Seurattu SDK 638/2019 saakka.

7.12.1956/594

Kansaneläkeasetus (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2008 alkaen. Ks. L kansaneläkelain voimaantulosta 569/2007.

Sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) nojalla:

1 luku

Eläkelaitoksen hallinto

1 § (17.8.2001/731)

1 § on kumottu L:lla 17.8.2001/731.

2 § (16.6.2000/543)

2 § on kumottu A:lla 16.6.2000/543.

3–19 §

3–19 § on kumottu L:lla 17.8.2001/731.

20 § (18.12.1998/1044)

Eläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä lähetettävä asianomaiselle ministeriölle arvio kansaneläkerahastoon seuraavana vuonna suoritettavan kansaneläkelain 59 §:n 2 momentin mukaisen valtion takuusuorituksen määrästä. Arviota tulee tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Valtio suorittaa kansaneläkelain 59 §:n 2 momentin mukaisena takuusuorituksen ennakkona määrän, joka vastaa yhtä kahdestoistaosaa valtion kyseisenä vuonna suoritettavaksi arvioidusta määrästä. Ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen määrä on olennaisesti muuttunut. Kansaneläkerahaston rahoituksen turvaamiseksi tai, jos vuotuinen ennakko olennaisesti muuttuu, ennakko voidaan jaksottaa edellä säädetystä poiketen.

Asianomaisen ministeriön tulee suorittaa 2 momentissa tarkoitettu takuusuorituksen ennakko kansaneläkerahastoon kunkin kuukauden 11 päivänä.

21 § (18.12.1998/1044)

Kansaneläkelain 59 §:n 2 momentin mukaisen valtion takuusuorituksen määrä vahvistetaan kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä. Tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen asianomaiselle ministeriölle toimitetaan laskelma valtion takuusuorituksen määrästä. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus maksetaan tai palautetaan tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kuukauden aikana.

21 a § (10.10.1969/633)

21 a § on kumottu 10.10.1969/633.

22 § (26.8.1983/719)

Eläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä lähetettävä sosiaali- ja terveysministeriölle arvio kansaneläkelain 62 §:n 1 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista lisäosista.

23 § (3.12.1982/885)

Eläkelaitoksen on lähetettävä ilmoitus kansaneläkelain 64 §:ssä tarkoitetun suorituksen määrästä, joka voi olla arvioon perustuva, sosiaali- ja terveysministeriölle viimeistään viidentenä päivänä ennen eläkkeiden maksatusta.

Eläkelaitoksen on maksukuukautta seuraavan kuukauden aikana ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle valtion osuus maksukuukautena maksetuista lisäosista. Tilitykseen tehdään mahdolliset oikaisut siinä tilityksessä, joka oikaisun aiheuttavan asian käsittelyn päätyttyä ensiksi seuraa. (31.12.1985/1098)

Valtion tulee suorittaa osuutensa maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivään mennessä. Kunnan osuuden suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 8 päivänä joulukuuta 1978 annetussa asetuksessa työnantajan sosiaaliturvamaksusta (940/78) ja 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa veronkantoasetuksessa (903/78) on säädetty työnantajan sosiaaliturvamaksusta. (31.12.1985/1098)

23 a § (20.12.1996/1214)

23 a § on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

2 luku (17.8.2001/731)

(17.8.2001/731)

2 LUKU on kumottu L:lla 17.8.2001/731.

3 luku (17.8.2001/731)

(17.8.2001/731)

3 LUKU on kumottu L:lla 17.8.2001/731.

4 luku

Vakuutusmaksut

40 § (20.12.1996/1214)

40 § on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

41 § (30.12.1959/543)

41 § on kumottu A:lla 30.12.1959/543.

42–44 §

42–44 § on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

4 a luku (10.6.1988/494)

Eläkkeensaajien hoitotuki

45 § (10.6.1988/494)

Kansaneläkelain 30 a §:n 1 momentissa mainitulla ohjauksella ja valvonnalla tarkoitetaan toisen henkilön opastusta ja silmälläpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella tai jatkuvaa varuillaanoloa.

