Seurattu SDK 538/2018 saakka.

8.6.1956/347

Kansaneläkelaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla kansaneläkelain voimaantulosta 11.5.2007/569, joka on voimassa 1.1.2008 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (9.7.2004/640)

Henkilöllä on oikeus vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta eläkkeeseen sekä eläkkeensaajien hoitotukeen siten kuin tässä laissa säädetään. Kansaneläkkeeseen 16 vuoden iästä luettava aika ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan.

1 a–1 c §

1 a–1 c § on kumottu L:lla 30.12.1993/1574.

1 d § (9.7.2004/640)

Mitä tässä laissa säädetään Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös ulkomaalaiseen, joka on Suomessa saanut turvapaikan tai pakolaiskiintiössä pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan taikka joka on näiden ulkomaalaisten pakolaiseksi katsottava perheenjäsen ja perhesiteen perusteella saanut oleskeluluvan, sekä kansalaisuudettomaan henkilöön, jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/1968).

2 § (4.7.1963/427)

Tässä laissa säädettyä vakuutusta hoitaa kansaneläkelaitos, jota jäljempänä sanotaan eläkelaitokseksi.

Eläkelaitos hoitaa myös sairausvakuutusta niin kuin erikseen on säädetty.

2 luku

Vakuutusmaksut

3 § (17.8.2001/724)

Työnantaja on velvollinen maksamaan työnantajan kansaneläkemaksun. Yksityisen työnantajan maksu on porrastettu kolmeen eri tasoon työnantajan kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien poistojen ja maksettujen palkkojen suhteessa. Maksun suuruudesta, perusteesta ja suorittamisesta säädetään erikseen lailla.

4–6 §

4–6 § on kumottu L:lla 5.12.1996/994.

7 § (18.4.1997/328)

7 § on kumottu L:lla 18.4.1997/328.

8 § (5.12.1996/994)

8 § on kumottu L:lla 5.12.1996/994.

9 § (4.7.1963/427)

9 § on kumottu L:lla 4.7.1963/427.

10–14 §

10–14 § on kumottu L:lla 12.12.1958/486.

15 § (5.2.1982/103)

Vakuutusmaksu vanhenee verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain (367/61) mukaan.

16 § (13.2.1976/145)

16 § on kumottu L:lla veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13.2.1976/145.

17 § (12.12.1958/486)

17 § on kumottu L:lla 12.12.1958/486.

18 § (5.12.1996/994)

18 § on kumottu L:lla 5.12.1996/994.

19 § (5.12.1996/994)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus valvoa vakuutusmaksujen määräämistä, maksuunpanoa, kantoa ja tilitystä sekä tarkastaa näiltä osin verotusta koskevia asiakirjoja.

3 luku

Eläkeoikeus (5.2.1982/103)

20 §

Kansaneläkkeenä maksetaan:

1) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle tai varhennettua vanhuuseläkettä 62 vuotta täyttäneelle henkilölle, viimeksi mainitulle siten alennettuna kuin 25 a §:n 2 momentissa säädetään; kuitenkin henkilöllä, joka saa työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:n 2 momentin perusteella, on oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä 62 vuoden iässä;

2) työkyvyttömyyseläkettä;

a) työkyvyttömälle henkilölle, joka on 65 vuotta nuorempi, alle 20-vuotiaalle kuitenkin vain 39 §:n 4 momentissa säädetyin edellytyksin; tai

b) kuntoutustukena 22 §:n 1 momentissa ja 22 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa työkyvyttömälle henkilölle, joka on 65 vuotta nuorempi; tai

3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa ennen vuotta 1950 syntyneelle 60 vuotta, mutta ei vielä 65 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle henkilölle, joka ei saa tämän lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.

(27.6.2003/639)

Eläkkeensaajien hoitotukea maksetaan siten kuin 30 a §:ssä säädetään. (5.12.1996/979)

3 momentti on kumottu 1.1.1994 lukien L:lla 28.6.1993/564.

21 § (5.2.1982/103)

21 § on kumottu L:lla 5.2.1982/103.

22 § (30.12.1964/697)

Työkyvyttömänä pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.

Työkyvyttömänä pidetään aina pysyvästi sokeaa ja liikuntakyvytöntä samoin kuin muutakin henkilöä, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai 22 b §:ssä tarkoitettuna kuntoutustukena määräajaksi. (18.12.1995/1487)

Jos eläkkeensaaja, jonka terveydentilassa ei ole tapahtunut olennaista muutosta ja joka saa 1 momentin mukaista toistaiseksi myönnettyä täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä, ryhtyy ansiotyöhön ja ansaitsee 588,66 euroa kuukaudessa tai sitä enemmän, hänelle ei makseta eläkettä työssäoloajalta, vaan se jätetään lepäämään. Täysimääräiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen rinnastetaan eläke, jonka määrä poikkeaa täysimääräisen eläkkeen määrästä lain 25 b §:stä johtuvasta syystä. Henkilön saamia 26 §:ssä tarkoitettuja perhe- ja huoltoeläkkeitä ei oteta huomioon ratkaistaessa, katsotaanko henkilön saavan sellaista täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä, joka voidaan jättää lepäämään. Eläke voidaan jättää lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja enintään viiden vuoden ajaksi. (1.2.2002/70)

Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäävänä henkilöä ei pidetä eläkkeensaajana. Henkilölle, jonka eläke on jätetty lepäämään 4 momentissa säädetyllä tavalla, maksetaan lepäämistä vastaavalta ajalta, enintään kuitenkin 24 kuukaudelta, vammaistukilain (124/1988) 2 §:n 4 momentissa tarkoitettua vammaistukea. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen edellyttäen, että työnteko on lakannut tai ansiotulot ovat vähentyneet siten, että ne jäävät alle 4 momentissa säädetyn tulorajan. Jollei lepäävänä olevaa eläkettä ole eläkelaitokselle tehdyllä eläkelaitoksen pyytämällä ilmoituksella vaadittu maksettavaksi uudelleen viiden vuoden kuluessa siitä, kun eläke on jätetty lepäämään, katsotaan se ilman eri päätöstä lakanneeksi. (3.12.2002/1028)

Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä sellaiselle vakuutetulle, joka saa tämän lain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä. (26.7.1985/670)

Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään työkyvyn alentumisen arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä, 60 vuotta täyttäneen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Kansaneläkelaitos antaa tarkempia ohjeita tämän momentin soveltamisesta. (26.7.2002/633)

22 a § (27.6.2003/639)

22 a § on kumottu L:lla 27.6.2003/639.

22 b § (18.12.1995/1487)

Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena hakijan kuntoutumisen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin hänen arvioidaan olevan 22 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Kuntoutustukea myönnettäessä eläkelaitoksen on varmistettava, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki voidaan myöntää työkyvyttömälle vakuutetulle myös siksi ajaksi, jonka hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelu kestää.

Mitä muualla laissa säädetään kansaneläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta, sovelletaan tämän lain mukaiseen kuntoutustukeen ja sen saajaan.

22 c § (18.1.1985/53)

Oikeus 20 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseen työttömyyseläkkeeseen on pitkäaikaisesti työttömällä vakuutetulla edellyttäen, että:

1) hän täyttää työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainituissa laeissa, eläkeohjesäännössä tai eläkesäännöissä taikka muussa vastaavassa laissa säädetyt työttömyyseläkkeen saamiseen vaadittavat työssäoloehdot;

2) hän esittää työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen todistuksen siitä, ettei hänellä työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n mukaan ole enää oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen päivärahaan; ja että (27.6.2003/639)

3) hän esittää työvoimatoimiston todistuksen siitä, että hän on siellä työttömänä työnhakijana ja ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan.

(23.12.1999/1271)

Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:

1) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaavan syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;

2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työntekijäin eläkelain 4 c §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetun rahamäärän; eikä (27.6.2003/639)

3) sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka aikana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa 1 momentissa tarkoitettua vähintään kuukauden jatkuvaa työtä.

Työttömyyseläke maksetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana henkilö täyttää 1 momentissa tarkoitetut eläkkeen saamisen edellytykset. Jos henkilö on saanut 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun työvoimatoimiston todistuksen myöhemmin kuin kuukauden kuluessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun päivärahatodistuksen antamisesta, eläke alkaa työvoimatoimiston todistuksen antamista seuraavan kuukauden alusta. Eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä syytä makseta takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen eläkkeen hakemista. (23.12.1999/1271)

Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, työttömyyseläke myönnetään työntekijäin eläkelain 4 c §:n 12 ja 13 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työttömyyseläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alusta. (26.7.2002/633)

23 § (5.12.1996/979)

Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella on oikeus tämän lain mukaiseen etuuteen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus tämän lain mukaiseen etuuteen, jos hän on 16 vuotta täytettyään välittömästi ennen etuuden alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa säädetyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaatimuksen estämättä oikeus etuuteen, jos hänen työkyvyttömyytensä alkaa hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta.

23 a § (17.8.2001/724)

Kansaneläkettä ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 10,76 euroa.

3 a luku (5.2.1982/103)

Kansaneläke (18.12.1995/1491)

24 § (2.12.2005/940)

Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa.

Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 166,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 964,04 euroa vuodessa.

25 § (5.2.1982/103)

1–2 momentit on kumottu L:lla 18.12.1995/1491.

Kansaneläke myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa henkilö asuu kansaneläkkeen alkamisajankohtana. Ulkomailla asuvalle kansaneläke maksetaan toisen kuntaryhmän mukaisena. (5.12.1996/979)

Valtioneuvosto jakaa kunnat elinkustannusten kalleuden mukaan kahteen ryhmään enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. (5.12.1996/979)

5 momentti on kumottu L:lla 5.2.1988/123.

25 a § (5.12.1996/979)

Jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, sitä korotetaan 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon kuukautta, jolta henkilöllä ei ole ollut oikeutta saada kansaneläkettä. (23.12.1999/1271)

Jos kansaneläke myönnetään varhennettuna vanhuuseläkkeenä, sitä vähennetään 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläke siirtyy maksettavaksi aikaisemmin kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. (23.12.1999/1271)

Pykälää ei sovelleta 30 a §:ssä tarkoitettuun eläkkeensaajien hoitotukeen.

25 b § (28.6.1993/547)

Jos eläkkeen hakija on asunut Suomessa 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana vähemmän kuin 40 vuotta, eläkkeen määrä suhteutetaan hänen Suomessa asumaansa aikaan siten kuin jäljempänä säädetään. Eläkkeen määrää suhteutettaessa aikamäärät pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen kuukauteen. Laskettaessa aikaa, jonka vakuutettu on asunut Suomessa, ei oteta huomioon aikaa, jona vakuutettu:

1) ei ollut täyttänyt 16 vuotta;

2) oli täyttänyt 65 vuotta; tai

3) on saanut vieraasta valtiosta kansaneläkettä vastaavaa eläkettä taikka 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua tai siinä lueteltuihin rinnastettavaa muuta jatkuvaa etuutta kuin perhe- tai huoltoeläkettä.

Vanhuuseläkettä ei suhteuteta vakuutetun Suomessa asumaan aikaan, jos vakuutettu on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään mutta ennen eläkkeen alkamista yhteensä vähintään 40 vuotta. Työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä ei suhteuteta vakuutetun Suomessa asumaan aikaan, jos hän on asunut Suomessa vähintään 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. Työkyvyttömyyseläkettä ei suhteuteta vakuutetun Suomessa asumaan aikaan myöskään 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Jos vanhuuseläkkeen hakija ei ole asunut Suomessa 40 vuotta, kansaneläke suhteutetaan hänen Suomessa asumaansa aikaan siten, että täysimääräisen kansaneläkkeen määrä kerrotaan suhteutuskertoimella. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla henkilön Suomessa asuma aika 40 vuodella. (18.12.1995/1491)

Täysimääräinen työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke ja varhennettu vanhuuseläke suhteutetaan henkilön Suomessa asumaan aikaan, jos hän on asunut Suomessa vähemmän kuin 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. Suhteutuskerroin saadaan tällöin jakamalla henkilön Suomessa asuma aika ajalla, joka on 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. (18.12.1995/1491)

Kun työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi taikka kun eläkkeensaajien hoitotuen saajalle myönnetään 20 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu eläke, uusi eläke maksetaan 1 ja 2 momentin estämättä samalla tavoin henkilön Suomessa asumaan aikaan suhteutettuna kuin entinen etuus. (5.12.1996/979)

25 c § (18.4.1997/328)

25 c § on kumottu L:lla 18.4.1997/328.

26 § (5.2.1982/103)

Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon henkilön jatkuvasti saama: (18.12.1995/1491)

1) työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjä- tai luottamustoimintaan taikka kunnan tai kuntayhtymän kanssa tehtyyn perhehoitajalain (312/92) 1 §:ssä tarkoitettuun perhehoitoa koskevaan toimeksiantosopimukseen perustuva, sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitettuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuva eläke ja perhe-eläke; (5.12.1996/979)

2) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen mukainen tapaturmaeläke, perhe-eläke, elinkorko ja huoltoeläke; (5.12.1996/979)

3) liikennevakuutusta koskevien eri lakien mukainen työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke sekä ansionmenetyksen korvaus, viimeksi mainittu kuitenkin vasta vuoden kuluttua vahingon sattumisesta; (5.12.1996/979)

3 a) tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukainen tapaturmaeläke ja elinkorko sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukainen ansionmenetyksen korvaus ja työkyvyttömyyseläke; (4.12.1998/914)

4) sotilasvammalain (404/48) mukainen huoltoeläke, sotilasvammalain 8 §:n 2 momentin ja 9 §:n perusteella elinkoron perusmäärään maksettavat korotukset sekä rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain (13/82) mukainen varhaiseläke; ja (25.11.1988/986)

5) maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaan myönnetyn sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaan myönnetyn luopumiskorvauksen perusmäärä, maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaan myönnetyn luopumistuen perusmäärä; (21.7.2006/617)

kuitenkin siten, että täysimääräisestä kansaneläkkeestä vähennetään 50 prosenttia siitä 1–5 kohdassa mainittujen etuuksien yhteismäärän osasta, joka ylittää 536 euroa vuodessa. (17.8.2001/724)

Kansaneläkettä määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon seuraavia eläkkeeseen sisältyviä korotuksia tai eläkekertymiä:

1) työntekijäin eläkelain tai sitä vastaavien lakien mukaista 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen tehdystä työstä karttunutta eläkettä;

2) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön mukaiseen eläkkeeseen sisältyvää lapsikorotusta ja kuntoutuskorotusta;

3) eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta annetun lain (635/2002) 5 §:n mukaista korotusta;

4) työntekijäin eläkelain 7 g §:n mukaista tai sitä vastaavaa eläkkeen korotusta;

5) työntekijäin eläkelain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista tai sitä vastaavaa eläkekertymää taikka vanhuuseläkkeen aikaista työssä karttunutta eläkettä;

6) valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukaista etuutta; eikä

7) 68 vuoden iän täyttämisen jälkeiseen aikaan perustuvaa työntekijäin eläkelain 5 a §:n 1 momentissa tarkoitettua tai sitä vastaavaa korotusta; saman lain 5 a §:n 2 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys otetaan kuitenkin tulona huomioon.

