Seurattu SDK 30/2019 saakka.

26.7.1968/459

Alkoholilaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on pääosin kumottu AlkoholilL:lla 8.12.1994/1143. ks. L:n 1143/1994 63 §. Voimaan jätetyt 9 luku sekä 104 ja 105 § on kumottu L:lla rikoslain muuttamisesta 14.8.2009/641, joka on voimassa 1.11.2009 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (6.3.1987/252)

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) alkoholijuomalla nautittavaksi aiottua juomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia;

2) miedolla alkoholijuomalla enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuomaa; (15.12.1989/1125)

3) väkevällä alkoholijuomalla yli 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuomaa; (15.12.1989/1125)

4) oluella pääasiassa maltaista, humalista ja vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia;

5) keskioluella alle 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää olutta;

6) vahvalla oluella vähintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää olutta;

7) väkiviinalla etyylialkoholia tai etyylialkoholin vesiliuosta, jossa on tätä alkoholia enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja jota liuosta ei ole aiottu alkoholijuomana nautittavaksi;

8) alkoholivalmisteella tuotetta, jossa on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia mutta joka ei ole alkoholijuomaa eikä väkiviinaa ja joka ei ole denaturoitua;

9) alkoholipitoisella aineella 1–8 kohdassa tarkoitettuja aineita ja tuotteita; sekä

10) alkoholittomalla juomalla juomaa, joka ei sisällä lainkaan tai sisältää enintään 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.

Jäljempänä 3–6 luvussa tarkoitettu alkoholijuoma saa sisältää enintään 60 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.

Alkoholipitoinen aine on denaturoitua kun siihen on lisätty sosiaali- ja terveysministeriön määräämiä aineita tarkoituksella tehdä alkoholipitoinen aine nautittavaksi kelpaamattomaksi tai kun sosiaali- ja terveysministeriö aineen kokoomuksen perusteella on sen hyväksynyt denaturoiduksi alkoholipitoiseksi aineeksi.

2 §

Alkoholijuoman ja väkiviinan valmistus, maahantuonti, maastavienti ja myynti ovat, sellaisin poikkeuksin kuin jäljempänä tässä laissa säädetään, alkoholiyhtiöksi sanotun osakeyhtiön yksinoikeutena.

Alkoholiyhtiön tehtävänä on pitää kaupan myös korkeatasoisia alkoholittomia juhla- ja seurajuomia ja muutoinkin edistää niiden käyttöä.

3 § (7.9.1990/835)

Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa muussa kuin myyntitarkoituksessa ainoastaan maltaista ja muista viljatuotteista sekä näistä valmistetusta vierteestä ja vierreuutteesta valmistaa olutta yksinomaan käymisen avulla niin, että juoman alkoholi muodostuu pääasiassa vain siitä sokerista, joka on syntynyt käytetyistä valmistusaineista.

Kotitaloudessa saa muussa kuin myyntitarkoituksessa valmistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuista hedelmistä, marjoista, raparperista, rypäleistä ja muista kasvinosista, ei kuitenkaan viljasta, juureksista tai näistä valmistetuista tuotteista. Valmistuksen tulee tapahtua yksinomaan käymisen avulla ja siten, että sanotut valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomassa selvästi havaittavissa.

4 §

Keskioluesta säädetään erikseen. (6.3.1987/252)

Alkoholivalmisteista ja denaturoiduista alkoholipitoisista aineista sekä denaturoimisesta säädetään asetuksella.

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta apteekeissa tai lääketehtaissa tapahtuvaan alkoholipitoisten lääkkeiden valmistukseen tai luovutukseen eikä sellaisten lääkkeiden myyntiin apteekeista, sairaala-apteekeista, lääkekeskuksista, lääketehtaista tai lääketukkukaupoista eikä myöskään niiden maahantuontiin, maastavientiin, hallussapitoon tai kuljetukseen, vaan on niistä voimassa, mitä erikseen on säädetty. (31.12.1987/1278)

Jos ainetta, joka sisältää muuta alkoholia kuin etyylialkoholia, käytetään huomattavassa määrässä päihdyttävänä aineena, voidaan sellaisen väärinkäytön estämiseksi asetuksella antaa säännöksiä mainitun aineen valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta.

Alkoholijuoman ja väkiviinan luvattoman valmistuksen estämiseksi voidaan, sen lisäksi mitä 91 ja 91 a §:ssä on säädetty, asetuksella säätää, että tällaiseen valmistukseen soveliaiden kojeiden tai niiden osien maahantuontia, valmistusta tai kauppaa harjoittava on velvollinen tekemään ilmoituksen tästä toiminnastaan ja pitämään siitä kirjaa. Toiminnan valvonnasta on vastaavasti voimassa, mitä tämän lain 69, 71, 77, 79 ja 80 §:ssä on säädetty. Tarkemmat säännökset valvonnan suorittamisesta annetaan asetuksella. (25.8.1975/684)

5 §

Alkoholiasioita hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi.

2 luku

Alkoholiyhtiö

6 §

Alkoholiyhtiön osakkeet omistaa valtio, kuitenkin niin, että kaksi osaketta voi olla muiden omistuksessa.

Alkoholiyhtiöllä on johtokunta ja hallintoneuvosto.

7 §

Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä.

Johtokunnan puheenjohtajana on alkoholiyhtiön pääjohtaja sekä muina jäseninä johtajat, joista hallintoneuvosto määrää yhden varapuheenjohtajaksi.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet johtokunnan muista jäsenistä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaaleissa ratkaisee arpa.

Johtokunnan varapuheenjohtaja on samalla pääjohtajan varamies.

8 §

Hallintoneuvostossa on yhdeksän varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä.

Valtioneuvosto määrää hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valiten samalla hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallintoneuvoston varsinaisista jäsenistä.

Hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen voidaan vapauttaa tehtävästään toimikauden kestäessä, jolloin uusi jäsen on määrättävä hänen sijalleen jäljellä olevaksi kaudeksi.

Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallintoneuvoston muista jäsenistä on saapuvilla.

9 §

Johtokunnan jäseniä toimeen otettaessa samoin kuin hallintoneuvoston jäseniä ja varajäseniä määrättäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että perehtyneisyys yhteiskunnalliseen alkoholikysymykseen ja alkoholiyhtiön eri toimialojen tuntemus sanotuissa hallintoelimissä ovat edustettuina.

10 §

Johtokunnan tehtävänä on edustaa alkoholiyhtiötä ja hoitaa sen asiat, mikäli niistä huolehtiminen ei kuulu hallintoneuvostolle tai yhtiökokoukselle.

Johtokunnan jäsenet kirjoittavat alkoholiyhtiön toiminimen kaksi yhdessä.

