain 39 §:ssä on sanottu, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.

Mikäli ennen tämän lain voimaantuloa tehty työehtosopimus on ristiriidassa tämän lain kanssa, ovat työehtosopimuksen määräykset noudatettavina sopimuksen voimassaoloaikana tämän lain säännösten estämättä.

Jos työsopimukseen olisi ilman tässä tarkoitettujen lainmuutosten voimaantuloa ollut sovellettava lomauttamisesta ilmoitettaessa työehto- tai työsopimuksessa sovittua yli 14 päivän irtisanomisaikaa, noudatetaan tätä 30 §:n 1 momentissa ja työsopimuslain 30 b §:ssä säädetyn ilmoitusajan sijasta edellä tarkoitettuna lomautusilmoitusaikana niin kauan, kunnes kyseessä olevassa työehtosopimuksessa on toisin sovittu tai työsopimus on voimassa.

HE 19/88, sosvk.miet 3/88, svk.miet 65/88

20.10.1989/919:

HE 96/89, sosvk.miet. 18/89, svk.miet. 114/89

16.7.1990/640:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991, kuitenkin siten, että 34 d §:n 1 momentti tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.

HE 77/90, sosvk.miet. 18/90, svk.miet. 83/90

24.8.1990/724:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa.

HE 57/90, sosvk.miet. 19/90, svk.miet. 84/90

21.12.1990/1190:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.

HE 207/90, sosvk.miet. 29/90, svk.miet. 122/90

27.3.1991/595:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.

Tämän lain menettelytapoja sekä tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä ei sovelleta, milloin työsopimuksen päättäminen on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 291/90, sosvk.miet. 59/90, svk.miet. 294/90

25.1.1993/50:

Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä helmikuuta 1993.

HE 182/92, LaVM 15/92

26.2.1993/235:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 235/1993 tuli A:n 1357/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

HE 109/92, TyVM 12/92, ETA-sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi (77/187/ETY)

22.12.1993/1354:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn työsopimuksen osalta työnantajan on annettava työntekijälle 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu selvitys kahden kuukauden kuluessa työntekijän pyynnöstä.

HE 239/93, TyVM 12/93, ETA-sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi (91/533/ETY)

16.9.1994/824:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1994.

HE 108/94, TyVM 3/94, ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94, ETA-sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi (ETY) N:o 92/85/ETY

8.12.1994/1158:

HE 125/94, TyVM 4/94

21.4.1995/671:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

26.2.1996/106:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.

Mitä 38 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, sovelletaan, jos työsopimus on tehty lain voimaantulon jälkeen. Mitä 42 §:n 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa alkaneissa lomautuksissa. Momentissa tarkoitettuja kalenteripäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon vain lain voimaantulon jälkeiset lomautuspäivät.

HE 203/95, TyVM 7/95, EV 1/96

31.5.1996/368:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

HE 24/96, TyVM 3/96, EV 37/96

20.6.1996/466:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

HE 211/95, TyVM 5/96, EV 60/96

17.1.1997/56:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1997. Tämä laki on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999.

Tämän lain estämättä sovelletaan edelleen väliaikaisista poikkeuksista työsopimuslain 2 §:n 2 momenttiin 8 päivänä joulukuuta1994 annettua lakia (1158/94).

HE 78/1996, TyVM 18/1996, EV 245/1996

23.5.1997/459:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997. Tätä lakia sovelletaan työsopimuksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.

HE 25/1997, TyVM 4/1997, EV 39/1997

29.5.1998/357:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1998. Sen 35 a §:n 2 ja 3 momentti, 35 c §:n 2 momentti sekä 35 g, 35 h ja 35 j § tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä kesäkuuta 1998.

Jos kumotussa 34, 34 a tai 34 b §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty ennen 1 päivää kesäkuuta 1998, vapaaseen sovelletaan tämän lain 35 a §:n 2 ja 3 momentin sekä 35 c §:n 2 momentin voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus tehdään 35 a §:n 2 ja 3 momentin sekä 35 c §:n 2 momentin tultua voimaan mutta ennen 1 päivää lokakuuta 1998 ja jos kumotussa 34, 34 a ja 34 b §:ssä tarkoitettu vapaa alkaa viimeistään 30 päivänä syyskuuta 1998, ennen 1 päivää lokakuuta 1998 tehtyyn ilmoitukseen ja alkavaan vapaaseen sovelletaan 35 a §:n 2 ja 3 momentin sekä 35 c §:n 2 momentin voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos vapaa kuitenkin alkaa aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta 1998, ilmoitukseen ja vapaaseen sovelletaan, mitä 35 a §:n 2 ja 3 momentissa sekä 35 c §:n 2 momentissa säädetään.

Jos työntekijä on ennen 1 päivää lokakuuta 1998 pitänyt yhden kumotussa 34 b §:ssä tarkoitetun hoitovapaajakson alle kaksivuotiaan lapsen hoitamiseksi, hänellä on oikeus pitää toinen jakso tämän lain 35 c §:n mukaisesti, vaikka lapsi ei jakson alkaessa ole täyttänyt kahta vuotta.

Lain tultua voimaan työntekijän ennen 35 a §:n 2 ja 3 momentin sekä 35 c §:n 2 momentin voimaantuloa tekemä ilmoitus vapaan pitämisestä ei sido työntekijää.

HE 37/1998, TyVM 3/1998, EV 37/1998, Neuvoston direktiivi 92/85/ETY; EYVL N:o L 348, 28.11.1992, s. 1–8 ja, neuvoston direktiivi 96/34/EY; EYVL N:o L 145, 19.6.1996, s. 4–9

22.1.1999/33:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999.

HE 253/1998, TyVM 16/1998, EV 244/1998

18.12.1998/402 v. 1999:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 402/1999 tuli A:n 403/1999 mukaisesti voimaan 1.4.1999.)

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin työsopimuksiin sovelletaan aikaisempia säännöksiä.

HE 103/1998, LaVM 14/1998, EV 174/1998

22.10.1999/959:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.

HE 52/1999, TaVM 7/1999, EV 31/1999

9.12.1999/1147:

Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 1999.

HE 138/1999, TyVM 7/1999, EV 98/1999, Euroopan parlementin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY; EYVL N:o L 18, 21.1.1997, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.