(1.10.2004/896)

Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittuihin etuuksiin rinnastetaan tämän lain mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavan henkilön mainitussa kohdassa tarkoitettu eläke, jonka hän saisi, jos hän siirtyisi eläkkeelle välittömästi 63 vuotta täytettyään. (27.6.2003/639)

Jos henkilö on välittömästi ennen kansaneläkkeen myöntämistä saanut perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläkettä tai rintamasotilaseläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon 1 momentissa mainittu etuus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet. Tätä momenttia ei sovelleta sellaiseen etuuteen, joka ei perustu lakiin tai asetukseen taikka julkiseen eläkesääntöön. (5.12.1996/979)

Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon myös 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkettä tai perhe-eläkelain mukaista eläkettä vastaava ulkomailta maksettava jatkuva etuus, ellei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu. (5.12.1996/979)

6 momentti on kumottu L:lla 27.6.2003/639.

Kun yksilöllinen varhaiseläke maksetaan puolitettuna 22 a §:n 5 momentin mukaisesti, kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke täyden yksilöllisen varhaiseläkkeen suuruisena. (5.12.1996/979)

Työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä 1 momentissa mainittuihin etuuksiin rinnastetaan sellainen julkisoikeudellinen työ- tai virkasuhteeseen perustuva eläke, jonka henkilö saisi, jos hän siirtyisi sanotulle eläkkeelle välittömästi sairausajan palkan maksun päätyttyä. (18.12.1995/1491)

9–10 momentit on kumottu L:lla 5.12.1996/979.

26 a § (18.4.1997/328)

26 a § on kumottu L:lla 18.4.1997/328.

27 § (5.2.1982/103)

Poiketen siitä, mitä 26 §:ssä on säädetty, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuva

1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/1969) vähimmäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke;

2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) tai merimieseläkelain mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke;

3) maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä; sekä

4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3–9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta;

luetaan kansaneläkettä määrättäessä tuloksi siten, että henkilön saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan huomioon enintään 5 550 euroa vuodessa. Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan kokonaisuudessaan tuloksi kansaneläkkeessä.

Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momentissa tarkoitettu rahamäärä on 4 559 euroa vuodessa. (17.8.2001/724)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista rahamääristä vähennetään henkilön saamien muiden kansaneläkkeeseen vaikuttavien tulojen määrä, ja näin saatuun rahamäärään lisätään se osa, jolla tulot ylittävät 2 091 euroa. (17.8.2001/724)

Mitä 1–3 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun kansaneläkettä määrättäessä luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen huoltoeläke sekä sotilasvammalain 8 §:n 2 momentin ja 9 §:n perusteella elinkoron perusmäärään maksettavat korotukset. (18.12.1995/1491)

27 a § (18.4.1997/328)

27 a § on kumottu L:lla 18.4.1997/328.

27 b § (5.2.1982/103)

Edellä 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläketapahtuman katsotaan sattuneen silloin, kun

1) vakuutettu on täyttänyt eläkkeen saamiseen oikeuttavan eläkeiän;

2) vakuutettu on tullut eläkkeen saamiseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi;

3) työttömyyseläkkeeseen oikeuttava työvoimaviranomaisen ensimmäinen todistus on annettu; taikka

4) viljelmän luovutus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseksi on tapahtunut tai maatalousyrittäjien eläkelain 6 g §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisestä on annettu.

Uutena eläketapahtumana ei kuitenkaan pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyyseläkkeeksi, työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista sukupolvenvaihdoseläkkeeksi eikä eläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi.

28 § (5.2.1982/103)

Jollei naimisissa olevalla vakuutetulla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen eläkettään määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa on säädetty sellaisen vakuutetun eläkkeestä, joka ei ole naimisissa.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, heidän eläkkeitään määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä laissa on säädetty puolisoista.

28 a § (18.4.1997/328)

28 a § on kumottu L:lla 18.4.1997/328.

3 b luku (5.2.1982/103)

Lapsikorotus ja hoitotuki (21.12.2001/1420)

29 § (21.12.2001/1420)

Jos eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa eläkkeensaajan kanssa tai jos eläkkeensaaja muutoin vastaa muualla asuvan lapsensa toimeentulosta, eläkkeeseen maksetaan lapsikorotus.

Lapsikorotusta maksetaan 1 momentissa tarkoitetulle eläkkeensaajalle, joka saa

1) kansaneläkettä;

2) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaista tai muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä;

3) täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi.

Eläkkeensaajan lapsena pidetään myös hänen luonaan asuvaa lastensuojelulain (683/1983) 41 §:ssä tarkoitettua lasta.

Eläkkeensaajan katsotaan vastaavan lapsensa toimeentulosta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun hänellä on kustannuksia lapsensa toimeentulosta vähintään elatusturvalain (671/1998) 7 §:n 1 momentin mukaisen elatustuen määrä.

Lapsikorotuksen määrä on kutakin edellä sanottua lasta kohden 17,66 euroa kuukaudessa.

Lapsikorotukseen ei sovelleta tämän lain 25 a §:ää, eikä lapsikorotuksen määrää suhteuteta Suomessa asuttuun aikaan.

Oikeus lapsikorotukseen lakkaa seuraavan kuukauden alusta, kun edellä säädetyt lapsikorotuksen saamisen edellytykset eivät enää täyty.

30 § (18.12.1995/1491)

30 § on kumottu L:lla 18.12.1995/1491.

30 a § (2.5.1988/123)

Henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan sairauden tai vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut ja joka on täyttänyt 65 vuotta taikka saa tämän lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaista tai muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka kansanedustajain eläkelain (329/1967) taikka valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (870/1977) mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaista erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, maksetaan tarvittavan hoidon ja palvelusten tai erityiskustannusten korvaamiseksi eläkkeensaajien hoitotukea: (20.12.2002/1193)

1) jos hän on yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa tai hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huomattavia erityiskustannuksia, 3 138,84 euroa vuodessa; (17.11.2006/999)

2) jos hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä aikaa vievää toisen henkilön apua, huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta tai valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavia erityiskustannuksia, 1 484,40 euroa vuodessa; tai

3) jos hän tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa taikka hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erityiskustannuksia, 596,28 euroa vuodessa.

(17.8.2001/724)

Jos eläkkeensaajalla on oikeus hoitotukeen usealla 1–3 kohdassa säädetyllä perusteella, hoitotuki maksetaan sen kohdan rahamäärän mukaisena, johon eri tekijöiden yhteisvaikutus oikeuttaa. (17.8.2001/724)

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, maksetaan henkilölle, jolle asianmukaisesti määritellyn sairauden takia gluteenittomien tuotteiden käyttäminen on ehdottoman välttämätöntä, eläkkeensaajien hoitotukea sairaudesta aiheutuvista ruokavaliokustannuksista 21 euroa kuukaudessa. (23.11.2001/1061)

Jos 1 momentissa tarkoitettu muu eläke kuin tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke muuttuu alle 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi ja henkilö saa eläkkeensaajien hoitotukea välittömästi ennen vanhuuseläkkeen alkamista, jatketaan hoitotuen maksamista niin kauan, kun sen saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. (5.12.1996/979)

Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään 1 momentin 3 kohdassa säädetyn rahamäärän suuruiseen eläkkeensaajien hoitotukeen. (17.8.2001/724)

Hoitotukea ei makseta ajalta, jolta henkilö saa 22 §:n 5 momentissa mainittua vammaistukea. (13.11.1998/837)

Hoitotuesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on säädetty työkyvyttömyyseläkkeestä. (5.12.1996/979)

Jos vakuutetulla on sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen tai erityiskustannusten perusteella oikeus saada siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain, liikennevakuutuslain (279/59) tai näitä vastaavan aikaisemman lain perusteella taikka ulkomailta vastaavaa korvausta, hänellä ei ole saman vamman perusteella oikeutta hoitotukeen. (21.11.1994/981)

30 b § (5.12.1996/979)

Jos henkilö saa tämän lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, eläkkeensaajien hoitotuki maksetaan samalla tavoin henkilön Suomessa asumaan aikaan suhteutettuna kuin mainittu eläke.

Jos henkilölle ei makseta 1 momentissa mainittua eläkettä, eläkkeensaajien hoitotuki suhteutetaan hakijan Suomessa asumaan aikaan 25 b §:ssä säädetyllä tavalla siten, että suhteutuskerroin lasketaan 25 b §:n 3 momentin mukaisesti, jos hakija on hoitotuen alkaessa täyttänyt 65 vuotta, ja muissa tapauksissa mainitun pykälän 4 momentin mukaisesti.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske 30 a §:n 3 momentissa tarkoitettua hoitotukea. (23.11.2001/1061)

Hoitotukea ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 10,76 euroa. (17.8.2001/724)

30 c § (5.2.1982/103)

30 c § on kumottu L:lla 5.2.1982/103.

3 c luku (5.2.1982/103)

Eläkeoikeuteen vaikuttavat muutokset

31 § (5.2.1982/103)

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja tulee työkykyiseksi ennen kuin hän on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän. Kuntoutustuki voidaan lakkauttaa, jos kuntoutustuen saaja on ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntoutuksesta. (18.12.1995/1487)

Eläkelaitos voi kahden vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, josta eläke on lakkautettu, määrätä työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen jälleen aloitettavaksi joko hakemuksen tai hyväksymänsä selvityksen perusteella. Eläke voidaan tällöin määrätä takautuvasti maksettavaksi siltä ajalta, jona eläke on ollut lakkautettuna, tai sen osalta. (27.6.2003/639)

Eläkkeensaajien hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden tai vamman hoidossa. (3.12.2002/1028)

31 a § (18.1.1985/53)

1 momentti on kumottu L:lla 28.6.1993/564.

Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella eläkettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momentin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen takaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisista eläke-eristä.

Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään hakemuksesta maksamaan uudestaan siitä lukien, kun vakuutetulla on oikeus saada eläkettä, ei kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta ennen hakemusta eikä 22 c §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömästi seuranneelta kalenterikuukaudelta. Hakemukseen on liitettävä 22 c §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työvoimatoimiston todistus. Jos kuitenkin keskeytetyn eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotaan ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyttämisajankohdasta lukien. (23.12.1999/1271)

4 momentti on kumottu L:lla 23.12.1999/1271.

32 § (5.12.1996/979)

Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen kansaneläkkeensä on, kansaneläke muutetaan seuraavan kuukauden alusta lukien sen kuntaryhmän mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.

32 a § (5.12.1996/979)

Jos kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, kansaneläkkeen määrä on oikaistava tai kansaneläke lakkautettava. Jos kansaneläkkeen korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksetta.

Jos kansaneläkettä määrättäessä on otettu huomioon 26 §:n 1 momentissa mainittu etuus, tämä luetaan kansaneläkettä uudelleen määrättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huomioon mitä johtuu kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Tätä momenttia ei sovelleta sellaiseen etuuteen, joka ei perustu lakiin tai asetukseen taikka julkiseen eläkesääntöön.

Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avioliitto purkautuu, kansaneläkkeen määrä on oikaistava tai kansaneläke lakkautettava. Lisäksi sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos kansaneläkkeeseen vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.

3 d luku (5.2.1982/103)

3 d luvun otsikko on kumottu L:lla 18.12.1995/1491

33 § (18.12.1995/1491)

33 § on kumottu L:lla 18.12.1995/1491.

34 § (27.3.1991/619)

34 § on kumottu L:lla 27.3.1991/619.

4 luku

Etuuksien hakeminen ja maksaminen (5.2.1982/103)

35 §

Tämän lain mukaista etuutta haetaan Kansaneläkelaitokselta. Hakemuksessa on ilmoitettava ne tiedot, jotka etuutta myönnettäessä on lain mukaan otettava huomioon. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, mitä tietoja hakemuksessa on ilmoitettava. (9.8.2002/682)

Jos henkilö sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä henkilön lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, hänen puolestaan käyttää puhevaltaa eläke-etua koskevassa asiassa. (30.12.1999/1368)

Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen saajalle maksetaan hakemuksetta vanhuuseläkettä sen kuukauden alusta, joka seuraa lähinnä hänen täytettyään 65 vuotta. (28.7.1978/588)

Jos työttömyyseläkkeen saaja tulee oikeutetuksi työkyvyttömyyseläkkeeseen, muutetaan eläke työkyvyttömyyseläkkeeksi. Mikäli samalta ajalta, jolta vakuutetulle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke, on maksettu työttömyyseläkettä, pidetään viimeksi mainittua työkyvyttömyyseläkkeen osasuorituksena. (18.6.1971/499)

Eläkelaitos päättää tarpeellisen selvityksen saatuaan määräajaksi myönnetyn eläke-edun jatkamisesta. Sitä koskeva hakemus on tehtävä tai selvitys esitettävä vuoden kuluessa määräajan päättymisestä. (8.2.1991/214)

36 §

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen käymään työkyvyttömyyden selvittä mistä varten tutkittavana eläkelaitoksen määräämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorittaa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on tarvittaessa varmistettava, että vakuutetun mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus hylätään, eläkelaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että vakuutetulle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. (13.6.2003/505)

Lisäksi on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään. (13.6.2003/505)

37 § (30.12.2003/1313)

Eläkehakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos eläkkeen hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen käsittelyssä tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia, tai jos työkyvyttömyyseläkkeen hakija ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista koskevaa määräystä.