Kansaeläkelain 30 a §:n 1 momentin mukaisilla erityiskustannuksilla tarkoitetaan henkilölle sairaudesta tai vammasta aiheutuvia tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia siltä osin kuin hän joutuu niistä itse vastaamaan. Erityiskustannusten on liityttävä sairaudesta tai vammasta aiheutuvaan toimintakyvyn alenemiseen.

Erityiskustannusten perusteella myönnettävän hoitotuen saamisen edellytyksenä on, että sairauden tai vamman aiheuttamien jatkuvien kustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään maksettavan hoitotuen määrään. (30.12.1993/1597)

Kansaneläkelain 30 a §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainituilla henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan liikkumista, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, pukeutumista, ruokailua ja muita vastaavia toimintoja.

Kansaneläkelain 30 a §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisilla kotitaloustöillä ja asioinnilla kodin ulkopuolella tarkoitetaan välttämättömiin kodinhoitotoimiin, kaupassa käyntiin ja pankkiasioiden hoitamiseen sekä vastaaviin toimintoihin liittyviä tehtäviä.

46 § (20.12.1996/1214)

Kansaneläkelain 30 a §:n 6 momentissa tarkoitettuja korvauksia ovat lakisääteiseen etuuteen liittyvät haittalisät, avuttomuuslisät sekä näitä vastaavat aikaisempien lakien mukaiset korvaukset ja ulkomailta maksettavat etuudet, ei kuitenkaan yhdellä kertaa maksetut tai pääomaksi vaihdetut korvaukset.

47 § (30.12.1959/543)

47 § on kumottu A:lla 30.12.1959/543.

5 luku

Eläkkeiden hakeminen

48 § (29.12.1994/1405)

Kansaneläkehakemuksessa on selvitettävä:

1) hakijan ja hänen puolisonsa nimet sekä syntymäajat;

2) hakijan kansalaisuus;

3) hakijan asuinkunta ja hakijan Suomessa asumat ajat; sekä

4) vuositulon määräämistä varten tarpeelliset tiedot. (20.12.1996/1214)

48 a–49 §

48 a–49 § on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

50 §

Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa on annettava tiedot hakijan terveydentilasta sekä hänen ja hänen puolisonsa ammatista, ansiotuloista ja varallisuudesta. Hakemuksessa on myös mainittava lääkärit, jotka ovat hoitaneet hakijaa työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden, vian tai vamman takia, ja ne sairaanhoitolaitokset, joissa hän tästä syystä on ollut hoidettavana. (3.12.1982/885)

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemista varten on eläkelaitokselle toimitettava lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Hoito- tai kuntoutussuunnitelma voi olla myös erillisenä selvityksenä. Lääkärinlausunto on toimitettava, mikäli hakijan työkyvyttömyyttä ei voida pitää ilmeisenä. Eläkelaitos voi kuitenkin kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai jos siihen on muu erityinen syy. Eläkelaitos antaa tarkemmat ohjeet siitä, mitä lääkärinlausunnosta tulee käydä ilmi ja miten se on toimitettava eläkelaitokselle. (29.12.1995/1744)

Kansaneläkelain 30 a §:ssä tarkoitettua hoitotukea varten eläkelaitoksen on tarvittaessa hankittava kunnan sosiaaliviranomaisen lausunto hakijan tarvitseman avun ja palvelusten tarpeesta ja määrästä. (10.6.1988/494)

51 §

Sen lisäksi, mitä 48 ja 50 §:ssä säädetään, eläkkeenhakija on velvollinen antamaan eläkelaitokselle muutkin hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjajäljennökset. (20.12.1996/1214)

2 momentti on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

Hakijan tai hänen edunvalvojansa taikka kansaneläkelain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön on vahvistettava hakemuksessa esitetyt tiedot allekirjoituksellaan. (30.12.1999/1375)

52 § (20.12.1996/1214)

52 § on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

52 a § (30.12.1993/1597)

52 a § on kumottu A:lla 30.12.1993/1597.