11 §

Hallintoneuvoston tehtävänä on:

1) edellä 5 §:ssä määriteltyä tarkoitusta silmällä pitäen seurata maan alkoholiolojen kehitystä ja antaa yleisiä ohjeita siitä, mitä alkoholiyhtiön hoidossa on otettava varteen;

2) valvoa alkoholiyhtiön asioiden hoitoa sekä sen tytäryhtiöiden hallintoa ja toimintaa;

3) ottaa toimeen alkoholiyhtiön pääjohtaja ja johtajat sekä tarvittaessa heidät siitä vapauttaa samoin kuin vahvistaa johtokunnan jäsenten tehtävät, heidän välisensä työnjako sekä heidän palkkauksensa;

4) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä, pitkäaikaisen lainan ottamisesta sekä muista taloudellisesti tai periaatteellisesti tärkeistä alkoholiyhtiön toimintaan kuuluvista asioista;

5) päättää vähittäismyyntipaikan avaamisesta tai sulkemisesta ja anniskeluoikeuden myöntämisestä tai peruuttamisesta sekä antaa tarkemmat määräykset alkoholijuomien vähittäismyyntipaikkojen päivittäistä aukioloajasta;

6) määrätä myytävien alkoholijuomien, alkoholiyhtiön myymän väkiviinan ja denaturoidun väkiviinan hinnat, kotimaassa valmistettavien alkoholijuomien alkoholipitoisuudet sekä alkoholijuomien anniskelusta tulevan korvauksen suuruus tai sen määräytymisperusteet, ottaen huomioon edellä 5 §:ssä mainitut periaatteet;

7) päättää prokuran antamisesta sekä johtokunnan oikeudesta antaa jonkun tai joidenkuiden keskuudestaan taikka yhtiön jonkun toimihenkilön tietyissä asioi toimia yhtiön puolesta;

8) vahvistaa tulo- ja menoarvio seuraavaa vuotta varten;

9) päättää osakepääoman korottamista tarkoittavan esityksen tekemistä yhtiökokoukselle;

10) tehdä tarvittaessa valtioneuvostolle esityksiä muutosten aikaansaamiseksi yhtiön toimialaa koskevaan lainsäädäntöön;

11) antaa sosiaali- ja terveysministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaisesti 59 a §:ssä tarkoitetun alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon noudattamisesta ja mainitun pykälän nojalla sallitusta mainonnasta tarpeellisia ohjeita alkoholijuomien valmistukseen, maahantuontiin ja myyntiin osallistuville siltä osin kuin edellä mainitun kiellon noudattamisen ja mainonnan valvonta kuuluu alkoholiyhtiölle; (13.8.1976/678)

12) antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomus alkoholiolojen kehityksestä sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 5 §:ssä määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi;

13) päättää yhtiökokouksen hallintoneuvoston käyttövaroiksi myöntämien varojen jakamisesta; sekä

14) päättää muista hallintoneuvostolle tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan kuuluvista asioista.

Päätös, joka koskee alkoholiyhtiön liiketoiminnan ulottamista uusille aloille tai yhtiön varojen sijoittamista yhtiön toimialan ulkopuolella olevaan liiketoimintaan, on hallintoneuvoston alistettava valtioneuvoston hyväksyttäväksi.

Ennenkuin hallintoneuvosto tekee päätöksen edellä 1 momentin 6 kohdassa mainitusta alkoholijuomien hintojen määräämisestä, on siitä neuvoteltava sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.

12 §

Hallintoneuvoston johtosääntö annetaan asetuksella.

Johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset hallintoneuvoston tehtävien hoitamisesta samoin kuin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja asetettujen jaostojen oikeudesta toimia hallintoneuvoston puolesta.

13 §

Hallintoneuvoston keskuudestaan määräämillä jäsenillä on oikeus olla saapuvilla alkoholiyhtiön johtokunnan kokouksessa ja yhtiökokouksessa sekä ottaa siellä osaa keskusteluun.

Johtokunnan jäsenillä on oikeus olla saapuvilla hallintoneuvoston ja sen jaostojen kokouksissa sekä yhtiökokouksessa ja lausua mielipiteensä niissä käsiteltävistä asioista.

14 §

Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön edustajalla on oikeus seurata asiain käsittelyä johtokunnan ja hallintoneuvoston kokouksissa sekä yhtiökokouksessa, ja on ministeriön edustajalla niissä oikeus ottaa osaa keskusteluun.

Ministeriön edustajan vaatimuksesta on muussa kuin yhtiökokouksessa käsiteltävä, ensi kertaa esillä oleva asia siirrettävä seuraavaan kokoukseen.

15 §

Valtioneuvosto asettaa vuosittain alkoholiyhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan viisi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä. Samalla valtioneuvosto määrää yhden tilintarkastajista puheenjohtajaksi. Yhden tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. (6.3.1987/252)

Tilintarkastuskertomus lausuntoineen ja ehdotuksin sekä johtokunnan sen johdosta ehkä antama selitys on annettava hallintoneuvostolle, joka esittää sen sekä yhtiön vuosikertomuksen yhtiökokoukselle ja sen jälkeen toimittaa yhtiökokouksen ehdotuksen ja oman lausuntonsa valtioneuvostolle.

Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä sekä muusta yhtiön hallinnon ja siitä tehdyn tilin aiheuttamasta toimenpiteestä ja vuosivoiton käyttämisestä.

16 §

Edellä 11 §:n 12 kohdassa tarkoitetun kertomuksen antamisesta eduskunnalle säädetään erikseen.

17 § (15.12.1989/1125)

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten, tilintarkastajien ja heidän varamiestensä sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön edustajain palkkiot määrää sosiaali- ja terveysministeriö ja suorittaa alkoholiyhtiö.

18 §

Palkkauksia alkoholiyhtiössä älköön määrättäkö riippuviksi yhtiön tuloista tai voitosta taikka myynnin määrästä.

19 §

Alkoholiyhtiön velvollisuudesta suorittaa valtiolle ja kunnalle veroa on säädetty erikseen.

Alkoholiyhtiön vuosivoitto on suoritettava valtiolle sitten, kun siitä on erotettu valtioneuvoston vahvistama kohtuullinen määrä käyttörahastoon ja osinkoa enintään seitsemän prosenttia yhtiöön maksetusta osakepääomasta. (19.12.1980/830)

Kulloinkin kulumassa olevalta vuodelta odotettavissa olevasta vuosivoitosta on alkoholiyhtiö velvollinen suorittamaan valtiolle ennakolta enintään sen määrän, mikä yhtiön toimintaa haittaamatta voidaan sanottuna vuonna kertyneistä varoista suorittaa. Ennakon suuruuden ja suoritusajat määrää alkoholiyhtiötä kuultuaan valtiovarainministeriö.

20 §

Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, sovelletaan alkoholiyhtiöön osakeyhtiöistä voimassa olevia säännöksiä.

3 luku

Alkoholijuomien valmistus

21 §

Alkoholijuomatehdas on suunniteltava sekä valmistus ja varastoiminen järjestettävä niin, että tehokas valvonta on mahdollista.

Ennen kuin tehdas aloittaa toimintansa, sosiaali- ja terveysministeriön on se hyväksyttävä käyttöön otettavaksi.

22 §

Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun antaa asettamiensa ehdoin toistaiseksi sille, jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus.

Antamansa valmistusoikeuden hallintoneuvosto voi korvauksetta peruuttaa, jollei annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja ehtoja noudateta taikka jos valmistuksessa havaitaan muuta väärinkäyttöä tai valmistajan katsotaan menettäneen 1 momentissa tarkoitetut edellytykset tai luotettavuutensa.

23 §

Jokaisessa tehtaassa, jossa 22 §:n nojalla valmistetaan alkoholijuomaa, tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä vastaava johtaja ja tämän sijainen.

Vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa on valvottava, että tätä lakia, sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja tehtaan toiminnassa noudatetaan.

Jos vastaava johtaja tai hänen sijaisensa laiminlyö tehtävänsä taikka muutoin osoittautuu siihen sopimattomaksi, sosiaali- ja terveysministeriö voi peruuttaa hyväksymisen.