38 §

Eläke maksetaan kuukausittain, ja sen maksamistavasta määrätään asetuksella.

Sitä aikaa, jolta eläke-erä maksetaan, sanotaan eläkejaksoksi.

39 § (30.12.1965/705)

Eläke maksetaan eläkeoikeuden syntymistä seuraavan kuukauden alusta, ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista. Samoin menetellään eläkkeen osaa tai korotusta maksettaessa. (23.12.1999/1271)

Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuranneen eläkejakson alusta lukien. Kun eläke lakkautetaan muusta syystä, lakkaa sen maksaminen päätöksessä määrätystä ajankohdasta.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jota edeltäneen kuukauden aikana hakijalla olisi viimeksi ollut oikeus sairauden, vian tai vamman perusteella sairausvakuutuslain 15 §:n 1 tai 3 momentin nojalla päivärahaan tai kuntoutusrahalain tai työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön nojalla ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaan kuntoutusrahaan. Jos oikeutta päivärahaan ei ole, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa kuitenkin vasta, kun sairausvakuutuslain 19 §:ssä tarkoitettua aikaa vastaava aika on päättynyt. Tämä ei kuitenkaan koske hakijaa, jonka työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän on täyttänyt 15 vuotta. Jos vakuutetulla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta, se otetaan huomioon eläkkeen alkamisaikaa määrättäessä samalla tavalla kuin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha kuitenkin enintään sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäissuoritusaikaan saakka. Etuuteen voidaan rinnastaa myös tällaista etuutta vastaava palkka. (28.2.2003/190)

Alle 20-vuotiaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jota edeltävän kuukauden aikana hänen oikeutensa kuntoutusrahalain perusteella maksettavaan kuntoutusrahaan on päättynyt. Oikeutta eläkkeeseen ei myöskään ole henkilöllä, joka saa ammatillista kuntoutusta ennen kuntoutusrahan maksamisen päättymistä. Eläke voidaan kuitenkin myöntää henkilölle, jolla ei selvitysten perusteella katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen tai jonka ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. (28.2.2003/190)

Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos henkilö on tullut työkyvyttömäksi työttömyyseläkettä saadessaan. Samoin 63 vuotta täyttäneelle henkilölle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan siitä lukien, kun hänelle on myönnetty työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön mukainen vanhuuseläke. (27.6.2003/639)

6 momentti on kumottu L:lla 28.6.1993/564.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, eläkettä ei makseta siltä ajalta, jolta hakija on saanut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön taikka kuntoutusrahalain (611/91) mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske 22 §:n 2 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä. (18.12.1995/1487)

39 a § (22.12.2006/1300)

Jos kansaneläkkeen hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös muusta EU- tai ETA -valtiosta, jossa sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71 (sosiaaliturva-asetus), kansaneläke voidaan myöntää väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää. Jos eläke tai korvaus mainitusta valtiosta myönnetään takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä liikaa maksetun kansaneläkkeen takautuvasti toisessa valtiossa myönnetystä eläkkeestä tai korvauksesta. Kun muussa valtiossa haetusta eläkkeestä on saatu tieto, Kansaneläkelaitos tekee lopullisen päätöksen kansaneläkkeestä.

39 b § (8.8.1986/594)

Tämän lain mukainen etuus maksetaan viivästysajalta korotettuna. Velvollisuus maksaa etuus korotettuna ei kuitenkaan koske sitä osaa etuudesta, joka suoritetaan toiselle lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle. (5.12.1996/979)

Etuuden korotuksen korkokanta vuotta kohden laskettuna on etuuden maksupäivää edeltävän, korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun puolivuotiskauden viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Viivästyskorotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä. Viivästysajan katsotaan alkavan, kun kolme kalenterikuukautta on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona vakuutettu on jättänyt eläkelaitokselle hakemuksensa tai muun vastaavan vaatimuksen, sekä esittänyt etuuden perustetta ja määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Tällöin otetaan myös huomioon eläkelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys. Jos 26 §:ssä tarkoitettua eläkettä tai korvausta ei vielä ole lopullisesti ratkaistu, viivästysajan katsotaan alkavan vasta, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona ilmoitus mainitusta eläkkeestä tai korvauksesta on tullut eläkelaitokseen. Saman päätöksen perusteella myöhemmin suoritettavalle etuuserälle korotus lasketaan eräpäivästä. (3.12.2002/1028)

Milloin eläkelaitoksen antamaan päätökseen on haettu muutosta, muutoksenhakuelin voi määrätä, että korotus lasketaan myöhemmästä kuin 2 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta, jos eläkelaitos osoittaa muutoksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen muutoksen vakuutetun olosuhteissa.

Jos etuutta ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa vakuutetusta johtuvasta syystä, eläkelaitos ei ole velvollinen suorittamaan etuutta korotettuna pitemmältä ajalta kuin siitä päivästä, jona este eläkelaitoksen tieten on lakannut. Jos etuuden suorittaminen viivästyy lain säännöksen johdosta taikka yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisen taikka muun senkaltaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, eläkelaitos ei ole velvollinen maksamaan etuutta korotettuna tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta.

Tässä pykälässä tarkoitettua etuuden korotusta, jonka määrä eläkkeeltä tai sen osalta taikka muulta etuudelta on pienempi kuin 1,47 euroa, ei ole maksettava. (17.8.2001/724)

Tätä pykälää sovellettaessa vuoteen katsotaan sisältyvän 360 päivää ja kuukauteen 30 päivää.

40 § (18.12.1995/1491)

Eläke-erä menetetään, jos sitä ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jonka aikana se on erääntynyt maksettavaksi.

41 § (23.12.1988/1217)

Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä on suoritettu vuoden ajalta sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana eläkkeensaaja on poistunut maasta. Jollei eläkkeensaaja ole välittömästi ennen ulkomaille muuttoaan asunut Suomessa vuoden pituista aikaa, eläkkeen maksaminen keskeytetään kuitenkin ulkomaille muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Jos eläkkeensaaja on välittömästi ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta taikka jos ulkomailla oleskelu on välttämätöntä eläkkeensaajan tai hänen lähiomaisensa sairauden takia, eläke maksetaan hakemuksesta määräajaksi tai toistaiseksi ulkomailla olosta huolimatta. (30.12.1993/1574)

Eläkkeensaajan palattua Suomeen asumaan aletaan 1 momentin mukaisesti keskeytettyä eläkettä maksaa sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa eläkkeensaajan maahan saapumista. Eläkettä ei kuitenkaan makseta takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen eläkkeensaajan ilmoitusta eläkelaitokselle maahan saapumisestaan.

Mitä edellä on sanottu eläkkeen maksamisen keskeyttämisestä ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle, ei sovelleta henkilöön, jolle eläke on myönnetty hänen jo asuessaan ulkomailla.

42 §

Rangaistuksen täytäntöönpanoa varten rangaistuslaitoksessa tai vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain (317/1953) 1 §:ssä tarkoitetussa pakkolaitoksessa olevan eläkkeensaajan eläkkeen maksaminen keskeytetään sen jälkeen, kun vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta on suoritettu kolme kuukautta. Jos rangaistuksen täytäntöönpanoa välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika vähennetään rangaistuksesta, eläkkeen maksaminen keskeytetään vastaavasti, kun rangaistuksen täytäntöönpanon ja vähennyksen yhteenlaskettu aika on kestänyt kolme kuukautta, aikaisintaan kuitenkin rangaistuksen suorittamisen laskettua alkamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta. (9.8.2002/682)

Eläkettä, jonka maksaminen on ollut keskeytyneenä 1 momentissa mainitusta syystä, aletaan maksaa sen eläkejakson alusta lukien, joka lähinnä seuraa vapausrangaistuksen tai laitoshoidon päättymistä.

Siitä ajalta, jolta eläkkeen maksaminen on keskeytettävä 1 momentissa mainitusta syystä, eläke tai sen osa voidaan määrätä maksettavaksi eläkkeensaajan puolisolle ja 16 vuotta nuoremmille ja sitä vanhemmille työkyvyttömille lapsille, jos heidän elatuksensa on riippuvainen eläkkeestä.

4 momentti on kumottu L:lla 30.12.1965/705.

42 a § (31.1.1995/116)

Hoitotukea ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa (laitoshoito) olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta.

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan:

1) valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa;

2) muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon valtio kustantaa;

3) muussa toimintayksikössä, jos valtio, kunta tai kuntayhtymä jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla toimintayksikölle taikka sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai korvausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista;

4) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 1 tai 4 momentin mukaisesti kunnan järjestämänä, tai jos tosiasiassa on kysymys näiden lainkohtien mukaisesta järjestelystä; tai

5) yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos kunta jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla hoidettavalle toimeentulotukea vähintään puolet hoitomaksusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin 1–3 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä.

42 b § (5.12.1996/979)

Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 256,36 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 236,26 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 231,76 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 214,55 uroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja määriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla. (2.12.2005/940)

Jos 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle maksetaan eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukaista asumistukea, ei 1 momenttia sovelleta. (18.4.1997/328)

43 § (30.12.1999/1368)

Jos kunta on järjestänyt eläkkeeseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, eläkelaitoksen on kunnan vaatimuksesta maksettava hänelle tuleva eläke laitoshoidon tai -huollon taikka perhehoidon ajalta kunnalle käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Eläke maksetaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kunnalle vain sillä edellytyksellä, että se on ilmoittanut eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää oikeudestaan mainittuun eläkkeeseen.

43 a § (27.6.2003/639)

Jos henkilö on saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista koulutustukea tai sairauden, vian tai vamman vuoksi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti, takautuvasti maksettava eläke on pidätettävä kansaneläkelaitokselle tai suoritettava työttömyyskassalle näiden maksamaa etuutta vastaavalta osalta.

Eläke maksetaan työttömyyskassalle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

44 § (30.12.1999/1368)

Jos eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa, eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle käytettäväksi eläkkeensaajan ja hänen 42 §:ssä tarkoitettujen omaistensa huoltoon. Näin maksettua eläkettä ei saa vastoin eläkkeensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan huoltoon, jolta eläke on suoritettu. Jos eläkkeensaaja on 43 §:ssä tarkoitetussa hoidossa tai huollossa, tulee eläke käyttää 43 §:n mukaisesti.

Esityksen eläkkeen maksamisesta 1 momentin mukaisesti voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puolisonsa, muu omaisensa, henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii tai kunnan asianomainen monijäseninen toimielin.

45 § (4.11.1960/466)

Eläkkeen tai sen osan maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos on perusteltua syytä olettaa, että eläke olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, tai jos 46 §:n mukaista velvoitusta eläkeoikeuden tarkistamiseksi ei noudateta. Kuntoutustuki voidaan vastaavasti keskeyttää, jos on perusteltua syytä olettaa, että kuntoutustuen saaja on ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntoutuksesta ja kuntoutustuki olisi lakkautettava. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta. (18.12.1995/1487)

Jos kansaneläkkeessä tuloksi luettavasta eläkkeestä tai korvauksesta on muutoksenhaku vireillä, voidaan kansaneläke maksaa väliaikaisesti, vaikka oikeutta mainittuun etuuteen ei ole lopullisesti ratkaistu. Jos tällaisessa tapauksessa myönnetään kansaneläkkeessä tuloksi luettavaa eläkettä tai korvausta takautuvasti, eläkelaitos saa periä samalta ajalta liikaa maksetun kansaneläkkeen määrän takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai korvauksesta. Eläkelaitos saa periä liikaa maksetun kansaneläkkeen myös silloin, kun työeläkelaitos jatkaa muutoksenhaun perusteella myönnettyä kuntoutustukea. Eläkelaitoksen on ilmoitettava työeläke- tai muulle laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen tai korvauksen maksamista, että eläke tai korvaus tai osa siitä on maksettava eläkelaitokselle. (1.10.2004/896)

Jos kansaneläkettä on maksettu samalta ajalta, jolta työeläkelaitos oikaisee tai tarkistaa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön mukaisen eläkkeen määrän tai oikaisupäätöksen jälkeen myöntää kuntoutustuelle jatkoa, Kansaneläkelaitos voi periä takautuvasti suoritettavan eläkkeen työeläkelaitokselta siltä osin, kuin se vastaa liikaa maksettua kansaneläkettä. Sama koskee 26 §:n 1 momentin 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitettuja eläkkeitä ja etuuksia. (1.10.2004/896)

Jos 1 momentin mukaisesti keskeytettyä eläkettä aletaan maksaa uudelleen, siihen sovelletaan, mitä eläkkeen maksamisesta takautuvasti säädetään. (14.10.1994/886)

46 §

Asetuksella määrätään eläkkeensaajan velvollisuudesta ilmoittaa työkyvyssään ja muissa olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen eläkeoikeuteensa tai eläkkeen maksamiseen. (5.2.1982/103)

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen käymään työkykynsä uudelleen arvioimista varten tutkittavana eläkelaitoksen määräämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorittaa tarkastuksen kustannukset.