53 § (10.6.1988/494)

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon:

1) terveydentilansa ja työkykynsä olennaisesta parantumisesta;

2) saamastaan ammattiopetuksesta;

3) ryhtymisestään työhön, jota ei ole pidettävä satunnaisena sekä

4) kuntoutuksen keskeytymisestä.

(29.12.1995/1744)

Työkyvyttömyyseläkettä yksilöllisenä varhaiseläkkeenä saava on velvollinen ilmoittamaan ryhtymisestään työhön, josta saatava ansiotulo on vähintään kansaneläkelain 22 a §:n 1 momentissa mainitun rahamäärän suuruinen. Hänen on ilmoitettava myös ansiotulojen lisääntymisestä, jos ne lisääntyvät niin, että ne ylittävät edellä tarkoitetun määrän. Puolitettua yksilöllistä varhaiseläkettä saavan on ilmoitettava, jos ansiotulot lisääntyvät niin, että eläke olisi kansaneläkelain 22 a §:n 5 momentin mukaan jätettävä lepäämään. (29.11.2001/1138)

53 a § (31.1.1985/110)

Työttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon:

1) oleskelustaan ulkomailla tai muusta vastaavasta syystä, jonka johdosta hän ei voi ottaa vastaan työtä;

2) ryhtymisestään ansiotyöhön, josta saatu ansiotulo on vähintään kansaneläkelain 22 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun määrän suuruinen; sekä (30.12.1999/1375)

3) kieltäytymisestään vastaanottamasta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa kansaneläkelain 22 c §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vähintään kuukauden jatkuvaa työtä. (20.12.1996/1214)

53 b § (29.12.1994/1405)

Ulkomailla asuva eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon:

1) kansalaisuutensa vaihtumisesta; ja

2) asuinmaansa ja osoitteensa muuttumisesta.

(20.12.1996/1214)

Vanhuuseläkkeen saaja, jolle on myönnetty eläke ennen 1 päivää tammikuuta 1994 voimassa olleen kansaneläkelain 23 a §:n perusteella, on lisäksi velvollinen ilmoittamaan;

1) omassa tai lähiomaisensa terveydentilassa tapahtuneesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa hänen oikeuteensa saada eläkettä, ja

2) taloudellisen asemansa huomattavasta parantumisesta.

54 § (3.12.1982/885)

Kansaneläkkeen saajan on ilmoitettava eläkelaitoksen paikallistoimistoon avioliiton solmimisesta, aviopuolison kuolemasta ja avioliiton purkautumisesta sekä eläkkeeseen vaikuttavassa vuositulossa tapahtuneesta muutoksesta. (20.12.1996/1214)

Kansaneläkkeen ja hoitotuen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon laitoshoitoon joutumisestaan. (20.12.1996/1214)

Eläkkeensaaja, jonka eläkkeeseen maksetaan lapsikorotus, on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon lapsen kuolemasta tai antamisesta otto- tai kasvattilapseksi sekä muutoinkin, kun hän ei enää huolehdi lapsen toimeentulosta.

4 momentti on kumottu A:lla 29.11.2001/1138.

Hoitotuen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitoksen paikallistoimistoon terveydentilansa ja toimintakykynsä olennaisesta parantumisesta sekä avuntarpeessaan tai erityiskustannuksissaan tapahtuneesta merkittävästä vähenemisestä. Samoin hoitotuen saaja on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelain 30 a §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkkeen lakkaamisesta. (20.12.1996/1214)

Jos hoitotuen saajalle myönnetään 46 §:ssä mainittu muun lain mukainen korvaus, hän on velvollinen ilmoittamaan myös siitä paikallistoimistoon. (10.6.1988/494)

55 §

Sen lisäksi, mitä 53, 53 a ja 54 §:ssä on säädetty, eläkkeensaaja on velvollinen antamaan eläkeoikeuden ja eläkkeen määrän tarkistamista sekä eläkkeen maksamista varten muutkin tarpeelliset tiedot. (31.1.1985/110)

Jos 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ei anneta sitä vaadittaessa asetetun kohtuullisen määräajan kuluessa, voidaan asia ratkaista sen selvityksen perusteella, joka muutoin on käytettävissä.