24 §

Alkoholijuoman valmistaja ei saa muille kuin alkoholiyhtiölle tai sen määräämälle luovuttaa eikä ilman yhtiön lupaa tai välitystä käyttää valmistamaansa alkoholijuomaa muuhun kuin valmistussopimuksessa mainittuun tarkoitukseen.

25 §

Jos todetaan, että valmista tai valmisteilla olevaa tai valmistusaineeksi luovutettua alkoholijuomaa ei 22 §:ssä tarkoitetun valmistusoikeuden saaneessa tehtaassa ole sitä määrää, mikä sitä kirjanpidon ja tarvittaessa hankitun muun selvityksen mukaan tulisi olla, on valmistajan suoritettava todetusta vajauksesta valtiolle korvaus, joka vastaa puuttuvan alkoholijuomamäärän vähittäismyyntihinnan ja sellaisen juoman ostohinnan välistä erotusta.

Puuttuvasta alkoholijuoman valmistusaineeksi luovutetusta väkiviinasta on valtiolle suoritettava korvaus, joka vastaa sanotun määräisestä väkiviinasta valmistetun viinan arvoa laskettuna halvimman kotimaisen viinalaadun vähittäismyyntihinnan perusteella. Samalla tavalla lasketaan korvaus väkiviinatehtaassa valmistetusta puuttuvasta väkiviinasta.

Jos vajaus johtuu vahingosta tai muusta sellaisesta syystä, ettei valmistajan tai hänen palveluksessaan olevan voida katsoa saaneen siitä laitonta hyötyä, ja tästä esitetään luotettava selvitys, ei valmistaja ole velvollinen suorittamaan siitä korvausta.

Tässä pykälässä tarkoitetut riitaiseksi saatetut korvausasiat käsitellään ja ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa.

26 §

Mitä edellä 21–25 §:ssä säädetään, sovelletaan myös tehtaaseen ja laitokseen, jossa astioidaan muualla valmistettua alkoholijuomaa, sekä 22 §:ssä tarkoitetun valmistajan erilliseen varastoon, jossa säilytetään alkoholijuomia alkoholiyhtiön lukuun, kuitenkin niin, ettei 21 §:n 2 momentin ja 22–23 §:n säännöksiä sovelleta sellaisiin erillisiin varastoihin, joissa alkoholiyhtiön lukuun säilytetään ainoastaan olutta tai pienehköjä määriä muita alkoholijuomia. Viimeksi mainittujen varastojen toiminnan ja valvonnan järjestämisestä antaa yhtiön hallintoneuvosto tarkemmat määräykset.

4 luku

Alkoholijuomien maahantuonti ja maastavienti

27 §

Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa tuoda maahan:

1) ulkomailta saapuva matkustaja ja ulkomaan liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökuntaan kuuluva mukanaan omaa tarvettaan varten sen mukaan kuin asetuksella säädetään; mikäli näin maahan tuotava alkoholimäärä ylittää maksuitta maahan tuotavaksi sallitun määrän on ylimenevältä osalta suoritettavasta maksusta voimassa, mitä 4 momentissa on säädetty; jos maahan saapuva henkilö on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa, on maksun korottamisesta voimassa, mitä tullilaissa (573/78) on säädetty; (6.3.1987/252)

2) kauppaedustaja maahan tullessaan näytteinä sen mukaan kuin asetuksella säädetään; sekä

3) ulkovallan Suomessa toimiva diplomaattinen ja muu samassa asemassa oleva edustusto virkakäyttöön sekä ulkomainen diplomaattinen virkamies ja lähetetty konsuli henkilökohtaiseen käyttöön.

Sellainen ulkomaan liikenteessä olevan aluksen haltija sekä laivakauppias, jolla on oikeus pitää tullilaissa tarkoitettua muonitusvarastoa, saa tuoda maahan ja sanotussa varastossa säilyttää ulkomaan liikenteessä olevan aluksen muonavaroiksi tarkoitettuja alkoholijuomia. Laivakauppias saa tuoda maahan ja säilyttää muonitusvarastossa myös tulliverolain 16 §:n 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, verottomien tavaroiden myymälöiden myyntiin sekä vientiin tarkoitettuja alkoholijuomia. (5.4.1991/637)

Vajauksesta, joka todetaan 2 momentissa tarkoitetussa muonitusvarastossa, on varastonpitäjän suoritettava valtiolle korvauksena määrä, joka vastaa alkoholiyhtiön hallintoneuvoston vahvistamaa 4 momentissa tarkoitettua maksua. (6.3.1987/252)

Ulkomailta saapunut alkoholijuomaa sisältävä lahja- tai muu lähetys voidaan, milloin määrä on pienehkö eikä ole syytä epäillä väärinkäyttöä, tullista luovuttaa kaksikymmentä vuotta ja mietoa alkoholijuomaa sisältävä lähetys kahdeksantoista vuotta täyttäneelle vastaanottajalle, mikäli hän suorittaa, sen lisäksi mitä muualla on säädetty, alkoholiyhtiölle vahvistetun suuruisen maksun saapuneista alkoholijuomista. Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston tehtävänä on vahvistaa maksun suuruus huomioonottaen, että alkoholiyhtiön vähittäismyynnissä olevan saman tai siihen verrattavan alkoholijuoman vähittäismyyntihinnasta vähennetään saapuneen alkoholijuoman vastaava arvo lähetysmaassa alkoholiyhtiön arvion mukaan.

28 §

Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa maasta viedä:

1) ulkomaille lähtevä matkustaja sekä ulkomaanliikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökuntaan kuuluva mukaan omaa tarvettaan varten sen mukaan kuin asetuksella säädetään;

2) oman maan diplomaattinen edustaja matkustaessaan toimipaikkaansa ulkomaille ja 27 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vieraan valtion edustaja diplomaatti- tai virkapassilla matkustaessaan; (5.4.1991/637)

3) alkoholiyhtiön suostumuksin valmistamiaan juomia se, jolla on 22 §:n nojalla annettu valmistusoikeus; sekä (5.4.1991/637)

4) laivakauppias sellaisia muonitusvarastoon siirrettyjä alkoholijuomia, jotka on tarkoitettu vientiin. (5.4.1991/637)

Erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholiyhtiö antaa suostumuksen alkoholijuoman maastavientiin muussakin kuin 1 momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa.

Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, pieniä määriä alkoholijuomia lähettää ulkomailla olevalle vastaanottajalle.

Toimitettaessa alkoholijuomia ulkomaille on noudatettava mitä asiasta on erikseen säädetty.

5 luku

Alkoholijuomien myynti

1. Vähittäismyynti
29 §

Alkoholijuomien vähittäismyyntiä alkoholiyhtiö saa harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa kunnallisvaltuusto on antanut siihen suostumuksen.

Alkoholijuomien vähittäismyyntiä saa harjoittaa ainoastaan sellaisessa väestö- tai liikekeskuksessa jossa hallintoneuvosto paikkakunnan asukasluvun, lähimmän vähittäismyyntipaikan etäisyyden ja muut olosuhteet huomioon ottaen katsoo myynnin tarpeelliseksi.

Milloin kunnallisvaltuusto on päättänyt peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen, on vähittäismyynti kunnassa lopetettava viimeistään kahden vuoden kuluessa sen jälkeen kun sanottu päätös on saanut lainvoiman.

Myyntipaikkojen lukumäärästä ja niiden sijainnista alkoholiyhtiön on kuultava kunnallishallitusta.

30 §

Vähittäismyyntipaikassa saa alkoholijuomaa myydä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla nautittavaksi.