4 a luku (9.8.2002/682)

Tietojen saaminen ja luovutus

46 a § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada sen toimeenpantaviksi säädettyjen etuuksien hoitamista varten salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä:

1) väestörekisteriviranomaisilta väestötietolain (507/1993) 4 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut välttämättömät tiedot ja niissä tapahtuneet muutokset;

2) ulkomaalaisvirastolta sen rekisterissä olevien Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten ja heidän perheenjäsentensä tunnistetiedot sekä perheoikeudellista asemaa ja oleskelulupaa koskevat tiedot sekä mainituissa tiedoissa tapahtuneet muutokset;

3) Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen maksajalta tiedot eläke- ja korvauspäätöksistä ja eläkkeen tai korvauksen määrän muuttumisesta sekä 63 vuoden ikään mennessä karttuneen eläkkeen määrästä; tällaisia tietoja ovat henkilöllisyystiedot, eläke- ja korvauslaji, määräytymisperusteet, korotusperuste sekä määrä ja aika, jolta eläkettä tai korvausta maksetaan; tietoa ei kuitenkaan tarvitse antaa indeksitarkistuksesta, joka perustuu työntekijäin eläkelain 9 §:ään; (1.10.2004/896)

4) eläketurvakeskukselta tiedot henkilön kuulumisesta Suomea sitovan valtioiden välisen sopimuksen perusteella Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin;

5) koulutus- ja erorahastolta aikuiskoulutustukea hakeneiden henkilöllisyystiedot ja yksilöintiä koskevat tiedot sekä heitä koskevien aikuiskoulutustukiratkaisujen laatua, tuen myöntöaikaa ja tuen määrää koskevat tiedot sekä mainituissa tiedoissa tapahtuneet muutokset.

Kansaneläkelaitoksella on lisäksi vuosittain oikeus saada sen toimeenpantaviksi säädettyjen etuuksien hoitamista varten salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä verohallinnon viranomaisilta tiedot ansio- ja pääomatuloista, tulonhankkimisvähennyksistä, luonnollisista vähennyksistä, metsäntuottoperusteista ja varallisuudesta ja erikseen tiedot asunto-osakkeista ja kiinteistöistä verotusarvoineen sekä muut verohallinnon viranomaisten hallussa olevat etuuksia varten välttämättömät tiedot.

46 b § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada käsiteltävänä olevan eläkkeen tai etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;

3) potilasvakuutus- ja liikennevakuutuskeskukselta;

4) työnantajalta ja työttömyyskassalta.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä eläkkeen tai etuuden ratkaisemista varten lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta ammattihenkilöltä sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä tai sosiaalipalvelun tuottajalta tai muulta hoitolaitokselta lausunto ja välttämättömät tiedot etuuden hakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jollei eläkkeen- tai etuuden hakija itse toimita edellä mainittuja tietoja.

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada 1 momentissa sekä 46 a §:ssä mainitut tiedot maksutta. Jos 46 a §:ssä mainitut tiedot tarvitaan tietyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, on kustannukset kuitenkin korvattava. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulla ammattihenkilöllä tai sosiaalipalvelun tuottajalla on oikeus saada 2 momentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden perusteella antamistaan lausunnoista kohtuullinen palkkio.

46 c § (9.8.2002/682)

Eläketurvakeskuksella on velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tämän lain mukaisten etuuksien täytäntöönpanoa varten:

1) tiedot arvioidun työeläkkeen määrästä työkyvyttömyyseläkkeen hakemusmenettelyä varten; sekä

2) tiedot tämän lain 26 §:n 3 momentissa tarkoitetun 63 vuoden ikään mennessä karttuneen vanhuuseläkkeen määrästä.

(1.10.2004/896)

Tämän lain 42 a §:ssä tarkoitetulla laitoksella ja sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:ssä tarkoitetulla toimielimellä on 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot etuuden saajan joutumisesta laitoshoitoon ja hoidon päättymisestä. Tiedot on annettava sellaisesta hoidosta, jonka voidaan arvioida kestävän vähintään kolme kuukautta tai joka on kestänyt kaksi kuukautta ja jatkuu edelleen.

Rangaistuslaitoksella ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 §:ssä tarkoitetulla pakkolaitoksella on 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Tiedot on annettava eläkkeensaajasta, joka on alkanut suorittaa yli kolme kuukautta kestävää vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta sekä hänen joutumisestaan pakkolaitokseen, jossa olo kestää yli kolme kuukautta. Tiedot on annettava myös silloin, kun rangaistuksen täytäntöönpanoa välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika vähennetään rangaistuksesta ja vähennyksen ja rangaistuksen täytäntöönpanon yhteenlaskettu aika on yli kolme kuukautta. Työttömyyseläkettä saavaa henkilöä koskeva ilmoitus on tehtävä heti, kun hänet otetaan rangaistus- tai pakkolaitokseen.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada tässä pykälässä mainitut tiedot maksutta.

46 d § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta 42 a §:ssä tarkoitettua neuvottelumenettelyä varten asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot toimintayksikön toiminnasta, tiloista, henkilökunnan määrästä, annetun hoidon sisällöstä, laadusta ja määrästä, hoidosta tehdystä sopimuksesta ja hoidosta maksettavasta korvauksesta. Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus sanotussa neuvottelumenettelyssä saada pyynnöstä käsiteltävän asian ratkaisemiseksi välttämättömiä salassapidettäviä tietoja potilasasiakirjoista, hoidettavan henkilön terveydentilasta, lääkkeistä ja tuloista kunnan sosiaali- ja terveystoimen viranomaisilta tai laitoksilta taikka asianomaiselta valtion tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköltä. Mitä edellä säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja, koskee myös sosiaali- ja terveysministeriötä.

46 e § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa:

1) eläketurvakeskukselle, eläke- ja vakuutuslaitokselle tai muulle eläkkeen tai korvauksen myöntäjälle tai maksajalle välttämättömät tiedot kansaneläkelain mukaisista eläkepäätöksistä niiden hoitamien etuuksien täytäntöönpanoa varten;

2) Eläketurvakeskukselle ja eläkelaitoksille sekä Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen tehneiden sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 piiriin kuuluvien maiden viranomaisille ja laitoksille välttämättömiä tietoja sosiaaliturvasopimusten ja edellä mainitun asetuksen täytäntöönpanoa sekä niiden hoitamien muiden sosiaalietuuksien täytäntöönpanoa varten; (25.5.2007/622)

3) Ulkomaalaisvirastolle välttämättömiä tietoja Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädetyistä etuuksista kansalaisuuslaissa (359/2003) ja ulkomaalaislaissa (301/2004) säädettyjen tehtävien hoitamista varten. (25.5.2007/622)

46 f § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuuteen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen.

46 g § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä 46 a §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdan perusteella saatuja tietoja edelleen sellaiselle tietojen vastaanottajalle, jolla on oikeus saada tiedot lain perusteella.

46 h § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin avata tekninen käyttöyhteys rekisteriensä salassapidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus tämän lain 46 e, 46 g ja 79 §:n perusteella antaa mainituissa pykälissä tarkoitetuille tiedonsaajille.

Mitä tässä pykälässä säädetään teknisen käyttöyhteyden avaamisesta ja tietojen antamisesta sen avulla, koskee myös Kansaneläkelaitoksen oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden avulla salassapidettäviä henkilötietoja, jotka on mainittu edellä 46 a §:ssä, 46 b §:n 1 momentissa sekä 46 b §:n 2 momentissa siltä osin kuin se koskee potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaista terveydenhuollon toimintayksikköä tai sosiaalipalvelun tuottajaa tai muuta hoitolaitosta. Sama koskee salassapidettäviä tietoja, jotka on mainittu 46 c ja 46 d §:ssä.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

46 i § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukainen etuus vaikuttaa, tämän lain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista ja muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten, sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarpeen perusteita, ei saa kuitenkaan luovuttaa.

46 j § (9.8.2002/682)

Kansaneläkelaitoksen on annettava eläkkeenhakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa.

5 luku

Eläkelaitoksen hallinto

47 § (17.8.2001/732)

47 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

48 § (17.8.2001/732)

48 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

49 § (17.8.2001/732)

49 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

50 § (17.8.2001/732)

50 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

51 § (17.8.2001/732)

51 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

52 § (17.8.2001/732)

52 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

53 § (17.8.2001/732)

53 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

54 § (17.8.2001/732)

54 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

55 § (17.8.2001/732)

55 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

56 § (17.8.2001/732)

56 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

57 § (17.8.2001/732)

57 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

58 § (16.12.1966/647)

Tämän lain mukaisiksi hallintokustannuksiksi luetaan 40 sadalta eläkelaitoksen hallintokustannusten kokonaismäärästä.

58 a–58 b §

58 a–58 b § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

6 luku

Eläkelaitoksen rahastot (17.8.2001/732)

59 § (4.12.1998/908)

Eläkelaitoksen rahastot ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja eläkevastuurahasto. Sairausvakuutusrahastosta säädetään sairausvakuutuslaissa.

Kansaneläkevakuutuksen menot suoritetaan kansaneläkerahastosta. Kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään neljä prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista (rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä). Jos kansaneläkerahaston tuotot, joihin luetaan myös 62 §:n mukaiset suoritukset, eivät riitä rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamiseen, puuttuva osa suoritetaan valtion varoista (takuusuoritus). Valtion on suoritettava kuukausittain takuusuorituksen ennakkoa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään valtion osuudesta kansaneläkevakuutuksen menoihin, valtion tulee suorittaa kansaneläkelaitokselle sellainen määrä varoja, että kansaneläkerahaston maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu (maksuvalmiussuoritus).

4–5 momentit on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

59 a § (20.12.1991/1595)

Eläkevastuurahaston varat ovat henkilöstön eläkelaitoksen palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Rahaston varoista maksetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ssä tarkoitetut eläkkeet ja perhe-eläkkeet. (19.12.2003/1193)

Eläkevastuun laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin eläkesäätiölain (1774/1995) 6 luvussa säädettyjä perusteita. (4.12.1998/908)

Eläkevastuun kattamiseksi ja eläkkeiden maksamiseksi on kansaneläkerahastosta ja sairausvakuutusrahastosta suoritettava kannatusmaksua. Eläkevastuun katteeksi suoritetaan vuosittain kannatusmaksua siten, että eläkevastuusta on katettu vähintään 19 prosenttia. Eläkevastuusta voidaan kattaa enintään 41 prosenttia. Kannatusmaksulla ei tätä tasoa saa ylittää muuten kuin tilapäisesti. (4.12.1998/908)

Jos sijoitus- tai käyttöomaisuutta käytetään kannatusmaksun suorittamiseen, tältä osin ei tehdä 58 §:ssä ja sairausvakuutuslain 59 §:n 4 momentissa määriteltyä hallintokustannusten jakoa. (17.8.2001/732)

Jos valtion 59 §:n 2 momentin ja sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentin perusteella maksamaa osuutta kansaneläke- tai sairausvakuutusrahastoon käytetään eläkevastuun katteeksi, valtiolla on oikeus lainata suorittamansa määrä kysymyksessä olevana vuonna osaksi tai kokonaan takaisin eläkevastuurahaston luotonannossa noudatetuin ehdoin.

60 §

1 momentti on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

Kansaneläkerahastolla, sairausvakuutusrahastolla ja eläkevastuurahastolla on oikeus erityisestä syystä rahastojen luotonannossa noudatetuin ehdoin lainata varoja toisilleen vakuutta vaatimatta. (20.12.1991/1595)

3–5 momentit on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

61 § (17.8.2001/732)

61 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

62 § (9.12.2005/998)

Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 60 prosenttia maksettujen kansaneläkkeiden yhteismäärästä. Valtio vastaa kansaneläkkeiden kustannuksista siltä osin kuin eläkelaitoksen osuus ei kata niitä.

63 § (4.7.1969/448)

Eläkkeistä, avustuksista ja muusta tämän lain täytäntöönpanosta eläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset samoin kuin 58 §:ssä tarkoitetut menot suoritetaan, sikäli kuin 62 §:stä ei muuta johdu, eläkelaitoksen varoista.

64 § (5.12.1996/994)

Valtion tulee viimeistään maksatusta edeltävänä päivänä suorittaa eläkelaitokselle 90 prosenttia arvioidusta osuudestaan maksettaviin kansaneläkkeisiin.

7 luku

Paikallis- ja aluehallinto (6.6.1974/451)

65 § (17.8.2001/732)

65 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

66 § (8.11.1996/827)

66 § on kumottu L:lla 8.11.1996/827.

67 § (17.8.2001/732)

67 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

67 a § (8.8.1986/594)

67 a § on kumottu L:lla 8.8.1986/594.

68 § (17.8.2001/732)

68 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

69 § (9.8.2002/682)

69 § on kumottu L:lla 9.8.2002/682.

70–72 §

70–72 § on kumottu L:lla 8.11.1996/827.

8 luku

Muutoksenhaku eläkelaitoksen päätökseen

73 § (14.10.1994/886)

Eläkelaitoksen kansaneläkettä tai muuta tässä laissa säädettyä etuutta koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). (22.12.2006/1300)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (22.12.2006/1300)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä on toimitettava eläkelaitokselle viimeistään 30 päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Eläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

73 a § (14.10.1994/886)

Jos eläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 73 §:ssä säädetään.

Jos eläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Eläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, eläkelaitoksen on ilmoitettava sille heti väliaikaisesta päätöksestä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle viimeistään 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

73 b § (22.12.2006/1300)

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 73 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

74 § (22.12.2006/1300)

Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 73 §:ssä säädetään.

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, eläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Eläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 73 §:ssä säädetään.

74 a § (22.12.2006/1300)

Asianosainen, joka on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa ja joka ei tyydy Kansaneläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen, voi hakea siihen muutosta saatuaan EY:n sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 48 artiklassa tarkoitetun yhteenvedon, johon on liitetty kaikkien EU-maiden eläkepäätökset. Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä koskevaan päätökseen haetaan kuitenkin muutosta siten kuin tässä laissa säädetään.

74 b § (30.12.2003/1313)

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

74 c § (5.12.1996/979)

Jos kansaneläkkeen saajalle on takautuvasti myönnetty 26 §:n 1 tai 5 momentissa tarkoitettu etuus tai tällaista etuutta on korotettu, eläkelaitos voi riippumatta siitä, mitä 74 §:ssä säädetään, asianosaista kuultuaan käsitellä asian uudelleen.

9 luku

Erinäiset säännökset

75 § (21.5.1999/623)

75 § on kumottu L:lla 21.5.1999/623.