56 § (30.12.1999/1375)

Jos eläkkeeseen oikeutettu on kuollut, pesänselvittäjä, eloonjäänyt aviopuoliso tai kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella muu kuolinpesän edustaja on oikeutettu kuolinpesän puolesta hakemaan etuuden.

6 luku

Eläkkeiden maksaminen

57 § (21.12.1972/845)

Kansaneläkkeet maksetaan eläkkeensaajan ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen. Eläke-erät voidaan maksaa ryhmittäin eri päivinä. (29.12.1994/1405)

Eläkettä rahalaitoksesta nostettaessa vaadittavan selvityksen suhteen noudatetaan, mitä rahalaitoksissa pidettävien tilien käytöstä on erikseen säädetty tai määrätty.

58 § (21.12.1972/845)

Eläke voidaan maksaa 57 §:stä poikkeavalla tavalla silloin, kun eläke maksetaan eläkkeensaajan edunvalvojalle, kunnalle tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:ssä tarkoitetulle toimielimelle tai kun eläkkeen maksamista tilille rahalaitokseen ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Eläkelaitoksella on oikeus määrätä, mikä selvitys eläkettä nostettaessa on tällöin esitettävä. (30.12.1999/1375)

Mitä 57 §:ssä on säädetty, on voimassa myös siitä, jolle eläke on määrätty maksettavaksi.

59 § (30.12.1999/1375)

Jos eläkkeeseen oikeutettu on kuollut, etuus maksetaan pesänselvittäjälle, eloonjääneelle aviopuolisolle tai kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella muulle kuolinpesän edustajalle.

60 § (20.12.1996/1214)

60 § on kumottu A:lla 20.12.1996/1214.

61–62 a §

61–62 a § on kumottu L:lla 9.8.2002/682.

63 §

Hakemus tai esitys eläkkeen maksamisesta muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen kansaneläkelain 42 §:n 3 momentissa sekä 43 ja 44 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on annettava eläkelaitoksen paikalliselle piiriasiamiehelle.

Jos eläkelaitos suostuu hakemukseen tai esitykseen, on päätöksessä mainittava, mistä eläkejaksosta lukien sitä noudatetaan.

64 § (30.12.1999/1375)

Eläkkeensaajalle, jonka eläke maksetaan kansaneläkelain 43 §:n perusteella kunnalle, on jätettävä henkilökohtaiseen käyttöön varoja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa (912/1992) säädetään.

65 §

Eläkkeensaajan, joka on muuttanut toiseen kuntaan tai asettunut sinne tilapäisesti asumaan, on viipymättä ilmoitettava siitä uuden asuinkuntansa piiriasiamiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi muuttopäivä, entinen ja uusi asuinpaikka ja muut tarpeelliset tiedot.

Osoitteen muutoksesta samassa kunnassa on eläkkeensaajan niin ikään ilmoitettava piiriasiamiehelle.

66 §

Eläkkeensaajan, joka lähtee ulkomaille oleskellakseen siellä vuotta pitemmän ajan, on ennen lähtöään ilmoitettava siitä asuinkuntansa piiriasiamiehelle. Jos tilapäisesti ulkomailla oleva eläkkeensaaja aikoo viipyä siellä vuotta kauemmin, on hänen ennen sanotun ajan umpeen kulumista ilmoitettava siitä eläkelaitokselle.

67 § (23.12.1988/1221)

Jos eläkkeensaaja haluaa saada eläkkeen vuotta pitemmältä ulkomailla oleskelun ajalta, hänen on haettava sitä eläkelaitokselta. Hakemuksen tulee sisältää tarpeellinen selvitys eläkkeensaajan nykyisestä asuinpaikasta, hänen asumisestaan Suomessa ennen eläkkeen alkamista sekä hänen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan lähiomaisen sairaudesta.