Suurimmista ja vähimmistä määristä alkoholijuomia, jotka kerrallaan saa vähittäin myydä samalle ostajalle, antaa alkoholiyhtiön hallintoneuvosto tarvittaessa määräykset.

31 §

Alkoholijuomaa saa alkoholiyhtiö lähettää tilaajalle tai ostajalle yhtiön hallintoneuvoston antamia ohjeita noudattaen.

32 §

Vähittäismyyntipaikkojen aukioloajoista on voimassa, mitä kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen aukiolosta annetussa laissa on säädetty.

Vähittäismyyntipaikka on pidettävä suljettuna joulu- ja uudenvuodenpäivän, pitkäperjantain, pääsiäis-, helluntai- ja juhannuspäivän edellisenä päivänä, itsenäisyyspäivänä sekä toukokuun 1 päivänä.

33 §

Vähittäismyyntipaikassa älköön alkoholijuomia myymässä käytettäkö henkilöä, joka ei ole täyttänyt kahtakymmentä vuotta.

34 §

Alkoholijuomaa ei saa vähittäismyyntipaikassa myydä:

1) henkilölle, joka ilmeisesti on kahtakymmentä vuotta nuorempi;

2) henkilölle, joka ilmeisesti on alkoholin tai muun päihdyttävän tai huumaavan aineen vaikutuksen alainen taikka on sellaisessa tilassa olevan seurassa; eikä

3) jos on aihetta olettaa juoman väärinkäyttöä.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty, saa kuitenkin mietoja alkoholijuomia myydä henkilölle, joka on kahdeksantoista vuotta täyttänyt.

Alkoholijuomaa ei saa myydä velaksi tai panttia vastaan eikä myöskään vaihtokaupalla. Sen mukaan kun alkoholiyhtiön hallintoneuvosto tarkemmin määrää, alkoholijuomien velaksimyynti on kuitenkin sallittu yhteisöille. (6.3.1987/252)

35 §

Alkoholijuoman ostaja on velvollinen vähittäismyyntipaikassa vaadittaessa todistamaan henkilöllisyytensä alkoholiyhtiön antamalla henkilötodistuksella tai muulla yhtiön hyväksymällä tavalla.

36 § (12.6.1981/403)

Alkoholijuoman välittäminen palkkiota vastaan on kielletty, jollei tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä muuta johdu. Alkoholijuoman välittäminen on kielletty myös ilman palkkiota henkilölle, jolle 34 §:n nojalla ei saada myydä alkoholijuomia.

37 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisten syiden vaatiessa koko maassa tai jollakin paikkakunnalla väliaikaisesti kokonaan tai osaksi kieltää alkoholijuomien vähittäismyynnin tai rajoittaa myyntipäiviä. (15.12.1989/1125)

Sosiaali- ja terveysministeriö voi kieltää alkoholijuomien vähittäismyynnin vakinaisessa väessä palveleville asevelvollisille tai rajoittaa sitä. (15.12.1989/1125)

Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi tarpeen vaatiessa enintään kolmen viikon ajaksi kerrallaan antaa 1 momentissa mainitun kiellon tai rajoittaa vastaavana aikana myyntipäiviä koko maassa tai jollakin paikkakunnalla.

Lääninhallituksella on valta markkinain, toripäivien tai sotilaskuljetuksen vuoksi tai milloin muut senkaltaiset syyt niin vaativat, enintään kuudeksi päiväksi kerrallaan kokonaan tai osaksi kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti kunnassa.

38 § (1.2.1991/211)

38 § on kumottu L:lla 1.2.1991/211.

2. Anniskelu
39 §

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ainoastaan alkoholiyhtiö ja se, jolle yhtiön hallintoneuvosto on antanut anniskeluoikeuden.

Anniskelua saa toimittaa ainoastaan ravitsemisliikkeen yhteydessä sekä 42 §:n 1 momentissä tarkoitetuissa kulkuneuvoissa ja 43 §:n 2 momentissa tarkoitetussa paikassa.

40 §

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa kunnallisvaltuusto on antanut siihen suostumuksen.

Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ainoastaan:

1) väestö- tai liikekeskuksessa, milloin hallintoneuvosto katsoo anniskelun paikkakunnan asukasluvun, lähimmän anniskelupaikan etäisyyden ja muut olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliseksi; ja

2) teollisuuslaitoksen tai puolustuslaitoksen varuskunnan taikka muun yhteisön kerhoravintolassa.

Milloin kunnallisvaltuusto on päättänyt peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen, on anniskelu kunnassa lopetettava viimeistään kahden vuoden kuluessa sen jälkeen kun sanottu päätös on saanut lainvoiman.

Anniskelupaikkojen lukumäärästä ja niiden sijainnista alkoholiyhtiön on kuultava kunnallishallitusta.

41 §

Edellä 40 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämättä saa, sen jälkeen kun asianomaista kunnallisvaltuustoa on kuultu, anniskelua harjoittaa myös matkustajaliikenteen kannalta tärkeänä pidettävässä ravitsemisliikkeessä.

42 §

Sen lisäksi, mitä edellä 40 ja 41 §:ssä on säädetty, saa anniskella:

1) alkoholijuomia kotimaisessa lentoliikenteessä olevassa ilma-aluksessa, ei kuitenkaan sen ollessa lentokentällä tai säännöllisessä reittiliikenteessä;

2) mietoja alkoholijuomia rautateiden ravintolavaunussa; sekä (6.3.1987/252)

3) mietoja alkoholijuomia kotimaassa kulkevassa matkustaja-aluksessa. (7.6.1978/432)

Alkoholiyhtiö voi hakemuksesta poikkeustapauksessa määrääminsä ehdoin sallia suljetuille seurueille myös väkevien alkoholijuomien anniskelun 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa kulkuneuvoissa.

Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi määrääminsä ehdoin sallia myös väkevien alkoholijuomien anniskelun 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa matkustaja- aluksessa, jos matkailulliset tai muut erityiset syyt sitä puoltavat ja jos aluksen ravitsemisliikkeen harjoittamiseen tarkoitetut tilat täyttävät sellaiset vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä tällaisen anniskelun sallimiseen yleensä ravitsemisliikkeissä. (7.6.1978/432)

Alkoholijuomien anniskelu matkustaja-aluksessa sen ollessa satamassa on kielletty, jollei alkoholiyhtiö hakemuksesta määrääminsä ehdoin ole antanut siihen lupaa. (7.6.1978/432)

43 §

Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun hallintoneuvosto voi hakemuksesta määrääminsä ehdoin toistaiseksi antaa yksityiselle tai yhteisölle, jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus.

Alkoholiyhtiö voi erityisten syiden sitä puoltaessa asianomaista kunnallishallitusta kuultuaan antaa tilapäisen oikeuden alkoholijuomien anniskeluun alkoholiyhtiön lukuun enintään yhden kuukauden ajaksi juhlahuoneistossa tai muussa sopivaksi katsomassaan paikassa.

Anniskeluoikeutta älköön kuitenkaan annettako sille, jolle on annettu tehtäväksi valmistaa alkoholijuomia alkoholiyhtiön lukuun eikä myöskään yhteisölle, jossa tällainen alkoholijuomien valmistaja on osakkaana.

44 § (30.12.1991/1722)

Jokaisessa anniskelupaikassa tulee olla vastaava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia. Anniskeluoikeuden haltija määrää vastaavan hoitajan ja tämän sijaisen.

45 §

Anniskelua saa toimittaa vain anniskelusopimuksessa määrätyllä alueella, jossa anniskelua voidaan tehokkaasti valvoa.

Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi rajoittaa kaikkien tai joidenkin alkoholijuomien anniskelun aterian yhteydessä tapahtuvaksi, päättää suurimmista anniskeltavista määristä sekä antaa ohjeita ja määräyksiä järjestyksen ylläpitämiseksi anniskelupaikassa ja muutoinkin päättää, mitä anniskelun aiheuttamien haittojen ja vaurioiden vähentämiseksi siellä on otettava varteen.

46 §

Anniskelupaikassa ei saa anniskella tai nauttia muuta alkoholijuomaa kuin sitä, joka on sinne alkoholiyhtiön toimesta tai suostumuksin anniskeltavaksi toimitettu.

Anniskelupaikassa tulee olla kohtuullisesta hinnasta saatavana myös riittävä valikoima alkoholittomia juomia.

47 §

Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello yhtätoista. Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön hallintoneuvoston mahdollisesti määräämin rajoituksin anniskella kello yhdeksästä alkaen. (6.3.1987/252)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voi alkoholiyhtiö erityisten syiden sitä vaatiessa poikkeuksellisesti antaa oikeuden aloittaa kaikkien alkoholijuomien anniskelun ennen kello yhtätoista. (6.3.1987/252)

Anniskelu on lopetettava, sen mukaan kuin hallintoneuvosto tarkemmin määrää, viimeistään kuitenkin puoli tuntia ennen kuin anniskelupaikka on suljettava.

48 §

Alkoholijuomaa saa anniskella ainoastaan anniskelupaikassa nautittavaksi. Matkustajahuoneeseen saa siellä seuraavalle matkustajalle ja hänen vieraalleen anniskella olutta anniskelusopimuksessa mahdollisesti määrätyin ehdoin, jollei alkoholiyhtiön hallintoneuvosto ole sitä kieltänyt. Hallintoneuvosto voi määräämillään ehdoilla antaa oikeuden muunkin alkoholijuoman anniskeluun matkustajahuoneeseen hotellissa tai ulkomaisen matkailuliikenteen kannalta tärkeässä majoitusliikkeessä, jossa sen ei katsota vaikeuttavaa järjestyksenpitoa eikä aiheuttavan alkoholijuomien väärinkäyttöä.

Anniskelua varten anniskelupaikkaan toimitetun alkoholijuoman vieminen sieltä on kielletty.

Matkustajahuoneisiin sijoitettavia anniskelulaitteita, joista asiakas saa alkoholijuomaa itsepalvelujärjestelyin, voidaan anniskelussa käyttää alkoholiyhtiön hallintoneuvoston määräämin ehdoin ja rajoituksin. (15.12.1989/1125)

49 §

Alkoholijuomaa ei saa anniskella velaksi tai panttia vastaan eikä vaihtokaupalla.

Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, voidaan alkoholijuomaa kuitenkin anniskella velaksi:

1) jos maksun periminen käteisellä tilaisuuden laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi kohtuutonta hankaluutta;

2) kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyä luottojärjestelyä noudattaen; sekä

3) hotellissa asuvalle matkustajalle.

Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle pyytämättä annettava lasku tai muu tosite, jollei alkoholiyhtiö ole myöntänyt tästä vapautusta. (30.12.1991/1722)

50 §

Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoilemassa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole täyttänyt kahtakymmentä vuotta, ellei hän ole hankkinut riittävää ammattikoulutusta ammattikasvatushallituksen hyväksymässä ravintola-alan oppilaitoksessa tai oppisopimuslaissa edellytetyin tavoin.

Oppilasta saadaan käyttää opetusohjelman mukaiseen alkoholijuomien tarjoiluun vasta, kun hän on täyttänyt seitsemäntoista vuotta ja vain 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen saaneen kaksikymmentä vuotta täyttäneen kouluttajan ohjaamana ja valvonnassa ja vain kello yhdeksän ja yhden välisenä aikana. Oppisopimuksiin perustuvassa koulutuksessa kouluttajan tulee olla ammattioppilaslautakunnan hyväksymä. (21.10.1983/798)

51 §

Päihtynyttä henkilöä ei saa päästää anniskelupaikkaan. Siellä päihtyneenä oleva on poistettava.

52 §

Alkoholijuomaa ei saa anniskella:

1) henkilölle, joka ilmeisesti on kahdeksaatoista vuotta nuorempi;

2) henkilölle, joka on päihtynyt taikka on sellaisen seurassa; eikä

3) muussa tapauksessa, jos on aihetta olettaa väärinkäyttöä.

Jos oikeus anniskeluun on annettu kerhoravintolalle, älköön siellä alkoholijuomaa anniskeltako muille kuin kerhon jäsenluetteloon merkityille jäsenille ja heidän vierailleen.

53 § (30.12.1991/1722)

53 § on kumottu L:lla 30.12.1991/1722.

54 §

Anniskeluoikeuden haltija sekä anniskelupaikan vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että anniskelussa noudatetaan hyviä tapoja ja että alkoholijuomien väärinkäyttöä ei tapahdu sekä että anniskelupaikassa muutoinkin noudatetaan tätä lakia, sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja.

55 §

Jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tahi asetettuja ehtoja taikka siellä on ilmennyt muita väärinkäytöksiä taikka jos anniskeluoikeuden haltijalla ei katsota enää olevan anniskeluun tarvittavia edellytyksiä tai siihen vaadittavaa luotettavuutta, voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto korvauksetta peruuttaa antamansa anniskeluoikeuden tahi määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi, kieltää anniskelun tai supistaa anniskeluaikaa tahi rajoittaa anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka määrätä, että anniskeluoikeuden haltija on enintään kuuden kuukauden ajalta menettävä anniskelukorvauksensa tai osan siitä tahi ryhtyä muuhun sopivaksi harkitsemaansa toimenpiteeseen epäkohdan poistamiseksi ja sen uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Lääninhallitus voi antaa anniskeluliikkeen harjoittajalle, toimitusjohtajalle, vastaavalle hoitajalle ja tämän sijaiselle varoituksen, jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos siellä on ilmestynyt muita väärinkäytöksiä. (30.12.1991/1722)

56 §

Mitä 37 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallituksen ja hallintoneuvoston oikeudesta kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti tai rajoittaa sitä, on vastaavasti voimassa myös anniskelusta. (15.12.1989/1125)

Poliisipiiripäälliköllä on valta, milloin järjestyksen ylläpitäminen anniskelupaikassa niin vaatii, keskeyttää anniskelu siellä enintään kuudeksi tunniksi.

3. Erityismyynti
57 §

1 momentti on kumottu L:lla 17.1.1991/107.

Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin ja rajoituksin alkoholijuomaa:

1) tieteelliselle tai opetuslaitokselle tieteelliseen tai opetukselliseen tarkoitukseen käytettäväksi;

2) tarkastuslaitokselle ja muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle niiden työssä käytettäväksi; (25.8.1975/684)

3) teollisuuslaitokselle tai ammatinharjoittajalle tuotteiden valmistuksessa tai työssä käytettäväksi;

4) laivakauppiaalle 58 §:ssä mainittuun tarkoitukseen; sekä

5) ulkomaanliikenteessä olevan aluksen haltijalle aluksen muonitukseen käytettäväksi;

6) lääketehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/90) tarkoitetuille palvelujen tuottajille lääkintätarkoituksiin tai niiden työssä käytettäväksi. (17.1.1991/107)

Alkoholiyhtiö voi määrääminsä ehdoin myydä alkoholijuomaa:

1) evankelis- luterilaiselle ja ortodoksiselle seurakunnalle sekä uskonnonvapauslain mukaisesti rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle ja yhdistysrekisteriin merkitylle uskonnolliselle yhdistykselle uskonnollisissa menoissa käytettäväksi;

2) ulkovaltojen Suomessa toimiville diplomaattisille ja muille samassa asemassa oleville edustustoille virkakäyttöön sekä ulkomaisten diplomaattisten virkamiesten ja lähetettyjen konsulien henkilökohtaiseen käyttöön;

3) kohta on kumottu L:lla 21.1.1983/92.