76 § (5.2.1982/103)

76 § on kumottu L:lla 5.2.1982/103.

77 § (17.8.2001/724)

Tässä laissa säädetyt etuudet ja niiden määräytymisperusteet sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaeläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään lukuun ottamatta tämän lain 22 §:n 4 momentissa mainittua ansiotuloa ja 30 a §:n 3 momentissa mainittua määrää. (1.2.2002/70)

Tässä laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan.

78 §

Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suoritus on laiminlyöty, peritään ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä, kuin verojen ja yleisten maksujen ulosotosta on erikseen säädetty.

79 §

Tähän lakiin perustuvaa etuutta ei saa ulosmitata. (22.12.1989/1250)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan tämän lain mukainen etuus lukuun ottamatta eläkkeensaajien hoitotukea, ulosmitata puolisolle tai lapselle taikka vahingonkorvauksena lapselle maksettavan elatusavun perimiseksi. (5.12.1996/979)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä asianomaisen viranomaisen pyynnöstä luovuttaa ulosottoa varten tiedot tämän lain mukaisten etuuksien määristä, ei kuitenkaan niistä etuuksista, joita ei oteta huomioon ulosottolain (37/1895) 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua suojaosuutta laskettaessa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus ilmoittaa tiedossaan olevat muut eläkkeitä ja muita sosiaalietuuksia maksavat laitokset. (9.8.2002/682)

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön. (18.4.1997/328)

80 § (30.12.1961/584)

Valtioneuvostolla on valta päättää sellaisia poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat lain mukaan maksettavia etuja koskevasta vieraan vallan kanssa tehdystä vastavuoroisesta sopimuksesta.

81 § (30.12.2003/1313)

81 § on kumottu L:lla 30.12.2003/1313.

82 §

Eläkelaitoksella ja sen piiriasiamiehellä on oikeus saada virka-apua viranomaisilta.

83 § (9.8.2002/682)

83 § on kumottu L:lla 9.8.2002/682.

83 a § (18.4.1997/328)

83 a § on kumottu L:lla 18.4.1997/328.

84 § (30.12.2003/1313)

84 § on kumottu L:lla 30.12.2003/1313.

85 §

Tämän lain mukaan annettavia tiedonantoja, todistuksia ja ilmoituksia varten tarvittavat kaavat ja lomakkeet vahvistaa eläkelaitos.

86 §

Eläkelaitoksen on annettava toimituskirjat maksutta.

Eläkelaitos on vapautettu maksamasta vetoja nostorahoja sekä toimituskirjojen lunastusta.

87 § (5.12.1996/979)

87 § on kumottu L:lla 5.12.1996/979.

88 §

Eläkelaitos voi päättää, että tämän lain mukaan eläkelaitokselle suoritettavaa maksua ei peritä tai sellaisessa maksussa taikka sen tilityksessä olevaa virhettä ei oikaista, jos maksu tai virhe on niin vähäinen, että sen perimisen tai oikaisemisen on katsottava aiheuttavan suhteettoman paljon työtä tai kustannuksia.

Tämän lain mukainen eläkesuoritus pyöristetään lähimpään senttiin. Eläkkeen määräytymiseen vaikuttavat vuotuiset tuloerät pyöristetään lähimpään euroon. (17.8.2001/724)

3 momentti on kumottu L:lla 17.8.2001/724.

4 momentti on kumottu L:lla 5.2.1982/103.

88 a § (18.4.1997/328)

Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. (7.5.2004/350)

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata eläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

88 b § (7.5.2004/350)

Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

89 § (17.8.2001/732)

89 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

90 § (17.11.2000/962)

90 § on kumottu L:lla 17.11.2000/962.

91 § (17.8.2001/732)

91 § on kumottu L:lla 17.8.2001/732.

91 a § (5.12.1996/979)

Mitä muualla laissa säädetään kansaneläkkeen perusosasta, pohjaosasta, tukiosasta, tukilisästä, lisäosasta sekä apu- ja hoitolisästä, on soveltuvin osin voimassa kansaneläkkeestä sekä tämän lain mukaisesta eläkkeensaajien hoitotuesta. Mitä tässä laissa säädetään kansaneläkkeestä, sovelletaan vastaavasti soveltuvin osin pohjaosaan ja lisäosaan.

92 §

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja eläkelaitoksen toiminnasta annetaan asetuksella.

10 luku

Siirtymis- ja voimaantulosäännökset

93 §

Tämän lain säännöksiä vakuutusmaksuista noudatetaan soveltuvin osin myös tulovuoden 1956 tulojen perusteella määrättyihin vakuutusmaksuihin nähden.

94 §

Aikaisempaan kansaneläkelakiin, vanhuusavustuslakiin tai työkyvyttömyysavustuslakiin perustuva oikeus eläkkeeseen tai avustukseen muuttuu tämän lain mukaiseksi oikeudeksi kansaneläkkeeseen. Kuitenkaan ei eläkkeeseen, jonka saaja jo ennen tämän lain voimaantuloa oli täyttänyt 65 vuotta, makseta 26 §:n 2 momentin mukaista korotusta.

95 §

Aikaisemman kansaneläkelain mukainen lisäeläke, vanhuusavustuslain mukainen vanhuusavustus ja työttömyysavustuslain mukainen työkyvyttömyysavustus muunnetaan tämän lain mukaiseksi eläkkeen tukiosaksi. Tukiosaa laskettaessa käytetään tällöin perusteena kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain nojalla muunnettua lisäeläkkeen- tai vanhuus- tai työkyvyttömyysavustuksensaajan vuosituloa korotettuna samassa suhteessa, kuin sanotun lain mukaan lisäeläkkeen määrää korotetaan, ja vähennettynä aikaisemmalla vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Jos täten saatu eläkkeen tukiosa olennaisesti poikkeaa tämän lain mukaan laskettavasta eläkkeen tukiosasta, voidaan se vakuutetun hakemuksesta tai eläkelaitoksen toimesta oikaista. Oikaisu voidaan toimittaa ilman eläketoimikunnassa tapahtuvaa käsittelyä, jollei samalla ole esillä kysymys vakuutetun ja hänen puolisonsa vuositulojen määrän muuttumisesta.

96 §

Jos aikaisemman kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen täydennysosa tahi työkyvyttömyysavustuslain mukainen työkyvyttömyysavustus on evätty tai sen määrää on vähennetty sanotun kansaneläkelain 48 §:n nojalla taikka työkyvyttömyysavustuslain 6 §:n nojalla kansaneläkelain 48 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, niin muunnettaessa eläkettä tai avustusta tämän lain mukaiseksi eläkkeen tukiosa evätään tai sitä vähennetään enintään siinä suhteessa kuin täydennysosaa tai avustusta oli vähennetty. Tätä momenttia sovelletaan kuitenkin vain siihen saakka, kun vakuutettu täyttää 65 vuotta.

Jos aikaisemman kansaneläkelain mukainen lisäeläke, vanhuusavustuslain mukainen vanhuusavustus tahi työkyvyttömyysavustuslain mukainen työkyvyttömyysavustus on evätty tai sen määrää on vähennetty sanotun kansaneläkelain 49 §:n, vanhuusavustuslain 5 §:n taikka työkyvyttömyysavustuslain 6 §:n nojalla kansaneläkelain 49 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, niin muunnettaessa eläkettä tai avustusta tämän lain mukaiseksi eläkkeen tukiosa evätään tai sitä vähennetään enintään siinä suhteessa, kuin lisäeläkettä tai avustusta oli vähennetty.

Milloin 20 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä vakuutettu on vakuutusmaksujen suorituksen laiminlyömisen takia menettänyt oikeutensa aikaisemman kansaneläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen, on hänellä oikeus hakemuksesta saada tämän lain mukainen eläke.

97 §

Aikaisemman kansaneläkelain mukaan työ kyvyttömäksi todettua henkilöä pidetään tämän lain mukaan pysyvästi työkyvyttömänä.

98 §

Tämän lain voimaan tullessa vahvistetaan 62 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi kunnan painoluvuksi luku, joka määrätään kertomalla 2 momentin mukainen osamäärä 3 momentissa mainitulla kertoimella.

Osamäärä saadaan, kun kunnassa asuville eläkkeensaajille lain voimaantuloa edeltäneen kalenterivuoden toisen vuosineljänneksen aikana aikaisemman kansaneläkelain tai vanhuusavustuslain nojalla maksettujen lisäeläkkeiden ja vanhuusavustusten yhteismäärä jaetaan kaikissa samaan kuntaryhmään kuuluvissa kunnissa asuville eläkkeensaajille vastaavana aikana maksettujen lisäeläkkeiden ja vanhuusavustusten kokonaismäärällä.

Kerroin on ensimmäisessä kuntaryhmässä 0.16, toisessa kuntaryhmässä 0.20 ja kolmannessa kuntaryhmässä 0.64. (15.12.1956/606)

99 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1957 ja sillä kumotaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annettu kansaneläkelaki, 30 päivänä joulukuuta 1943 annettu laki kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta, 15 päivänä helmikuuta 1952 annettu vanhuusavustuslaki ja 4 päivänä helmikuuta 1955 annettu työ kyvyttömyysavustuslaki sekä niiden nojalla annetut määräykset. Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä, että edellä mainittujen kumottujen lakien säännöstä tai niiden nojalla annettua määräystä sovelletaan enintään joulukuun 31 päivään 1957 kestävän siirtymäkauden loppuun.

Asianomaisten valtion ja kuntien viranomaisten sekä eläkelaitoksen on hyvissä ajoin ennen tämän lain voimaan tuloa ryhdyttävä sen täytäntöönpanoa. varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.. Asetuksella määrätään tämän lain 66 §:ssä säädettyjen eläketoimikuntien toiminnan aloittamisesta sekä tämän lain mukaan maksettavia etuja koskevien asiain käsittelystä jo ennen lain voimaantuloa.

Eläkelaitos voi sen estämättä, mitä 60 §:n 3 momentissa on säädetty, omistaa saman yhtiön osakkeita yhtä monta sadannesta osakepääomasta, kuin sillä oli tämän lain voimaan tullessa.

Tämä laki on voimassa vuoden 1959 loppuun, mutta on lakia sovellettava sen jälkeenkin, jollei toisin säädetä. Aikaisemman kansaneläkelain mukaan maksettua eläkettä älköön tämän lain nojalla lähennettäkö, ja on tätä varten tarvittaessa lisättävä eläkkeen tukiosaa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

15.12.1956/606:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1957.

12.8.1957/288:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1958. Vuosina 1958 ja 1959 käytetään kansaneläkelain 62 §:n mukaan valtion vastattavien tukiosien kustannusten rahoittamiseen kolmannes sanottuina vuosina maksuunpantavista vakuutettujen vakuutusmaksuista ja kolmannes niistä sanottuina vuosina suoritetuista työnantajan kansaneläkemaksuista, jotka tilitetään kansaneläkelaitokselle samana tai seuraavana vuotena. Kansaneläkelain 64 §:n mukaan valtion kuukausittain suoritettava tukiosien määrä alennetaan vastaavasti.

17.1.1958/17:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1958.

12.12.1958/486:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1960, ja sillä kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 7, 10, 11, 12, 13, 14 ja 17 §, kuitenkin niin, että 7 §:ää on edelleen sovellettava aikaisemman kuin tämän lain voimaantuloa edeltäneen tulovuoden tulon perusteella määrättyyn kansaneläkevakuutusmaksuun.

Milloin tämän lain voimaan tultua on muutoksenhaun johdosta tai muusta syystä määrättävä kansaneläkevakuutusmaksu aikaisemman kuin tämän lain voimaantuloa edeltäneen tulovuoden tulon perusteella, määrätään maksuvelvollisen maksettavaksi se maksu, joka hänelle olisi tätä ennen voimassa olleiden asianomaiselta tulovuodelta suoritettavaa vakuutusmaksua koskevien säännösten mukaan ollut määrättävä.

Erikseen on säädetty, missä tapauksissa tämän lain kumoamia menettelyä koskevia säännöksiä on sovellettava tämän lain voimaan tultua. Niiden vakuutusmaksujen osalta, joiden maksuunpano, kanto ja pakkoperintä edelleen kuuluu kunnalle, on myös edelleen sovellettava tällä lailla kumottua kansaneläkelain 17 §:ää.

Tämän lain estämättä on Ahvenanmaan maakunnassa sovellettava kansaneläkelain vakuutusmaksua koskevia säännöksiä sellaisina, kuin ne olivat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa. Jos asetuksella määrätään, sen mukaan kuin on erikseen säädetty, että verotuslaki tulee myös kansaneläkevakuutusmaksua koskevalta osaltaan sovellettavaksi Ahvenanmaan maakunnassa, sovelletaan siellä myös tätä lakia samasta ajankohdasta lukien. Tällöin annetaan asetuksella myös tarpeelliset siirtymissäännökset.

4.11.1960/466:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1961, ja sovelletaan 6 §:n 1 momentin säännöstä ensimmäisen kerran vuodelta 1960 toimitettavassa verotuksessa sekä 27 §:n 3 momentin ja 30 §:n säännöksiä vuoden 1962 alusta lukien.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) mukaista korotusta ja alennusta toimeenpantaessa ja kansaneläkettä suoritettaessa pidetään edellä 26 §:n 1 momentissa ja 27 §:n 1 ja 3 momentissa säädettyjä rahamääriä virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116 vastaavina.

Kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain (540/59) perusteella myönnetty eläkeetu jatkuu ilman eri hakemusta kansaneläkelain mukaisesti.

Eläkelaitoksen tulee ennen lain voimaan tuloa ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.

30.12.1961/584:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1962.

4.7.1963/427:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1964.

30.12.1964/697:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1965, kuitenkin niin, että muutetun 22 b §:n säännöksiä sovelletaan tammikuun 1 päivästä 1965 alkaen. Eläkkeensaajalle, joka tämän lain 22 b §:n voimaan tullessa on oikeutettu apu- tai hoitolisään, suoritetaan apu- tai hoitolisä lain voimaantulosta lukien, jos sitä on haettu ennen tammikuun 1 päivää 1966.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 3 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) mukaista korotusta ja alennusta toimeenpantaessa ja kansaneläkettä suoritettaessa pidetään edellä 26 §:n 1 momentissa säädettyä perusosan määrää virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116 vastaavana.