67 a § (29.12.1994/1405)

67 a § on kumottu A:lla 29.12.1994/1405.

7 luku

Erinäiset säännökset

68 § (9.8.2002/682)

68 § on kumottu L:lla 9.8.2002/682.

69 § (22.8.2002/755)

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan on toimitettava Kansaneläkelaitokselle eläkettä tai muuta etuutta koskevaan hakemukseen virkatodistus tai sitä vastaava selvitys.

70–74 §

70–74 § on kumottu L:lla 9.8.2002/682.

74 a–74 b §

74 a–74 b § on kumottu A:lla 3.12.1982/885.

8 luku

Siirtymis- ja voimaantulosäännökset

75 § (30.12.1960/539)

Kun valtion ja kuntien osuuksien velotukseen sisältyy aikaisemman kansaneläkelain, voimassa olevan kansaneläkelain aikaisempien säännösten, vanhuusavustuslain tai työkyvyttömyysavustuslain mukaisia lisäeläkkeitä, avustuksia ja tukiosia, sovelletaan velotukseen ja tilitykseen kansaneläkelain 88 §:n säännöksiä.

76 §

Määrättäessä tulovuoden 1956 vakuutusmaksuja vuonna 1957 sovelletaan aikaisemman kansaneläkelain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisia perusteita sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa vuoden 1956 päättyessä. Tällöin voimassa olleita säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös näiden maksujen määräämisessä ja maksuunpanossa sekä ennakkojen ja työnantajan kansaneläkemaksun käytössä. Vakuutusmaksun suoritukseksi käytetyt työnantajan vakuutusmaksuosuudet kunta saa laskea vähennykseksi eläkelaitokselle tehtävässä tilityksessä.

77 §

Aikaisemman kansaneläkelain 23 a §:n 2 momentin säännöksiä sovelletaan vuoden 1957 loppuun asti.

78 §

Aikaisemman kansaneläkelain voimassa ollessa maksuunpantujen vielä tilittämättä olevien vakuutusmaksujen pakkoperinnässä kertyneet varat on tilitettävä eläkelaitokselle kalenterivuosittain kolmen kuukauden kuluessa vuoden päättymisestä. Tilitykseen on liitettävä luettelo vakuutusmaksujen lyhennyksistä ja poistoista. Lyhennysten ja poistojen syystä on samalla esitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys.

Edellä 1 momentissa mainittujen vakuutusmaksujen osalta tammikuun 1 päivän 1957 jälkeen perityt maksunlisäykset jäävät kunnalle.

79 §

Jos aikaisemman kansaneläkelain voimassa ollessa maksuunpantu vakuutusmaksu on valituksen johdosta kumottu tai alennettu, eläkelaitoksen on maksettava liikaa suoritettu määrä takaisin.

80 § (20.6.1957/230)

Aikaisemman kansaneläkelain, vanhuusavustuslain ja työkyvyttömyysavustuslain mukaisia eläkkeitä, avustuksia ja muita etuuksia koskevat asiat käsitellään kansaneläkelaitoksessa aikaisempien säännösten mukaan, kuitenkin niin, että 1 päivästä tammikuuta 1958 lukien muutoksenhausta eläkelaitoksen päätöksiin noudatetaan kansaneläkelain 73 ja 74 §:n säännöksiä.

81 § (20.6.1957/230)

Mitä aikaisemmassa kansaneläkelaissa sekä vanhuusavustuslaissa ja työkyvyttömyysavustuslaissa ja niiden nojalla on säädetty tai määrätty kansaneläkettä sekä vanhuus- ja työkyvyttömyysavustusta koskevien asiain käsittelystä sekä muutoksenhausta niitä koskeviin eläkelaitoksen päätöksiin on edelleen voimassa joulukuun 31 päivään 1957 saakka. Kuitenkin, mitä on säädetty lisätyn hallituksen kokoonpanosta, noudatetaan jo 1 päivästä tammikuuta 1957 ja mitä on säädetty eläketoimikunnista, muutoksenhausta niiden päätöksiin ja asian valmistavasta käsittelystä ennen kansaneläkelaitoksen päätöksen antamista, 1 päivästä huhtikuuta 1957.