4) sille, joka valmistaa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön lukuun.

58 § (5.4.1991/637)

Edellä 27 §:n 2 momentissa ja 57 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakauppiaalla on oikeus myydä tämän lain nojalla hankkimaansa alkoholijuomaa ulkomaan liikenteessä olevalle alukselle, aluksen haltijalle ja toiselle 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle laivakauppiaalle käytettäväksi ulkomaan liikenteessä olevan aluksen muonitukseen. Lisäksi laivakauppias saa myydä tulliverolain 16 §:n 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, verottomien tavaroiden myymälöiden myyntiin sekä vientiin muonitusvarastoon siirrettyjä alkoholijuomia.

59 §

Alkoholijuomien myynnistä Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa säädetään asetuksella.

Suomalaisessa junassa tapahtuvasta alkoholijuomien anniskelusta Suomen ja ulkomaiden välillä matkustaville säädetään asetuksella. (7.6.1978/432)

Alkoholijuomien myynnistä ulkomaille matkustaville erityisestä lentokentällä olevasta verottomasta myymälästä säädetään erikseen.

4. Mainonta (13.8.1976/678)
59 a § (13.8.1976/678)

Alkoholijuomien mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu alkoholijuomien myynninedistämistoiminta sekä niiden liittäminen muiden tuotteiden tai palvelujen mainontaan tai myynninedistämistoimintaan on kielletty.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, alkoholijuomien mainonta on sallittua majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisuissa sekä alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikoissa siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö siitä tarkemmin määrää.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei myöskään sovelleta mainontaan sellaisessa ulkomaisessa painokirjoituksessa, jonka pääasiallinen tarkoitus ei ole alkoholijuomien mainonta.

6 luku

Alkoholijuomien kuljetus ja hallussapito

60 §

Kuljetettaessa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön toimesta tai sen lukuun, tulee mukana olla yhtiön tätä tarkoitusta varten hyväksymä tai antama asiakirja, josta käy selville, että juoma kuuluu yhtiölle tai on sen myymää.

61 §

Henkilö, joka ei ole kahtakymmentä vuotta täyttänyt, älköön pitäkö hallussaan tai kuljettako alkoholijuomia.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, saa kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö pitää hallussaan ja kuljettaa mietoja alkoholijuomia.

Kaksikymmentä vuotta tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö älköön pitäkö hallussaan tai kuljettako muita alkoholijuomia kuin laillisesti valmistettuja tai maahantuotuja tällaisia juomia.

Myyntitarkoituksessa alkoholijuoman hallussapito ja kuljetus on kielletty, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. (25.8.1975/684)

Asetuksella voidaan säätää, missä liikennevälineissä saa ottaa kuljetettaviksi alkoholijuomia samoin kuin tällaiseen kuljetukseen mahdollisesti vaadittavasta luvasta.

7 luku

Väkiviina

62 §

Mitä 21 §:ssä säädetään, on voimassa myös väkiviinatehtaasta.

63 §

Luvan väkiviinan tehdasmaiseen valmistukseen voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto antaa sille, jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus.

Antamansa valmistusoikeuden voi hallintoneuvosto korvauksetta peruuttaa, jollei annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja ehtoja noudateta taikka jos valmistuksessa havaitaan muuta väärinkäyttöä tai valmistajan katsotaan menettäneen 1 momentissa tarkoitetut edellytykset tai luotettavuutensa.

Valmistusluvan omaaja, joka suurehkossa määrin käyttää etyylialkoholia teollisuustoiminnassaan, saa alkoholiyhtiön valvonnassa käyttää valmistamaansa väkiviinaa omassa tuotannossaan.

Tässä tarkoitettuun väkiviinan valmistukseen on sovellettava mitä 23–26 §:ssä säädetään.

64 §

Alkoholiyhtiön lisäksi saa väkiviinaa tuoda maahan:

1) kauppaedustaja maahan tullessaan näytteenä sen mukaan kuin asetuksella säädetään;

2) alkoholiyhtiön suostumuksin pieniä määriä se, joka käyttää sitä tieteelliseen tutkimus- tai tarkastustoimintaan; sekä

3) alkoholiyhtiön valvonnassa se, joka suurehkossa määrin käyttää etyylialkoholia teollisuustoiminnassaan sanotun teollisuuden raaka- tai apuaineeksi.

65 §

Alkoholiyhtiön lisäksi saa väkiviinaa maasta viedä se, jolla on 63 §:n 1 momentin nojalla annettu valmistusoikeus. Kustakin vientierästä on viipymättä tehtävä ilmoitus alkoholiyhtiölle.

Toimitettaessa väkiviinaa ulkomaille on noudatettava, mitä asiasta on erikseen säädetty.

66 §

1 momentti on kumottu L:lla 17.1.1991/107.

Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa:

1) tieteelliselle tai opetuslaitokselle tieteelliseen tai opetukselliseen tarkoitukseen käytettäväksi;

2) tarkastuslaitokselle ja muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle niiden työssä käytettäväksi; sekä (25.8.1975/684)

3) teollisuuslaitokselle tai ammatinharjoittajalle tuotteiden valmistuksessa tai työssä käytettäväksi;

4) lääketehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetuille palvelujen tuottajille lääkintätarkoituksiin tai niiden työssä käytettäväksi. (17.1.1991/107)

Alkoholiyhtiö voi myydä väkiviinaa sille, joka valmistaa alkoholijuomaa alkoholiyhtiön lukuun.

Erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholiyhtiö myydä pieniä määriä väkiviinaa tuotteiden valmistuksessa tai työssä käytettäväksi muillekin kuin 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuille.

67 §

Väkiviinan välittämisestä on vastaavasti voimassa, mitä 36 §:ssä säädetään.

68 §

Mitä 60 §:ssä säädetään, on voimassa myös väkiviinan kuljetuksesta.

Joka on laillisesti valmistanut tai maahan tuonut taikka 66 §:n nojalla hankkinut väkiviinaa, saa pitää sen hallussaan ja kuljettaa, ja on kuljetuksessa noudatettava alkoholiyhtiön antamia määräyksiä.

8 luku

Lain noudattamisen valvonta

69 § (1.2.1991/211)

Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on, huomioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä säädetään, valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi, että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suorittavat kukin toimialallaan niille tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat valvonta- ja muut tehtävät.

70 §

Sosiaali- ja terveysministeriön 69 §:ssä tarkoitetusta valvontatehtävästä säädetään asetuksella.