30.12.1965/705:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) mukaista korotusta ja alennusta toimeenpantaessa ja hautausavustusta suoritettaessa pidetään 33 §:ssä säädettyä hautausavustuksen määrää virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116 vastaavana.

16.12.1966/647:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1967.

12.5.1967/217:
4.7.1969/448:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) mukaista korotusta ja alennusta toimeenpantaessa pidetään 26 §:n 1 momentissa säädettyä markkamäärää virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116 vastaavana.

18.6.1971/499:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.

Laskettaessa 22 c §:ssä tarkoitettuja 200 päivää otetaan huomioon työttömyysavustukset ja työttömyyskorvaukset myös ajalta ennen tämän lain voimaantuloa.

Tämän lain 33 §:ssä säädettyä markkamäärää pidetään virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116 vastaavana.

29.12.1972/956:

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vakuutetun vakuutusmaksua vuodelta 1973 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin niin, että vakuutetun vakuutusmaksu on 1,95 penniä vakuutetulle vuodelta 1973 toimitettavassa kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä. Työnantajan kansaneläkemaksun osalta tämä laki tulee voimaan 1 päivän huhtikuuta 1973 ja sitä sovelleta niihin palkkoihin, jotka suoritetaan sanottuna päivänä tai sen jälkeen. Ennakkoperintälain 11 §:n mukaisissa taulukoissa otetaan vakuutetun vakuutusmaksu huomioon siten, että sen suuruus on vuonna 1973 ennen 1 päivänä huhtikuuta sovellettavissa taulukoissa 1,75 penniä veroäyriltä ja sen jälkeen sovellettavissa taulukoissa 2 penniä veroäyriltä.

12.1.1973/8:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannusindeksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) mukaista korotusta ja alennusta toimeenpantaessa ja kansaneläkettä suoritettaessa pidetään tässä laissa säädettyä rahamäärä virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116 vastaavana.

Ennen lain voimaantuloa kansaneläkelaitoksella on oikeus hyvissä ajoin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten.

25.1.1973/41:
10.8.1973/657:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974.

6.6.1974/451:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1975.

Kansaneläkelain mukaisissa eläketoimikunnissa ennen tämän lain voimaantuloa vireillä olevat asiat siirtyvät lain voimaantultua sosiaalivakuutustoimikuntien käsiteltäviksi.

Mitä kansaneläkelaissa tai muualla on säädetty tai määrätty vakuutuspiiristä, eläketoimikunnasta tai piiriasiamiehestä, koskee tämän lain voimaantultua vastaavasti tässä laissa tarkoitettua vakuutuspiiriä, sosiaalivakuutustoimikuntaa ja kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.6.1976/506:

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa.

28.7.1978/588:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Aikaisemmin myönnetyt vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden tukiosat muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1980 tämän lain säännösten mukaisiksi. Ennen vuotta 1982 sovelletaan kuitenkin 30 §:n 4 momentin 15 ja 16 kohdassa tarkoitettuina markkamäärinä 12 210 ja 20 730 markan sijasta 4 530 ja 13 050 markkaa. Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä, että ensiksi mainittuja markkamääriä sovelletaan jo ennen vuotta 1982.

Tukiosaan aikaisemman lain 28 §:n 1 momentin mukaan maksetun korotuksen (vaimokorotuksen) sijasta maksetaan eläkkeeseen tämän lain mukainen vaimolisä. Eläkkeensaajalle, jolla ei ole oikeutta tämän lain mukaiseen vaimolisään, mutta jolla on oikeus saada vaimokorotusta tämän lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, maksetaan vaimokorotuksena kuitenkin vaimolisän suuruinen määrä niin kauan kuin hänen oikeutensa vaimokorotusta koskevien aikaisempien säännösten mukaan olisi ilman eläkelaitoksen uutta päätöstä jatkunut. Tällöin jätetään kuitenkin huomioon ottamatta 32 §:n soveltamisesta johtuvat toimenpiteet.

Jos tukiosa yhdessä vaimolisän tai 3 momentin mukaisen vaimokorotuksen kanssa muodostuu pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukainen tukiosa, johon ei ole sovellettu aikaisemman lain 28 §:n 2 momenttia, lisätään erotus vaimolisään tai vaimokorotukseen.

Jos tukiosa muodostuu pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukainen tukiosa, johon ei ole sovellettu aikaisemman lain 28 §:n 1 momenttia, lisätään erotus lapsikorotukseen.

Jos tukiosa yhdessä vaimolisän tai vaimokorotuksen kanssa muodostuu pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukainen tukiosa, johon on sovellettu aikaisemman lain 28 §:n 1 ja 2 momenttia, lisätään erotus vaimolisään tai vaimokorotukseen sekä lapsikorotukseen.

Sovellettaessa tämän voimaantulosäännöksen 5 ja 6 momenttia jaetaan erotus tasan lapsikorotusten tai näiden sekä vaimolisän tai vaimokorotuksen kesken.

Tämän voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettujen markkamäärien muuttumiseen perustuvasta tukiosan korotuksesta vähennetään tämän voimaantulosäännöksen 4–6 momentissa tarkoitettu erotus.

Vakuutetulle, jolla on oikeus saada vanhuudentukea tämän lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, maksetaan edelleen vanhuudentukea aikaisempien säännösten mukaisesti. Vakuutetulle, joka tulovuoden tai sen osan aikana on saanut vanhuudentukea, ei määrätä vakuutusmaksua. Vanhuudentuki lakkautetaan, jos vakuutetulle myönnetään perhe-eläkelain (38/69) mukainen leskeneläke. Jos vanhuudentukea on maksettu samalta ajalta, jolta vakuutettu on saanut perhe-eläkelain mukaista eläkettä, pidetään näin maksettua vanhuudentukea perhe-eläkkeen osasuorituksena.

Niiden kansaneläkkeen saajien, jotka ennen tämän lain voimaantuloa ovat täyttäneet 65 vuotta, tukiosaa määrättäessä ei sovelleta 30 §:n 2 momenttia.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) mukaista korotusta tai alennusta toimeenpantaessa katsotaan 28 §:ssä ja 30 §:n 1 ja 4 momentissa sekä tämän voimaantulosäännöksen 2 momentissa säädettyjen markkamäärien vastaavan virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan 1 päivänä maaliskuuta 1978 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

19.12.1980/833:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivää tammikuuta 1981.

5.2.1982/103:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

Tämän lain 25 a §:ää sovelletaan vain sellaiseen vakuutettuun, joka on täyttänyt 65 vuotta joulukuun 1 päivänä 1984 tai sen jälkeen.

Aikaisemmin myönnetty tukiosa ja tukilisä muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien tämän lain mukaiseksi lisäosaksi. Siltä osin kuin eläkelaitoksella ei tänä ajankohtana ole käytettävissään lisäosan määräämiseen tarvittavia tietoja, tukiosa ja tukilisä muutetaan lisäosaksi hakemuksesta, joka on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1983.

Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1984 ja 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien tämän lain mainittuja ajankohtia koskevien säännösten mukaiseksi lisäosaksi.

Jos lisäosa 1 päivästä tammikuuta 1983 jäisi pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukaisen tukiosan ja tukilisän yhteismäärä, lisäosa maksetaan tukiosan ja tukilisän yhteismäärän suuruisena. Vastaavasti, jos lisäosa 1 päivästä tammikuuta 1984 tai 1 päivästä tammikuuta 1985 sitä 4 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettaessa pienenisi, lisäosa maksetaan entisen suuruisena.

Jos molemmat puolisot saavat kansaneläkettä, lisäosan pienenemistä ei estetä 1 päivästä tammikuuta 1984 lukien siltä osin kuin pienentyminen johtuu siitä, että kansaneläkettä saavien puolisoiden tulot ja omaisuus otetaan huomioon kummankin puolison osalta erikseen. Lisäosa saa kuitenkin pienentyä enintään niin paljon, ettei puolisoiden lisäosien yhteismäärä pienene. (22.12.1983/1054)

Jos lisäosa on tämän lain 32 a §:ssä tarkoitettujen tulojen tai perhesuhteiden muutoksen vuoksi oikaistava, lisäosa määräytyy oikaisupäätöksen voimaantuloajankohtana voimassa olevien uusien säännösten mukaisesti. Lisäosan pienenemisen estämiseksi maksettavaa eläkkeen osaa ei tämän jälkeen makseta. Jos lisäosan määrä alenisi huolimatta siitä, että lisäosan oikaisu on tehty sen määrään korottavasti vaikuttavan taloudellisten olojen muutoksen johdosta, lisäosa maksetaan kuitenkin entisen suuruisena.

Jos puolisoista vain toinen saa kansaneläkettä ja hänen lisäosansa pienenisi 1 päivästä tammikuuta 1984 lukien sen johdosta, että lisäosaa määrättäessä ei enää oteta huomioon eläkkeensaajan puolison velkojen korkovähennyksiä ja muita vähennyksiä, tai jos lisäosa pienenisi 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien sen johdosta, että lisäosa muutetaan uuden lain mukaiseksi, lisäosan pienenemisen estämiseksi 5 momentin perusteella maksettavasta eläkkeen osasta vähennetään kunkin vuoden tammikuun 1 päivästä vuodesta 1986 alkaen 20 prosenttia, kuitenkin vähintään 20 markkaa kuukaudessa. Prosenttimäärä lasketaan tässä tarkoitetun eläkkeen osan alkuperäisestä määrästä ottaen huomioon kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuus. Jos vuositulosta 1 päivästä tammikuuta 1984 poistetun puolison velkojen korkovähennyksen tai 1 päivästä tammikuuta 1985 poistetun eläkkeensaajan omien velkojen korkovähennyksen määrä pienenee enemmän kuin 20 prosenttia vuodessa tai se lakkaa, lisäosan pienenemisen estämiseksi maksettava eläkkeen osa lasketaan uudestaan tai lakkautetaan. (22.12.1983/1054)

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 98/81, sosvk.miet. 35/81, svk.miet. 215/81

30.4.1982/307:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1982, kuitenkin siten, että 59 §:ää sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien.

HE 39/82, sosvk.miet. 7/82, svk.miet. 34/82

23.7.1982/572:

Tämän lain 30 §:n 4 momentin 14 a ja 14 b kohta sekä 6 momentti tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 1982 ja niitä sovelletaan määrättäessä tukiosaa vuodelta 1982.

Tämän lain 42 §:n 1 momentti sekä 43 ja 44 § tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1982.

Tämän lain 39 §:n 4 ja 6 momentti tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 1982.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 80/82, sosvk.miet. 17/82, svk.miet. 102/82

21.1.1983/99:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1983.

HE 264/82, sosvk.miet. 37/82, svk.miet. 249/82

22.12.1983/1053:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 142/83, sosvk.miet. 10/83, svk.miet. 104/83

22.12.1983/1054:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

HE 142/83, sosvk.miet. 10/83, svk.miet. 104/83

18.1.1985/53:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.

Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitettua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai laskettaessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustuspäivät.

Ansionmenetyksen korvaus luetaan kuitenkin 26 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti tuloksi kansaneläkkeen lisäosassa vain niissä tapauksissa, jolloin ansionmenetyksen korvaus on alkanut 1 päivänä tammikuuta 1985 tai sen jälkeen.

Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindeksilukua.

HE 249/84, sosvk.miet. 25/84, svk.miet. 216/84

12.7.1985/594:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985.

HE 35/85, sosvk.miet. 10/85, svk.miet. 65/85

26.7.1985/670:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa säädetty markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

Määrättäessä oikeutta 22 a §:ssä säädettyyn yksilölliseen varhaiseläkkeeseen otetaan huomioon myös sellainen työstä luopuminen, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 85/85, sosvk.miet. 17/85, svk.miet. 101/85

31.12.1985/1129:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

LA 80/85, sosvk.miet. 29/85, svk.miet. 224/85

8.8.1986/594:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986. Tämän lain 22 a §:n 1 momenttia ja 31 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1986.

Tätä lakia ei sovelleta asiaan, joka on tullut eläkelaitoksessa vireille ennen lain voimaantuloa. Säännöksiä etuuden korotuksesta sovelletaan kuitenkin sellaiseen 39 b §:n 2 momentissa tarkoitettuun etuuserään, jonka eräpäivä on lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa säädetty markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

Tämän lain 39 b §:n 5 momentissa säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 67/86, sosvk.miet. 12/86, svk.miet. 77/86

2.5.1988/123:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988, kuitenkin siten, että kumotun 25 §:n 5 momentin säännöstä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 1988 saakka sekä, että lain 42 a § ja 42 b §:n 1 momentti tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tämän lain 30 a §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjen markkamäärien 8 304 markan, 4 152 markan ja 1 668 markan sijasta sovelletaan vuosina 1988–1991 seuraavia markkamääriä:

Vuosi 1 kohta 2 kohta 3 kohta

8 304 mk 4 152 mk 1 668 mk

1988 4 152 2 904 834

1989 4 152 2 904 834

1990 4 980 3 324 1 248

1991 6 642 3 732 1 668

(5.2.1988/123)

Jos vakuutetulla on ennen tämän lain voimaantuloa oikeus saada iän perusteella apu- tai hoitolisää, muutetaan apu- tai hoitolisä hakemuksetta tämän lain mukaiseksi hoitotueksi, jonka määrä on maksetun apu- tai hoitolisän suuruinen. Vakuutetulle, jolla välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on oikeus saada avuttomuuden perusteella apu- tai hoitolisää, suoritetaan ilman eri hakemusta lain voimaantulosta lukien apulisän sijasta hoitotukea sen keskimmäinen määrä ja hoitolisän sijasta hoitotukea sen suurin määrä. Vuosien 1990–1992 hoitotuen korotukset toteutetaan ilman eri hakemusta.