82 §

Jos vakuutettu on kuollut vuoden 1957 aikana, otetaan laskettaessa kansaneläkelain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua aikaa huomioon myös se aika, jolta hänelle myönnetty aikaisempien lakien mukainen kansaneläke tahi vanhuus- tai työkyvyttömyysavustus on erääntynyt maksettavaksi. Hautausavustuksen määrästä vähennetään silloin myös vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen säästö- ja täydennysosa sekä niihin ja vanhuus- ja työkyvyttömyysavustuksiin maksetut ylimääräiset korotukset.

83 §

Kansaneläkelain voimaan tulosta alkaen suoritetaan kansaneläkkeet muunnettuina kansaneläkelain 95 §:n mukaisesti siten:

1) että vuositulo määrätään kertomalla lisäeläkkeen, vanhuusavustuksen tai työkyvyttömyysavustuksen perustana ollut muunnettu vuositulo luvulla 12 ja tuloksesta vähennetään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke; ja

2) että, milloin puolisoista toinen on saanut lisäeläkettä ja toinen vanhuusavustusta tai työkyvyttömyysavustusta, heidän yhteinen tukiosansa lasketaan lisäeläkkeen perusteena olleen vuositulon mukaan; sekä

3) että tukiosaa ja rajatuloa korotettaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan aviosuhde, lasten lukumäärä ja asuinkunnan kuntaryhmä eläkkeitä ja avustuksia maksettaessa käytettyjen asiakirjojen mukaan ja selvitys siitä, saavatko molemmat puolisot eläkettä, eläkeasiakirjoista saatavien tietojen perusteella.

Mikäli eläkelaitoksen hallussa olevista asiakirjoista käy ilmi, että 1 momentin mukaan muunnettu tukiosa ilmeisesti olennaisesti poikkeaa kansaneläkelain mukaan määrättävästä eläkkeen tukiosasta, eläkelaitoksen on viipymättä otettava eläkkeen suuruus tarkistettavaksi ja, hankittuaan tarpeelliset tiedot eläkkeensaajalta taikka piiriasiamieheltä tai muulta viranomaiselta, oikaistava tukiosa kansaneläkelain mukaiseksi lain voimaan tulosta lukien.

Tarkistus on 2 momentin mukaan toimitettava myös, jos eläkkeensaaja sitä vaatii.

84 §

Eläkelaitos hoitaa jatkuvasti ennen vuoden 1956 loppua aikaisemman kansaneläkelain mukaan otetut vapaaehtoiset eläkevakuutukset, mikäli takaisinostosta ei sovita vakuutetun kanssa.

85 §

Eläkelaitoksen tulee esittää 22 §:ssä tarkoitettu laskelma vuoden 1957 osalta niin ajoissa, että se voidaan käsitellä vuoden 1957 ensimmäisen lisämenoarvion yhteydessä.

86 §

Tämä asetus tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1957.

Valmistaviin toimenpiteisiin kansaneläkelain voimaan saattamiseksi voidaan ryhtyä sekä kansaneläkelaissa tarkoitettuja eläkkeitä ja muita etuja koskevia hakemuksia saadaan käsitellä jo ennen sanottua päivää.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.6.1957/230:
30.12.1959/543:
6.5.1960/229:
30.12.1960/539:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1961, kuitenkin niin, että asetuksen 23 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan vasta 1 päivästä heinäkuuta 1962 lukien. Vuodelta 1961 ja vuoden 1962 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta tehdään valtion ja eläkelaitoksen kesken tilitys maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden 15 päivään mennessä ja tulee kunnan saman ajan kuluessa suorittaa eläkelaitokselle kustannusosuutensa.