Alkoholijuoman valmistuksen, maahantuonnin, maastaviennin, myynnin, mainonnan, käytön, varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen samoin kuin mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen välittömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Edellä 27 §:n 2 momentissa tarkoitetun maahantuonnin, varastoinnin sekä laivakauppiaan maahantuomien alkoholijuomien myynnin valvonnasta huolehtii tullilaitos. Myynnin ja mainonnan valvonnasta samoin kuin mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen valvonnasta Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa ja junissa huolehtii sosiaali- ja terveysministeriö siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (15.12.1989/1125)

Väkiviinan, 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alkoholivalmisteiden ja 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin, maastaviennin, myynnin, käytön, varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen välittömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Yhtiön tähän valvontatehtävään asettamat ja sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät tarkastajat toimivat virkamiehen vastuulla. (6.3.1987/252)

71 §

1 momentti on kumottu L:lla 17.1.1991/107.

Lääninhallitusten ja poliisin asiana on toimialallaan valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.

Rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen valvontatehtävästä on säädetty erikseen.

72 § (1.2.1991/211)

Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetut mainontaa koskevat samoin kuin 70 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua valvontaa koskevat määräykset ja ohjeet on toimitettava tiedoksi sosiaali-ja terveysministeriölle sekä alkoholijuomien vähittäismyynnin, anniskelun, mainonnan sekä mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon osalta myös lääninhallituksille.

73 § (1.2.1991/211)

Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudatetaan läänin alueella.

74 § (31.12.1987/1277)

74 § on kumottu L:lla 31.12.1987/1277.

75 § (1.2.1991/211)

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset ohjeet 73 §:ssä tarkoitetun valvonnan suorittamisesta.

76–76 a §

76–76 a § on kumottu L:lla 19.11.1982/829.

77 §

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhallituksen asianomaisella virkamiehellä on oikeus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettua tehdasta ja muuta valmistuspaikkaa ja työpaikkaa, laitosta ja myyntipaikkaa sekä niiden varastoja, kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luetteloita ja muita valvonnassa tarvittavia asiakirjoja. Sama oikeus on alkoholiyhtiön asettamalla ja 70 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä yhtiön tarkastajalla, sekä olutta valmistavan tehtaan osalta tullilaitoksen asianomaisella virkamiehellä. (1.2.1991/211)

Valmistaja, tehtaan, laitoksen tai varaston tahi 1 momentissa tarkoitetun työ taikka myyntipaikan vastaava johtaja tai tämän sijainen, alkoholiyhtiön asianomainen toimihenkilö ja anniskelupaikan vastaava hoitaja tai tämän sijainen ovat velvolliset antamaan 1 momentissa mainitulle tarkastuksen toimittajalle kaikki tarkastuksessa tarpeelliset tiedot ja muutoinkin avustamaan häntä tutkittavana olevien seikkojen selvittämisessä. Valmistajan on korvauksetta annettava tarkastuksen toimittajan käytettäviksi tarkastuksessa tarvittavat välineet ja näytteet.

Alkoholijuomatehtaan ja väkiviinatehtaan hankkijan on annettava tarkastuksen toimittajalle tiedot tehtaalle toimittamistaan tavaroista.

Tarkastuksen toimittaja on velvollinen pitämään salassa tarkastuksessa tietoonsa tulleet seikat, mikäli niiden ilmoittaminen ei ole epäkohdan korjaamiseksi tai syytettä varten välttämätöntä.

78 §

Poliisimiehellä tulee olla esteetön pääsy alkoholipitoisten aineiden vähittäismyynti- tai anniskelupaikkaan valvoakseen, että niissä pidetään yllä järjestystä ja hoidetaan liikettä lain sekä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

79 §

Milloin tämän lain noudattamisen valvomiseksi toimeenpannussa tarkastuksessa on havaittu epäkohtia, tehtäköön niistä, jos aihetta on, ilmoitus ja ehdotus niiden poistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriölle, muulle asianomaiselle viranomaiselle tai alkoholiyhtiölle.

80 § (1.2.1991/211)

Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallituksen asianomaisella virkamiehellä sekä alkoholiyhtiöllä on oikeus saada viranomaisilta virka-apua sekä tarpeellisia tietoja ja lausuntoja tämän lain noudattamisen valvomista ja alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön selville saamista ja ehkäisemistä varten.

9 luku (14.8.2009/641)

(14.8.2009/641)

9 LUKU on kumottu L:lla rikoslain muuttamisesta 14.8.2009/641.

10 luku

Erinäiset säännökset

98 § (1.2.1991/211)

98 § on kumottu L:lla 1.2.1991/211.

98 a § (31.12.1987/1277)

98 a § on kumottu L:lla 31.12.1987/1277.

99 §

Alkoholijuoman ja väkiviinan nauttiminen on kielletty, jollei tämän lain muista säännöksistä muuta johdu:

1) huoneistossa, jossa harjoitetaan alkoholijuomien vähittäismyyntiä, sekä muussa avoimessa kauppaliikkeessä;

2) ravitsemisliikkeessä ja muussa paikassa, missä yleisölle maksusta pidetään saatavana ruokaa, kahvia, teetä, virvoitusjuomia tai muuta sellaista;

3) huoneistossa tai muussa paikassa, johon on järjestetty yleinen kokous, juhla-, näyttely-, huvi- tai muu sellainen tilaisuus;

4) kadulla, torilla, tiellä, puistossa tai muulla yleisellä paikalla; sekä

5) kotimaan liikenteen aluksessa, junassa, linja-autossa sekä muussa yleisön käytettävänä olevassa kulkuneuvossa.

Edellä 1 momentin 1–3 ja 5 kohdassa tarkoitetussa paikassa tai kulkuneuvossa älköön paikan omistaja tai vastaava hoitaja tahi tilaisuuden toimeenpanija tai järjestysmies taikka kulkuneuvon päällikkö, kuljettaja tai junailija salliko alkoholijuoman tai väkiviinan nauttimista.

Älköön myöskään 1 momentin 2 kohdassa 1 tarkoitetussa paikassa sen omistaja tai vastaava hoitaja säilyttäkö tai hallussapitäkö alkoholijuomaa tai väkiviinaa älköönkä salliko näiden hallussapitoa. Tämä kielto ei kuitenkaan koske ruoan valmistukseen käytettävää vähäistä alkoholimäärää eikä alkoholijuomaa, joka on säädetyssä järjestyksessä luovutettu siellä anniskeltavaksi, tai alkoholijuomaa taikka väkiviinaa, joka asiakkaalla on mukanaan matkatavaroihin suljettuna tai jonka hän on jättänyt asianmukaisesti säilytettäväksi.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa on sanottu, ei koske parantolaa, lepokotia tai muuta sen luonteista laitosta.

100 §

Milloin muussa kuin edellä 99 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa yleisessä huoneistossa järjestetään perhejuhla tai muu siihen verrattava suljettu tilaisuus, voi poliisipiirin päällikkö, sen estämättä, mitä 99 §:ssä säädetään, jollei ole syytä varoa väärinkäyttöä, hakemuksesta sallia alkoholijuomien säilyttämisen ja nauttimisen tilaisuudessa.

101 §

Milloin vastoin 99 §:n 1 momentissa mainittua kieltoa on nautittu alkoholijuomaa tai väkiviinaa, on samassa pykälässä tarkoitetun huoneiston, liikkeen tai muun paikan omistajalla, vastaavalla hoitajalla, tilaisuuden toimeenpanijalla ja järjestysmiehellä sekä yleisön käytettävänä olevan kulkuneuvon päälliköllä, kuljettajilla ja junassa junailijalla oikeus ottaa kiellon rikkoneelta pois aine astioineen. Pois otettu aine astioineen on viipymättä luovutettava poliisille.