Jos kansaneläkettä ja invaliidirahalain (374/51) mukaista invalidirahaa saavalle vakuutetulle myönnetään muussa kuin vammaistukilain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vammaistuki, hänellä ei enää ole oikeutta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä eikä hoitotukea.

Jos vakuutetulla on ennen tämän lain voimaan tuloa oikeus saada sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen tai erityiskustannusten perusteella tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvausta ja lisäksi kansaneläkelain mukaista apu- tai hoitolisää, muutetaan apu- tai hoitolisä hakemuksetta tämän lain mukaiseksi hoitotueksi, jonka määrä on maksetun apu- tai hoitolisän suuruinen.

Jos tämän voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaista hoitotukea saavalle henkilölle myönnetään 30 a §:n mukainen hoitotuki samalta ajalta kuin hän on saanut ensiksi mainittua hoitotukea, pidetään tätä 30 a §:n mukaisen hoitotuen ennakkosuorituksena.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 126/87, sosvk.miet. 22/87, svk.miet. 118/87

11.11.1988/949:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 4/88, toisen lvk.miet. 5/88, svk.miet. 97/88

25.11.1988/986:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1989.

Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan hakemuksetta tämän lain mukaiseksi. Elinkorkoon sotilasvammalain 8 §:n 2 momentin ja 9 §:n perusteella maksettava korotus otetaan tällöin huomioon lain voimaantuloajankohdan määräisenä. Jos lisäosan määrä tällöin pienenisi, maksetaan lisäosa kuitenkin entisen suuruisena. Lisäosan pienenemisen estämiseksi maksettava eläkkeen osa lasketaan uudelleen tai lakkautetaan, jos lisäosan määrä 32 a §:n perusteella tarkistettaessa korottuisi.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 129/88, sosvk.miet. 20/88, svk.miet. 126/88

23.12.1988/1217:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun eläketapahtuma on sattunut ennen lain voimaantuloa. Ratkaistaessa vakuutetun oikeutta eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisaika Suomessa ennen lain voimaantuloa.

Tämä laki ei estä sellaisen eläkkeen jatkamista, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Jos eläkkeensaaja ennen tämän lain voimaantuloa on muuttanut ulkomaille, sovelletaan eläkkeen jatkamisesta päätettäessä kansaneläkelain 41 §:n 1 momenttia, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (123/88) edellyttäen, että oleskelu ulkomailla jatkuu yhdenjaksoisena.

HE 78/88, sosvk.miet. 18/88, svk.miet. 124/88

23.12.1988/1226:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 1989 maksetuista palkoista suoritettavaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa. Lain 59 §:n 2 momentti ja 62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1989.

HE 128/88, sosvk.miet. 25/88, svk.miet. 155/88

28.7.1989/738:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1989.

Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa säädetty markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

HE 78/89, sosvk.miet. 12/89, svk.miet. 82/89

22.12.1989/1250:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 231/89, sosvk.miet. 38/89, svk.miet. 217/89

9.2.1990/105:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.

Tämän lain 33 §:n 1 momentissa säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 173/89, sosvk.miet. 36/89, svk.miet. 224/89

9.11.1990/958:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa.

HE 65/90, vvvk.miet. 28/90, svk.miet. 90/90

8.2.1991/214:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.

Tämän lain 35 §:n 5 momenttia, 39 §:n 1 momenttia ja 39 a §:n 1 momenttia sovelletaan, kun niissä tarkoitettu hakemus on tehty tai selvitys on esitetty tämän lain voimaantulon jälkeen.

HE 288/90, sosvk.miet. 56/90, svk.miet. 268/90

8.3.1991/471:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.

Aikaisemmin myönnetyt lisäosat muutetaan tämän lain mukaisiksi 1 päivästä syyskuuta 1991.

Jos vain toinen puolisoista on saanut välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa, joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perusteella, lisäosa määräytyy kuitenkin edelleen mainitun 25 §:n 1 momentin mukaisena siihen saakka, kunnes lisäosa on tarkistettava 32 a §:n 3 momentin perusteella.

Jos vain toinen puolisoista on saanut välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa, joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perusteella, otetaan 27 §:ssä tarkoitetuista etuuksista huomioon edelleen enintään 27 §:n 1 momentissa mainittu markkamäärä siihen saakka, kunnes lisäosa on tarkistettava 32 a §:n 3 momentin perusteella.

Lain 32 a §:n 1 momenttia sovelletaan, kun lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut muutos tämän lain voimaantulon jälkeen. Kuitenkin lisäosaa 32 a §:n 3 momentin perusteella tarkistettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneet tulojen muutokset niiden määrästä riippumatta.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

he 205/90, LA 113/90, LA 116/90, sosvk.miet. 39/90, svk.miet. 211/90

27.3.1991/619:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa mainittu markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

HE 259/90, sosvk.miet. 49/90, svk.miet. 253/90

20.12.1991/1595:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1991.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastolta siirretään lain voimaan tullessa eläkevastuurahastolle henkilöstön eläkelaitoksen palvelukseen perustuva eläkevastuu. Ennen lain voimaantuloa myönnettyjen eläkkeiden ja muiden etuuksien maksaminen siirretään eläkevastuurahaston vastuulle 1 päivänä tammikuuta 1992.

Lain 59 a §:n 3 momentissa säädetty eläkevastuurahaston taso on saavutettava vuoden 2005 loppuun mennessä. Eläkevastuurahastoon voidaan suorittaa enemmänkin kannatusmaksua kuin tämän kattamistason tasasuhteinen saavuttaminen edellyttää, jos se tapahtuu eläkelaitoksen sijoitus- ja käyttöomaisuuden siirroilla ja niihin tehtävillä arvonkorotuksilla.

Eläkevastuun katteeksi tulevat vuosien 1991 ja 1992 kannatusmaksut suoritetaan 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kansaneläkelaitoksen varoista.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 170/91, StV.miet. 14/91

26.6.1992/558:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa.

HE 49/92, VaVM 18/92

18.12.1992/1333:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 194/92, MmVM 22/92

30.12.1992/1658:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Ahvenanmaan maakunnan osalta lakia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1996 lukien.

HE 322/92, StVM 45/92

30.12.1992/1660:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 1993 maksetuista palkoista suoritettavaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa. Lain 6 §, 59 §:n 2 momentti ja 62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1993.

HE 288/92, VaVM 85/92

28.6.1993/547:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut eläke muutetaan hakemuksesta tämän lain mukaiseksi. Jos eläkettä ei ole muutettu tämän lain mukaiseksi, myöhemmin myönnettävä lisäosa, hoitotuki ja puolisolisä määräytyy ilman 25 b ja 30 b §:n mukaista suhteuttamista aikaan, jonka vakuutettu on asunut Suomessa. Lisäosaa määrättäessä sovelletaan tällöin 26 §:n 5 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa. Edellä mainitulla tavalla menetellään myös, kun määräajaksi myönnettyä eläkettä tai siihen maksettavaa lisää jatketaan taikka työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi tai työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi.

Jos 16 vuotta täyttänyt henkilö on Suomen kansalainen tai asunut välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa viisi vuotta Suomessa ja asuu tämän lain voimaan tullessa Suomessa, hänellä on oikeus saada eläke tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan 23 §:n mukaisin edellytyksin ja ilman 25 b ja 30 b §:n mukaista suhteuttamista aikaan, jonka vakuutettu on asunut Suomessa. Edellytyksenä kuitenkin on, että eläke alkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut tämän lain voimaantulosta ja vakuutettu asuu Suomessa tämän lain voimaantulosta eläkkeen alkamiseen saakka. Lisäosaa määrättäessä sovelletaan tällöin 26 §:n 5 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan 23 a §:n perusteella myönnetyn eläkkeen maksamista jatketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisena.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 227/93, StVM 10/93

28.6.1993/564:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain 39 a §:n 1 momenttia sovelletaan tapauksiin, joissa yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen. Tämän lain 22 a §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan säännöksiä, 2 ja 4 momenttia sekä 31 §:n 2 momenttia sovelletaan tapauksiin, joissa hakemus on jätetty lain voimaantulon jälkeen.

Tämän lain 22 a §:n 1 momentin toista virkettä ja 5–8 momenttia sovelletaan myös tapauksiin, joissa eläke on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.

Sen estämättä, mitä tämän lain 20 ja 22 a §:ssä säädetään yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikärajasta, sanottuun eläkkeeseen on oikeus vuonna 1939 tai sitä ennen syntyneellä vakuutetulla tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan alaikärajan mukaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa 55 vuotta täyttäneeseen vakuutettuun, jolla tämän lain voimaan tullessa on oikeus työttömyysturvalain mukaiseen päivärahaan tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mukaiseen koulutustukeen, sovelletaan edelleen kansaneläkelain 22 c §:n 1 momenttia ja 39 §:n 6 momenttia sellaisina kuin ne ovat tämän lain voimaan tullessa. Tätä säännöstä sovellettaessa vakuutetulla katsotaan olevan oikeus työttömyyspäivärahaan työttömyysturvalain 12 §:ssä tarkoitetulta omavastuuajalta ja 1 päivältä tammikuuta 1994. Työttömyyseläke voidaan myöntää edellä mainittujen säännösten mukaisena myös, jos vakuutetulle myönnetään työeläkelakien mukainen työttömyyseläke, jonka eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa. (30.12.1993/1549)

Eri lakien mukaiseen vapaaehtoiseen tapaturmavakuutukseen perustuva 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittu etuus luetaan tuloksi lisäosassa, jos mainittu etuus on alkanut 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen.

Tämän lain 22 a §:ssä säädetty markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

HE 26/93, StVM 14/93

28.6.1993/567:

HE 73/93, StVM 13/93

28.6.1993/573:

HE 86/93, StVM 15/93

30.12.1993/1548:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa säädetty markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

HE 235/93, StVM 47/93

30.12.1993/1549:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 235/93, StVM 47/93

30.12.1993/1574:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 287/93, StVM 57/93

30.12.1993/1596:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Lakia sovelletaan palkkaan, joka on maksettu lain voimassa ollessa.

HE 307/93, StVM 56/93

30.12.1993/1666:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 1994 maksetuista palkoista suoritettavaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa. Lain 6 §, 59 §:n 2 momentti ja 62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1994.

HE 234/93, VaVM 75/93

14.10.1994/886:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä ja 74 c §:n säännöstä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.

HE 117/94, StVM 21/94

21.11.1994/981:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämän lain 26 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ansionmenetyksen korvaus luetaan tuloksi mainitun kohdan mukaisesti, kun vahinko on sattunut 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen.

Jos eläke on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa, otetaan 26 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut etuudet tulona huomioon eläkettä tarkistettaessa tämän lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi sovelletaan, mitä kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (547/93) voimaantulosäännöksen 2, 3 ja 5 momentissa säädetään.

Tämän lain 30 a §:n 5 momenttia, 39 §:n 3 momenttia ja 39 a §:n 2 momenttia sovelletaan, kun etuutta koskeva hakemus tai hoitotuen tarkistamista koskeva vaatimus on saapunut 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen.

HE 206/94, StVM 27/94

16.12.1994/1193:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Lakia sovelletaan haettaessa muutosta lain voimaantulon jälkeen annettuun päätökseen.

HE 190/94, StVM 30/94

16.12.1994/1295:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1295/1994 tuli A:n 1580/1994 mukaisesti voimaan 1.1.1995.)

Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 162/94, MmVM 13/94

29.12.1994/1400:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 1995 maksetuista palkoista suoritettavaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa. Lain 6 §, 59 §:n 2 ja 3 momentti sekä 62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1995.

HE 208/94, StVM 40/94

29.12.1994/1403:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja sitä sovelletaan vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 208/94, StVM 40/94

31.1.1995/116:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 317/94, StVM 46/94

3.3.1995/311:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

HE 292/94, TaVM 58/94

21.4.1995/663:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

1.12.1995/1360:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 1996 maksetuista palkoista suoritettavaan työnantajan kansaneläkemaksuun. Lain 59 §:n 2 ja 3 momentti ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1996.

HE 103/95, StVM 15/95, EV 98/95

1.12.1995/1362:

HE 103/95, StVM 15/95, EV 98/95

18.12.1995/1447:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 110/95, HaVM 8/95, EV 133/95

18.12.1995/1487:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Jos henkilölle myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseläke alkaa ennen tämän lain voimaantuloa, maksetaan eläkettä määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin enintään siltä ajalta kuin eläkettä on eläkelaitoksen päätöksellä myönnetty.

Jos kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan saajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke, joka alkaa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tällöin 39 §:n 7 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 118/95, StVM 17/95, EV 115/95

18.12.1995/1491:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 kuitenkin siten, että 42 b §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1997.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1996 alkaneen kansaneläkkeen pohjaosan, jota on pienennetty tämän lain voimaantulosäännöksen 2 momentin perusteella, sellaisena kuin se on laeissa 1491/1995, 980/1996, 913/1998 ja 1276/1999, maksaminen lakkaa 1 päivänä tammikuuta 2001. Eläkkeen maksamisen lakkaamisesta annetaan pyynnöstä kirjallinen päätös. Eläkkeen maksamisen lakatessa eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) mukaisen asumistuen maksamista jatketaan entisin perustein siihen saakka, kun asumistuen määrä seuraavan kerran tarkistetaan eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:n mukaisesti. Samoin jatketaan eläkkeensaajien hoitotuen maksamista, vaikka edellä tarkoitetun eläkkeen maksaminen lakkaa. Kun ulkomailla asuvan rintamalisää saavan henkilön edellä tarkoitettu eläke lakkaa 1 päivänä tammikuuta 2001, hänelle myönnetään aikaisemmin myönnetyn rintamalisän tilalle ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu rintamalisä ilman hakemusta. (21.12.2000/1228)

Jos pohjaosa maksetaan 2 momentin mukaisena ja eläkkeensaajalle myönnetään lisäosa vielä vuonna 1996, pohjaosa tarkistetaan 24 §:n 3 momentin suuruiseksi lisäosan alkamisajankohdasta.