26.1.1962/94:

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1962 lukien.

25.8.1962/461:
29.10.1964/537:
23.6.1965/357:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1965.

31.12.1968/806:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1969.

6.6.1969/369:
10.10.1969/633:
21.12.1972/845:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1973.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus määrätä, mihin rahalaitokseen maksetaan ne ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt eläkkeet, joita ei eläkkeensaajan pyynnöstä asetuksen voimaan tullessa makseta rahalaitokseen.

31.7.1974/654:

Tämän asetuksen 64 § tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974.

Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan 54 §:n 1 momentissa tarkoitetut tapahtumat piiriasiamiehille myös tämän asetuksen voimaantuloa edeltäneeltä ajalta.

13.12.1974/915:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1975, kuitenkin siten, että 34 §: ää sovelletaan myös kansaneläkelaitoksen ryhtyessä kansaneläkelain muuttamisesta 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetun lain (451/74) voimaantulosäännöksessä tarkoitettuihin valmisteleviin toimenpiteisiin.

17.1.1975/27:
18.4.1975/267:
27.7.1979/639:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Mitä tämän asetuksen 40 §:ssä on säädetty, koskee myös henkilöä, joka saa vanhuudentukea kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (588/78) voimaantulosäännöksen perusteella.

8.10.1982/743:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1982, kuitenkin siten, että 64 §:ää sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien.

3.12.1982/885:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

26.8.1983/719:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

31.1.1985/110:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985.

31.12.1985/1098:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

Jos kunnalta perittävän vuoden 1985 marraskuun tai joulukuun lisäosuus on suurempi kuin vuoden 1986 tammikuun tai helmikuun suoritus, kunnan on tammikuun 15 tai vastaavasti helmikuun 15 päivään mennessä suoritettava erotus eläkelaitokselle.

10.6.1988/494:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.

Arvioitaessa 45 §:n 3 momentissa tarkoitettujen jatkuvien kustannusten vastaavuutta maksettavan hoitotuen määrään, hoitotuki otetaan huomioon sen suuruisena kuin se on täysimääräisenä voimassa 1 päivästä tammikuuta 1992 alkaen.

23.12.1988/1221:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

29.9.1989/859:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1989, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1989 lukien suoritettaviin eläkkeisiin.

28.6.1991/993:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

30.12.1991/1700:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1991.

27.11.1992/1146:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

8.1.1993/4:

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä tammikuuta 1993.

30.12.1993/1597:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa syntyneiden kertakustannusten perusteella korotusta hoitotukeen saavien etuus maksetaan korotettuna päätöksessä mainitun ajan.

18.3.1994/222:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Tämän asetuksen 9 §:stä aiheutuvat toimihenkilöiden nimitykset voidaan ensimmäisellä kerralla tehdä sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, haettavaksi ilmoittamatta.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.12.1994/1194:
29.12.1994/1405:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

24.3.1995/418:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

29.12.1995/1744:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

20.12.1996/1214:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

18.12.1998/1044:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

30.12.1999/1375:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Jos etuus tämän asetuksen tullessa voimaan maksetaan alle 18-vuotiaalle, maksamista hänelle itselleen jatketaan, kunnes eläkelaitokselle on ilmoitettu huoltajasta tai muusta edunvalvojasta, jolla on oikeus nostaa etuus.

16.6.2000/543:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta 2000.

17.8.2001/731:

HE 10/2001, StVM 20/2001, EV 88/2001

29.11.2001/1138:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

9.8.2002/682:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan 7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 61, 62, 62 a, 68 ja 70–74 §, sellaisina kuin niistä ovat 61 § asetuksessa 859/1989, 62 § asetuksessa 743/1982, 62 a § asetuksessa 418/1995 sekä 70 § asetuksissa 885/1982 ja 1138/2001.

HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002

22.8.2002/755:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.