Jos 99 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun paikan asiakas muulla kuin sanotun pykälän 3 momentissa mainitulla tavalla säilyttää tai hallussapitää alkoholijuomaa, on mainitun paikan omistajalla tai vastaavalla hoitajalla oikeus ottaa juoma pois, mutta on juoma, mikäli se on laillisesti valmistettu tai maahan tuotu, asiakkaan poistuessa luovutettava hänelle. Muussa tapauksessa meneteltäköön niin kuin 1 momentissa on sanottu.

102 § (6.3.1987/252)

Ulosmitattu, menetetyksi tuomittu tai muutoin valtiolle joutunut alkoholijuoma tai väkiviina luovutetaan alkoholiyhtiölle. Alkoholiyhtiö suorittaa ulosmitatusta alkoholijuomasta hallintoneuvoston määräämän hinnan.

103 §

Kun juopuneelta häntä kiinni otettaessa tavataan alkoholijuomaa tai väkiviinaa, jota hänellä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaan muutoin on oikeus pitää hallussaan, saa sen ottaa häneltä pois sekä asetuksella säädetyin edellytyksin ja tavoin pitää viranomaisen huostassa tai hävittää.

Milloin vankilaan tai muuhun suljettuun laitokseen taikka huoltolaitokseen otettavalla on mukanaan alkoholijuomaa tai väkiviinaa, jonka hallussapitämiseen hänellä 1 momentissa mainittujen säännösten tai määräysten mukaan muutoin on oikeus, saa aineen asetuksella säädetyin edellytyksin ja tavoin hävittää, jollei hän osoita paikkaa, jonne aine hänen kustannuksellaan voidaan toimittaa.

104–105 §

104–105 § on kumottu L:lla rikoslain muuttamisesta 14.8.2009/641.

106 §

Joka katsoo toimenpiteen, johon alkoholiyhtiön johtokunta tai edellä 38 §:ssä tarkoitettu toimikunta taikka yhtiön palveluksessa oleva tämän lain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten perusteella toimensa puolesta on häntä kohtaan ryhtynyt, loukkaavan yksityistä oikeuttaan, saa yhtiön hallintoneuvostolta hakea oikaisua siihen.

Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvoston 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään päätökseen tai katsoo hallintoneuvoston taikka lääninhallituksen toimenpiteen olevan sellaisen kuin 1 momentissa on säädetty, saa hakea siihen muutosta sosiaali- ja terveysministeriöltä kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. (1.2.1991/211)

Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston päätös, jossa ei ole otettu huomioon kunnallishallituksen 29 §:n 4 momentissa tai 40 §:n 4 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaa kielteistä lausuntoa tai lausuntoon liittyviä rajoituksia, on alistettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettavaksi.

Hallintoviranomaisen tähän lakiin perustuvaan päätökseen ja toimenpiteeseen saadaan muutoin hakea muutosta niin kuin sellaisesta muutoksenhausta yleensä on säädetty. Muutoksenhausta huolimatta päätös menee kuitenkin täytäntöön, jollei toisin ole säädetty tai se viranomainen, jolta muutosta haetaan, toisin määrää.

Oikaisun tai muutoksen hakemukseen on asianomaisen liitettävä päätöstä tai toimenpidettä koskeva pöytäkirja tai muu asiakirja.

107 §

Aluksella tarkoitetaan tässä laissa sekä vesi- että ilmakulkuneuvoa.

108 §

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

109 §

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

110 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1969, ja sillä kumotaan väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932 annettu laki (45/ 32) ja sen nojalla annetut säännökset sekä väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annettu laki (207/35) sikäli kuin se koskee vuosivoiton käyttämistä.

Väkijuomalain 6 §:n nojalla perustettu väkijuomayhtiö toimii tässä laissa tarkoitettuna alkoholiyhtiönä.

Väkijuomista annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella myönnetty lupa tai oikeus jää voimaan toistaiseksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi tämän lain voimaan tulosta lukien.

Tämän lain edellyttämä kunnallisvaltuuston tai -hallituksen suostumus, lausunto taikka kuuleminen ei ole tarpeen asioissa, joista on väkijuomalain nojalla jo annettu kunnallisvaltuuston suostumus tai lausunto.

Mitä muussa laissa tai asetuksessa on säädetty väkijuomista, on sovellettava tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettuun alkoholijuomaan, väkiviinaan ja alkoholivalmisteeseen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

25.8.1975/684:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1976.

13.8.1976/678:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1977.

27.8.1976/714:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1977.

Tämän lain voimaantullessa sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä oleva asia käsitellään loppuun aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

7.6.1978/432:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1978.

2.3.1979/251:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1979.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

19.12.1980/830:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1980, jolloin alkoholiyhtiön vararahastossa olevat varat siirtyvät käyttörahastoon.

19.12.1980/971:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981.

Alkoholilain nojalla vahvistettuja ohjesääntöjä noudatetaan, kunnes säädetyssä järjestyksessä on hyväksytty tässä laissa tarkoitetut johtosäännöt.

12.6.1981/403:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1981.

LA 73, 75, 86 ja 90/81, tvk.miet. 4/81, svk.miet. 69/81

19.11.1982/829:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

HE 17/82, tvk.miet. 3/82, svk.miet. 112/82

21.1.1983/92:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1983, 57 §:n 3 momentin 3 kohdan kumoamisen osalta kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 1984.

HE 208/82, tvk.miet. 11/82, svk.miet. 216/82

21.10.1983/798:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1983.

HE 47/83, tvk.miet. 4/83, svk.miet. 36/83

6.3.1987/252:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Alkoholilain 27 §:n 2 momentin nojalla sosiaali- ja terveysministeriön aluksen haltijalle myöntämä lupa tai 3 momentin nojalla alkoholiyhtiön laivakauppiaalle antama suostumus jää voimaan toistaiseksi, enintään kuitenkin kahdeksi vuodeksi tämän lain voimaantulosta.

HE 104/86, tvk.miet. 10/86, svk.miet. 233/86

30.4.1987/459:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

HE 14/85, lvk.miet. 9/86, svk.miet. 230/86

31.12.1987/1277:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Lain 98 §:ssä mainitun sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 2 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran jo vuonna 1988 vuosia 1989–1993 koskevaa valtakunnallista suunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä sekä toteuttamissuunnitelmia laadittaessa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

HE 127/87, tvk.miet. 6/87, svk.miet. 104/87

31.12.1987/1278:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 152/87, tvk.miet. 7/87, svk.miet. 139/87

15.12.1989/1125:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 98/89, tvk.miet. 8/89, svk.miet. 146/89

7.9.1990/835:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 56/90, tvk.miet. 5/90, svk.miet. 68/90

17.1.1991/107:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 233/90, sosvk.miet. 44/90, svk.miet. 227/90

1.2.1991/211:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 173/90, tvk.miet. 10/90, svk.miet. 155/90

5.4.1991/637:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1991.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 289/90, tvk.miet. 14/90, svk.miet. 252/90

30.12.1991/1722:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

HE 200/91, StV.miet. 20/91

8.12.1994/1144:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

HE 119/94, StVM 32/94, SuVM 3/94

11.4.1997/307:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.

HE 3/1997, StVM 2/1997, EV 15/1997

8.10.1999/941:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.

HE 16/1999, LaVM 1/1999, EV 17/1999

14.8.2009/641:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2009.

Tällä lailla kumotaan:

1) 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/1968) 9 luku sekä 104 ja 105 §, niistä 9 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä

2) aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä 9 päivänä toukokuuta 1932 annettu laki (135/1932) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

HE 84/2008, LaVM 11/2009, EV 95/2009

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.