Eläkkeensaajalle maksettu pohjaosa ja lisäosa muutetaan kansaneläkkeeksi 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien. Jos näin laskettu kansaneläke olisi 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen vuoden 1998, 1999 tai 2000 alussa tarkasteltuna pienempi kuin aikaisemmin maksettu eläkkeen määrä, eläkettä maksetaan kuitenkin vähintään 2 momentin mukaisena.

Jos eläkkeensaajalla on oikeus puolisolisään tai puolisolisää vastaavaan aikaisempaan etuuteen lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, niitä maksetaaan niin kauan kuin eläkkeensaajan oikeus etuuteen olisi jatkunut entisin perustein ilman uutta päätöstä, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2000 saakka. Puolisolisää tai sitä vastaavaa etuutta pienennetään kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien ja sen jälkeen kunkin vuoden alusta 20 prosenttia. Prosenttimäärä lasketaan puolisolisän siitä määrästä, jota maksettiin tämän lain voimaan tullessa.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1996 alkaneen lapsikorotuksen, jota on vuoden 1995 määrästä pienennetty 20 prosentilla vuosien 1998, 1999 ja 2000 alusta lukien, maksamista jatketaan niin kauan kuin eläkkeensaajan oikeus lapsikorotukseen olisi jatkunut entisin perustein ilman uutta päätöstä. (21.12.2000/1228)

Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen henkilön jälkeen hautausavustus maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain mukaisesti.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 119/95, StVM 21/95, EV 121/95

18.12.1995/1502:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 124/95, StVM 25/95, EV 137/95

18.12.1995/1577:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 131/95, VaVM 37/95, EV 124/95

8.11.1996/827:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 168/1996, StVM 24/1996, EV 137/1996

5.12.1996/979:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Kun pohjaosa ja lisäosa muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/95) voimaantulosäännöksen 4 momentin perusteella kansaneläkkeeksi, kansaneläkettä muodostettaessa voidaan käyttää Kansaneläkelaitoksen hallussa olevia kansaneläkkeen määrään vaikuttavia tietoja. Kansaneläkelaitoksella on oikeus oikaista kansaneläkkeen määrä, jos nämä tiedot muuttuvat 1 päivästä tammikuuta 1997.

Kansaneläke voidaan muuttaa tämän lain mukaiseksi ilman uutta päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan kuitenkin pyynnöstä.

Jos henkilö saa kansaneläkettä tämän lain voimaan tullessa, ulkomailta maksettava etuus otetaan huomioon tämän lain 26 §:n 5 momentin mukaisesti, kun kansaneläkettä ensimmäisen kerran tarkistetaan 32 a §:n perusteella tämän lain voimassa ollessa tai kun kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/95) voimaantulosäännöksen 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettu eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi. Jos kansaneläke myönnetään tai tarkistetaan tämän lain voimaantuloa edeltävältä ajalta, otetaan ulkomailta maksettava etuus huomioon tämän lain voimaantulosta lukien, lukuun ottamatta tapauksia, joissa eläkkeen myöntämistä tai tarkistamista on haettu pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen (SopS 81/81) 27 artiklan perusteella sanotun artiklan 2 kohdan mukaisessa määräajassa.

Pohjaosan saajalle, jonka pohjaosa korotetaan kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (103/82) 25 b §:n mukaisesti, lasketaan uusi lykkäyskorotusprosentti siten, että kansaneläkkeen määrä säilyy 1 päivänä tammikuuta 1997 aikaisemmin maksetun suuruisena. Eläkettä myöhemmin tarkistettaessa uudelleenlaskettua lykkäysprosenttia ei muuteta.

Jos henkilöllä on oikeus saada eläkkeensaajien hoitotukea tämän lain voimaan tullessa, maksetaan hoitotukea lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin enintään siltä ajalta, jolle hoitotuki on myönnetty.

Vuodelta 1996 maksettavaan kansaneläkkeeseen sovelletaan kansaneläkelain 24 §:n 3 momenttia, 25 a §:ää, 26 §:n 9 ja 10 momenttia, 42 b §:n 3 momenttia ja 91 a §:ää sellaisena kuin ne ovat tämän lain voimaantullessa voimassa olleessa laissa.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996

5.12.1996/980:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996

5.12.1996/994:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Sellaisiin lain voimaantulon jälkeen maksettaviin eläkkeisiin ja eläkkeiden oikaisueriin, jotka kohdistuvat lain voimaantuloa edeltävään aikaan, sovelletaan tämän lain 62 §:n säännöstä kansaneläkkeiden kustannusten rahoittamisesta.

HE 170/1996, StVM 28/1996, EV 175/1996

5.12.1996/999:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1997.

HE 170/1996, StVM 28/1996, EV 175/1996

18.4.1997/328:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997. Sen 30 b ja 42 b §:n säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1997.

Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 7/1997, StVM 5/1997, EV 24/1997

19.12.1997/1278:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1998.

HE 165/1997, StVM 29/1997, EV 211/1997

13.11.1998/837:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1999.

Tämän lain 39 §:n 4 momenttia ei sovelleta henkilöön, jonka oikeus eläkkeeseen alkaa ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 87/1998, StVM 14/1998, EV 120/1998

4.12.1998/908:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1998.

Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamiseksi siirretään vuosina 1998–2003 tarvittaessa sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentissa säädetyn rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän ylittävästä rahoitusomaisuudesta varoja kansaneläkerahastoon. (13.12.2001/1209)

Tämän lain 59 a §:n 3 momentissa säädetty eläkevastuurahaston 41 prosentin taso tulee saavuttaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Eläkevastuurahastoon voidaan suorittaa enemmänkin kannatusmaksua kuin kattamistason tasasuhteinen saavuttaminen edellyttää, jos se tapahtuu eläkelaitoksen sijoitus- ja käyttöomaisuuden siirroilla ja niihin tehtävillä arvonkorotuksilla.

HE 179/1998, StVM 24/1998, EV 173/1998

4.12.1998/913:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 141/1998, StVM 25/1998, EV 176/1998

4.12.1998/914:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Lakia sovelletaan niissä tapauksissa, joissa 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 141/1998, StVM 25/1998, EV 176/1998

5.3.1999/280:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999. Lakia sovelletaan valitusasiaan, joka on tullut vireille lain tultua voimaan.

HE 83/1998, LaVM 22/1998, EV 250/1998

21.5.1999/623:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

23.12.1999/1271:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Sen estämättä, mitä tämän lain 20 ja 22 a §:ssä säädetään yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikärajasta, vuonna 1943 tai sitä ennen syntynyt henkilö säilyttää oikeuden saada yksilöllistä varhaiseläkettä 58 vuotta täytettyään.

Jos henkilöllä ei ole ollut oikeutta työttömyyseläkkeeseen ennen tämän lain voimaantuloa sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt kansaneläkelain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 22 c §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista edellytystä, eläke myönnetään hakemuksesta hakemista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan tämän lain voimaantulosta lukien. Jos hakemus tehdään kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, työttömyyseläke myönnetään lain voimaantulosta lukien.

Tämän lain 25 a §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan eläkkeeseen, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen. Jos henkilö on täyttänyt 65 vuotta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan kansaneläkelain 25 a §:n 1 momenttia, sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa, lain voimaantuloa edeltävään aikaan.

Tämän lain 26 §:n 2 momenttia sovellettaessa tuloksi luetaan myös työntekijäin eläkelain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 5 a §:n 3 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 93/1999, StVM 23/1999, EV 126/1999

23.12.1999/1276:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 78/1999, StVM 22/1999, EV 114/1999

30.12.1999/1368:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Jos eläke tämän lain tullessa voimaan maksetaan holhoojalle, uskotulle miehelle tai huoltajalle taikka muulle 43 tai 44 §:ssä tarkoitetulle, eläkkeen maksamista tälle jatketaan, kunnes eläkelaitokselle on ilmoitettu muusta edunvalvojasta tai tahosta, jolla on oikeus nostaa eläkkeensaajan eläke.

Tämän lain 45 §:n 3 momenttia sovelletaan eläkkeeseen tai etuuteen, jonka oikaisusta tai tarkistuksesta annetaan päätös tämän lain tultua voimaan.

HE 163/1999, StVM 26/1999, EV 137/1999

25.2.2000/241:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Ennen lain voimaantuloa valittujen valtuutettujen toimikausi jatkuu valitsemispäätöksen mukaisesti.

HE 191/1999, StVM 1/2000, EV 6/2000

14.7.2000/683:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

HE 39/2000, VaVM 10/2000, EV 93/2000

17.11.2000/962:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.

HE 57/2000, LaVM 7/2000, EV 101/2000

21.12.2000/1224:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläkkeen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 154/2000, StVM 37/2000, EV 202/2000

21.12.2000/1228:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 154/2000, StVM 37/2000, EV 202/2000

17.8.2001/724:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva kansaneläke ja eläkkeensaajien hoitotuki muutetaan tämän lain mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2002 lukien. Kansaneläkelain 26 ja 27 §:n perusteella eläkkeessä huomioon otetut tulot muutetaan euromääräisiksi pyöristäen alaspäin lähimpään täyteen euroon. Eläke maksetaan kuitenkin vähintään entisen suuruisena, jollei kansaneläkelain 32 tai 32 a §:n perusteella tehtävästä tarkistuksesta muuta johdu.

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (123/1988) voimaantulosäännöksen 3 momentin perusteella apulisän suuruisena maksettavan eläkkeensaajien hoitotuen kuukausimäärä on 72,57 euroa ja hoitolisän suuruisena maksettavan eläkkeensaajien hoitotuen kuukausimäärä on 106,89 euroa.

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (1228/2000) 6 momentin perusteella maksussa oleva lapsikorotus muutetaan tämän lain mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2002. Lapsikorotuksena maksetaan kuitenkin 17,66 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Etuudet voidaan muuttaa tämän lain mukaisiksi ilman uutta päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan kuitenkin pyynnöstä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 92/2001, StVM 21/2001, EV 89/2001

17.8.2001/732:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 10/2001, StVM 20/2001, EV 88/2001

23.11.2001/1061:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

HE 149/2001, StVM 27/2001, EV 131/2001

13.12.2001/1209:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 150/2001, StVM 31/2001, EV 151/2001

21.12.2001/1420:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tässä laissa säädetty rahamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen 6 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1228/2000, perusteella tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva lapsikorotus sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 151/2001, StVM 44/2001, EV 195/2001

1.2.2002/70:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2002.

HE 169/2001, StVM 38/2001, EV 171/2001

26.7.2002/633:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002. Tämän lain 20 §:n 1 momentin 2 kohdan c alakohtaa ja 22 a §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004.

HE 45/2002, StVM 18/2002, EV 104/2002

9.8.2002/682:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan 7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 61, 62, 62 a, 68 ja 70–74 §, sellaisina kuin niistä ovat 61 § asetuksessa 859/1989, 62 § asetuksessa 743/1982, 62 a § asetuksessa 418/1995 sekä 70 § asetuksissa 885/1982 ja 1138/2001.

HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002

3.12.2002/1028:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 224/2002, StVM 31/2002, EV 162/2002

20.12.2002/1193:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

HE 145/2002, StVM 35/2002, EV 175/2002

21.2.2003/135:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.

Haettaessa muutosta ennen lain voimaantuloa annettuun tarkastuslautakunnan päätökseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 101/2002, LaVM 23/2002, EV 232/2002

28.2.2003/190:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 116/2002, StVM 48/2002, EV 240/2002

13.6.2003/505:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 164/2002, StVM 53/2002, EV 265/2002

27.6.2003/639:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämän lain 20 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä ennen vuotta 1945 syntyneellä henkilöllä on oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevan kansaneläkelain mukaan.

Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, ennen vuotta 1944 syntyneellä työntekijällä on oikeus saada yksilöllistä varhaiseläkettä ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien säännösten mukaan.

Tämän lain 26 §:n 2 momenttia sovellettaessa tuloksi ei oteta työntekijäin eläkelain tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan 5 a §:n 1 momentin mukaista tai sitä vastaavaa korotusta, jos henkilö on täyttänyt 65 vuotta 1 päivänä tammikuuta 1980 tai sen jälkeen.

Tämän lain voimaan tullessa maksussa olevaan kansaneläkkeeseen sovelletaan kansaneläkelain 26 §:n 3 ja 6 momenttia sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa.

HE 242/2002, StVM 58/2002, EV 298/2002

19.12.2003/1193:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 85/2003, StVM 26/2003, EV 105/2003

30.12.2003/1313:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003

7.5.2004/350:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Sen 88 a §:n 2 momentin toista virkettä sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2004.

Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.

HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004

9.7.2004/640:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 76/2004, StVM 17/2004, EV 115/2004

1.10.2004/896:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 39/2004, StVM 11/2004, EV 86/2004

26.11.2004/1023:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläkkeen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Jos henkilön kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005 tai työkyvyttömyys-, työttömyys- tai perhe-eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2005, nämä eläkkeet otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevien kansaneläkelain säännösten perusteella silloin, kun kansaneläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän lain voimaan tultua. Samoin menetellään, kun henkilölle myönnetään vanhuuseläke, joka perustuu vuoden 2005 työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumaan.

Jos henkilön työntekijäin eläkelain (395/1961) tai sitä vastaavien lakien mukainen vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen ja henkilö on täyttänyt 63 vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005, tuloksi otetaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 176/2004, StVM 23/2004, EV 147/2004

2.12.2005/940:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläkkeen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 124/2005, StVM 14/2005, EV 119/2005

9.12.2005/998:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

HE 125/2005, StVM 23/2005, EV 138/2005

21.7.2006/617:

Tämä laki tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 2006.

HE 34/2006, MmVM 8/2006, PeVL 18/2006, EV 91/2006

17.11.2006/999:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tämän lain voimaan tullessa eläkkeensaajien erityishoitotukea saavan hoitotuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Tuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.

Tässä laissa säädetty rahamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 164/2006, StVM 25/2006, EV 129/2006

22.12.2006/1300:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006

25.5.2007/622:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.

HE 156/2006, HaVM 37/2006, EV 311/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.